Potkuritietoa 15x17 vs 15x19

Potkuri leikki tekee koneista myös ennenaikaisesti vainaita, potkuri/kone yhdistelmä pitää sovittaa tehtaan ilmoittamaan kierros alueelle, jos haluaa taloudellisimman ja kestävimmän paketin.

Taitaapi olla kuitenkin lähempänä 5000 rpm.

2 tuuman nousu potkurissa laskee yhden teorian mukaan kierroksia 300-400. Jos osuu moottori valmistajan kierros alueeseen vielä, niin hyödyt nopeudessa jos veneesi on yleisesti kevyesti lastattu, jos ei, niin unohda.

http://www.uspartsmarine.fi/perustietoa_potkureista

Yksi tuuma nousussa tai halkaisiassa on n 250 kierrosta,riippuu vähän lapapinnasta kuppauksesta ym.Normaali kuormalla mitä veneessäsi on pitäis kiertää koneen valmistajan suosituksen mukaan.Kevyessä ja kevytkulkuisessa veneessä voi pienentää vähän halkaisiaa ja lisätä nousua,yleensä nopeus vähän kasvaa.

Halkaisijan suurentaminen tuumalla vaatii 80% enemmän tehoa kuin vastaava muutos nousussa. Tiedän veneen jossa potkurin halkaisijaa pienennettiin ja nousu pidettiin samana kuin vanhassa. Vaikutus oli että kierrosluvut ja nopeus nousivat.

4400rpm on tuossa minun 5.7:ssa max.rpm. Sen vene kiertääkin 3hlö kyydissä ja kaasupohjassa sievällä kelillä.

Sanoisin että et voi suurentaa potkuria. mutta mikä on ko. moottorin mallin ilmoitettu max. kierrosluku. Kaikki arviot perustuvat siihen.

Kohtavesillä kirjoitti:

4400rpm on tuossa minun 5.7:ssa max.rpm. Sen vene kiertääkin 3hlö kyydissä ja kaasupohjassa sievällä kelillä.

Sinulla puuttuu nähtävästi 400-800 kierrosta suositelluista huippukierroksista, eli pienennä, pudota nousua, jotta saat koneen kiertämään valmistajan suositteleman maksimikierrokset.

LudwikVan kirjoitti:

Sinulla puuttuu nähtävästi 400-800 kierrosta suositelluista huippukierroksista, eli pienennä, pudota nousua, jotta saat koneen kiertämään valmistajan suositteleman maksimikierrokset.

Lue lisää

Moottori on Vp 260a 5.7 v8. Eikö tässä ole huippukierrokset 4400rpm?

Kohtavesillä kirjoitti:

Moottori on Vp 260a 5.7 v8. Eikö tässä ole huippukierrokset 4400rpm?

Volvopentan sivuilta ladatun ohjekirjan mukaan 4400-4800 (löytyy huvimoottorit >tietokanta) ps. pyydän anteeksi etukäteen jos taas pahoitan jonkun mielen oikealla tiedolla.

Noin suuri haarukka antaa mahdollisuuden jo parin tuuman heittoon potkurin nousussa.
Etkö lainkaan ajattele että muutaman tuuman väärä potkuri voi aiheuttaa suuren vaaran meriturvallisuuteen ja on vastuutonta, ehkä jopa kiellettävää tällä palstalla antamasta tuollaista tietoa, joku voi vielä uskoa ja joutua karastroovin uhriksi.

Kohtavesillä kirjoitti:

4400rpm on tuossa minun 5.7:ssa max.rpm. Sen vene kiertääkin 3hlö kyydissä ja kaasupohjassa sievällä kelillä.

Mielipide: Potkuri on ok, jos kone on tämä
Teknistä tietoa
Moottori AQ260A
Tuotantokausi 1979-1985
Käyntitapa 4-tahti
Sylinterien määrä V-8
Halkaisija (mm) 101,6
Tahti (mm) 88,4
Puristussuhde 8,5:1
Paino (litraa) 5,73
Teho (hv) 260
Moottorin maks. kierrosluku (rpm) 4400

Nyt puhut vahvasti virheellistä potkurin valintaan liittyen, olen ymmärtänyt, että olet perillä venekone tekniikasta. Jos olen väärässä, niin löydätkö sanojesi tueksi jotain faktaa?

Kukaan moottorivalmistaja ei ole tarkoittanutkaan konetta kuormitettavaksi täysillä kierroksilla, kuin erittäin harvoin jolloin tarkoituksena on joko säätää konetta tai propulsion valinta, suositus on kuormittaa koneita 80-90% max kierroksista, tällöin yleensä kone käy optimilla! On virheellistä luulla, että voit valita suuremman potkurin sillä perusteella, että et ota koneesta täysiä kierroksia.

Potkuri tulee valita nimen omaa siten, että kone saavuttaa valmistajan antaman kierros alueen joka usein luokkaa 300-400 kierrosta jolla haarukoidaan oikea potkuri. Kyseisen koneen kierros aluetta en tiedä, mutta omistaja löytää sen käyttiksestä.

Jos potkuri on valittu, niin ettei saavuteta max kierros aluetta, kuormittuu kone koko kierrosalueella liikaa ja koneen käyttöikä lyhenee tramaattisesti vs oikea potkuri valinta, luokkaa jopa 1/5. Voit saada solmun pari nopeutta ja ennen aikaisen konevaurion, no jokainen tekee omalla vehkeellään mitä haluaa...

Tuossa artikkeli asiasta, jos kiinnostaa, kyse on diesel koneesta, mutta käy esimerkkinä bensakoneelle jossa oikea propulsio on vielä tärkeämpi, johtuen huomattavasti kapeammasta vääntö alueesta

http://www.yachtsurvey.com/More_on_Performance_Diesels.htm

volvomään kirjoitti:

Nyt puhut vahvasti virheellistä potkurin valintaan liittyen, olen ymmärtänyt, että olet perillä venekone tekniikasta. Jos olen väärässä, niin löydätkö sanojesi tueksi jotain faktaa?

Kukaan moottorivalmistaja ei ole tarkoittanutkaan konetta kuormitettavaksi täysillä kierroksilla, kuin erittäin harvoin jolloin tarkoituksena on joko säätää konetta tai propulsion valinta, suositus on kuormittaa koneita 80-90% max kierroksista, tällöin yleensä kone käy optimilla! On virheellistä luulla, että voit valita suuremman potkurin sillä perusteella, että et ota koneesta täysiä kierroksia.

Potkuri tulee valita nimen omaa siten, että kone saavuttaa valmistajan antaman kierros alueen joka usein luokkaa 300-400 kierrosta jolla haarukoidaan oikea potkuri. Kyseisen koneen kierros aluetta en tiedä, mutta omistaja löytää sen käyttiksestä.

Jos potkuri on valittu, niin ettei saavuteta max kierros aluetta, kuormittuu kone koko kierrosalueella liikaa ja koneen käyttöikä lyhenee tramaattisesti vs oikea potkuri valinta, luokkaa jopa 1/5. Voit saada solmun pari nopeutta ja ennen aikaisen konevaurion, no jokainen tekee omalla vehkeellään mitä haluaa...

Tuossa artikkeli asiasta, jos kiinnostaa, kyse on diesel koneesta, mutta käy esimerkkinä bensakoneelle jossa oikea propulsio on vielä tärkeämpi, johtuen huomattavasti kapeammasta vääntö alueesta

http://www.yachtsurvey.com/More_on_Performance_Diesels.htm

Lue lisää

En ymmärtänyt motivaatiotasi tai argumenttisi taustaa, mutta on ikävä törmätä toistuvasti vanhoihin vääriin hokemiin kuten :

" Jos potkuri on valittu, niin ettei saavuteta max kierros aluetta, kuormittuu kone koko kierrosalueella liikaa ja koneen käyttöikä lyhenee "

Tähän voi todeta heti että koko keskustelun pohja lähtee ymmärtämättömyydestä potkurin käyttäytymiseen, väite on niin virheellinen, kuten väite että dieselin edullisin tai taloudellisin käyntialue olisi 80...90 % huippukierroksista.
Luonnollisesti voit olla mitä mieltä haluat, mutta moottoritekniikka ja propulsio toimii omien lainalaisuuksiensa mukaan, mielipiteistäsi huolimatta.

Olen aiemminkin yrittänyt valottaa asiaa esimerkillä että valittavana on kaksi eri tehoista versiota samasta moottorista samalla välityksellä.
Tehokkaampi moottoreista kiertää esin 4200 r/min ja vaatii potkurin 15" nousun päästäkseen tuohon.
Sama moottori on rajoitettu käyntinopeudella 2800 r/min ja ottaa tämän kierrosluvun 19 " potkurilla !
Kysymys kuuluu, jos tehokkaampi kone varustetaan 19" potkurilla ja sitä käytetään kuin tuota "heikompaa " konetta, niin rasittuuko se enemmän tai kuluuko nopeammin, vaikka sen oman täyden tehon kierroslukua ei saavuteta. ?

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että moottori ei tiedä eroa rajoitetaanko kierroksia pumpun rajoittimella vai kaukosäätimen kahvalla.

Valmistajien ohjeet on selvät, he pyrkivät aina mitoittamaan yhdistelmän niin että "tumpelot" ei saa kiehautettua konetta ajamalla jatkuvasti kahvat taulussa.

Komppaan edellistä.
Mikään potkuri ei riko tai tuhoa moottoreita, pahin uhka on käyttäjä.
Olipa potkuriyhdistelmä mikä tahansa, niin vesillä koetetaan kuinka suuret kierrokset kone jaksaa ottaa ja kun käyttökierroslukuna pidetään 15... 20% alle tuon tai alempana, niin moottori rasittuu alle 50% eikä vaikuta kestävyyteen mitään.

Potkurin nousulla sitten haetaan käyttökierroksilla saavutettua kiihtyvyyttä ja/tai nopeutta.

e.d.k kirjoitti:

En ymmärtänyt motivaatiotasi tai argumenttisi taustaa, mutta on ikävä törmätä toistuvasti vanhoihin vääriin hokemiin kuten :

" Jos potkuri on valittu, niin ettei saavuteta max kierros aluetta, kuormittuu kone koko kierrosalueella liikaa ja koneen käyttöikä lyhenee "

Tähän voi todeta heti että koko keskustelun pohja lähtee ymmärtämättömyydestä potkurin käyttäytymiseen, väite on niin virheellinen, kuten väite että dieselin edullisin tai taloudellisin käyntialue olisi 80...90 % huippukierroksista.
Luonnollisesti voit olla mitä mieltä haluat, mutta moottoritekniikka ja propulsio toimii omien lainalaisuuksiensa mukaan, mielipiteistäsi huolimatta.

Olen aiemminkin yrittänyt valottaa asiaa esimerkillä että valittavana on kaksi eri tehoista versiota samasta moottorista samalla välityksellä.
Tehokkaampi moottoreista kiertää esin 4200 r/min ja vaatii potkurin 15" nousun päästäkseen tuohon.
Sama moottori on rajoitettu käyntinopeudella 2800 r/min ja ottaa tämän kierrosluvun 19 " potkurilla !
Kysymys kuuluu, jos tehokkaampi kone varustetaan 19" potkurilla ja sitä käytetään kuin tuota "heikompaa " konetta, niin rasittuuko se enemmän tai kuluuko nopeammin, vaikka sen oman täyden tehon kierroslukua ei saavuteta. ?

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että moottori ei tiedä eroa rajoitetaanko kierroksia pumpun rajoittimella vai kaukosäätimen kahvalla.

Valmistajien ohjeet on selvät, he pyrkivät aina mitoittamaan yhdistelmän niin että "tumpelot" ei saa kiehautettua konetta ajamalla jatkuvasti kahvat taulussa.

Lue lisää

Pakko todeta tälle nerolle e.d.k;lle Haista paska ! Sinähän vaarannat tietämättömän veneilijän turvallisuuden tuolla höpinälläsi - kuten yleensäkin näillä typerystenhorinallasi.

Siinäpä koetat veivata ylikokoisella potkurilla venettäsi kovassa kelissä mm vastatuuleen ja aallokkoon moottorin rasittumatta. Ihanne kelissä ja olosuhteissa muutenkin sillä tuskin väliä onkaan, mutta merellä tilanteet ja kelit muuttuvat suhteellisen nopeastikin, ja on lähinnä turvallisuuskysymys että laitteet toimivat suunnitellusti. Keinotekoisesti potkurileikeillä ei saada venettä ja moottoria luotettavasti ja oikein toimivasksi kaikissa keleissä, joka on ollut niin vene- kuin moottorivalmistajan tarkoitus.

LudwikVan kirjoitti:

Pakko todeta tälle nerolle e.d.k;lle Haista paska ! Sinähän vaarannat tietämättömän veneilijän turvallisuuden tuolla höpinälläsi - kuten yleensäkin näillä typerystenhorinallasi.

