Laivan tärinä?!

Kuullut acibootsista mitään voi olla väärin kirjoitettu Mutta sehän kääntyy 360 astetta
ei ole edes potkuriakselia Sähkömoottori
siellä potkurin takana Lapa käännöt alkaa
olla Ammovainaan aikaisia niin kuin meikäläisen
täkillä seilauskin.

Mahdollisesti kirjoitti:

Kuullut acibootsista mitään voi olla väärin kirjoitettu Mutta sehän kääntyy 360 astetta
ei ole edes potkuriakselia Sähkömoottori
siellä potkurin takana Lapa käännöt alkaa
olla Ammovainaan aikaisia niin kuin meikäläisen
täkillä seilauskin.

Lue lisää

Liekö vielä yhdessäkään Ahvenanmerellä seilaavassa Siljan tai Vikingin lautassa tuollaista Azipodia?

Onhan niissä toki potkuriakseli! Se vain on lyhyt nysä perinteisiin akseleihin verrattuna - ja toimii samalla sähkömoottorin akselina. Ilman akselia ja sen laakerointia olisi vaikea kuvitella minkäänlaista pyörivää potkuria...

Karibialle myytyihin loistoristeilijöihin noita Azipod-potkurikäyttöjä kai on asenneltukin.

Joo - en minä mikään laiva-asiantuntija ole, kunhan olen joskus matkustellut ja joskus rannalta katsellut. Telakkaa olen päässyt näkemään sisältä päin 1970-luvulla, kun Finnjet oli vasta viittä vaille valmis.

Mutu-tietäjä kirjoitti:

Liekö vielä yhdessäkään Ahvenanmerellä seilaavassa Siljan tai Vikingin lautassa tuollaista Azipodia?

Onhan niissä toki potkuriakseli! Se vain on lyhyt nysä perinteisiin akseleihin verrattuna - ja toimii samalla sähkömoottorin akselina. Ilman akselia ja sen laakerointia olisi vaikea kuvitella minkäänlaista pyörivää potkuria...

Karibialle myytyihin loistoristeilijöihin noita Azipod-potkurikäyttöjä kai on asenneltukin.

Joo - en minä mikään laiva-asiantuntija ole, kunhan olen joskus matkustellut ja joskus rannalta katsellut. Telakkaa olen päässyt näkemään sisältä päin 1970-luvulla, kun Finnjet oli vasta viittä vaille valmis.

Lue lisää

Ruotsinlaivat ovat kaikki siltä ajalta, jolloin koneistot tehtiin dieselsähköisinä siten, että sähkömoottorit ovat pitkän potkuriakselin etupäässä ja peräsimellä käännetään paattia kuten tietenkin myös keulassa olevilla potkureilla.

Lapakulmiin ei kosketa vaan sähkömoottorien kierroksia säädetään ja moottorin pyörimissuuntaa vaihdetaan.

Epäilen noiden keulapotkureiden olevan suuri tärinän aiheuttaja mutta sekin on arvaus.

tuntematon kirjoitti:

Ruotsinlaivat ovat kaikki siltä ajalta, jolloin koneistot tehtiin dieselsähköisinä siten, että sähkömoottorit ovat pitkän potkuriakselin etupäässä ja peräsimellä käännetään paattia kuten tietenkin myös keulassa olevilla potkureilla.

Lapakulmiin ei kosketa vaan sähkömoottorien kierroksia säädetään ja moottorin pyörimissuuntaa vaihdetaan.

Epäilen noiden keulapotkureiden olevan suuri tärinän aiheuttaja mutta sekin on arvaus.

Lue lisää

E-ei. Kyllä ruotsinlaivoilla on käytössä säätölapasysteemi. Diesel-sähköisiä voimansiirtojärjestelmiä ei tietääkseni ole käytössä kuin jäänmurtajilla.

Ruotsinlaivoissa on kuten 99% muistakin laivoista käytössä kiinteä moottori-alennusvaihde-potkuriakseli -systeemi, jossa on säätyvät lavat.

designaattori kirjoitti:

E-ei. Kyllä ruotsinlaivoilla on käytössä säätölapasysteemi. Diesel-sähköisiä voimansiirtojärjestelmiä ei tietääkseni ole käytössä kuin jäänmurtajilla.

Ruotsinlaivoissa on kuten 99% muistakin laivoista käytössä kiinteä moottori-alennusvaihde-potkuriakseli -systeemi, jossa on säätyvät lavat.

Lue lisää

Dieselsähköisiä laivoja ovat lisäksi Fortumin tankit Lunni, Uikku, Tempera ja Mastera. Uikku ja Lunni nyt jo myytyjä.

skönö kirjoitti:

Dieselsähköisiä laivoja ovat lisäksi Fortumin tankit Lunni, Uikku, Tempera ja Mastera. Uikku ja Lunni nyt jo myytyjä.

Tekniikan Maailma 9/93 kertoo Silja Europasta, joka oli silloin uusi, seuraavaa:

Pääkoneina on 4 kpl MAN 6L58/64 konetta á 10800 hv. Koneet on pareittain kytketty alennusvaihteisiin joista 40 metriä pitkän potkuriakselin avulla 5 metriä halkaisijaltaan oleviin KaMeWa-säätölapapotkureihin. Potkurien kierrosluku täysteholla on 144 /min.

