Trolli kysyy: Miksi kilpikonnasta pystyyn?

Yksi erikoisuus leveissä veneissä on aktiivinen takaisin oikein päin kääntyminen. Kun nurinpäin kelluminen tapahtuisi liian laajoilla kulmilla. Tällainen video löytyy jostain youtuubin kätköistä. Pogo 40 käännetään tyvenessä satama-altaassa ylösalaisin, eikä oikenisi. Mutta veneessä on 750 litran ballastitankit puolellaan. Täyttämällä toisen puolen tankit vene kääntyy tyvenessä oikein päin. Paremmin kuin aloittajan kilpikonnavertaus?.
1979 Fastnetissa nurin päin kellumaan jääneitä veneitä miehistöt käänsivät kävelemällä yhdessä kattoa pitkin edes takaisin.

Nostokölisistä olen lukenut, että jos pelätään aallon kaatavan, kannattaa nostaa köli. Tällöin vene liukuu aallon iskusta vähän sivuttain, eikä rupea heti kaatumaan. Kapea vene, jossa on korkea kansirakenne palautuu parhaiten oikein päin.

seppomartti kirjoitti:

Yksi erikoisuus leveissä veneissä on aktiivinen takaisin oikein päin kääntyminen. Kun nurinpäin kelluminen tapahtuisi liian laajoilla kulmilla. Tällainen video löytyy jostain youtuubin kätköistä. Pogo 40 käännetään tyvenessä satama-altaassa ylösalaisin, eikä oikenisi. Mutta veneessä on 750 litran ballastitankit puolellaan. Täyttämällä toisen puolen tankit vene kääntyy tyvenessä oikein päin. Paremmin kuin aloittajan kilpikonnavertaus?.
1979 Fastnetissa nurin päin kellumaan jääneitä veneitä miehistöt käänsivät kävelemällä yhdessä kattoa pitkin edes takaisin.

Lue lisää

Toisella laidalla oleva water ballast(*) monimutkaistaa kovasti stabiliteettikäyttäytymistä. Kas kun stabiliteetikäyrä ei olekaan symmetrinen enää symmetrinen 0-180/180-360, niinkuin "tavallisissa veneissä". Ja yhden veneen käyttäytyminen ei välttämättä ole samanlainen kuin toisen veneen, koska asiaan vaikuttaa ainakin ballastin painon suhde kokonaismassaan, ballastin sijainti niin vaaka- kuin pystysuorassa suunnassa, veneen poikkileikkauksen muoto jne,

Tosin pohjimmiltaan ei edelleenkään ole merkitystä kuin kahdella asialla : veneen kokonaismassan painopisteellä ja uppoaman (vedenalla olevan osuuden) painopisteelllä. Erona vain se, että massan painopiste ei ole enää veneen pystysuoralla keskiviivalla.

Venearkkitehti Dudley Dix kirjoittaa asiasta
http://dudleydix.blogspot.fi/2014/02/stability-with-water-ballast.html
http://dudleydix.blogspot.fi/2014/03/more-on-stability-with-water-ballast.html

Putosin kärryiltä. Katsoppa näiden 40,ja 60 jalkaisten valtameriraasereiden kuvia. "Luukut" suljetaan vesitiiviisti. Kelluvat paria minuuttia pidempään. Tankit ovat integraalitankkeja eivätkä roiku missään. Kaatuneissa veneissä miehistöt ovat pystyneet toimimaan järkevästi viikkojakin. Takilan menettäminen sen sijaan taitaa olla väistämätöntä. Siitäkin huolimatta, että niissä oloissa purjeita on muutama neliö tai ei laisinkaan.

seppomartti kirjoitti:

Putosin kärryiltä. Katsoppa näiden 40,ja 60 jalkaisten valtameriraasereiden kuvia. "Luukut" suljetaan vesitiiviisti. Kelluvat paria minuuttia pidempään. Tankit ovat integraalitankkeja eivätkä roiku missään. Kaatuneissa veneissä miehistöt ovat pystyneet toimimaan järkevästi viikkojakin. Takilan menettäminen sen sijaan taitaa olla väistämätöntä. Siitäkin huolimatta, että niissä oloissa purjeita on muutama neliö tai ei laisinkaan.

Lue lisää

Kyllä ne varmaan kelluvat, mutta eikös paras ole sellainen vene, joka ei stabiloidu nurinpäin, vaan jonka ainoa stabiili asento on köli alaspäin? Valtameriraaserissa on runsaslukuinen hyväkuntoinen nuori miesmiehistö, kun taas leveässä cruiserissa voi olla 6--kymppinen pariskunta, jonka toimintakyky alenee nopeammin.