Siinäpä koetat veivata ylikokoisella potkurilla venettäsi kovassa kelissä mm vastatuuleen ja aallokkoon moottorin rasittumatta. Ihanne kelissä ja olosuhteissa muutenkin sillä tuskin väliä onkaan, mutta merellä tilanteet ja kelit muuttuvat suhteellisen nopeastikin, ja on lähinnä turvallisuuskysymys että laitteet toimivat suunnitellusti. Keinotekoisesti potkurileikeillä ei saada venettä ja moottoria luotettavasti ja oikein toimivasksi kaikissa keleissä, joka on ollut niin vene- kuin moottorivalmistajan tarkoitus.

Lue lisää

Juuri näin!

Toisaalta jos joku on oikeasti noin urpo, ettei näitä teknisiä asioita ymmärrä, niin väliäkö sen sitten on. Luulevat säästävänsä polttoainekuluissa ja hajottavat koneen ennen aikaisesti jolloin tulee myös maksun aika ja euroja palaa.

Vai on e.d.k saanut jostain uutta salatiedettä moottoreihin ja niiden propulsio valintaan, ha haa.

Sinun pitäisi mennä kertomaan johtavien merikoneiden valmistajille tästä uudesta teoriasta.

volvomään kirjoitti:

Juuri näin!

Toisaalta jos joku on oikeasti noin urpo, ettei näitä teknisiä asioita ymmärrä, niin väliäkö sen sitten on. Luulevat säästävänsä polttoainekuluissa ja hajottavat koneen ennen aikaisesti jolloin tulee myös maksun aika ja euroja palaa.

Vai on e.d.k saanut jostain uutta salatiedettä moottoreihin ja niiden propulsio valintaan, ha haa.

Sinun pitäisi mennä kertomaan johtavien merikoneiden valmistajille tästä uudesta teoriasta.

Lue lisää

Vappuvauhtiko lie sekoittanut wannabe wisserien päät niin pahasti että on taas rohjennut nolata itsensä .

No tässäpä vähän realismia diesel moottorin ja matalaviritteisen 4-t bensa potkurivalinnasta.

http://aijaa.com/1j8nWX

Kuvassa n erään tunnetun venedieselvalmistajan tuotteen tehokuvaaja.
Musta alempi käyrä on ns. potkuri -/ kuutiokäyrä, joka kuvaa potkurin kykyä siirtää moottorin tehoa venettä kuljettavaksi.
Kun potkurikäyrä leikkaa tehokäyrän moottorin maksimitehon kohdalla. saadaan moottorista eniten tehoa siirretyksi potkurin kautta.
Jos potkurin nousua kasvatetaan, leikkauspiste (käyrä) siirtyy vasemmalle alemmille kierroksille ja päin vastoin, joka lienee ilmeistä.
Jos oletetaan tässä tapauksessa että potkurin nousu olisi niin suuri ( 14%) että moottori jaksaisi kiertää vain 3500 r/min, niin käytännössä ei tapahtuisi muuta kuin moottorin kierrosluku putoaisi kautta alueen reilu 10 %, polttoainetalous paranisi, käyntiääni hiljenisi ja haittana hieman huonompi kiihtyvyys.
Jos edelleen nousua kasvatettaisi niin että moottori jaksaisi vain 3000 r/min, tehoa jäisi hyödyntämättä alle 10%, huippunopeutta 5% ! Missähän olosuhteissa nuo vaarantaisivat veneen turvallisuutta ?
Matkaa ajettaessa moottori kuormittuu samalla nopeudella samalla teholla, olipa potkurin nousu tai moottorin kierrosluku mikä tahansa, ja dieselmoottorin taloudellisin ja kestävin käyttöalue on matalilla kierroksilla ja suurella keskipaineella, eli juuri päin vastoin kuin bensiinimoottoreilla.

Toivottavasti joku ymmärsi mikä ero on vanhoilla 2-t ja dieselmoottorilla ja kuinka väärä on käsitys että dieselin olisi välttämättä kierrettävä jotkin maksimitehon kierrokset ja ennen kaikkea miten järjetön on väite muutaman tuuman nousun vaikutuksesta turvallisuuteen.

Tästä moottorista on myös versio jolle ilmoitetaan 160 hv/2800 rpm, siis säätäjä alkaa rajoittaa syöttöä aikaisemmin, onko se huonompi kestoltaan kun potkuri on niin iso että moottoria voi käyttää vain alle 2800 rpm ?

volvomään kirjoitti:

Juuri näin!

Toisaalta jos joku on oikeasti noin urpo, ettei näitä teknisiä asioita ymmärrä, niin väliäkö sen sitten on. Luulevat säästävänsä polttoainekuluissa ja hajottavat koneen ennen aikaisesti jolloin tulee myös maksun aika ja euroja palaa.

Vai on e.d.k saanut jostain uutta salatiedettä moottoreihin ja niiden propulsio valintaan, ha haa.

Sinun pitäisi mennä kertomaan johtavien merikoneiden valmistajille tästä uudesta teoriasta.

Lue lisää

Varsinkin liukuviin veneisiin sekä veneiden että moottoreiden valmistajat ovat kovin tarkkoja siitä että potkuri olisi valittava suurinta tehoa vastaavaksi.
Syynä ei ole mikään kesto tai kulutus vaan huippunopeus, se on yksi myyntivaltti ja eniten napinaa asiakkaiden taholta tulee juuri siitä että vene ei kulje sitä mitä valmistaja lupaa.
Aivan järkevä syy suositella potkuria, mutta nämä "puusilmälukijat" jotka ahmivat esitteitä ja mainoksia eivät osaa erottaa syytä ja luulevat että potkuri pitää valita suurimmalle teholle jostain moottoriteknisestä syystä.

e.d.k kirjoitti:

Vappuvauhtiko lie sekoittanut wannabe wisserien päät niin pahasti että on taas rohjennut nolata itsensä .

No tässäpä vähän realismia diesel moottorin ja matalaviritteisen 4-t bensa potkurivalinnasta.

http://aijaa.com/1j8nWX

Kuvassa n erään tunnetun venedieselvalmistajan tuotteen tehokuvaaja.
Musta alempi käyrä on ns. potkuri -/ kuutiokäyrä, joka kuvaa potkurin kykyä siirtää moottorin tehoa venettä kuljettavaksi.
Kun potkurikäyrä leikkaa tehokäyrän moottorin maksimitehon kohdalla. saadaan moottorista eniten tehoa siirretyksi potkurin kautta.
Jos potkurin nousua kasvatetaan, leikkauspiste (käyrä) siirtyy vasemmalle alemmille kierroksille ja päin vastoin, joka lienee ilmeistä.
Jos oletetaan tässä tapauksessa että potkurin nousu olisi niin suuri ( 14%) että moottori jaksaisi kiertää vain 3500 r/min, niin käytännössä ei tapahtuisi muuta kuin moottorin kierrosluku putoaisi kautta alueen reilu 10 %, polttoainetalous paranisi, käyntiääni hiljenisi ja haittana hieman huonompi kiihtyvyys.
Jos edelleen nousua kasvatettaisi niin että moottori jaksaisi vain 3000 r/min, tehoa jäisi hyödyntämättä alle 10%, huippunopeutta 5% ! Missähän olosuhteissa nuo vaarantaisivat veneen turvallisuutta ?
Matkaa ajettaessa moottori kuormittuu samalla nopeudella samalla teholla, olipa potkurin nousu tai moottorin kierrosluku mikä tahansa, ja dieselmoottorin taloudellisin ja kestävin käyttöalue on matalilla kierroksilla ja suurella keskipaineella, eli juuri päin vastoin kuin bensiinimoottoreilla.

Toivottavasti joku ymmärsi mikä ero on vanhoilla 2-t ja dieselmoottorilla ja kuinka väärä on käsitys että dieselin olisi välttämättä kierrettävä jotkin maksimitehon kierrokset ja ennen kaikkea miten järjetön on väite muutaman tuuman nousun vaikutuksesta turvallisuuteen.

Tästä moottorista on myös versio jolle ilmoitetaan 160 hv/2800 rpm, siis säätäjä alkaa rajoittaa syöttöä aikaisemmin, onko se huonompi kestoltaan kun potkuri on niin iso että moottoria voi käyttää vain alle 2800 rpm ?

Lue lisää

Tämä on valitettavan huonokäytöksistä, mutta edelleen; haista e.d.k. paska. Lue niitä kuvaajiasti ja käppyröitäsi, ja tietysti niistä tulkitsemaasi tietoa voit syöttää tännekin, mutta vastaatko rikkoutuneista laitteistoista ja ongelmista joita "palstaviisautesi" saattaa aiheuttaa - et taatusti, mutta tätä sontaa jaksat tuputtaa.

Toivottavasti lukijat ovat oppineet historiikista ymmärtämään, että kuulut vain sarjaan; "Ilman vastuuta palstalla pätevät".

Näistä käydään joka kesä muutamien kanssa vääntöä, ovatko rikkoneet koneensa itse, vai onko ollut "tietoviisaan neuvojen syytä" 99,5 % sen tietoviisaan keksintöjen ja ohjeiden noudattaminen on aiheuttanut vauriot. Mutta onnea kaikille valitsemalleen tielle !!

LudwikVan kirjoitti:

Tämä on valitettavan huonokäytöksistä, mutta edelleen; haista e.d.k. paska. Lue niitä kuvaajiasti ja käppyröitäsi, ja tietysti niistä tulkitsemaasi tietoa voit syöttää tännekin, mutta vastaatko rikkoutuneista laitteistoista ja ongelmista joita "palstaviisautesi" saattaa aiheuttaa - et taatusti, mutta tätä sontaa jaksat tuputtaa.

Toivottavasti lukijat ovat oppineet historiikista ymmärtämään, että kuulut vain sarjaan; "Ilman vastuuta palstalla pätevät".

Näistä käydään joka kesä muutamien kanssa vääntöä, ovatko rikkoneet koneensa itse, vai onko ollut "tietoviisaan neuvojen syytä" 99,5 % sen tietoviisaan keksintöjen ja ohjeiden noudattaminen on aiheuttanut vauriot. Mutta onnea kaikille valitsemalleen tielle !!

Lue lisää

Tuo pätkähän kuuluisi olla ; Näistä käydään joka kesä muutamien kanssa vääntöä, ovatko rikkoneet koneensa itse, ja onko ollut "tietoviisaan neuvojen syytä" vaiko moottorivalmistajan vika, 99,5 % sen tietoviisaan keksintöjen ja ohjeiden noudattaminen on aiheuttanut vauriot. Mutta onnea kaikille valitsemalleen tielle !!

Koulut loppuu ja häirikköpenskat tekee paluuta palstalle.

e.d.k kirjoitti:

Vappuvauhtiko lie sekoittanut wannabe wisserien päät niin pahasti että on taas rohjennut nolata itsensä .

No tässäpä vähän realismia diesel moottorin ja matalaviritteisen 4-t bensa potkurivalinnasta.

http://aijaa.com/1j8nWX

Kuvassa n erään tunnetun venedieselvalmistajan tuotteen tehokuvaaja.
Musta alempi käyrä on ns. potkuri -/ kuutiokäyrä, joka kuvaa potkurin kykyä siirtää moottorin tehoa venettä kuljettavaksi.
Kun potkurikäyrä leikkaa tehokäyrän moottorin maksimitehon kohdalla. saadaan moottorista eniten tehoa siirretyksi potkurin kautta.
Jos potkurin nousua kasvatetaan, leikkauspiste (käyrä) siirtyy vasemmalle alemmille kierroksille ja päin vastoin, joka lienee ilmeistä.
Jos oletetaan tässä tapauksessa että potkurin nousu olisi niin suuri ( 14%) että moottori jaksaisi kiertää vain 3500 r/min, niin käytännössä ei tapahtuisi muuta kuin moottorin kierrosluku putoaisi kautta alueen reilu 10 %, polttoainetalous paranisi, käyntiääni hiljenisi ja haittana hieman huonompi kiihtyvyys.
Jos edelleen nousua kasvatettaisi niin että moottori jaksaisi vain 3000 r/min, tehoa jäisi hyödyntämättä alle 10%, huippunopeutta 5% ! Missähän olosuhteissa nuo vaarantaisivat veneen turvallisuutta ?
Matkaa ajettaessa moottori kuormittuu samalla nopeudella samalla teholla, olipa potkurin nousu tai moottorin kierrosluku mikä tahansa, ja dieselmoottorin taloudellisin ja kestävin käyttöalue on matalilla kierroksilla ja suurella keskipaineella, eli juuri päin vastoin kuin bensiinimoottoreilla.