Aluksen keulassa on 3 sähkökäyttöistä tunnelipotkuria yhteisteholtaan 3720 kW eli 5170 hv.

Ei siis tosiaankaan jäänmurtajatyyppistä diesel-sähköistä koneistoa. Ilmeisesti KaMeWat ovat olleet edullisempia tuossa käytössä tuohon aikaan, nyt voisi Azipod olla kiinnostava.

designaattori kirjoitti:

E-ei. Kyllä ruotsinlaivoilla on käytössä säätölapasysteemi. Diesel-sähköisiä voimansiirtojärjestelmiä ei tietääkseni ole käytössä kuin jäänmurtajilla.

Ruotsinlaivoissa on kuten 99% muistakin laivoista käytössä kiinteä moottori-alennusvaihde-potkuriakseli -systeemi, jossa on säätyvät lavat.

Lue lisää

Kyllä se on niin , että varsinkin uusissa jäänmurtajissa käytetään azipodia juuri sen vuoksi että pystytään ohjaamaan minne halutaan, ja tuo dieselsähkö on aika yleinen meininki

skönö kirjoitti:

Dieselsähköisiä laivoja ovat lisäksi Fortumin tankit Lunni, Uikku, Tempera ja Mastera. Uikku ja Lunni nyt jo myytyjä.

mjoo. temperassa ja masterassa azipodit.

Tottakai lauttojen pitää lastaus ja lossaus ajan pitää paatti vaakasuorassa. Tottakai on myös pumput poikittain. Hyvin nopeat.
Alukselle voi ajaa esim. kuusi neljäkymmen tonnista rekkaa jolloin perämies pumppaa vastaavan painon

tarkemmin mutta rosellan konemestari sanoi minulle asiaa kysyessäni että satamassa tuntuva voimakas tärinä johtuu nimenomaan näistä kääntöpotkureista eli kuten aiemmin lausuin köliin nähden poikittain tunneleissa olevista potkureista,ja jos olette huomanneet tärinä tuntuu periaatteessa vain satamaaltaassa laivan kääntyessä.muita tärinöitä esiintyy aikaajoin enkä niihin ota veneilypuolella kantaa:)

Tuo, että potkurit ja koneet pyörivät kokoajan vakionopeudella, ei aivan pidä paikkaansa. Kyllä koneen kierroslukuakin säädellään, jolloin myös potkurin nopeus muuttuu.

Muuten tuo designaattorin selitys taitaa osua lähimmäksi kaikista. Paineiskut todellakin ovat merkittävä tärinöiden aiheuttaja. Paineiskut taas syntyvät kun potkurin lavan pinnalle alkaa syntyä ns. tyhjiökuplia. Ne syntyvät kun vesi alkaa kiehua alhaisessa lämpötilassa paineen laskettua. Näin muodostuu kuplia, jotka hajotessaan päästävät veden iskeytymään lujasti lavan pintaan. Ilmiön nimi on kavitaatio.

Kuitenkin myös tunnelipotkurit tärisyttävät koko laivaa ja sekin johtuu paineiskuista. Tunnelin imupuoli ei pysty syöttämään tarpeeksi vettä keskivaiheilla pyörivälle potkurille, jolloin niihinkin syntyy noita tyhjiökuplia.

Chief Mate kirjoitti:

Tuo, että potkurit ja koneet pyörivät kokoajan vakionopeudella, ei aivan pidä paikkaansa. Kyllä koneen kierroslukuakin säädellään, jolloin myös potkurin nopeus muuttuu.

Muuten tuo designaattorin selitys taitaa osua lähimmäksi kaikista. Paineiskut todellakin ovat merkittävä tärinöiden aiheuttaja. Paineiskut taas syntyvät kun potkurin lavan pinnalle alkaa syntyä ns. tyhjiökuplia. Ne syntyvät kun vesi alkaa kiehua alhaisessa lämpötilassa paineen laskettua. Näin muodostuu kuplia, jotka hajotessaan päästävät veden iskeytymään lujasti lavan pintaan. Ilmiön nimi on kavitaatio.

Kuitenkin myös tunnelipotkurit tärisyttävät koko laivaa ja sekin johtuu paineiskuista. Tunnelin imupuoli ei pysty syöttämään tarpeeksi vettä keskivaiheilla pyörivälle potkurille, jolloin niihinkin syntyy noita tyhjiökuplia.

Lue lisää

huomaat muuten hyvin kun asennat uppoumarunkoiseen veneeseen potkurin joka jättää tuon 2-3 senttiä lavan kärjen ja rungon väliin,sitä meteliä on tosi vaikea hillitä,lähes mahdoton ellet tuki korvia (korv på svenska)

uskon aluksen konemestarin kertomaan eli kysehän oli kovasta tärinästä kaijasta lähtiessä ja satamamanöövereistä,silloin käytetään näitä tunnelipotkureita ja konemestarin kertoman mukaan nämä aiheuttavat juuri jopa yläkansilla tuntuvan tärinän.tarkistin juuri äsken puhelimella saman yhtiön isabella aluksen perämieheltä ko.asian ja yllättäen hänkin oli samaa mieltä.eli azipod laitteitahan näissä jo suhteellisen vanhoissa aluksissa ole eikä vielä monessa uudemmassakaan.voittehan ostaa lipun risteilyalukselle ja voin vakuuttaa että mikäli kysytte selvinpäin joku myös selvinpäin vastaa.

