Valtionhallintoon on saatu aikaiseksi Kieku-tietojärjestelmä. Miten tuota sanaa tulisi taivuttaa? Omasta mielestäni se taipuu samalla tavalla kuin sana ’’iuku’’ eli esimerkiksi liu’un, jonka mukaan kie’un. Kaikissa dokumenteissa sana on kuitenkin taivutettu ’’kiekun’’. Perusteluina muunmuassa, että kyseessä on erisnimi ja silloi taivutus olisi ’’Kiekun’’. Kun olen yrittänyt sanoa, että suomen kielen erisnimet taivutetaan pääsääntönä yleisnimien taivutusmuotojen tapaan, niin olen saanut lähinnä halveksuntaa osakseni.
Miten taivuttaisitte sanaa Kieku?
Laalaalaa
20
82
Vastaukset
- 00-00
Minä en varsinaisesti tiedä asiasta mitään, mutta kysymykseesi vastaan, että halveksisin kaikkia, jotka sanovat "kiekun". :o)
- Lonkalta_heittäen
Kotiliesi-lehdessä ilmestyi aikoinaan sarjakuva Kieku ja Kaiku, kukkomaisten hahmojen piirtäjänä Asmo Alho ja kirjoittajana – runomuotoon riimittelijänä – itse Mika Waltari.
Kieun ja Kaiun sanallinen isä ei olisi erehtynyt taivuttamaan ”Kiekun”. Saman taivutussäännön pitäisi periaatteessa olla voimassa vieläkin. Säännöt vain vesittyvät, kun niinkin arvovaltaiset tahot kuin valtakunnansovittelija Esa Lonka toivovat median taivuttavan nimeään väärin (Lonkan pro Longan).- Lonkalta_heittäen
Arvostettu tietokirjailija, luonnontutkija ja -tuntija Asko Kaikusalo (1941–2012) tunnettiin laajalti lempinimellä Kieku. Hänen kiinnostuksensa pääkohteena eivät tiettävästi olleet kukot sen enempää kuin kanatkaan, vaan pikkunisäkkäät ja niistä erityisesti sopulit.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asko_Kaikusalo
- soon-silleen
On näitä vääriä taivuttelijoita muitakin. Presidentti Risto Ryti toivoi, että hänen nimensä taivutettaisiin Rytin. Meni mediassa läpi. Oikea taivutushan olisi ollut Rydin. Presidentti Lennart Meri toivoi, että hänen sukunimensä taivutettaisiin Merin. Ei mennyt läpi mediassa. Merikin perui sitten toiveensa. Longan nimen taivuttamisesta on tietääkseni annettu arvovaltainen ohje vastoin henkilön omaa toivomusta.
- Lonkalta_heittäen
Lennart Meri on sikäli ”kiinalainen” juttu, että sukunimi on vironkielinen, joskin identtinen suomalaisen Meri-sukunimen kanssa ja samaa tarkoittava kuin suomen kielen meri-sana. Vierasnimenä sitä pitäisi kai taivuttaa suomen kielen astevaihtelun vastaisesti Meri : Merin.
Mielestäni siis Veijo Meren ja Lennart Merin sukunimiä pitäisi periaatteessa taivuttaa eri tavalla, niin kirjailijakollegoista ja sukulaiskansoja edustavista henkilöistä kuin onkin kyse. - Lonkalta_heittäen
Jotta asia vielä mutkistuisi: vaimoni sukuun kuuluu nuori nainen etunimeltään Meri. Tätä nimeä en vahingossakaan taivuttaisi ”Meren” vaan ”Merin”, niin ehta suomalaislikka kuin onkin kyseessä.
Vaimoni työyhteisössä vaikutti Veli-niminen mies. Eräs yhteisön vanhempi (nyt jo edesmennyt) ”jäsensisar” onnistui taivuttamaan tuota nimeä malliin Veli : Veljen.
Ei kaikki ole aina kaikille helppoa, ei minullekaan! - huh_hellettä
On tuo taivuttaminen joskus vaikeaa, vaikkapa tuo Helle:
http://yle.fi/uutiset/nummelaan_veikko_helteen_tori/5180622 - soon-silleen
Lonkalta_heittäen kirjoitti:
Jotta asia vielä mutkistuisi: vaimoni sukuun kuuluu nuori nainen etunimeltään Meri. Tätä nimeä en vahingossakaan taivuttaisi ”Meren” vaan ”Merin”, niin ehta suomalaislikka kuin onkin kyseessä.
Vaimoni työyhteisössä vaikutti Veli-niminen mies. Eräs yhteisön vanhempi (nyt jo edesmennyt) ”jäsensisar” onnistui taivuttamaan tuota nimeä malliin Veli : Veljen.