Toivottavasti joku ymmärsi mikä ero on vanhoilla 2-t ja dieselmoottorilla ja kuinka väärä on käsitys että dieselin olisi välttämättä kierrettävä jotkin maksimitehon kierrokset ja ennen kaikkea miten järjetön on väite muutaman tuuman nousun vaikutuksesta turvallisuuteen.

Tästä moottorista on myös versio jolle ilmoitetaan 160 hv/2800 rpm, siis säätäjä alkaa rajoittaa syöttöä aikaisemmin, onko se huonompi kestoltaan kun potkuri on niin iso että moottoria voi käyttää vain alle 2800 rpm ?

Lue lisää

Tässä koneen ylikuormittamisesta liian isolla potkurilla ja liian pienen potkurin ongelmista.
Alkuperäinen sivusto:
http://www.fao.org/docrep/x0487e/x0487e04.htm


Potkuri on määritetty väärin, jos:

• moottori ei saavuta suunniteltu RPM ja on ylikuormittuu;

Moottorin ylikuormitus. Ylikuormitus moottoriin asennuksen potkurin liikaa nousu on yleisin lähde polttoaineen yli kulumiseen. Ylikuormitus voi aiheuttaa myös käytettäessä potkurin liian suurta halkaisijaa. Jossa sisäpuolella dieselmoottorit, varma merkki ylikuormitettu moottori on paljon mustaa savua Pakokaasun ennen suunniteltu RPM. Ylikuormitus voi aiheuttaa palaneen venttiilit, säröillä sylinterin kansi, rikki männänrenkaat ja lyhyen moottorin käyttöikää. On tärkeää muistaa, että, jossa on dieselmoottori, se on kuorma ei kierrosluvut, joka määrittää polttoaineen kulutus. Siksi jatkuva ylikuormitettu toiminta johtaa tarpeettoman korkea polttoaineen kulutus ja lisäsi ylläpitokustannuksia.

Moottori alikuormitusta. Moottorin alikuormitusta alkaen asennuksesta potkurin liian pieni läpimitta tai riittämätön nousu vaikuttaa aluksen suorituskykyyn. Se voi myös vaurioittaa moottoria, jos se on sallittua rmp yläpuolella määritetyn maksimikierroslukunsa. Moottori alikuormitusta todennäköisesti liitettävä alhainen polttoaineen kulutus ja usein, kavitaatio.

P.S eikö tuo E.D.K ole jossain vaiheessa kertonut olevansa vene moottori mekaanikko, näillä jutuilla asiakkaita riittää, kun koneet vaurioituvat, voin muistaa väärinkin tuon ammatin...

volvomään kirjoitti:

Tässä koneen ylikuormittamisesta liian isolla potkurilla ja liian pienen potkurin ongelmista.
Alkuperäinen sivusto:
http://www.fao.org/docrep/x0487e/x0487e04.htm


Potkuri on määritetty väärin, jos:

• moottori ei saavuta suunniteltu RPM ja on ylikuormittuu;

Moottorin ylikuormitus. Ylikuormitus moottoriin asennuksen potkurin liikaa nousu on yleisin lähde polttoaineen yli kulumiseen. Ylikuormitus voi aiheuttaa myös käytettäessä potkurin liian suurta halkaisijaa. Jossa sisäpuolella dieselmoottorit, varma merkki ylikuormitettu moottori on paljon mustaa savua Pakokaasun ennen suunniteltu RPM. Ylikuormitus voi aiheuttaa palaneen venttiilit, säröillä sylinterin kansi, rikki männänrenkaat ja lyhyen moottorin käyttöikää. On tärkeää muistaa, että, jossa on dieselmoottori, se on kuorma ei kierrosluvut, joka määrittää polttoaineen kulutus. Siksi jatkuva ylikuormitettu toiminta johtaa tarpeettoman korkea polttoaineen kulutus ja lisäsi ylläpitokustannuksia.

Moottori alikuormitusta. Moottorin alikuormitusta alkaen asennuksesta potkurin liian pieni läpimitta tai riittämätön nousu vaikuttaa aluksen suorituskykyyn. Se voi myös vaurioittaa moottoria, jos se on sallittua rmp yläpuolella määritetyn maksimikierroslukunsa. Moottori alikuormitusta todennäköisesti liitettävä alhainen polttoaineen kulutus ja usein, kavitaatio.

P.S eikö tuo E.D.K ole jossain vaiheessa kertonut olevansa vene moottori mekaanikko, näillä jutuilla asiakkaita riittää, kun koneet vaurioituvat, voin muistaa väärinkin tuon ammatin...

Lue lisää

Moottorin ylikuormitus on tilanne, jossa tehoa käytetään enemmän kuin valmistaja on suunnitellut, se ei tarkoita moottorin kierroslukua vaan juuri tehoa.
Useimmille moottoreille ilmoitetaan erikseen maksimi teho, 1-tunnin teho ja jatkuva teho, tai vastaavat.
Jos kuormitus on liian suuri, ongelma ilmenee poikkeuksetta kuumenemisena, kuten ansiokkaasti kääntämässäsi artikkelissakin todetaan.
Ylikuumeneminen ja yleensä kansipahvivauriot ovat yleisin moottorivaurion syyt.

Tähän asti ollaan järkyttävän yksimielisiä, mutta ylikuormituksen syystä näyttää olevan erimielisyyttä.
Ensimmäisenä lähtökohtana on pidettävä moottorin käyttöä, jos veneellä ajetaan jotain tiettyä nopeutta, siihen tarvitaan tietty teho, joka on riippumaton siitä, minkälainen potkuri tai millä kierrosluvulla moottori pyörii siis moottorilta vaadittava teho riippuu veneen nopeudesta/vastuksesta.
Ilmeisesti vallalla on virheellinen käsitys että moottorin rasitus olisi sama kuin käytetty momentti, dieseleissä tehoa kannattaa tehdä nimenomaan suurella momentilla ja pienillä kierroksilla, dieselin turha huudattaminen on sitä suurinta tyhmyyttä.

Moottorin tehoa säädetään joko kaukosäätimellä tai rajoittimilla ja ylipitkäksi välitetty potkuri antaa kipparille mahdollisuuden ottaa koneesta liikaa tehoa ja käräyttää kansipahvi tai vastaavaa, riittävän pienellä nousulla voi huoletta ajaa rajoittimeen asti, mutta potkuri itse tai sen mitoitus ei vaikuta siihen millä määrällä moottoria kuormitetaan, eikä potkurin mitoitukseen tarvitse olla lähtökohtana se että sen voi antaa idiootin käsiin.

Ps.
Mikä on moottori mekaanikko ?

EdK kirjoitti:

Moottorin ylikuormitus on tilanne, jossa tehoa käytetään enemmän kuin valmistaja on suunnitellut, se ei tarkoita moottorin kierroslukua vaan juuri tehoa.
Useimmille moottoreille ilmoitetaan erikseen maksimi teho, 1-tunnin teho ja jatkuva teho, tai vastaavat.
Jos kuormitus on liian suuri, ongelma ilmenee poikkeuksetta kuumenemisena, kuten ansiokkaasti kääntämässäsi artikkelissakin todetaan.
Ylikuumeneminen ja yleensä kansipahvivauriot ovat yleisin moottorivaurion syyt.

Tähän asti ollaan järkyttävän yksimielisiä, mutta ylikuormituksen syystä näyttää olevan erimielisyyttä.
Ensimmäisenä lähtökohtana on pidettävä moottorin käyttöä, jos veneellä ajetaan jotain tiettyä nopeutta, siihen tarvitaan tietty teho, joka on riippumaton siitä, minkälainen potkuri tai millä kierrosluvulla moottori pyörii siis moottorilta vaadittava teho riippuu veneen nopeudesta/vastuksesta.
Ilmeisesti vallalla on virheellinen käsitys että moottorin rasitus olisi sama kuin käytetty momentti, dieseleissä tehoa kannattaa tehdä nimenomaan suurella momentilla ja pienillä kierroksilla, dieselin turha huudattaminen on sitä suurinta tyhmyyttä.

Moottorin tehoa säädetään joko kaukosäätimellä tai rajoittimilla ja ylipitkäksi välitetty potkuri antaa kipparille mahdollisuuden ottaa koneesta liikaa tehoa ja käräyttää kansipahvi tai vastaavaa, riittävän pienellä nousulla voi huoletta ajaa rajoittimeen asti, mutta potkuri itse tai sen mitoitus ei vaikuta siihen millä määrällä moottoria kuormitetaan, eikä potkurin mitoitukseen tarvitse olla lähtökohtana se että sen voi antaa idiootin käsiin.

Ps.
Mikä on moottori mekaanikko ?

Lue lisää

Haista nyt jo paska, sinä sekoilet ja höpötät asioista jotka ovat lähinnä testipenkkijuttuja.

ouowqohgo kirjoitti:

Haista nyt jo paska, sinä sekoilet ja höpötät asioista jotka ovat lähinnä testipenkkijuttuja.

No kerrohan finninaama jotain asiaan liittyvää kun tunnut tietävän paremmin , vai räkätätkö vain peittääksesi huonoa itsetuntoasi.

seurailija2 kirjoitti:

No kerrohan finninaama jotain asiaan liittyvää kun tunnut tietävän paremmin , vai räkätätkö vain peittääksesi huonoa itsetuntoasi.

;D

Tiedän, mutta ei maksa vaivaa sitä sulle sen selittää uudestaan ja uudestaan, ja se asia on tässäkin ketjussa selitetty pääpiirteittäin, sen verran mikä on tarpeenkin, siis ennen sekoilujasi ja noita "teorioita testipenkiin suoraan kirjasta" jutujasi.

Sen verran tässä voi sulle öykkärille paljastaa, teoria ja testipenkki ovat aivan eri asioita kuin reaalimaailmassa tapahtumat.

ouowqohgo kirjoitti:

;D

Tiedän, mutta ei maksa vaivaa sitä sulle sen selittää uudestaan ja uudestaan, ja se asia on tässäkin ketjussa selitetty pääpiirteittäin, sen verran mikä on tarpeenkin, siis ennen sekoilujasi ja noita "teorioita testipenkiin suoraan kirjasta" jutujasi.

Sen verran tässä voi sulle öykkärille paljastaa, teoria ja testipenkki ovat aivan eri asioita kuin reaalimaailmassa tapahtumat.

Lue lisää

Oletko seonnut ?
Mitä v...tun testipenkkejä tai juttujani.
Koita nyt selvitä tuosta koomasta ja vainoharhaisuudestasi ja yritä edes erottaa kelle vastailet.

EdK kirjoitti:

Moottorin ylikuormitus on tilanne, jossa tehoa käytetään enemmän kuin valmistaja on suunnitellut, se ei tarkoita moottorin kierroslukua vaan juuri tehoa.
Useimmille moottoreille ilmoitetaan erikseen maksimi teho, 1-tunnin teho ja jatkuva teho, tai vastaavat.
Jos kuormitus on liian suuri, ongelma ilmenee poikkeuksetta kuumenemisena, kuten ansiokkaasti kääntämässäsi artikkelissakin todetaan.
Ylikuumeneminen ja yleensä kansipahvivauriot ovat yleisin moottorivaurion syyt.

Tähän asti ollaan järkyttävän yksimielisiä, mutta ylikuormituksen syystä näyttää olevan erimielisyyttä.
Ensimmäisenä lähtökohtana on pidettävä moottorin käyttöä, jos veneellä ajetaan jotain tiettyä nopeutta, siihen tarvitaan tietty teho, joka on riippumaton siitä, minkälainen potkuri tai millä kierrosluvulla moottori pyörii siis moottorilta vaadittava teho riippuu veneen nopeudesta/vastuksesta.
Ilmeisesti vallalla on virheellinen käsitys että moottorin rasitus olisi sama kuin käytetty momentti, dieseleissä tehoa kannattaa tehdä nimenomaan suurella momentilla ja pienillä kierroksilla, dieselin turha huudattaminen on sitä suurinta tyhmyyttä.

Moottorin tehoa säädetään joko kaukosäätimellä tai rajoittimilla ja ylipitkäksi välitetty potkuri antaa kipparille mahdollisuuden ottaa koneesta liikaa tehoa ja käräyttää kansipahvi tai vastaavaa, riittävän pienellä nousulla voi huoletta ajaa rajoittimeen asti, mutta potkuri itse tai sen mitoitus ei vaikuta siihen millä määrällä moottoria kuormitetaan, eikä potkurin mitoitukseen tarvitse olla lähtökohtana se että sen voi antaa idiootin käsiin.

Ps.
Mikä on moottori mekaanikko ?

Lue lisää

Juuri näin, kuin mainitsit eli tehoa käytettävä enemmän, kuin valmistaja suunnitellut.

Nämä kierrokset ainoastaan korreloi oikeaa potkuri valintaa jolla on helppo kalkyloida veneeseen oikea potkuri, että vaihteisto ja moottori ei rasitu liikaa.