arskaw kirjoitti:

uskon aluksen konemestarin kertomaan eli kysehän oli kovasta tärinästä kaijasta lähtiessä ja satamamanöövereistä,silloin käytetään näitä tunnelipotkureita ja konemestarin kertoman mukaan nämä aiheuttavat juuri jopa yläkansilla tuntuvan tärinän.tarkistin juuri äsken puhelimella saman yhtiön isabella aluksen perämieheltä ko.asian ja yllättäen hänkin oli samaa mieltä.eli azipod laitteitahan näissä jo suhteellisen vanhoissa aluksissa ole eikä vielä monessa uudemmassakaan.voittehan ostaa lipun risteilyalukselle ja voin vakuuttaa että mikäli kysytte selvinpäin joku myös selvinpäin vastaa.

Lue lisää

en meinannutkaan etteikö thrusterit tärisyttäisi, meinasin vaan että myös kovassa vauhdissa veden syvyys kölin alla sekä rungon muoto saattavat tärisyttää, eikä mun tarvitse kysyä sitä keneltäkään, ei edes 7 pallomeren kulkijoilta, mä tiedän sen :)

skönö kirjoitti:

en meinannutkaan etteikö thrusterit tärisyttäisi, meinasin vaan että myös kovassa vauhdissa veden syvyys kölin alla sekä rungon muoto saattavat tärisyttää, eikä mun tarvitse kysyä sitä keneltäkään, ei edes 7 pallomeren kulkijoilta, mä tiedän sen :)

Lue lisää

uskon sinua koska minäkin tiedän sen,oletko muuten huomannut että ajaessasi n.20 solmua n.2m syvyisessä vedessä uppoumarunkoisella veneellä nopeus ei laske vaikka vedät kahvat nollille eli veneen pohjan ja merenpohjan kesken syntyy pieni kantava patja joka ei aivan heti petä vaan pitää veneen liuussa yllättävän pitkään.ja kyselin ja käytin tietolähteiden työpaikkoja hyödykseni koska ei arska tiedä tai kukaan ei ainakaan usko.
Azipod haulla Googlesta löytyy yllättävän paljon tietoa ko.laitteistoista,väittävät jopa saatavan 40 tonnia viikossa polttoainesäästöä ko.laitteistolla.:):)jk.sitäpaitsi alkuperäinen kysymys koski satamatärinää:):):)

arskaw kirjoitti:

uskon sinua koska minäkin tiedän sen,oletko muuten huomannut että ajaessasi n.20 solmua n.2m syvyisessä vedessä uppoumarunkoisella veneellä nopeus ei laske vaikka vedät kahvat nollille eli veneen pohjan ja merenpohjan kesken syntyy pieni kantava patja joka ei aivan heti petä vaan pitää veneen liuussa yllättävän pitkään.ja kyselin ja käytin tietolähteiden työpaikkoja hyödykseni koska ei arska tiedä tai kukaan ei ainakaan usko.
Azipod haulla Googlesta löytyy yllättävän paljon tietoa ko.laitteistoista,väittävät jopa saatavan 40 tonnia viikossa polttoainesäästöä ko.laitteistolla.:):)jk.sitäpaitsi alkuperäinen kysymys koski satamatärinää:):):)

Lue lisää

Enpäs ole koskaan ajanut itse tuollaista vauhtia, mutta uskon kyllä tuon. Itseasiassa Göteborgin ja Tanskan (Frederikshavn?) välillä liikennöivät katamaraanit muuttivat reittiään nimenomaan matalammalle vedelle, saivat paremman vauhdin vähemmällä teholla.
Ja satamatärinöistä taitaa olla tällä hetkellä paras tieto tuolla Pizzakeisarin varustamolla :))

skönö kirjoitti:

Enpäs ole koskaan ajanut itse tuollaista vauhtia, mutta uskon kyllä tuon. Itseasiassa Göteborgin ja Tanskan (Frederikshavn?) välillä liikennöivät katamaraanit muuttivat reittiään nimenomaan matalammalle vedelle, saivat paremman vauhdin vähemmällä teholla.
Ja satamatärinöistä taitaa olla tällä hetkellä paras tieto tuolla Pizzakeisarin varustamolla :))

Lue lisää

Varmaan nimeävät kohta sen osumakohdan uusiksi, eiköhän jo ens vuoden ruotsalaisissa merikorteissa näy "Rabbes sten" :)

arskaw kirjoitti:

uskon sinua koska minäkin tiedän sen,oletko muuten huomannut että ajaessasi n.20 solmua n.2m syvyisessä vedessä uppoumarunkoisella veneellä nopeus ei laske vaikka vedät kahvat nollille eli veneen pohjan ja merenpohjan kesken syntyy pieni kantava patja joka ei aivan heti petä vaan pitää veneen liuussa yllättävän pitkään.ja kyselin ja käytin tietolähteiden työpaikkoja hyödykseni koska ei arska tiedä tai kukaan ei ainakaan usko.
Azipod haulla Googlesta löytyy yllättävän paljon tietoa ko.laitteistoista,väittävät jopa saatavan 40 tonnia viikossa polttoainesäästöä ko.laitteistolla.:):)jk.sitäpaitsi alkuperäinen kysymys koski satamatärinää:):):)

Lue lisää

arskaw?
Uppoumarunkoisessa aluksessa matalanveden vaikutus on nimittäin juuri päinvastainen. Matalassa vedessä syväys kasvaa ja näin ollen yleensä myös vastus.