Ei kaikki ole aina kaikille helppoa, ei minullekaan!Meille aikoinaan opetettiin koulussa, että suomalaiset etunimet taivutettaisiin ilman astevaihtelua ja sukunimet astevaihtelun kera, Arre, Aarren, Meri (etunimi), Merin; Meri (sukunimi), Meren.
Muiden itämerensuomalaisten nimien taivutuksesta ei opetettu mitään. Jos niitä pidetään todella vierasniminä, ne tulisi taivuttaa ilman astevaihtelua. Monet nimet ovat kuitenkin niin suomen kaltaisia, että julkisuudessa näkee melko tasaisesti molempia käytäntöjä. Järv usein taivutetaan Järven, Leht varsinkin yhdyssänoissa Lehden. Viron käytäntö taas näkyy olevan yksioikoisempi. Kaikki suomenkin nimet käsitetään virassanoiksi: Häkkinen, Häkkineni (gen.).
Minusta suomessa jopa taivutus Kadriorg, Kadriorgin tuntuu oudolta. Itse taivutan mielelläni Kadriorun, kuten suomen Orko, Oron. - 686868
Kadriorg -> Kadriorun? Erittäin outoa. Björn Borg -> Björn Borun? Ennemmin Borgin.
- soon-silleen
686868 kirjoitti:
Kadriorg -> Kadriorun? Erittäin outoa. Björn Borg -> Björn Borun? Ennemmin Borgin.
Se taipuu virossa org (nom., ääntyy ork), oru (gen.) "laakso". Suomessa on samaperäinen sana sukunimena Orko, Oron. Viron loppuvokaalia u vastaa suomessa o. Virolaista sanaa siis taivutetaan astevaihtelun kanssa. Borg on taas germaaninen, joten sen virasperäisyys on selvä ja taivutetaan ilman astevaihtelua.
Virolaisperäisten sanojen taivutus ei ole vakiintunut. Kielenhuoltajien mukaan ne kai pitäisi taivuttaa ilman astevaihtelua, mutta ei sekään ole vakiintunut ainakaan tunnetuimmissa ja suomessakin olevissa sanoissa. - Outoksuja
soon-silleen kirjoitti:
Meille aikoinaan opetettiin koulussa, että suomalaiset etunimet taivutettaisiin ilman astevaihtelua ja sukunimet astevaihtelun kera, Arre, Aarren, Meri (etunimi), Merin; Meri (sukunimi), Meren.
Muiden itämerensuomalaisten nimien taivutuksesta ei opetettu mitään. Jos niitä pidetään todella vierasniminä, ne tulisi taivuttaa ilman astevaihtelua. Monet nimet ovat kuitenkin niin suomen kaltaisia, että julkisuudessa näkee melko tasaisesti molempia käytäntöjä. Järv usein taivutetaan Järven, Leht varsinkin yhdyssänoissa Lehden. Viron käytäntö taas näkyy olevan yksioikoisempi. Kaikki suomenkin nimet käsitetään virassanoiksi: Häkkinen, Häkkineni (gen.).
Minusta suomessa jopa taivutus Kadriorg, Kadriorgin tuntuu oudolta. Itse taivutan mielelläni Kadriorun, kuten suomen Orko, Oron.>Meille aikoinaan opetettiin koulussa, että suomalaiset etunimet
>taivutettaisiin ilman astevaihtelua ja sukunimet astevaihtelun kera
Jos meillä on henkilö nimeltä Outi Uoti, niin onko etunimen genetiivi "Outin" ja sukunimen genetiivi "Uodin" (vrt. Ryti : Rydin).
"Haluaisin oppia tuntemaan Uodin Outin."
Kuulin joskus Jari Sarasvuon puhuvan TV:ssä "Uodista" hänen tarkoittaessaan jompaakumpaa tunnetuista Uoti-nimisistä veljeksistä. Korvaani särähti.
Kainuussa sai aikoinaan (saaneeko vieläkin?) apteekeista "Uotin yskänlääkkeeksi" kutsuttua lientä, jonka resepti oli peräisin Uoti-nimiseltä lääkäriltä. Aika tujua tavaraa, alkoholipitoisuudeltaankin. - soon-silleen
Outoksuja kirjoitti:
>Meille aikoinaan opetettiin koulussa, että suomalaiset etunimet
>taivutettaisiin ilman astevaihtelua ja sukunimet astevaihtelun kera
Jos meillä on henkilö nimeltä Outi Uoti, niin onko etunimen genetiivi "Outin" ja sukunimen genetiivi "Uodin" (vrt. Ryti : Rydin).
