Wikipediasta löytyvän artikkelin mukaan Kiestingissä vapun aikana käyty raju torjuntataistelu puna-armeijaa vastaan päättyi aluetta puolustaneiden suomalaisten ja saksalaisten täydelliseen voittoon. Raporttien mukaan (joiden luotettavuus on taas kyseenalainen) kentältä olisi löydetty peräti 15 000 kaatuneen puna-armeijan sotilaan ruumiit. Wikipedian mukaan Kiestingin taistelussa olisi menehtynyt 248 Saksan asevoimien sotilasta ja 170 suomalaista. Suomalaisten tappiot näyttäisivät olleen tuota luokkaa. Itseasiassa taistelleiden yksiköiden tappiot ovat tietokannan mukaan ( http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php ) paljon pienemmät eikä menehtymispaikan kenttäsairaaloissa kuolleiden osaltakaan päästä kuin alle 150:n. Mutta todennäköisemmin tuo suomalaislukema on aika lailla oikea.
Sen sijaan saksalaisten osalta tilanne on omituinen. Nimittäin vertaamalla OHK:n raportteja ja niistä löytyneitä Geb AOK 20:n tappioita huhtikuulta (jolloin rintamalla oli hiljaista), toukokuulta (Kiestingin suurtaistelun ajalta) sekä kesäkuulta (jolloin mitään suuria pienimuotoisiakaan taisteluja ei käyty) päädytään erikoisiin lukemiin esim. kaatuneiden osalta:
Geb AOK 20 tappiot:
maaliskuu 1942: 168 kaatunutta, 12 kadonnutta
huhtikuu 1942: 298 kaatunutta, 26 kadonnutta
toukokuu 1942: 913 kaatunutta, 217 kadonnutta
kesäkuu 1942: 62 kaatunutta, 23 kadonnutta
Suomen tappiot koko rintamalla
maaliskuu 1942: 313 kaatunutta (Suursaaren operaatio noin 80), 43 kadonnut kuolleeksi julistettu
toukokuu 1942: 400 kaatunutta (Kiestinki kuolinpaikaksi merkitty 60 sotilaalla), 10 kadonnut kuolleeksi julistettu
kesäkuu 1942: 225 kaatunutta (asemasota), 5 kadonnut kuolleeksi julistettu
Suomen armeijan osalta toukokuussa 1942 näyttäisi olleen noin 150 sotilaan tappiopiikki joka viittaa tuohon Kiestinkiin. Sen sijaan Saksan AOK 20:n osalta toukokuu 1942 on ollut selvästi vuoden 1942 verisin kuukausi. Kaatuneita ja kadonneita noin 800- 1 000 enemmän kuin muina kuukausi tuona ajanjaksona.
Kysymys kuuluu: onko Saksan tappioilmoitus kevään 1942 Kiestingin taisteluista olleenkaan paikkaansa pitävä vai oliko Saksan Pohjois-Suomessa olleilla joukoilla samaan aikaan myös muita kohtuullisen suuria taisteluja menossa?
OKH:n dokumentit:
http://ww2stats.com/1942_05_MIA.jpg (kadonneet sotilaat eri rintamilla)
http://ww2stats.com/1942_05_KIA.jpg (kaatuneet sotilaat eri rintamilla)
http://ww2stats.com/1942_05_WIA.jpg (haavoittuneet sotilaat eri rintamilla)
(AOK 20:n raportoi toukokuulta 1942 3790 haavoittunutta sotilasta, peräti 3 000 enemmän kuin huhtikuulta ja noin 3 400 enemmän kuin kesäkuulta).
Mikäli Saksan Lapissa olleella armeijalla ei ollut muita suuria operaatioita menossa toukokuussa 1942 on todennäköistä että Kiestingin taistelun tappiot saksalaisilla olivat huomattavasti suuremmat kuin mitä Wikipedia on ilmoittanut - kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneina jopa yli 4 000 (niistä lähes tuhat kaatui tai katosi). Mikäli tuolla rintamalohkolla oli menossa muitakin taisteluja saksalaisille on tilanne tietenkin toinen ja Kiestingin saksalaiset uhrimäärät siten pienemmät.
Kiestingin taistelu 1942 ja Saksan tappiot?
10
152
Vastaukset
- näin-asian-tulkitsen
No ainakin Litsa-joella on käyty taisteluja Saksan vuoristoarmeijan ja puna-armeijan välillä Kiestingin lisäksi.