Satama tärinät -> pääosin keula/perä thrusterit.
Värähtelyt ajossa -> epätasainen vanavesi tai liian suuret lapakuormat.

"Jäänmurtajatyyppinen diesel-sähköinen koneisto"!!!
Suomen/Ruotsin/Viron liikentessa kulkevissa aluksissa on joko diesel-sähköinen tai diesel-mekaaninen koneisto. Molemmilla on puolensa. Mekaaninen on yleensä halvempi mutta diesel-sähköinen antaa vähän enemmän vapauksia konehuoneen sijoittelussa sekä operoinnissa. Azipod, Mermaid etc sama edut kuin diesel-sähkoissä mukaan lukien peräsimien ja potkuriakseiden tarpeettomuus mutta kallis.

monkey island kirjoitti:

arskaw?
Uppoumarunkoisessa aluksessa matalanveden vaikutus on nimittäin juuri päinvastainen. Matalassa vedessä syväys kasvaa ja näin ollen yleensä myös vastus.

Satama tärinät -> pääosin keula/perä thrusterit.
Värähtelyt ajossa -> epätasainen vanavesi tai liian suuret lapakuormat.

"Jäänmurtajatyyppinen diesel-sähköinen koneisto"!!!
Suomen/Ruotsin/Viron liikentessa kulkevissa aluksissa on joko diesel-sähköinen tai diesel-mekaaninen koneisto. Molemmilla on puolensa. Mekaaninen on yleensä halvempi mutta diesel-sähköinen antaa vähän enemmän vapauksia konehuoneen sijoittelussa sekä operoinnissa. Azipod, Mermaid etc sama edut kuin diesel-sähkoissä mukaan lukien peräsimien ja potkuriakseiden tarpeettomuus mutta kallis.

Lue lisää

se silleen toimi ainakaan oikeesti,eli jos ajat uppoumarunkoisella merellä ja vauhti n.15-20 solmua,tulet alueelle jossa vetta n.2 m ja yrität siinä pysäyttä veneen eli vähennät kaasua vauhti ei laskekkaan kuten normaalisti syvällä vedellä vaan liuku jatkuu huomattavasti pidemmälle.en tiedä mistä johtuu rikotaanko fysiikan lakeja vai tehdäänkö uusia mutta käytännössä näin tapahtuu.muuten olen kanssasi samaa mieltä laivojen tärinästä kuten aiemminkin olen kirjoittanut.dieselsähkö lienee kuitenkin harvinainen suomenlahden lauttaliikenteessä ja azipod vielä harvinaisempi.käyttötaloudeltaan azipod lienee edullinen,olin lukevinani että viikkosäästö voisi olla jopa 40 tonnia polttoainetta kauppaaluksella.kallis hankkia mutta kuten mainitsin hakusanalla azipod löytyy googlesta paljon tietoa.

monkey island kirjoitti:

arskaw?
Uppoumarunkoisessa aluksessa matalanveden vaikutus on nimittäin juuri päinvastainen. Matalassa vedessä syväys kasvaa ja näin ollen yleensä myös vastus.

Satama tärinät -> pääosin keula/perä thrusterit.
Värähtelyt ajossa -> epätasainen vanavesi tai liian suuret lapakuormat.

"Jäänmurtajatyyppinen diesel-sähköinen koneisto"!!!
Suomen/Ruotsin/Viron liikentessa kulkevissa aluksissa on joko diesel-sähköinen tai diesel-mekaaninen koneisto. Molemmilla on puolensa. Mekaaninen on yleensä halvempi mutta diesel-sähköinen antaa vähän enemmän vapauksia konehuoneen sijoittelussa sekä operoinnissa. Azipod, Mermaid etc sama edut kuin diesel-sähkoissä mukaan lukien peräsimien ja potkuriakseiden tarpeettomuus mutta kallis.

Lue lisää

olla niin että ne onnettomat peräaallot eivät pääse matalassa vedessä siirtymään alaspäin vaan muodostuu jonniinmoinen patja joka kannattaa sitä venhoa?en tiedä mutta pari päivää mietittyäni yhtä mittaa tuollane tuli mieleen.

arskaw kirjoitti:

olla niin että ne onnettomat peräaallot eivät pääse matalassa vedessä siirtymään alaspäin vaan muodostuu jonniinmoinen patja joka kannattaa sitä venhoa?en tiedä mutta pari päivää mietittyäni yhtä mittaa tuollane tuli mieleen.

Lue lisää

Arskaw, millainen uppoumarunkoinen alus kulkee 20kn 2m syvyisessä vedessä? Ei mikään.

Taidat puhua puoliplaanarista tai liukuvarunkoisestasta paatista, mutta et aidosta uppoumarunkoisesta. Uppoumarunkoisen perusominaisuus on että se kaivaa itseään kokoajan syvemmälle veteen nopeuden kasvaessa. Esimerkiksi Finnjet tarvitsee yli 75m vettä olleen, jotta pystyy ottamaan täyden vauhdin. Muuten pohjan imu vetää sitä alaspäin, eikä nopeus pääse kasvamaan.