"Haluaisin oppia tuntemaan Uodin Outin."
Kuulin joskus Jari Sarasvuon puhuvan TV:ssä "Uodista" hänen tarkoittaessaan jompaakumpaa tunnetuista Uoti-nimisistä veljeksistä. Korvaani särähti.
Kainuussa sai aikoinaan (saaneeko vieläkin?) apteekeista "Uotin yskänlääkkeeksi" kutsuttua lientä, jonka resepti oli peräisin Uoti-nimiseltä lääkäriltä. Aika tujua tavaraa, alkoholipitoisuudeltaankin.Kyl se olikin muistaakseni niin, että jos etunimi tarkoitti jotakin, se taivutettiin ilman astevaihtelua, Meri, Merin; Aarre, Aarren; Tähti, Tähtin, mutta perinteelliset nimet taivutettiin astevaihtelun kera, Antti, Antin; Jukka, Jukan. Huomasin kyllä pian, että niin suomen kuin vieraittenkin kielten säännöt todellisuudessa venyivät ja paukkuivat kuin purukumi.
Sukunimissä oltiin tarkempia. Opetettiin, että kotoperäiset taipuvat aina astevaihtelun kera, siis Ryti, Rydin; Lonka, Longan. Sekavaksihan sekin on muodostunut, koska on noudatettu joidenkin toiveita toisenlaiseen taivutteluun, joidenkin ei. Ja kaiken lisäksi on eri puolilla Suomea käytetty astevaihtelua eri tavalla, äiti, äitin, pro äidin.
Itse muuten kuulun siihen koulukuntaan, joka pitää asiallisena moninaisuutta. Esim. sääntö, että ulkoisia ja sisäisiä paikallissijoja pitäisi käyttää sen mukaan, mikä on paikkakunnan oma käytäntö, on aivan mahdoton noudattaa. Mistä sen tietää, sanovatko ihmiset olevansa Mäntyharjussa vai Mäntyharjulla?
Ei kielen takia ruveta tekemään matkoja, eikä muutenkaan kieli ole sen väärti, että kaikkein tärkein asia on oikeakielisyys. Sivistyneeseen kielenkäyttöön riittää kohtuullisuus. Ei myös ole mitään järkeä, että pilkkujen aina pitää olla kohdallaan joidenkin sääntöjen mukaan. Kieli on kuitenkin kommunikaation eikä oikeaoppisuuden väline.
Mitä korvan särähtelyyn tulee, suurimman osan aiheuttanee oman paikkakunnan käytäntö eikä "kielikorva". Suomenkieli on muodostettu kahdesta itämerensuomen muodosta, joista toinen on vieläpä läntistä haaraa ollut suomi ja toinen itäistä haaraa ollut savo, joka taas on kehittynyt karjalasta. Kun kaksi niin erilaista kieltä on yhdistetty yhdeksi, särisee vielä kauan.
- 10-14
Yksinkertainen ratkaisu: älä taivuta vaan kirjoita "Kieku-järjestelmän" jne.
- Kieus_Kiehuttaja
>Miten taivuttaisitte sanaa Kieku?
Tuossa kysymyksessä olen vähän kiekun kaikun enkä tohtisi mielipidettäni mitenkään voimaperäisesti ilmoille kieuttaa saati kaiuttaa. - Mitesnää
Kailas-Kailaan?
Leikas-Leikkaan?Leikaksen?
Bottas-Bottaksen?- Nomen_est_omen
Kun kysyin intissä oltaessa Leikkaalta, leikkaisiko hän hiukseni, oli vastaus useimmiten myöntävä: "Leikkaan!"
Hyvin leikkasikin eikä taksasta tullut riitaa. - Kieus_Kiehuttaja
Käväisin noin puoli vuotta sitten Mijas-nimisessä andalusialaiskylässä, joka on ymmärtääkseni aika suosittu turistikohde. Suomenkielisiäkin esitteitä oli jaossa. Silmiini vähän tökki, kun niissä puhuttiin "Mijaksesta" eikä "Mijasista".
Täällä kotipuolessa puhun kyllä "Petaksesta" ja "Backaksesta" (Petas, Backas).
- kieuttelija
Kiekku > Kiekun
Kieku > Kie'un
Voi syyttää vain omaa hölmöyttään, jos nimeä valitessa ei tule ajatelleeksi, että ehkä jossain vaiheessa järjestelmän elinkaarta nimeä saattaa joutua taivuttamaan. Tai jos Kyrön sukuun otetaan Sirpa.- kieuttelija
Aivan, olen äärettömän pahoillani holtittomasta heitosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 676539
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap274223Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2702627Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262030MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301558- 971397
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041107Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551101Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.771056Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391031