Ajatteleppa edk itsesi ajamaan polkupyörää jossa vaihteet, laitat isoimman vaihteen päälle ja lähdet polkemaan, ei tahdo voima riittää ja alkaa polvea jomottamaan tämä on tilanne jota kone valmistajat kutsuvat liiaksikurmitukseksi=liian iso potkuri.

Saman voit käydä kokeilemassa käsivaihteisella autolla, automaatti vaihteistolla ei onnistu, koska tehdas suunnitellut sen estämään ylikuormituksen. Kyllä tykkä konen vaihteisto vetonivelet, kuin yrität ajaa liian suurella vaihteella, alkaa jyrisemään ja jotain hajoaa.

Veneessä ei ole valitettavasti vaihteistoa joten potkurilla haetaan kompromissi millä saadaan kuormitus sopivaksi eli oikean kokoinen potkuri!

volvomään kirjoitti:

Juuri näin, kuin mainitsit eli tehoa käytettävä enemmän, kuin valmistaja suunnitellut.

Nämä kierrokset ainoastaan korreloi oikeaa potkuri valintaa jolla on helppo kalkyloida veneeseen oikea potkuri, että vaihteisto ja moottori ei rasitu liikaa.

Ajatteleppa edk itsesi ajamaan polkupyörää jossa vaihteet, laitat isoimman vaihteen päälle ja lähdet polkemaan, ei tahdo voima riittää ja alkaa polvea jomottamaan tämä on tilanne jota kone valmistajat kutsuvat liiaksikurmitukseksi=liian iso potkuri.

Saman voit käydä kokeilemassa käsivaihteisella autolla, automaatti vaihteistolla ei onnistu, koska tehdas suunnitellut sen estämään ylikuormituksen. Kyllä tykkä konen vaihteisto vetonivelet, kuin yrität ajaa liian suurella vaihteella, alkaa jyrisemään ja jotain hajoaa.

Veneessä ei ole valitettavasti vaihteistoa joten potkurilla haetaan kompromissi millä saadaan kuormitus sopivaksi eli oikean kokoinen potkuri!

Lue lisää

Niin olen kyllä jo ymmärtänyt että olet jäänyt vanhaan uskomukseen että moottori rasittuu enemmän jos sitä kuormitetaan pienillä kierroksilla.
Dieselmoottoreilla nimen omaan pyritään käyttämään moottoria alimmilla kierroksilla, millä teho riittää.
Katso kuinka autot on välitetty, matkanopeuden kierrokset pyritään laskemaan mahdollisimman alas ja voimansiirto tai vetolaitteet mitoitetaan max momentin mukaan ei niihin kierrokset vaikuta.

Vanha käsitys matalien kierrosten haitallisuudesta perustui siihen että bensiinimoottoreilla vääntövärähtely riippuu siitä paljonko sylinteriin lasketaan täytöstä , dieseliinhän ilmaa ei rajoiteta ja muutenkin ongelma on hoidettu jo vuosikymmeniä erilaisilla vaimentimilla ja vastapainoilla.

Ongelmasi on siis koko ajan ollut virheellinen käsityksesi että moottori rasittuisi enemmän jos tarvittava teho tuotetaan matalilla kierroksilla, tähän harhaan törmää edelleenkin toistuvasti.
Asiasta on mm. Motiva tehnyt laajan tutkimuksen kuorma-autokaluston valmistajien kanssa josta voit kaivella tuloksia, ja automaattivaihteistot pyrkivät pitämään kierrokset niin alhaisina kuin mahdollista ja sallivat kierrosten nousun vasta kun 'kaasupolkimella pyydettyyn' lisätehoon on välttämätöntä.

Vielä kerran taas, moottorin ylikuormitus tarkoittaa liian suurta tehoa, ei moottorin käyttökierroslukua, ja jos riittävä teho on mahdollista ottaa moottorista alemmilla kierroksilla on turha huudattaminen järjetöntä.

e.d.k kirjoitti:

Niin olen kyllä jo ymmärtänyt että olet jäänyt vanhaan uskomukseen että moottori rasittuu enemmän jos sitä kuormitetaan pienillä kierroksilla.
Dieselmoottoreilla nimen omaan pyritään käyttämään moottoria alimmilla kierroksilla, millä teho riittää.
Katso kuinka autot on välitetty, matkanopeuden kierrokset pyritään laskemaan mahdollisimman alas ja voimansiirto tai vetolaitteet mitoitetaan max momentin mukaan ei niihin kierrokset vaikuta.

Vanha käsitys matalien kierrosten haitallisuudesta perustui siihen että bensiinimoottoreilla vääntövärähtely riippuu siitä paljonko sylinteriin lasketaan täytöstä , dieseliinhän ilmaa ei rajoiteta ja muutenkin ongelma on hoidettu jo vuosikymmeniä erilaisilla vaimentimilla ja vastapainoilla.

Ongelmasi on siis koko ajan ollut virheellinen käsityksesi että moottori rasittuisi enemmän jos tarvittava teho tuotetaan matalilla kierroksilla, tähän harhaan törmää edelleenkin toistuvasti.
Asiasta on mm. Motiva tehnyt laajan tutkimuksen kuorma-autokaluston valmistajien kanssa josta voit kaivella tuloksia, ja automaattivaihteistot pyrkivät pitämään kierrokset niin alhaisina kuin mahdollista ja sallivat kierrosten nousun vasta kun 'kaasupolkimella pyydettyyn' lisätehoon on välttämätöntä.

Vielä kerran taas, moottorin ylikuormitus tarkoittaa liian suurta tehoa, ei moottorin käyttökierroslukua, ja jos riittävä teho on mahdollista ottaa moottorista alemmilla kierroksilla on turha huudattaminen järjetöntä.

Lue lisää

Mistä löytyy faktaa tähän uuteen teoriaan?

Googlettamalla löytyy vaikka kuinka paljon tietoa koskien bensa / diesel koneiden potkuri valinnoista joissa varoitetaan ylikoko potkuri asennuksen vaaroista koneelle, perämoottoreista laivakoneisiin.

Yli koko = kone ei saavuta tehtaan määrittelemää kierros aluetta normaali kuormassa täydellä kaasulla.

En löytänyt yhtään juttua joka tukisi höpinöitäsi uudenlaisesta ajattelusta potkurivalintojen suhteen, paitsi sinun jorinasi. Toivottavasti kukaan ei erehdy noudattamaan sinun koneen tuhoamis propagandaasi, lukekaa oman koneenne käyttöohjeista tai ottakaa yhteyttä päätöksiä tehdessänne koneiden myyjiin, niin saatte luotettavaa tietoa.

Volvo penta kauppiaat esim. Voivat laskea oikean potkurin antamienne lähtötietojen perusteella todella tarkasti jos koneina VP:t.

E.D.K olet todella vastuuntunnoton, kun levittelet väärää informatiota ilman faktaa!

volvomään kirjoitti:

Mistä löytyy faktaa tähän uuteen teoriaan?

Googlettamalla löytyy vaikka kuinka paljon tietoa koskien bensa / diesel koneiden potkuri valinnoista joissa varoitetaan ylikoko potkuri asennuksen vaaroista koneelle, perämoottoreista laivakoneisiin.

Yli koko = kone ei saavuta tehtaan määrittelemää kierros aluetta normaali kuormassa täydellä kaasulla.

En löytänyt yhtään juttua joka tukisi höpinöitäsi uudenlaisesta ajattelusta potkurivalintojen suhteen, paitsi sinun jorinasi. Toivottavasti kukaan ei erehdy noudattamaan sinun koneen tuhoamis propagandaasi, lukekaa oman koneenne käyttöohjeista tai ottakaa yhteyttä päätöksiä tehdessänne koneiden myyjiin, niin saatte luotettavaa tietoa.

Volvo penta kauppiaat esim. Voivat laskea oikean potkurin antamienne lähtötietojen perusteella todella tarkasti jos koneina VP:t.

E.D.K olet todella vastuuntunnoton, kun levittelet väärää informatiota ilman faktaa!

Lue lisää

Ymmärrän .

Kun oma ajattelukyky on rajallinen, on parempi nojata ' average-Anteroille ' kirjoitettuihin yksinkertaisiin ohjeisiin.

Kohdaltani keskustelun jatkaminen vaikuttaa toivottomalta, joten koita pärjäillä uskosi kanssa.

e.d.k kirjoitti:

Niin olen kyllä jo ymmärtänyt että olet jäänyt vanhaan uskomukseen että moottori rasittuu enemmän jos sitä kuormitetaan pienillä kierroksilla.
Dieselmoottoreilla nimen omaan pyritään käyttämään moottoria alimmilla kierroksilla, millä teho riittää.
Katso kuinka autot on välitetty, matkanopeuden kierrokset pyritään laskemaan mahdollisimman alas ja voimansiirto tai vetolaitteet mitoitetaan max momentin mukaan ei niihin kierrokset vaikuta.

Vanha käsitys matalien kierrosten haitallisuudesta perustui siihen että bensiinimoottoreilla vääntövärähtely riippuu siitä paljonko sylinteriin lasketaan täytöstä , dieseliinhän ilmaa ei rajoiteta ja muutenkin ongelma on hoidettu jo vuosikymmeniä erilaisilla vaimentimilla ja vastapainoilla.

Ongelmasi on siis koko ajan ollut virheellinen käsityksesi että moottori rasittuisi enemmän jos tarvittava teho tuotetaan matalilla kierroksilla, tähän harhaan törmää edelleenkin toistuvasti.
Asiasta on mm. Motiva tehnyt laajan tutkimuksen kuorma-autokaluston valmistajien kanssa josta voit kaivella tuloksia, ja automaattivaihteistot pyrkivät pitämään kierrokset niin alhaisina kuin mahdollista ja sallivat kierrosten nousun vasta kun 'kaasupolkimella pyydettyyn' lisätehoon on välttämätöntä.

Vielä kerran taas, moottorin ylikuormitus tarkoittaa liian suurta tehoa, ei moottorin käyttökierroslukua, ja jos riittävä teho on mahdollista ottaa moottorista alemmilla kierroksilla on turha huudattaminen järjetöntä.

Lue lisää

Teho on melko verrannollinen kierroksiin, varsinkin ahdetuissa koneissa.

Värähtely ei ole suurin ongelma, vaan kaikille liikkuville osille kohdistuu enemmän "paineita, rasitusta" joka johtaa ennen aikaiseen kuolemaan. Myös lämpötilat nousevat ja palaminen on epätäydellistä josta seuraa karstoittumista palotilaan ja venttileihin, sekä männän ja sylinterin väliin josta seuraa vääjäämättä ongelmia (lämpö/männän renkaat kilahtavat jossain kohtaa)

Riippuen kone tyypistä voidaan tehoa ottaa mukavasti ulos esim 90 kierrosta min 2 t diesel kone. Lisäksi vene jossa potkuri on mitoitettu valmistajan suositusten mukaisesti ei ole todellakaan väliä millä kierroksilla konetta kuormittaa ja asia päin vastoin jos potkuri on ylikokoa, se kuormittaa koko kierros/teho alueen konetta enemmän, kuin valmistaja suunnitellut aiheuttaen edellä mainittuja kulumia ja vaurioita koneelle sekä vaihteistolle.

Kyllä koneissa on värinänvaimentimia ja joustavia kytkimiä koneiden ja akselilinjan suojaksi, mutta yli suurelta potkurilta nekään eivät konetta pelasta.

Autoilla ajattaessa ei koneesta oteta tehoa, kuin murto osa ulos paitsi kiihdytyksessä tai ylämäessä, toista se on veneessä jossa on tavallista ottaa tehoja ulos matkavauhdilla 80-90% kapasiteetista autossa luokka 30-40% matka ajossa joten vertauksesi ontuu rankasti

EdK kirjoitti:

Ymmärrän .

Kun oma ajattelukyky on rajallinen, on parempi nojata ' average-Anteroille ' kirjoitettuihin yksinkertaisiin ohjeisiin.

Kohdaltani keskustelun jatkaminen vaikuttaa toivottomalta, joten koita pärjäillä uskosi kanssa.

Lue lisää

Anteeksi ajatukseni tulevat koulun penkiltä merenkulun opinahjosta, löytyy myös TRAFI:N pahvit sekä konepäälikön, että kipparin tehtäviin. Valitettavasti tietoja on helpompi argumentoida dokumentoitujen faktojen perusteella, kuin oma keksimien teorioiden pohjalta joille ei löydy faktaa, kuin joku muu onneton joka on asentanut ylikoko potkurin ja luulee saavuttavansa optimoidumpia tuloksia nopeuden/polttoaine talouden suhteen.

Jos olet oikeasti keksinnyt jotain uutta, niin ota yhteyttä keksintösäätiöön, niin auttavat kaupallistamaan aivopierusi myös meidän vanhoolisten saataville faktojen kera...