Pientä uppoumarunkoista(alle 50m) venettä ei saa kulkemaan 20 solmua vaikka tehoa olisi kuinka paljon. Sen perä vain uppoaisi syvemmälle mitä enemmän tehoa työntövoimaan lisättäisiin ja näin sen nopeus ei enää kasvaisi. Oletko kuullut uppoumarunkoisten kohdalla runkonopeudesta? Etkö? Niin arvelinkin...

Millainen vene sinulla muuten on?

Chief Mate kirjoitti:

Arskaw, millainen uppoumarunkoinen alus kulkee 20kn 2m syvyisessä vedessä? Ei mikään.

Taidat puhua puoliplaanarista tai liukuvarunkoisestasta paatista, mutta et aidosta uppoumarunkoisesta. Uppoumarunkoisen perusominaisuus on että se kaivaa itseään kokoajan syvemmälle veteen nopeuden kasvaessa. Esimerkiksi Finnjet tarvitsee yli 75m vettä olleen, jotta pystyy ottamaan täyden vauhdin. Muuten pohjan imu vetää sitä alaspäin, eikä nopeus pääse kasvamaan.

Pientä uppoumarunkoista(alle 50m) venettä ei saa kulkemaan 20 solmua vaikka tehoa olisi kuinka paljon. Sen perä vain uppoaisi syvemmälle mitä enemmän tehoa työntövoimaan lisättäisiin ja näin sen nopeus ei enää kasvaisi. Oletko kuullut uppoumarunkoisten kohdalla runkonopeudesta? Etkö? Niin arvelinkin...

Millainen vene sinulla muuten on?

Lue lisää

että joku tuota ajattelisi,no kuitenkin näin tapahtuu,eli otat esim.-50 luvulla rakennetun puufiskarin,pituus n.8m asennat siihen 250-300 hv moottorin ja sinulla on uppoumarunkoinen vene joka kulkee n.30 solmua.seuraavaksi ostat Korsö veneen 8,10 pitkän asennat siihen 3-400 hv koneen nopeus n.38-42 solmua ja taas uppoumavene kulkee,otat fishmaster tai merivene merkkisen veneen asennat siihen 160 hv koneen ja kulkee noin 25-30 solmua.eli ei tämä niin hirvittävän vaikeata ole,ajaminen on taidetta mutta kulkevathan nuo.itselläni on tällä hetkellä 12m rautavene rakennettu 1984 sköldvikin telakalla vanhan Palmgrenin toimesta,kulkee vanhan volvon työntämänä n.12 solmua eli runkonopeus(huomasitko tiedän tuonkin jutun)mutta potkurinvaihdolla eli ohutlapainen hiukka suurempinousuinen ja ylitän runkonopeuden.katsoppas tiede ja taide ovat kaksi eri asiaa:)nykyinen 23x23 on talvikäyttöön suunniteltu eli kestää jäissä ajon,kesällä toisella potkurilla rohjo kulkee n.17 solmua kuvaa en voi tähän laittaa koska digikameraan rahat ei riitä menee näihin muihin kuluihin.ja muuten tervetuloa tarkistamaan.olin muuten aikoinaan finnjetillä töissä.

arskaw kirjoitti:

että joku tuota ajattelisi,no kuitenkin näin tapahtuu,eli otat esim.-50 luvulla rakennetun puufiskarin,pituus n.8m asennat siihen 250-300 hv moottorin ja sinulla on uppoumarunkoinen vene joka kulkee n.30 solmua.seuraavaksi ostat Korsö veneen 8,10 pitkän asennat siihen 3-400 hv koneen nopeus n.38-42 solmua ja taas uppoumavene kulkee,otat fishmaster tai merivene merkkisen veneen asennat siihen 160 hv koneen ja kulkee noin 25-30 solmua.eli ei tämä niin hirvittävän vaikeata ole,ajaminen on taidetta mutta kulkevathan nuo.itselläni on tällä hetkellä 12m rautavene rakennettu 1984 sköldvikin telakalla vanhan Palmgrenin toimesta,kulkee vanhan volvon työntämänä n.12 solmua eli runkonopeus(huomasitko tiedän tuonkin jutun)mutta potkurinvaihdolla eli ohutlapainen hiukka suurempinousuinen ja ylitän runkonopeuden.katsoppas tiede ja taide ovat kaksi eri asiaa:)nykyinen 23x23 on talvikäyttöön suunniteltu eli kestää jäissä ajon,kesällä toisella potkurilla rohjo kulkee n.17 solmua kuvaa en voi tähän laittaa koska digikameraan rahat ei riitä menee näihin muihin kuluihin.ja muuten tervetuloa tarkistamaan.olin muuten aikoinaan finnjetillä töissä.

Lue lisää

Eiköhän me kuitenkin puhuta nyt puoliplaanareista, ei uppoumarunkoisista. Samankaltaiset muodot saattavat hieman hämätä.

Uppoumarunko ei nimensikään mukaisesti pysty nousta liukuun, kuten mainitsemasi nopeudet tuon kokoisilta paateilta vaatisi. On myös fysikaalinen mahdottomuus, että vesi syrjäytyisi niin nopeasti, että mainitsemasi mittaiset rungot saavuttaisivat uppoumamallisina nuo nopeudet.