" Mountain Corps Norway claimed 8,000 Soviet dead. The total German and Finnish casualties were 5,500 in the III Corps sector and 3,200 on the Zapadnaya Litsa. "
http://www.ibiblio.org/hyperwar/USA/USA-EF-Decision/USA-EF-Decision-11.html
AOK:n raportin mukaan toukokuussa 1942 sakemannit kärsivät koko Lapissa (ja Norjassa) 4 925 miehen tappiot (kaatuneet, haavoittuneet, kadonneet). Suomalaisia kaatui ja katosi kaikilla rintamalohkoilla 410 ja yhdessä haavoittuneiden kanssa tappiot ovat olleet pitkällä rintamalla vajaat 2 000 miestä. Täytynee uskoa että niistä 170 haavoihinsa menehtyneet mukaanlukien Kiestingissä (Jelettijärvi kuulunee tähän mukaan). Litsajoelta en löytänyt yhtään tapausta. Ilmeisesti normaalijakauman mukaan suomalaisia on kaatunut, haavoittunut ja kadonnut Kiestingissä n. 800. Yhdistämällä tuo AOK Geb 20:n tappioraportti toukokuulta ja jakamalla Litsajoen ja Kiestingin todennäköinen tappio 35% Litsajoelle, 45% Kiestinkiin ja 20% muille lohkoille voisi saksalaisten Kiestingin tappio näyttää tältä:
kaatuneita: 45/100 x 913 = 410
haavoittuneita: 45/100 x 3 790 = 1705
kadonneita: 45/100 x 217 = noin 100
Eli yhteensä noin 2 200 joista kaatuneita ja kadonneita saksalaisia n. 500. Minusta tuntuu että Wikipedian tappiot Kiestingin osalta on laskettu rajaltu alueelta, siellä missä suomalaiset ja saksalaiset toimivat lähellä toisiaan. Saksalaisia on todennäköisemmin kaatunut Kiestingin taistelussa tuplasti sen mikä Wikipedia ilmoittaa. Suomalaisia 170 (uskottava luku menehtyneiden tietokannan mukaan). AOK:n raportti viittaa siihen että toukokuun Litsajoen ja Kiestingin taisteluissa olisi kaatunut noin 800 joista 500 Kiestingissä ja 300 Litsajoella. - v....v....v....v....v
Jos III Armeijakunnan sektorin kokonaistappiot ovat olleet 5 500 miestä niin niistä 4 500 - 4 800 on ollut sakemannitappioita. Ne taas on ollut 4-5 kertaa suuremmat kuin koko AOK:n tappiot rauhallisina normaalikuukausina. Yksinkertaisesti tuollaista tappiota III AK ei ole voinut kokea sillä saksalaisilla on ollut lähes yhtä suuri taistelu itsellään Litsajoella. Taitaa olla nuo tiedot kerätty pitemmältä ajalta kuin pelkästään toukokuu 1942?
- ssdfsdfgsdf
Kiestingin taistelut alkoivat jo 24.4.1942. Tietokannan mukaan 24.4.42-31.5.1942 menehtyi kaatui, menehtyi haavoihinsa ja katosi 197 sotilasta seuraavista joukoista: JR 11, JR 12, JR 14 ja JR 53 sekä 11.Prikaatista. Nämä joukko-osastot (ainakin osa niistä) osallistui Kiestingin taisteluun.
Saksan OKH:n tappioista pitäisi huomioida jo huhtikuun näkyvä pieni nousu tappioissa. - historian-faktat
Saksalaisten kokonaistappiot näyttäisivät olleen huhtikuun viimeisen viikon ja toukokuun osalta noin 4 500 suuremmat kuin keskimäärin samalta ajanjaksolta ennen ja jälkeen Litsajoen ja Kiestingin taisteluja. Joten tuosta lukemasta on lähdettävä arvoitaessa noiden taistelujen saksalaisten kokonaistappioita. Toukokuu 1942 lienee ollut ensimmäinen kuukausi jatkosodassa jolloin saksalaisten tappiot Suomen ja Norjan rintamalla ovat olleet suuremmat kuin suomalaisten omilla lohkoillaan.