Siihen saakka on mentävä näillä vanhoilla testatuilla opeilla, uusia odotellessa, tosin esim tämän päivän diesel tekniikkakin comon railkin on jo keksitty jo Rudolf dieselin toimesta edellis vuosisadalla....

volvomään kirjoitti:

Teho on melko verrannollinen kierroksiin, varsinkin ahdetuissa koneissa.

Värähtely ei ole suurin ongelma, vaan kaikille liikkuville osille kohdistuu enemmän "paineita, rasitusta" joka johtaa ennen aikaiseen kuolemaan. Myös lämpötilat nousevat ja palaminen on epätäydellistä josta seuraa karstoittumista palotilaan ja venttileihin, sekä männän ja sylinterin väliin josta seuraa vääjäämättä ongelmia (lämpö/männän renkaat kilahtavat jossain kohtaa)

Riippuen kone tyypistä voidaan tehoa ottaa mukavasti ulos esim 90 kierrosta min 2 t diesel kone. Lisäksi vene jossa potkuri on mitoitettu valmistajan suositusten mukaisesti ei ole todellakaan väliä millä kierroksilla konetta kuormittaa ja asia päin vastoin jos potkuri on ylikokoa, se kuormittaa koko kierros/teho alueen konetta enemmän, kuin valmistaja suunnitellut aiheuttaen edellä mainittuja kulumia ja vaurioita koneelle sekä vaihteistolle.

Kyllä koneissa on värinänvaimentimia ja joustavia kytkimiä koneiden ja akselilinjan suojaksi, mutta yli suurelta potkurilta nekään eivät konetta pelasta.

Autoilla ajattaessa ei koneesta oteta tehoa, kuin murto osa ulos paitsi kiihdytyksessä tai ylämäessä, toista se on veneessä jossa on tavallista ottaa tehoja ulos matkavauhdilla 80-90% kapasiteetista autossa luokka 30-40% matka ajossa joten vertauksesi ontuu rankasti

Lue lisää

Nyt asiat menee jo sille tasolle että on pakko puuttua herrojen mielipide-eroihin.

", vaan kaikille liikkuville osille kohdistuu enemmän "paineita, rasitusta" joka johtaa ennen aikaiseen kuolemaan. Myös lämpötilat nousevat ja palaminen on epätäydellistä josta seuraa karstoittumista palotilaan ja venttileihin, sekä männän ja sylinterin väliin josta seuraa vääjäämättä ongelmia (lämpö/männän renkaat kilahtavat jossain kohtaa)"

Ei kai sentään kaikille, ja moottori on mitoitettu laakereiden ja sylinteripaineiden osalta kestämään suurimmat paineet, ne eivät ole alemmilla kierroksilla suuremmat, vaan rasitukset ovat pienemmät kun massavoimat, jotka riippuvat kierrosluvun neliöstä ovat selvästi pienemmät ja kuluminenkin on matalammilla kierroksilla vähäisempää ja palaminenkin täydellisempää, koska paloaika on pidempi.
Lämpötilat tulee hukkalämmöstä, ja ovat suuremmat kun hukkalämpöä muodostuu enemmän eli kun kone käy huonommalla hyötysuhteella isommilla kierroksilla ja hukkatehon suuruus on suhteessa moottorin tehoon, jota vajailla kierroksilla ei oman toteamuksesi mukaan voi edes olla yhtä paljon kuin suuremmilla kierroksilla, ja karstoittuminen on lyijylliseen bensaan liittyvä ongelma, dieselmoottori voi rouskuttaa vaikka tyhjäkäyntiä viikkokaupalla ilman mitään karstoittumisongelmia.

" jos potkuri on ylikokoa, se kuormittaa koko kierros/teho alueen konetta enemmän, kuin valmistaja suunnitellut aiheuttaen edellä mainittuja kulumia ja vaurioita koneelle sekä vaihteistolle."

Mikä slogan tämä on olevinaan ?
Potkurin teho alenee kierrosluvun kuutioon ja moottorin teho lähes lineaarisesti kierroslukuun, kuka valmistaja on suunnitellut moottorin rasitusta kierrosnopeuden kolmanteen potenssiin ? ?
Eikä veneilläkään käytetä matkavauhdilla moottorin tehosta 90% jatkuvasti, kierroksia voi olla 90 % maksimista, mutta tehoissa se on vain 75 % .

Kirjoitteletko sinä volvomään näitä juttujasi kieli poskessa, vai oletko todella ahminut tietosi kavereiden jutuista ?

seurailija2 kirjoitti:

Nyt asiat menee jo sille tasolle että on pakko puuttua herrojen mielipide-eroihin.

", vaan kaikille liikkuville osille kohdistuu enemmän "paineita, rasitusta" joka johtaa ennen aikaiseen kuolemaan. Myös lämpötilat nousevat ja palaminen on epätäydellistä josta seuraa karstoittumista palotilaan ja venttileihin, sekä männän ja sylinterin väliin josta seuraa vääjäämättä ongelmia (lämpö/männän renkaat kilahtavat jossain kohtaa)"

Ei kai sentään kaikille, ja moottori on mitoitettu laakereiden ja sylinteripaineiden osalta kestämään suurimmat paineet, ne eivät ole alemmilla kierroksilla suuremmat, vaan rasitukset ovat pienemmät kun massavoimat, jotka riippuvat kierrosluvun neliöstä ovat selvästi pienemmät ja kuluminenkin on matalammilla kierroksilla vähäisempää ja palaminenkin täydellisempää, koska paloaika on pidempi.
Lämpötilat tulee hukkalämmöstä, ja ovat suuremmat kun hukkalämpöä muodostuu enemmän eli kun kone käy huonommalla hyötysuhteella isommilla kierroksilla ja hukkatehon suuruus on suhteessa moottorin tehoon, jota vajailla kierroksilla ei oman toteamuksesi mukaan voi edes olla yhtä paljon kuin suuremmilla kierroksilla, ja karstoittuminen on lyijylliseen bensaan liittyvä ongelma, dieselmoottori voi rouskuttaa vaikka tyhjäkäyntiä viikkokaupalla ilman mitään karstoittumisongelmia.

" jos potkuri on ylikokoa, se kuormittaa koko kierros/teho alueen konetta enemmän, kuin valmistaja suunnitellut aiheuttaen edellä mainittuja kulumia ja vaurioita koneelle sekä vaihteistolle."

Mikä slogan tämä on olevinaan ?
Potkurin teho alenee kierrosluvun kuutioon ja moottorin teho lähes lineaarisesti kierroslukuun, kuka valmistaja on suunnitellut moottorin rasitusta kierrosnopeuden kolmanteen potenssiin ? ?
Eikä veneilläkään käytetä matkavauhdilla moottorin tehosta 90% jatkuvasti, kierroksia voi olla 90 % maksimista, mutta tehoissa se on vain 75 % .

Kirjoitteletko sinä volvomään näitä juttujasi kieli poskessa, vai oletko todella ahminut tietosi kavereiden jutuista ?

Lue lisää

Joo kaverit kertoneet, mutta onneksi sinä kerroit miten asiat on ja tietysti e.d.k.

Isompia potkureita sitten vaan ostelemaan, kyllä diesel vääntää...ja paikat kestää

On se ihme, kun kone valmistajat/venen tekijät ole älynyt asentaa ylikoko potkureita uusiin veneisiin. Veneet kulkisivat nopeammin pienemmällä polttoaine kulutuksella, olisi siinä myynti valttia näillä polttoaine hinnoilla.

Seurailija2 ja e.d.k kertokaa minulle, kun olen niin vanhahtava, mitä on se hyöty konkreettisesti mitä ylikoko potkurilla sitten saavutetaan?

seurailija2 kirjoitti:

Nyt asiat menee jo sille tasolle että on pakko puuttua herrojen mielipide-eroihin.

", vaan kaikille liikkuville osille kohdistuu enemmän "paineita, rasitusta" joka johtaa ennen aikaiseen kuolemaan. Myös lämpötilat nousevat ja palaminen on epätäydellistä josta seuraa karstoittumista palotilaan ja venttileihin, sekä männän ja sylinterin väliin josta seuraa vääjäämättä ongelmia (lämpö/männän renkaat kilahtavat jossain kohtaa)"

Ei kai sentään kaikille, ja moottori on mitoitettu laakereiden ja sylinteripaineiden osalta kestämään suurimmat paineet, ne eivät ole alemmilla kierroksilla suuremmat, vaan rasitukset ovat pienemmät kun massavoimat, jotka riippuvat kierrosluvun neliöstä ovat selvästi pienemmät ja kuluminenkin on matalammilla kierroksilla vähäisempää ja palaminenkin täydellisempää, koska paloaika on pidempi.
Lämpötilat tulee hukkalämmöstä, ja ovat suuremmat kun hukkalämpöä muodostuu enemmän eli kun kone käy huonommalla hyötysuhteella isommilla kierroksilla ja hukkatehon suuruus on suhteessa moottorin tehoon, jota vajailla kierroksilla ei oman toteamuksesi mukaan voi edes olla yhtä paljon kuin suuremmilla kierroksilla, ja karstoittuminen on lyijylliseen bensaan liittyvä ongelma, dieselmoottori voi rouskuttaa vaikka tyhjäkäyntiä viikkokaupalla ilman mitään karstoittumisongelmia.

" jos potkuri on ylikokoa, se kuormittaa koko kierros/teho alueen konetta enemmän, kuin valmistaja suunnitellut aiheuttaen edellä mainittuja kulumia ja vaurioita koneelle sekä vaihteistolle."

Mikä slogan tämä on olevinaan ?
Potkurin teho alenee kierrosluvun kuutioon ja moottorin teho lähes lineaarisesti kierroslukuun, kuka valmistaja on suunnitellut moottorin rasitusta kierrosnopeuden kolmanteen potenssiin ? ?
Eikä veneilläkään käytetä matkavauhdilla moottorin tehosta 90% jatkuvasti, kierroksia voi olla 90 % maksimista, mutta tehoissa se on vain 75 % .

Kirjoitteletko sinä volvomään näitä juttujasi kieli poskessa, vai oletko todella ahminut tietosi kavereiden jutuista ?

Lue lisää

Mercruiserin käyttö ohjeista

Potkurin valinta
TÄRKEÄÄ: Asennetun potkurin on annettava moottorin käydä määritetyn kierroslukualueen yläpäässä (k/min), veneen ollessa normaalikuormitettu. Käytä tarkkaa kierroslukumittaria moottorin toimintakierrosluvun mittaukseen.
Veneen valmistaja ja/tai myyntiliike on velvollinen varustamaan moottorin oikealla potkurilla/potkureilla. Täyskaasu- (WOT) ja toimintakierrosluku annetaan “TEKNISISSÄ TIEDOISSA”.
TÄRKEÄÄ:Tässä ohjekirjassa kuvatut moottorit, mallista riippuen, ovat varustetut joko säätimellä tai laitteella, joka rajoittaa moottorin kierroslukua.Varmista, että käytössä oleva potkuri ei anna moottorin saavuttaa säädintä tai rajoitinta vastaavaa käyntinopeutta, koska siitä olisi seurauksena huomattava suorituskyvyn alennus.
Moottorin kierrosluvun rajoitukset
MCM-malli
Moottorin sallittu kierroslukukäyttöalue
Kierrosluvun säätimen tai rajoittimen asetus (Alkaa:) 4000-4400 4400
Valitse potkuri, joka antaa moottorin käydä joko määrätyn täyskaasukierroslukuajoalueen korkeimmalla kierrosluvulla tai lähellä sitä normaalilla kuormituksella. Liiallisen ajokulman aiheuttamaa korkeaa kierroslukua ei pidä käyttää oikean potkurin valintaan.
Jos täyskaasutoiminto on nimellisalueen alapuolella, potkuri on vaihdettava, jotta estetään suorituskyvyn menetys ja mahdollinen moottorivahinko. Toisaalta moottorin käyttö ohjearvon mukaisen kierrosluvun yläpuolella aiheuttaa normaalia suurempaa kulumista ja/tai vahinkoa.
Ensimmäisen potkurivalinnan jälkeen alla olevat tavalliset ongelmat voivat vaatia potkurin vaihtamisen alempaan korkeuteen: • Lämpimämpi ilma ja suurempi kosteus aiheuttavat kierrosluvun menetystä. • Korkeammalla tasolla ajaminen aiheuttaa kierrosluvun menetystä. • Vioittuneella potkurilla ajaminen tai likainen veneen pohja aiheuttaa kierrosluvun menetystä. • Suuremmalla kuormalla ajaminen (lisää matkustajia, hiihtäjien vetäminen, jne.). Kiihdytyksen parantamiseksi, esim. vesihiihdossa, käytä seuraavaksi alempaa korkeuspotkuria. Älä kuitenkaan käytä täyttä kaasua käyttäessäsi alempaa korkeutta olevaa potkuria, jos ei vedetä vesihiihtäjiä.