Yksi selkeä merkki siitä, onko runko uppoumarunko vai puoliplaanari on se, että miten vesi käyttäytyy tullessaan aluksen perän alta. Jos taakse jää selkeä "oja" eli vesi ikään kuin jatkaa matkaansa pohjalinjan suuntaisesti, niin silloin se on plaanaava tai puoliplaanaava runko. Jos vesi taas "imeytyy" ylös pitkin runkoa on kyseessä uppoumarunko.

No, joka tapauksessa veneily on melko nastaa puuhaa.

Chief Mate kirjoitti:

Eiköhän me kuitenkin puhuta nyt puoliplaanareista, ei uppoumarunkoisista. Samankaltaiset muodot saattavat hieman hämätä.

Uppoumarunko ei nimensikään mukaisesti pysty nousta liukuun, kuten mainitsemasi nopeudet tuon kokoisilta paateilta vaatisi. On myös fysikaalinen mahdottomuus, että vesi syrjäytyisi niin nopeasti, että mainitsemasi mittaiset rungot saavuttaisivat uppoumamallisina nuo nopeudet.

Yksi selkeä merkki siitä, onko runko uppoumarunko vai puoliplaanari on se, että miten vesi käyttäytyy tullessaan aluksen perän alta. Jos taakse jää selkeä "oja" eli vesi ikään kuin jatkaa matkaansa pohjalinjan suuntaisesti, niin silloin se on plaanaava tai puoliplaanaava runko. Jos vesi taas "imeytyy" ylös pitkin runkoa on kyseessä uppoumarunko.

No, joka tapauksessa veneily on melko nastaa puuhaa.

Lue lisää

tavallaan oikeassa mutta kyseiset rungot on kyllä tehty uppoumarungoiksi ja huomattavasti pienemmillä koneilla käytettäväksi mutta näin siinä kuitenkin käy.eli kun tehot ylitetään niin
nouseehan se siitä,esimerkkinä voin mainita korsö rungon,alunperin kalaraudassa on pienet levikkeet,noin 50mm kummallakin puolen,suuremmilla tehoilla tämä osa kantaa venettä niin paljon että ne joutuu poistamaan muuttu kiikkeräksi koko laite muuten.itse pidän veneilystä vaikka sitä "joudunkin"päivittäin tekemään.no tänään en mutta eilen viimeks.kirjoitellaan ja väitellään.hyviä jatkoja.

arskaw kirjoitti:

tavallaan oikeassa mutta kyseiset rungot on kyllä tehty uppoumarungoiksi ja huomattavasti pienemmillä koneilla käytettäväksi mutta näin siinä kuitenkin käy.eli kun tehot ylitetään niin
nouseehan se siitä,esimerkkinä voin mainita korsö rungon,alunperin kalaraudassa on pienet levikkeet,noin 50mm kummallakin puolen,suuremmilla tehoilla tämä osa kantaa venettä niin paljon että ne joutuu poistamaan muuttu kiikkeräksi koko laite muuten.itse pidän veneilystä vaikka sitä "joudunkin"päivittäin tekemään.no tänään en mutta eilen viimeks.kirjoitellaan ja väitellään.hyviä jatkoja.

Lue lisää

Juu, perään asennettavilla tasoilla voi pienistä uppoumapaateista tehdä vaikka liukuvia. Taloudellisuus on siinä tapauksessa kysymysmerkki. ainakin puhtaaseen liukuvarunkoiseen verrattuna.

Chief Mate kirjoitti:

Arskaw, millainen uppoumarunkoinen alus kulkee 20kn 2m syvyisessä vedessä? Ei mikään.

Taidat puhua puoliplaanarista tai liukuvarunkoisestasta paatista, mutta et aidosta uppoumarunkoisesta. Uppoumarunkoisen perusominaisuus on että se kaivaa itseään kokoajan syvemmälle veteen nopeuden kasvaessa. Esimerkiksi Finnjet tarvitsee yli 75m vettä olleen, jotta pystyy ottamaan täyden vauhdin. Muuten pohjan imu vetää sitä alaspäin, eikä nopeus pääse kasvamaan.

Pientä uppoumarunkoista(alle 50m) venettä ei saa kulkemaan 20 solmua vaikka tehoa olisi kuinka paljon. Sen perä vain uppoaisi syvemmälle mitä enemmän tehoa työntövoimaan lisättäisiin ja näin sen nopeus ei enää kasvaisi. Oletko kuullut uppoumarunkoisten kohdalla runkonopeudesta? Etkö? Niin arvelinkin...

Millainen vene sinulla muuten on?

Lue lisää

Ei se runkonopeus mikään ehdoton raja ole ; sen ylittämiseen vaan vaaditaan tehoa enemmän kuin on järkevää ( esim. 1000 heppaa fiskarissa = järjetöntä).