Kiestingin taistelu lienee vienyt noin 500-600 saksalaissotilaan hengen eli tuplasti sen mikä Wikipedian käyttämä lähde (Jatkosodan historia 4?) käyttää. - Bror-Erik
Vuonna 1942 Vapun tienoilla oli kauhiat selviytymistaistelut Kiestinkissä kun simat tuli
nautittua keskentekoisina kiivaan rintamatilanteen tautta ja riu`ulla riitti miinanlaskijaa
pahaan oloon asti.Venäläinen tiedustellu sai pahan vainun tästä paskanhajusta ja
päätti odottaa uutta tuulensuuntaa ennen rynnäkköä :) Da!- Trier
Muista se Knaben veli.
- Anonyymi
Bupin iloksi Kietingissä jäi taas toverien rynnäkkö kesken!
"Neuvostoarkistoja tutkineen Viacheslav Nikitinin mukaan puna-armeijan 26.Armeija menetti koko huhtikuulta ja toukokuulta 1942: 7,077 kaatunutta tai evakuoinnissa menehtynyttä, 2,981 kadonnutta ja 11,801 haavoittunutta tai sairastunutta, yhteensä 21,859 miestä (Lähde: TsAMO f.214 o.1437)."
- Anonyymi
Krivosheevin mukaan Karjalan Rintaman kokonaistappiot vuonna 1942 ovat olleet: 123,709. Saksalaisten verinen taistelu Litsajoella ja siellä kärsityt 3,200 miehen tappiot (ehkä jopa enemmän sillä yksikköraporttien lukemat laahasivat aina perässä) on ollut suuret verrattuna suomalaisten tappioihin jopa Krivillä alkuvuonna ja ovat olleet suuremmat kuin suomalaisilla Syvärillä huhtikuussa. On varsin luultavaa että Saksan AOK Norwegen joukot ovat kärsineet hyvinkin n. 11,000 miehen kokonaistappiot vuonna 1942 juuri Litsajoen takia. Kesäkuusta lähtien kokonaistappiot ovat olleet ilmeisesti n. 500 kuukaudessa.
Suomalaisia sotilaita kaatunut tai kadonnut vuonna 1942 yhteensä 5,046. Saksalaisten lukema näyttäisi olevan 2,600. Näiden lukujen perusteella puna-armeijan Karjalan Rintaman tappiot suomalaisia vastaan olisivat olleet n. 80,000 kaatunutta haavoittunutta ja kadonnutta. Suomalaisten tappiot n. 25,000. Ei siis mitään riemujuhlaa suomalasille. Toisaalta Krivosheevin lukemat ovat melkoisen varmasti alakantissa kuten Kilinin (kelirikkohyökkäys) ja Nikitinin (Kiestinki) keräämät tiedot neuvostoarkistoista viittaavat.- Anonyymi
Oma arvioni saksalaisten tappioista kaatuneina kadonneina kevään 1942 Kiestingin ja Litsajoen taisteluissa on 1 150 - 1 200 miestä. Ne pystyy arvioimaan tutkimalla muiden rauhallisten kuukausien tappioita ja vähentämällä huhti-toukokuun kuukausitappiosta tuollaisten rauhallisten kuukausien lukemat.
Vastaavasti suomalaisten kokonaistappiot kaatuneina kadonneina huhti-toukokuussa 1 317 ja kun esim. kesäkuun vastaava lukema 250 ja 378 (Suursaaren valtaus nosti lukemaa ) niin Syvärin kelirikkotaistelujen ja Kiestingin osuus lienee ollut noin 700-750 kaatunutta tai kadonnutta.
- Anonyymi
Kiestingin taisteluihin liittyneitä paikannnimien ja yksikköjen mukaan kaatuneita ja kadonneita on ollut tällainen määrä 24.4-25.5.42
JR 12………....…..51
JR 11………..........47
KTR 16………......10
35.RajaK………...11
Rj.P 8…………....….1
JR 14…………......19
JR 53………….…..25
Pion.P 15………....7
Lin.P 15………..….1
33.RajaK………….1
Div.J………………...3
47.Km.K……….....1
1.LK……………..….1
Lin.Psto 6………..2
11.Pr……………….1
SissiP 3…………....5
Lin.Psto 6…....…..2
yhteensä ainakin 188 nimeä. Jos venytetään aikajanaa koskemaan koko huhtikuuta ja toukokuuta kasvaa esim. JR 11, JR 12 ja JR 14 tappiot 52, 55, 23 mieheen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2422596Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin691806Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä881650- 601644
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin174161190-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1491319Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke2611291- 1731017
Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja56949Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat62857