Hieman ylipitkällä potkurilla paranee taloudellisuus, melutaso on paljo miellyttävämpi ja moottorin kestokin paranee tieteski jos huippunopeus ja kuormankesto antaa varaa.

Ameriikassa ohjeet on aina sellaset että kukaan ei pääse nostamaan oikeusjuttua, se on piettävä mielessä et mitään sävellyksiä tai keinoja käyttäjän ihtensä vaihtoehtoihin ei voi edes vihjata, ohjeet on oltava kesjokasen auvonkin tajuttavia ja tarkkoja.

Keskimoottorikeinujassani oli 60 hv/3000 diesel, pelasi hyvin ja tehoa oli reilusti yli tarpeen, matkanopeudella kone pyöri alle 2000 ja maksimissaan melkein 3000 .
Pakkastalvi sisään jääneiden vesien kera lopetti yhteistyön ja tilalle hankittiin uusi samanlainen ja merkkinen ettei tarvi muuttaa petiä tai muutakaan.
Tämä uusi malli oli muuten kuin entinen, mutta sen viritysaste oli venytetympi 85 hv /4200.

Pesialisteille sitten kysymys, pitääkö minun nyt vaihtaa loivempi potkuri että kone jaksaisi ottaa täydet kierrokset, vai hajooko tämä uusi moottori vanhalla vaihteella ja potkurilla heti lämpöongelmiin, kun ei jaksa kuin vajaa 3000 kierrosta ?

Totta kai potkurin on oltava loivempi, moottorin on jaksettava täydet kierrokset , tämä on turvallisuuskysymys josta ei saisi edes puhua palstalla.
Ikäväksesi tehokkaamman koneen myötä joudut matkanopeudella huudattamaan konetta 3 tonnin paikkeilla, mutta mitäs menit ostamaan tehokkaamman koneen.

? ? ? ? ? ? ?

Toinen vaihtoehto on että viet ruiskutuspumpun huoltoon ja pyydät että säätävät rajoittimen 3000 kohdalle jolloin sulla on entisen kaltainen 60 hv/300 moottori ja voit ajella kuin edellisellä moottorillasikin ilman huolta ylisuuresta potkurista tai meriturvallisuuden laiminlyönnistä.

hyväätarinaa kirjoitti:

Hieman ylipitkällä potkurilla paranee taloudellisuus, melutaso on paljo miellyttävämpi ja moottorin kestokin paranee tieteski jos huippunopeus ja kuormankesto antaa varaa.

Ameriikassa ohjeet on aina sellaset että kukaan ei pääse nostamaan oikeusjuttua, se on piettävä mielessä et mitään sävellyksiä tai keinoja käyttäjän ihtensä vaihtoehtoihin ei voi edes vihjata, ohjeet on oltava kesjokasen auvonkin tajuttavia ja tarkkoja.

Lue lisää

Saman suuntaiset on kaikkien muidenkin ohjeet.

hyväätarinaa kirjoitti:

Hieman ylipitkällä potkurilla paranee taloudellisuus, melutaso on paljo miellyttävämpi ja moottorin kestokin paranee tieteski jos huippunopeus ja kuormankesto antaa varaa.

Ameriikassa ohjeet on aina sellaset että kukaan ei pääse nostamaan oikeusjuttua, se on piettävä mielessä et mitään sävellyksiä tai keinoja käyttäjän ihtensä vaihtoehtoihin ei voi edes vihjata, ohjeet on oltava kesjokasen auvonkin tajuttavia ja tarkkoja.

Lue lisää

Onhan taloudellisuuden "paraneminen" mahdollista, mutta todella epätodennäköistä - se riippuu täysin kuinka osuva ja "anteeksiantava" on veneesi runkomuoto, mutta jatkuvaan "vastamäkeen ajaminen" tuskin taloudellisuutta parantaa, melu voi koneesta riippuen tietysti olla kivampi koneessa jota tukahdutetaan, mutta nuo taloudellisuuden paranemiset potkurileikeillä ovat yleensä "tarkoitushakuisia" mittavirheitä, tai alunperin on veneessäsi ollut epäsopiva moottori sen ominaisuuksiin nähden.

joojaj kirjoitti:

Saman suuntaiset on kaikkien muidenkin ohjeet.

Muutkin myyvät myös amerikkaan ja samat lait koskee myös ulkomaisia tuotteita eikä niitä ohjeita tehdä erikseen eri maihin.

miettimistäruseteista kirjoitti:

Keskimoottorikeinujassani oli 60 hv/3000 diesel, pelasi hyvin ja tehoa oli reilusti yli tarpeen, matkanopeudella kone pyöri alle 2000 ja maksimissaan melkein 3000 .
Pakkastalvi sisään jääneiden vesien kera lopetti yhteistyön ja tilalle hankittiin uusi samanlainen ja merkkinen ettei tarvi muuttaa petiä tai muutakaan.
Tämä uusi malli oli muuten kuin entinen, mutta sen viritysaste oli venytetympi 85 hv /4200.

Pesialisteille sitten kysymys, pitääkö minun nyt vaihtaa loivempi potkuri että kone jaksaisi ottaa täydet kierrokset, vai hajooko tämä uusi moottori vanhalla vaihteella ja potkurilla heti lämpöongelmiin, kun ei jaksa kuin vajaa 3000 kierrosta ?

Lue lisää

Ilman muuta hankit reilusti isomman potkuri, sellaisen ettei tartte tyhjäkäyntiä enemmin laittaa kierroksia, niin kulkee matkanopeutta, silloinhan ei kone rasitu ja polttoainettakaan ei paljoa kulu, ihan turhaan koneista mitään kierroksia enempää otta pitää äntäkin, niin julmetusti.

Tällöin ei konekaan pääse lämpiämään, kai ymmärrät lämmön vievän energiaa eli polttoainetta. Muutenkin dieseli tuhlaa polttoainetta koneen lämmittämiseen jäähdytys veden mukana menee prosentteina melkein kossun verran energia hukkaan, isot pojat ovat kertoneet minulle näin.

Eli niin iso rusetti kuin, vain mahtuu pyörimään ja pyydä vielä nousua, niin paljon, kuin samaan hintaan saat, niin sulla on oikea meri riisseli joka kestää isältä pojan pojan sikon kummin kaimalle.... lisäksi saat laiturilla ja vene palstalla rispektiä, kun teet miehen päätöksiä, kuka poju nyt ohjekirjoja lukisi, kyllä venemies osaa nämä jutut...ja riisseli raksuttaa mailman tappiin, pelkällä väännöllä joka on alakierroksilla paras sanoo, käpyrät sitten mitä vaan, erkele, näin on.

LudwikVan kirjoitti:

Onhan taloudellisuuden "paraneminen" mahdollista, mutta todella epätodennäköistä - se riippuu täysin kuinka osuva ja "anteeksiantava" on veneesi runkomuoto, mutta jatkuvaan "vastamäkeen ajaminen" tuskin taloudellisuutta parantaa, melu voi koneesta riippuen tietysti olla kivampi koneessa jota tukahdutetaan, mutta nuo taloudellisuuden paranemiset potkurileikeillä ovat yleensä "tarkoitushakuisia" mittavirheitä, tai alunperin on veneessäsi ollut epäsopiva moottori sen ominaisuuksiin nähden.

Lue lisää

Jos moottorista on mahdollista saada sama teho 4000 ja 3000 kierroksella, kulutusero on 10% ylöspäin veneen runkomuodosta riippumatta.

Mitätöntäkö, ehkä joidenkin mielestä.

äläuskovolvomääniä kirjoitti:

Ilman muuta hankit reilusti isomman potkuri, sellaisen ettei tartte tyhjäkäyntiä enemmin laittaa kierroksia, niin kulkee matkanopeutta, silloinhan ei kone rasitu ja polttoainettakaan ei paljoa kulu, ihan turhaan koneista mitään kierroksia enempää otta pitää äntäkin, niin julmetusti.

Tällöin ei konekaan pääse lämpiämään, kai ymmärrät lämmön vievän energiaa eli polttoainetta. Muutenkin dieseli tuhlaa polttoainetta koneen lämmittämiseen jäähdytys veden mukana menee prosentteina melkein kossun verran energia hukkaan, isot pojat ovat kertoneet minulle näin.

Eli niin iso rusetti kuin, vain mahtuu pyörimään ja pyydä vielä nousua, niin paljon, kuin samaan hintaan saat, niin sulla on oikea meri riisseli joka kestää isältä pojan pojan sikon kummin kaimalle.... lisäksi saat laiturilla ja vene palstalla rispektiä, kun teet miehen päätöksiä, kuka poju nyt ohjekirjoja lukisi, kyllä venemies osaa nämä jutut...ja riisseli raksuttaa mailman tappiin, pelkällä väännöllä joka on alakierroksilla paras sanoo, käpyrät sitten mitä vaan, erkele, näin on.

Lue lisää

Puhut asiaa.
Juuri noin on isoissa laivoissa, potkurit valitaan niin suuriksi kuin mahdollista ja koneet käy vain samaa tyhjäkäyntinopeuttaan.
Pienemmissä moottoreissa ongelma on kun tehoa ei tahdo löytyä ilman lisäkierroksia, harmi.

kulutusero kirjoitti:

Jos moottorista on mahdollista saada sama teho 4000 ja 3000 kierroksella, kulutusero on 10% ylöspäin veneen runkomuodosta riippumatta.

Mitätöntäkö, ehkä joidenkin mielestä.

Lue lisää

Samaa tehoa et moottoristasi saa 3000 ja 4000 kierroksella ;) Se paljonko veneesi tarvitsee tehoa, on sitten eri juttu, mutta edelleen mikäli moottori on väärän tyyppinen veneesi runkomuotoon ja ominaisuuksiin - et saa tuolla keinolla taloudellisuutta ;)
Todennäköisin vaihtoehto on, että ajat "vastamäkeen" kokoajan ja kulutus kasvaa, ja pienessäkin vastatuulessä/aallokossa vauhti putoaa.

LudwikVan kirjoitti:

Samaa tehoa et moottoristasi saa 3000 ja 4000 kierroksella ;) Se paljonko veneesi tarvitsee tehoa, on sitten eri juttu, mutta edelleen mikäli moottori on väärän tyyppinen veneesi runkomuotoon ja ominaisuuksiin - et saa tuolla keinolla taloudellisuutta ;)
Todennäköisin vaihtoehto on, että ajat "vastamäkeen" kokoajan ja kulutus kasvaa, ja pienessäkin vastatuulessä/aallokossa vauhti putoaa.

Lue lisää

Huoh !

huumoriako kirjoitti:

Huoh !

Taitaa nuorukaisella olla vielä vähän opittavaa asian tiimoilta.
Helpotetaan nyt aluksi että 3000-ja 4000 kierroksella voi moottorista, jonka huipputeho on yli 4000 .lla, saada kaikki n. 3/4 huipputehoa pienemmät tehot.
Runkomuodolle tai veneen ominaisuuksille ei ole mitään väärää moottorityyppiä ja "vastamäkeen" ajaminen vaatii nopeutta ja vastusta vastaavan tehon ja työntövoiman potkurista tai moottorista tai niiden malleista riippumatta ja meno hyytyy tehon puutteeseen, ei mihinkään potkurin mitoitukseen tai muuhun.

tuskin-vaan kirjoitti:

Taitaa nuorukaisella olla vielä vähän opittavaa asian tiimoilta.
Helpotetaan nyt aluksi että 3000-ja 4000 kierroksella voi moottorista, jonka huipputeho on yli 4000 .lla, saada kaikki n. 3/4 huipputehoa pienemmät tehot.
Runkomuodolle tai veneen ominaisuuksille ei ole mitään väärää moottorityyppiä ja "vastamäkeen" ajaminen vaatii nopeutta ja vastusta vastaavan tehon ja työntövoiman potkurista tai moottorista tai niiden malleista riippumatta ja meno hyytyy tehon puutteeseen, ei mihinkään potkurin mitoitukseen tai muuhun.

Lue lisää

Huoh! Huoh!

Ei jaksa tätä testipenkkileikkiä. Vai ei ole moottorin ominaisuuksilla ja venetyypin ominaiuuksilla tarvetta osua yhteen, jotta kummastakin saadaan hyödyt ;) Onneksi et ole venesuunnittelija ;)

olet-ytimessä kirjoitti:

Puhut asiaa.
Juuri noin on isoissa laivoissa, potkurit valitaan niin suuriksi kuin mahdollista ja koneet käy vain samaa tyhjäkäyntinopeuttaan.
Pienemmissä moottoreissa ongelma on kun tehoa ei tahdo löytyä ilman lisäkierroksia, harmi.