On myös aluksia joiden rungon pituus/leveys-suhde suuri ( = pitkiä ja kapeita) sekä niiden uppouma hyvin pieni , näiden kohdalla perinteinen runkonopeus ei toteudu, vaan kulkevat huomattavasti kovempaa. Klassinen esimerkki Turbinia , jonka runkoa hyödynnetty lähimenneisyydessä maailmanympäriennätystä varten tehdyssä 3-runkoisessa moottoripaatissa.

tankkeri tärisee ? Housuissas tärisee, kun tankin pääkone startataan. Fiksuu heittää tänne tommosta legendaa, kun harva ymmärtää. Moni kuitenkin kertoo satamabaarissa täytenä totena, kuinka paljon meidän tankkerikin tärisi, tuultakin oli hornilla ainakin 20 boforii

Kavitointi ja ilman vetäminen ovatten kyllä ihan eri asioita.

nyt en ymmärrä,kavitointihan on nimen omaan ilman kulkeutuminen potkuriin ja siitä aiheutuva tärinä,
mistä v...u nää merisairaat saa näitä ajatuksia nuppiinsa !!!

joonas111 kirjoitti:

nyt en ymmärrä,kavitointihan on nimen omaan ilman kulkeutuminen potkuriin ja siitä aiheutuva tärinä,
mistä v...u nää merisairaat saa näitä ajatuksia nuppiinsa !!!

Eikä ole, älä höpötä joutavia. Kavitointi on nimenomaan sitä kun veden virtaus irtoaa potkurinlavasta ja siitä aiheutuu alipaine, jolloin syntyy kaasukuplia jotka aiheuttavat sen kavitoinnin. Ei siihen ilmaa tarvita. Näin käy helposti manoveerattaessa kun veden virtaus ei ehdi vaihtaa suuntaa tarpeeksi nopeasti. Meneppä joskus kiertämään vesipumpun imupuolen venttiiliä kiinnipäin, niin tutustut kyllä kavitointiin.

Konemesu evp kirjoitti:

Eikä ole, älä höpötä joutavia. Kavitointi on nimenomaan sitä kun veden virtaus irtoaa potkurinlavasta ja siitä aiheutuu alipaine, jolloin syntyy kaasukuplia jotka aiheuttavat sen kavitoinnin. Ei siihen ilmaa tarvita. Näin käy helposti manoveerattaessa kun veden virtaus ei ehdi vaihtaa suuntaa tarpeeksi nopeasti. Meneppä joskus kiertämään vesipumpun imupuolen venttiiliä kiinnipäin, niin tutustut kyllä kavitointiin.

Lue lisää

Tunnut olevan " perehtynyt " asiaan . ( minulla uusi moottori , ostin siihen veneen , uusi . kysyin veneen valmistajalta kun moottorissa on valmiina potkuri jonka vaisin vaihtaa toiseen jos olisi tarvis . Veneen valmistaja ei pystynyt kertomaan minulle onko tuo potkuri sopiva siihen veneeseen ? .
Toinen kysymys : jos potkuri kavitoi , niin pudottaako se hyötysuhdetta .?

Kavitointikiinostaa kirjoitti:

Tunnut olevan " perehtynyt " asiaan . ( minulla uusi moottori , ostin siihen veneen , uusi . kysyin veneen valmistajalta kun moottorissa on valmiina potkuri jonka vaisin vaihtaa toiseen jos olisi tarvis . Veneen valmistaja ei pystynyt kertomaan minulle onko tuo potkuri sopiva siihen veneeseen ? .
Toinen kysymys : jos potkuri kavitoi , niin pudottaako se hyötysuhdetta .?

Lue lisää

Olen siinä mielessä "perehtynyt" kavitointiin kun on vuosikymmenten aikana kavitoinnin jälkiä usein korjaillut (pumpuissa). Ompa outoa ettei veneen myyjä tiedä mikä potkuri sopii veneeseen, oliko yksityinen myyjä? Jos potkuri kavitoi niin ihan varmasti hyötysuhde on huono. Kavitoidessa potkuri ei toimi oikeastaan lainkaan ja voi jopa mennä piloille.

Konemesu evp kirjoitti:

Olen siinä mielessä "perehtynyt" kavitointiin kun on vuosikymmenten aikana kavitoinnin jälkiä usein korjaillut (pumpuissa). Ompa outoa ettei veneen myyjä tiedä mikä potkuri sopii veneeseen, oliko yksityinen myyjä? Jos potkuri kavitoi niin ihan varmasti hyötysuhde on huono. Kavitoidessa potkuri ei toimi oikeastaan lainkaan ja voi jopa mennä piloille.

Lue lisää

Niin tuota kyllä epäilin . Olin Moottoritykkiveneessä - 54 armeejassa .( oli kielto olla perävarastossa ajonaikana ) potkurit kavitoi ja lavat saattoi irrota , tulla varastoon.
Tämä veneentekijä on säänöllisesti myymässä veneitään VeneMessuilla Helsingissä .
On vaativaa tietää mimoinen potkuri tuossa moottorissa pitää olla . Toimitin hänelle ( uuden 50 Hondan ) tuohon oli valittavana 2 potkuria , hän ei osannut antaa neuvoa .

SemmoinenTapaus !? kirjoitti:

Niin tuota kyllä epäilin . Olin Moottoritykkiveneessä - 54 armeejassa .( oli kielto olla perävarastossa ajonaikana ) potkurit kavitoi ja lavat saattoi irrota , tulla varastoon.
Tämä veneentekijä on säänöllisesti myymässä veneitään VeneMessuilla Helsingissä .
On vaativaa tietää mimoinen potkuri tuossa moottorissa pitää olla . Toimitin hänelle ( uuden 50 Hondan ) tuohon oli valittavana 2 potkuria , hän ei osannut antaa neuvoa .

Lue lisää

Edellisten perusteella voisi ajatella, että superkavitoiva potkuri jauhaa enemmän tai vähemmän paikoillaan ja sitten tiputtaa lapansa?
Kavitaation hallinta on taitolaji niin pumpuissa, kuin potkureissakin.
Jos sanon, että liian pieni pinta-ala nousuun ja tehoon nähden aiheuttaa kaviointia, se on varmaankin vain osatotuus. Veden virtaus, lämpotila etc vaikuttavat asiaan.Tarkentakoot ne jotka osaavat, mielellään sortumatta pilkunnussimiseen.

Superkavitoiva? kirjoitti:

Edellisten perusteella voisi ajatella, että superkavitoiva potkuri jauhaa enemmän tai vähemmän paikoillaan ja sitten tiputtaa lapansa?
Kavitaation hallinta on taitolaji niin pumpuissa, kuin potkureissakin.
Jos sanon, että liian pieni pinta-ala nousuun ja tehoon nähden aiheuttaa kaviointia, se on varmaankin vain osatotuus. Veden virtaus, lämpotila etc vaikuttavat asiaan.Tarkentakoot ne jotka osaavat, mielellään sortumatta pilkunnussimiseen.

Lue lisää

Kyllä Skönö on oikeassa , kun hän kertoo mistä tärinä tulee. Ketjun aloittaja kysyi muutamia tietoj. Yksi oli tuo tärinä ja toinen oli kiihtyvyys. Sitten jutustelu ajautui myös satama manövereihin , ns. ohjailupotkureihin.
Oma tietoni on se ,että tärinä johtuu yksinomaan siitä ,että kun tuollainen iso massa laitetaan liikkeelle, niin siiihen tarvitaan voimaa hetkellisesti. Satamissa veden syvyys on aika matala, jolloin veden virtaus potkureista ei pääse purkautumaan vapaasti vaan se ns. kiertyy laivan pohjaan takaisin ja aiheuttaa tärinää. Sitten täällä arveltiin , että tärinä voisi johtua myös ohjailupotkureista. Se on kuitekin aika pieni tärinä, mikä niistä lähtee, joten hyväksyn ajatuksen ,että se täristää, mutta ketjun aloittaja ei varmaan sitä tärinää tarkoita, sillä Suomen ja Ruotsin , sekä Viron välisessä liikenteessä on vain normaali propulsio laitteet, eli säätölapapotkurit. Ohjailupotkureiden teho on parhaimmillaan silloin kun laivan nopeus on

kapu14 kirjoitti:

Kyllä Skönö on oikeassa , kun hän kertoo mistä tärinä tulee. Ketjun aloittaja kysyi muutamia tietoj. Yksi oli tuo tärinä ja toinen oli kiihtyvyys. Sitten jutustelu ajautui myös satama manövereihin , ns. ohjailupotkureihin.
Oma tietoni on se ,että tärinä johtuu yksinomaan siitä ,että kun tuollainen iso massa laitetaan liikkeelle, niin siiihen tarvitaan voimaa hetkellisesti. Satamissa veden syvyys on aika matala, jolloin veden virtaus potkureista ei pääse purkautumaan vapaasti vaan se ns. kiertyy laivan pohjaan takaisin ja aiheuttaa tärinää. Sitten täällä arveltiin , että tärinä voisi johtua myös ohjailupotkureista. Se on kuitekin aika pieni tärinä, mikä niistä lähtee, joten hyväksyn ajatuksen ,että se täristää, mutta ketjun aloittaja ei varmaan sitä tärinää tarkoita, sillä Suomen ja Ruotsin , sekä Viron välisessä liikenteessä on vain normaali propulsio laitteet, eli säätölapapotkurit. Ohjailupotkureiden teho on parhaimmillaan silloin kun laivan nopeus on

Lue lisää

Kyllä näkee ja kuulee että kapulla loppuu tietämys siihen spaakin vääntämiseen ei hajuakaan sen jälkeisistä toiminnoista. Laivan todelliset tärinät johtuvat AINA potkureista.... ei mistään runkoiskuista manoveerattaessa, myrskyssä eri asia kun tulee slaakeja. Keulapotkurit aiheuttavat lähinnä "ropinaa" jonka joku voi tulki pikkuvärinäksi. Kunnon tärinät tulee aina isoista potkureista "kavitaatiosta" (liian vähän vettä nousuun ja kierroksiin nähden) JA "mikä vittu se nyt oli) kun potkureissa on liikaa nousua kierroksiin nähden, alkaa potkurit vatkaamaan joka tuntuu rungon "veivaamisena" . Nopeassa ajossa myös peräsin voi kavitoida liian suurilla ruorikulmilla ajettaessa, peräsin menettää otteensa, mutta ei aiheuta tärinää.
Matalan veden yli ajettaessa potkurit alkavat myös imemään(kavitoimaan) joka tuntuu tärinänä, vesi vähenee potkureilta. Kyse ei ole mistään runkoiskuista. Näillä mennään..... ketjun jokaisessa vastauksessa on virheitä paitsi evp konemesulla.