Lue lisää

Isoilla laivakoneilla ei todellakaan ajeta matkaa tyhjäkäynnillä useastakin syystä, normaalisti optimi löytyy 70-80% kuormituksesta jolloin polttoaineen kulutus g/kwh on pienin jopa luokkaa 155g/kwh, tyhjäkäynnillä jolloin ahtimet eivät pukkaa, palaa tavaraa huomattavasti enemmän, vene päristimillä kulutus yleensä aina reilusti yli 200-g/kwh. Laivoissa joissa propulsio on sähköinen generaattori dieselit käyvät aina vakio kuormitusta luokkaa 85%, kun tarvitaan lisää tehoa käynnistetään toinen kone jossa genu, joissain voi olla vieläkin useampia koneita ja päinvastoin, kun tehoa ei tarvita.

Ei ketjussa kukaan ole puhunut tyhjäkäynnillä ajamisesta, vaan tyhjäkäyntikierroksista, kuten vakiokierroskoneilla on tapana.
Jos tarve on briljeerata, niin kannattaisi vähän ottaa selvää mistä puhuu, ei ne isotkaan dieselit vielä sentään 155 g/kWh kulutukseen ole päässeet ja niitä käytetään sillä kuormalla mikä on tarpeen, eikä millään tietyllä suhteella maksimista.

mitä_mitä kirjoitti:

Ei ketjussa kukaan ole puhunut tyhjäkäynnillä ajamisesta, vaan tyhjäkäyntikierroksista, kuten vakiokierroskoneilla on tapana.
Jos tarve on briljeerata, niin kannattaisi vähän ottaa selvää mistä puhuu, ei ne isotkaan dieselit vielä sentään 155 g/kWh kulutukseen ole päässeet ja niitä käytetään sillä kuormalla mikä on tarpeen, eikä millään tietyllä suhteella maksimista.

Lue lisää

Tämän mukaan Wärtsilän 80 MW diesel vuodelta 1996 kuluttaa 163 g/kWh ja MANin 23 MW malli 155 g/kWh: http://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption

Ylivoimaisesti suurin osa noista on perinteisiä akselivetoisia, jolloin hitaammilla vauhdeilla ajetaan alemmalla teholla. Pienellä teholla ajosta on tullut muotia polttoainekulujen ja päästöjen minimoimiseksi: http://www.theguardian.com/environment/2010/jul/25/slow-ships-cut-greenhouse-emission

Linkissäsi on valitettavasti virhe.

Laatijalle lienee sattunut tavanomainen kömmähdys laskiessaan ominaiskulutuksia hyötysuhteesta, ja käyttänyt lämpökapasiteettina dieselin 42.7 MJ/kg lämpöarvoa.
Kyseiset moottorit ovat kuitenkin raskasöljykäyttöisiä, jossa lämpökapasiteetti on 40.7 MJ/kg ja ominaiskulutus siten suurempi eli se 54.4% vastaa suunnilleen 163 g/kWh.

Sekoittava asia näiden polttoaineiden kanssa on myös että litran sisältämä energiamäärä on lähes yhtä suuri, ominaispaino-eron vuoksi.

mitä_mitä kirjoitti:

Ei ketjussa kukaan ole puhunut tyhjäkäynnillä ajamisesta, vaan tyhjäkäyntikierroksista, kuten vakiokierroskoneilla on tapana.
Jos tarve on briljeerata, niin kannattaisi vähän ottaa selvää mistä puhuu, ei ne isotkaan dieselit vielä sentään 155 g/kWh kulutukseen ole päässeet ja niitä käytetään sillä kuormalla mikä on tarpeen, eikä millään tietyllä suhteella maksimista.

Lue lisää

Tuossa pureskeltavaa, valitettavasti kun copy pastella nappaa, niin muptoilu kärsii. Tässä oleellisin Part load (50%-85%) 155g/kwh kone MAN B&W S90ME-C9.2-TII eli kaksitahti diesel

SFOC for engines with layout on L2 - L4 line [g/kWh] SFOC optimised load range Tuning 50% 75% 100% High load (85%-100%) - 161.5 157.0 161.0
Part load (50%-85%)
ECT 160.5 156.0 164.0 VT 158.5 155.5 161.5 EGB 158.5 155.5 162.5
Low load (25%-70%)
ECT 159.0 156.5 162.5 VT 156.5 156.5 161.5 EGB 156.5 156.5 162.5

Joakim1 kirjoitti:

Tämän mukaan Wärtsilän 80 MW diesel vuodelta 1996 kuluttaa 163 g/kWh ja MANin 23 MW malli 155 g/kWh: http://en.wikipedia.org/wiki/Brake_specific_fuel_consumption

Ylivoimaisesti suurin osa noista on perinteisiä akselivetoisia, jolloin hitaammilla vauhdeilla ajetaan alemmalla teholla. Pienellä teholla ajosta on tullut muotia polttoainekulujen ja päästöjen minimoimiseksi: http://www.theguardian.com/environment/2010/jul/25/slow-ships-cut-greenhouse-emission

Lue lisää

Noita koneita käytetään pitkien matkojen jätti rahtilaivoissa, jolloin voidaan jumpsuttaa tasaisesti , tosiaankin akseli vetoisia.

Meidän saaristossa tuollaisia ei kannata käyttää...

e.d.k kirjoitti:

Linkissäsi on valitettavasti virhe.

Laatijalle lienee sattunut tavanomainen kömmähdys laskiessaan ominaiskulutuksia hyötysuhteesta, ja käyttänyt lämpökapasiteettina dieselin 42.7 MJ/kg lämpöarvoa.
Kyseiset moottorit ovat kuitenkin raskasöljykäyttöisiä, jossa lämpökapasiteetti on 40.7 MJ/kg ja ominaiskulutus siten suurempi eli se 54.4% vastaa suunnilleen 163 g/kWh.

Sekoittava asia näiden polttoaineiden kanssa on myös että litran sisältämä energiamäärä on lähes yhtä suuri, ominaispaino-eron vuoksi.

Lue lisää

Raskas öljylaadut vaihtelevat huomattavasti joten, turha yrittää jippoloida e.d.k, nuo lukemat ovat sieltä vastaavista testipenkki laboratorioista, kuin aikaisemmat sinun löpinäsi.

Realimailmassa kaikki on niin erilaista, kun laivaa bunkrataan mailmalla, niin noilla sun teorioillasi lämpökapasiteeteista voi pyyhkiä per.... laatuja on kirjavasti tarjolla, eri asia on jos ottaa nesteeltä, voi hieman luottaa energia arvoihin. Kippari ottaa sieltä mistä halvalla saa, jotta rahtikate paranee...

Toiseksi riippuu konepäälliköstä miten koneen säätää ja huoltaa, tuollainen moderni laivakoneen voidaan säätää reilaajassa tietsikalla näppäilemällä sylnterikohtaisesi monenmoisia parametreja joilla voidaan vaikutta koneen käyntiin, hieman eri juttu, kuin venekoneet joissa ei paljon säädettävää ole ajon aikana, kuin eteen/taakse ja kaasua
Ja älä yritä vääntää tuota kulutusta 155g 165g, laittaisitko faktaa millä polttoaineella testitulokset saavutettu, kun taas omiasi laskettelet, nääs Itämerellä ei enää raskaalla polttoaineella ole ajeltu vuoden alusta, vaan dieselillä,

volvomään kirjoitti:

Raskas öljylaadut vaihtelevat huomattavasti joten, turha yrittää jippoloida e.d.k, nuo lukemat ovat sieltä vastaavista testipenkki laboratorioista, kuin aikaisemmat sinun löpinäsi.

Realimailmassa kaikki on niin erilaista, kun laivaa bunkrataan mailmalla, niin noilla sun teorioillasi lämpökapasiteeteista voi pyyhkiä per.... laatuja on kirjavasti tarjolla, eri asia on jos ottaa nesteeltä, voi hieman luottaa energia arvoihin. Kippari ottaa sieltä mistä halvalla saa, jotta rahtikate paranee...

Toiseksi riippuu konepäälliköstä miten koneen säätää ja huoltaa, tuollainen moderni laivakoneen voidaan säätää reilaajassa tietsikalla näppäilemällä sylnterikohtaisesi monenmoisia parametreja joilla voidaan vaikutta koneen käyntiin, hieman eri juttu, kuin venekoneet joissa ei paljon säädettävää ole ajon aikana, kuin eteen/taakse ja kaasua
Ja älä yritä vääntää tuota kulutusta 155g 165g, laittaisitko faktaa millä polttoaineella testitulokset saavutettu, kun taas omiasi laskettelet, nääs Itämerellä ei enää raskaalla polttoaineella ole ajeltu vuoden alusta, vaan dieselillä,

Lue lisää

Kyllä itämerellä saa yhä ajaa raskaalla PÖ:llä, jos alukseen on asennettu rikkipesurit. Tosin vanhoihin laivoihin niitä ei kannata asentaa.

Mikä ihmeen ripuli sua vaivaa ? ?
Minä kerroin että 155 g/kWh kulutus 54.4 % hyötysuhteella edellyttää polttoaineen lämpöarvoksi 42.7 MJ/kg, tässä ei ole mitään selitystä tai muutakaan se on pelkkä laskutoimituksen tulos.
Voit kaivella itse, kun tuota tarmoa näyttää riittävän, löydätkö sellaista raskasta polttoöljyä, jonka lämpöarvo yltää tuolle tasolle, niin ei tarvitse sepitellä noita mielikuvitusnovellejasi.
Pelkkä kerto- ja jakolaskutaito riittää, enempää ei asian toteamiseen tarvita.

http://www.hake.fi/lampokeskus/polttoaineidenlampoarvoja/

Volvolta löytyy D9 MH, kyseisestä moottorista löytyy ainakin 4 erillaista tehdas säätöistä versiota. Näistä mielenkiintoiseksi tekee kaksi samantehoista 355 hv mutta kahdella eri kierrosnopeudella 1800 ja 2200. Pienemmillä kierroksilla saavutetaan pienempi polttoaineen kulutus, kuka keksii selityksen miksi nopeampikiertoinen on myös tehty ?. On hyvä muistaa ettei moottori/potkuri hommissa ole vain yhtä oikeaa tapaa vaan kokonaisuus pitää myös hallita.

Tervetuloa, kuka lienetkin, mutta kysymys oli hyvä arvailupohja ja ennen kaikkea kirjoituksesi yksi harvoista järkevistä näiden monisanaisten tyhjänjankkaajien joukossa. joukossa.

Sepyörii kirjoitti:

Volvolta löytyy D9 MH, kyseisestä moottorista löytyy ainakin 4 erillaista tehdas säätöistä versiota. Näistä mielenkiintoiseksi tekee kaksi samantehoista 355 hv mutta kahdella eri kierrosnopeudella 1800 ja 2200. Pienemmillä kierroksilla saavutetaan pienempi polttoaineen kulutus, kuka keksii selityksen miksi nopeampikiertoinen on myös tehty ?. On hyvä muistaa ettei moottori/potkuri hommissa ole vain yhtä oikeaa tapaa vaan kokonaisuus pitää myös hallita.

Lue lisää

Saman moottorin tekeminen kahdelle eri rated speed:ille lienee siksi että erilaisissa applikaatioissa tai esim repower tapauksissa on helpompi korvata olemassa oleva 1800 rpm kiertävä moottori vastaavalla.
Vastaavasti jos täytyy valita vaihtesto niin 1800 rpm kiertävälle on aika vaikea löytää vaihteistoa jolla liukuvaan veneeseen saadaan potkurille tarpeeksi kierroksia ja vastakkaisessa tilanteessa jos on suuri potkuri, tarvitaan 2200rpm kiertävään järeä, suurella välityksellä oleva vaihteisto joka on hyvinkin arvokas.

Alkuosaan on helppo yhtyä, tehon venytys palvelee erilaista käyttötarvetta.
Potkurivedolle ei syytä ole, kumpikin moottori saavuttaa täyden tehonsa jo 1800 rpm, momentti on identtinen tähän asti ja vaihteiston mitoitustarve sen myötä myöskin ja yli 1800 teho pidetään vakiona.
Jos laajaa tehoaluetta ei tarvitse, 1800 yli menevä kierrosalue on turha, ja se on valmiiksi leikattu pois.

Nykyinen elektroninen säätö mahdollistaa tehokäyrän laajan muotoilun ja joissain moottoreissa ilmoitetaankin jo huipputehon kierrosluvuksi esim 5000...6000.
Laaja tehohuippu antaa suuren liikuntavaran potkurin mitoitukselle, tässäkin on jopa potkurikäyrät molemmille kierroksille, joista voi vertailla kierroksia ja kulutusta, huipputeho kun saadaan käyttöön kaikilla näille väleille mitoitetuilla potkurilla.

http://www.volvopenta.com/volvopenta/brazil/pt-br/MarineCommercialEngines/diesel-centro/Documents/D9 MH.pdf

Komppaan-osin kirjoitti:

Alkuosaan on helppo yhtyä, tehon venytys palvelee erilaista käyttötarvetta.
Potkurivedolle ei syytä ole, kumpikin moottori saavuttaa täyden tehonsa jo 1800 rpm, momentti on identtinen tähän asti ja vaihteiston mitoitustarve sen myötä myöskin ja yli 1800 teho pidetään vakiona.
Jos laajaa tehoaluetta ei tarvitse, 1800 yli menevä kierrosalue on turha, ja se on valmiiksi leikattu pois.

Nykyinen elektroninen säätö mahdollistaa tehokäyrän laajan muotoilun ja joissain moottoreissa ilmoitetaankin jo huipputehon kierrosluvuksi esim 5000...6000.
Laaja tehohuippu antaa suuren liikuntavaran potkurin mitoitukselle, tässäkin on jopa potkurikäyrät molemmille kierroksille, joista voi vertailla kierroksia ja kulutusta, huipputeho kun saadaan käyttöön kaikilla näille väleille mitoitetuilla potkurilla.

http://www.volvopenta.com/volvopenta/brazil/pt-br/MarineCommercialEngines/diesel-centro/Documents/D9 MH.pdf

Lue lisää

Miten perustelet että 1800 rpm kierrosalue on turha?
Kyllä potkurin kierrosluvun kasvatus lisää nopeutta.
Yritäpä asentaa tuollainen 2200rpm kiertävä kone jettiin, mitoita se oikein ja sitten laitat samaan jettiin tuon 1800 rpm kiertävän koneen. Meno loppui kokonaan ja vene tuskin nousee edes plaaniin. Tässä tapauksessa kokeiluun riittää että et käännä kaasua yli 1800rpm kun vääntökäyrät ovat identtisiä.
Tuohon 1800 rpm moottoriin täytyy kasvattaa jetin kokoa huomattavasti.

Sanoin että yli 1800 voi olla turhaa.
Jetin potkuri tai impelleri voi pyöriä maksimissaan vain moottoritehoa vastaavasti ja välitys voidaan tässä tapauksessa valita vapaasti niin että jetin potkurin kierrosluku saavutetaan jollain moottorin kierroksilla välillä 1800...2200.
Esimerkkinä vaikka jos impellerin pyörintänopeudella 1200 rpm akselille tarvitaan tehoa 350 hv, niin voidaan käyttää alennusta 1.5 ja moottori pyörii 1800, jos käytetään alennusta 1.83 moottori pyörii 2200.
Kummassakin tapauksessa moottorin teho on impellerin vaatima 350.
Sama idea potkurivedolla, alennusvaihteen lisäksi tai sijasta voidaan muuttaa potkurin nousua.

Helpotetaan vähän;) , miettikää potkuri käyrää. Ns. potkuri käyrä on teoreettinen ja toteutuu eri tavoin eri tyyppisissä ratkaisuissa, hidas liukuva tai jetti kuormittavat moottoria eri tavoin kaikkialla muuaalla kuin maksimi kierroksilla.

Sepyörii kirjoitti:

Volvolta löytyy D9 MH, kyseisestä moottorista löytyy ainakin 4 erillaista tehdas säätöistä versiota. Näistä mielenkiintoiseksi tekee kaksi samantehoista 355 hv mutta kahdella eri kierrosnopeudella 1800 ja 2200. Pienemmillä kierroksilla saavutetaan pienempi polttoaineen kulutus, kuka keksii selityksen miksi nopeampikiertoinen on myös tehty ?. On hyvä muistaa ettei moottori/potkuri hommissa ole vain yhtä oikeaa tapaa vaan kokonaisuus pitää myös hallita.

Lue lisää

Olisiko syy tuolle venytetylle teholle se että liukuva vene voi kuormasta tai kelistä riippuen kulkea samalla teholla hyvinkin erilaista nopeutta.
Jettivetoon ja runkonopeuksille tehon laajennus on tarpeeton.

Tuo tuntuu aika osuvalta perustelulta ja kumpaankin versioon potkurin tai välityksen mitoitus olisi mahdollista 1800 r/min eli alimmalle mahdolliselle täyden tai mahdollisesti käytettävissä olevan tehon kierros alueelle.

Huvittavaa asiassa on että ketjun aikaisemmassa vaiheessa joku jo esitti samaa asiaa ilmeisesti Yanmarin 6by-moottorin käyrästä, jonka "asiantuntijat" ampuivat alas naureskellen idean hulluutta ja meriturvallisuutta vaarantavana, nyt kuitenkin kun Volvon esitteessä on sama asia oikein painettuna, kenelläkään ei enää ole asiaan huomauttamista ?

Sepyörii kirjoitti:

Helpotetaan vähän;) , miettikää potkuri käyrää. Ns. potkuri käyrä on teoreettinen ja toteutuu eri tavoin eri tyyppisissä ratkaisuissa, hidas liukuva tai jetti kuormittavat moottoria eri tavoin kaikkialla muuaalla kuin maksimi kierroksilla.

Lue lisää

Hyvä veikkaus olisi myös että moottorin huipputehon laajennus palvelee Volvon omien vetolaitteiden tarpeita , ennen kaikkea dp.tä.
Noita tuplapotkureita ei tarvitse tehdä niin tihein nousuvälein, kun moottori sallii laajan haarukan potkurin valinnalle.

Tämä vaihtoehto vaikuttaa todennäköisimmältä.

Myös Yanmarilla on samanlaisia moottoreita, joita käytetään vetolaitteiden kanssa, joukossa 4lha-240 hv, jossa maksimi teho 2600...3300 rpm ja valmistajan ilmoittaman jatkuvan tehon , 190 hv vielä 300 rpm alemmasta lähtien.
Elektroniikka pitää huolen että moottoria ei voi kuormittaa liikaa, joten vaikea on perustella muuta syytä moottorin kiljuttamiseen kuin sopivan potkurin puuttuminen.

onhan-näitä-muitakin kirjoitti:

Tämä vaihtoehto vaikuttaa todennäköisimmältä.

Myös Yanmarilla on samanlaisia moottoreita, joita käytetään vetolaitteiden kanssa, joukossa 4lha-240 hv, jossa maksimi teho 2600...3300 rpm ja valmistajan ilmoittaman jatkuvan tehon , 190 hv vielä 300 rpm alemmasta lähtien.
Elektroniikka pitää huolen että moottoria ei voi kuormittaa liikaa, joten vaikea on perustella muuta syytä moottorin kiljuttamiseen kuin sopivan potkurin puuttuminen.

Lue lisää

Liukuvaan veneeseen saadaan enemmän voimaa liukukynnyksen ylittämiseen. Katso tuosta Volvon 1800 pyörivän käyrästä vaikka 1200 kohdalta teho ja vertaa 2200 pyörivän vastaavasta kierroskohdasta 1460 teho niin ero on huomattava. Täys kiihdytyksessä kuormitus käyrä menee pitkin tehokäyrää. Mitä enemmän on "ylimääräistä" tehoa sitä parempi kiihtyvyys.

Totta !

Ja pitää paikkansa luistamattomassa voimansiirrossa.
Potkuri, tai vastaavalla, ei ole merkitystä pelkästään paljonko moottorista on mahdollista saada tehoa, vaan paljonko potkuri voi siirtää sitä veteen.
Periaatteessa kun potkurikäyrä ei yllä tehokäyrään asti, moottori jaksaa lisätä potkurin pyörintänopeutta ja kiihtyvyys (= työntövoima), joka riippuu potkurin pyörintänopeuden kuutiosta, lisääntyy. (vrt. potkurikäyrä=kuutiokäyrä).

Esimerkkisi vastaa potkuritehoa n. 100 hv, edellisessä tapauksessa moottorista on mahdollista saada 1200 kierroksella . n. 250 hv ja 1450 kierroksella n. 300 hv.
Kummallakaan tehoarvolla ei ole merkitystä, merkitystä on vain sillä että moottorista saadaan tällä kohtaa yli potkurin välittämän 100 hv, kun moottorista tulee vähänkin enemmän, potkurin pyörintänopeus kasvaa jne. ja työntövoima lisääntyy siihen asti kun potkurin tarvitsema teho on sama kuin moottorin teho..

" kiihdytyksessä kuormitus käyrä menee pitkin tehokäyrää. Mitä enemmän on "ylimääräistä" tehoa sitä parempi kiihtyvyys."--,
--- ? ?
Ei vaan pitkin potkurikäyrää.

Tämä on juuri se harha potkurivedolla että moottorin alavääntö auttaisi kuorman kestoa tai kiihtyvyyttä.

Malliesimerkki siitä, miten tapetaan alkuperäisen kysyjän mielenkiinto ja jätetään vastaamatta kysymykseen, kun innostutaan nippelitietoa kirjamuodossa (suoraa kopiota) palstalle syöttämään - pääosin huviveneeseen sopimattomana.

Eikös tämä ole aika hyvää perustelua sille että sellaisia viisaita jotka pystyvät kertomaan avaajalle vastauksen, ei löydy, on vain monisanaisia, mielestään oikeassa olevia, lukemiensa ohjeiden sokeita toistajia.

e.d.k kirjoitti:

Totta !

Ja pitää paikkansa luistamattomassa voimansiirrossa.
Potkuri, tai vastaavalla, ei ole merkitystä pelkästään paljonko moottorista on mahdollista saada tehoa, vaan paljonko potkuri voi siirtää sitä veteen.
Periaatteessa kun potkurikäyrä ei yllä tehokäyrään asti, moottori jaksaa lisätä potkurin pyörintänopeutta ja kiihtyvyys (= työntövoima), joka riippuu potkurin pyörintänopeuden kuutiosta, lisääntyy. (vrt. potkurikäyrä=kuutiokäyrä).

Esimerkkisi vastaa potkuritehoa n. 100 hv, edellisessä tapauksessa moottorista on mahdollista saada 1200 kierroksella . n. 250 hv ja 1450 kierroksella n. 300 hv.
Kummallakaan tehoarvolla ei ole merkitystä, merkitystä on vain sillä että moottorista saadaan tällä kohtaa yli potkurin välittämän 100 hv, kun moottorista tulee vähänkin enemmän, potkurin pyörintänopeus kasvaa jne. ja työntövoima lisääntyy siihen asti kun potkurin tarvitsema teho on sama kuin moottorin teho..

" kiihdytyksessä kuormitus käyrä menee pitkin tehokäyrää. Mitä enemmän on "ylimääräistä" tehoa sitä parempi kiihtyvyys."--,
--- ? ?
Ei vaan pitkin potkurikäyrää.

Tämä on juuri se harha potkurivedolla että moottorin alavääntö auttaisi kuorman kestoa tai kiihtyvyyttä.

Lue lisää

Vertailun vuoksi tyypillinen 2-t perämoottorin teho- ja potkurikäyrä.

http://www.boatdesign.net/forums/attachments/propulsion/46152d1281095141-diesel-vs-4-stroke-outboard-fuel-consumption-steyr-mo164m40.jpg

On helppo havaita kuinka pieni liikuntavara on potkurin mitoitukselle, 5% heittokin saattaa jo olla liikaa.
Vaikka teho-ja potkurikäyrä ovat hyvin lähellä toisiaan , kiihtyvyys 2-t moottoreilla oli kylläkin yleensä hyvä.
Nykyiset bensanelarit on jossain näiden ja dieselien välimaastossa.

Miten sinun vastauksesi vastaa aloittajan kysymystä?

katsopeiliin kirjoitti:

Miten sinun vastauksesi vastaa aloittajan kysymystä?

löytyy joka palstalle?

No sinähän varsinainen palsta-älykkö olet !!! Jokaiselle suhteellisen normaalille ihmiselle, se kertoisi kyllä, ettei se ole tarkoitettukaan aloitukseen. Mutta sitten on näitä kaltaisiasi matalaotsaisia joille ei oikein asiat iskostu sen matalan otsan taakse millään järkevällä tavalla, vaan haluavat esiintyä yliammutun fiksuna - mikä ei muuten tapauksessasi toimi !!

MistäNäitäOikeinAina kirjoitti:

löytyy joka palstalle?

No sinähän varsinainen palsta-älykkö olet !!! Jokaiselle suhteellisen normaalille ihmiselle, se kertoisi kyllä, ettei se ole tarkoitettukaan aloitukseen. Mutta sitten on näitä kaltaisiasi matalaotsaisia joille ei oikein asiat iskostu sen matalan otsan taakse millään järkevällä tavalla, vaan haluavat esiintyä yliammutun fiksuna - mikä ei muuten tapauksessasi toimi !!

Lue lisää

Ilmeisesti tämä sinun tyylisi toimii parhaiten ja ylivertaisen fiksusti!