Siis esimerkkini oli Pogo 40, missä miehistö ei koskaan ole yli 2 h ja usein vain 1h. Eikä kukaan eläkeläispariskunta osta ko venettä. Se on ihan eri purjehduslaji. Mutta kyse oli vain eräästä erikoisuudesta. Suunnittelen juuri venettä, missä on integroidut ballastitankit 2x 350 L, muttei mahdu Pogon litramääriä eikä ole tarvettakaan. Yhdessä veneessäni on ollut 200x 2 litran vesitankit juomavedelle, jolloin voi valuttaa vedet toiseen tankkiin ja käyttää vesiballastina.
Jos toisen puolen ballastitankit ovat täynnä niin luultavasti kääntyy helpommin takaisin oikein päin, vaikkei olisikaan varsinainen itseoikaisumenetelmä. Momentti voisi olla luokkaa 500-600kpm

seppomartti kirjoitti:

Siis esimerkkini oli Pogo 40, missä miehistö ei koskaan ole yli 2 h ja usein vain 1h. Eikä kukaan eläkeläispariskunta osta ko venettä. Se on ihan eri purjehduslaji. Mutta kyse oli vain eräästä erikoisuudesta. Suunnittelen juuri venettä, missä on integroidut ballastitankit 2x 350 L, muttei mahdu Pogon litramääriä eikä ole tarvettakaan. Yhdessä veneessäni on ollut 200x 2 litran vesitankit juomavedelle, jolloin voi valuttaa vedet toiseen tankkiin ja käyttää vesiballastina.
Jos toisen puolen ballastitankit ovat täynnä niin luultavasti kääntyy helpommin takaisin oikein päin, vaikkei olisikaan varsinainen itseoikaisumenetelmä. Momentti voisi olla luokkaa 500-600kpm

Lue lisää

Kuulostaa ihan hyvältä systeemiltä.

Eikö kuitenkin riki (tai mikä se mastohässäkkä kokonaisuudessaan onkaan nimeltään) kaikkine rätteineen pistä hemmetisti vastaan? Jos vene könöttää tukevasti alaspäin, niin ei kai se aivan pienestä heilahduksesta lähde oikenemaan vai lähteekö? Kuinka paljon tuota on testattu, onko Youtubessa videoita?

Trollimetsänpeikko kirjoitti:

Eikö kuitenkin riki (tai mikä se mastohässäkkä kokonaisuudessaan onkaan nimeltään) kaikkine rätteineen pistä hemmetisti vastaan? Jos vene könöttää tukevasti alaspäin, niin ei kai se aivan pienestä heilahduksesta lähde oikenemaan vai lähteekö? Kuinka paljon tuota on testattu, onko Youtubessa videoita?

Lue lisää

Mastossa on yleensä vähäisesti rättejä myrskyssä, ja painoakaan mastossa ei ole paljon, kölissä taas on paljon painoa. Kun oikeneminen on alkanut niin rätit ja masto ainoastaan hidastavat tapahtumaa.

>>Selityksenä on se, että niissä ei ole painoköliä. Köli on alaslaskettava suuntaevä ja lyijypaarlasti on rungossa.

Ei se ihan niin yksinkertaista ole. Ilman painoköliäkin veneen voi tehdä täysin itseoikaisevaksi eli AVS on 180.
Esim. Meripelastusaluksissa tuo on vaatimuksena:
https://www.youtube.com/watch?v=jXF-TjOjD5k
https://www.youtube.com/watch?v=eCoYeAgui6E

Miksi purjeveneitä ei sitten tehdä täysin itseoikaiseviksi? Koska se voisi vaatia normaalipurjehduksen kannalta epäkäytännöllisiä ratkaisuja, esim.kohtuuttoman korkeat kansirakenteet.

hii_o_hoi kirjoitti:

>>Selityksenä on se, että niissä ei ole painoköliä. Köli on alaslaskettava suuntaevä ja lyijypaarlasti on rungossa.

Ei se ihan niin yksinkertaista ole. Ilman painoköliäkin veneen voi tehdä täysin itseoikaisevaksi eli AVS on 180.
Esim. Meripelastusaluksissa tuo on vaatimuksena:
https://www.youtube.com/watch?v=jXF-TjOjD5k
https://www.youtube.com/watch?v=eCoYeAgui6E

Miksi purjeveneitä ei sitten tehdä täysin itseoikaiseviksi? Koska se voisi vaatia normaalipurjehduksen kannalta epäkäytännöllisiä ratkaisuja, esim.kohtuuttoman korkeat kansirakenteet.

Lue lisää

Entä nuo sinun esimerkkipaattisi rikattuina? Laitapa linkkejä purjeveneistä, joiden AVS = 180° maston kanssa!
Lisääntyisikö purjeveneen turvallisuus sinun mielestäsi, jos sen AVS muuttuisi esim. 140°:sta 180°:seen? Onko joku purjevene, jonka AVS on 140°, jäänyt aallokossa pysyvästi ylöslaiseen asentoon? Osassa kaatumisia menee masto, mikä ehkä nopeuttaa oikeinpäin kääntymistä, mutta lisää rullaustaipumusta ja uusien ympärimenojen riskiä (ks. Marchaj; Seawotrhiness, the forgotten factor).

Se kyllä on todennäköistä, että painokölin menetys johtaa pysyvään 180°-asentoon eli masto alaspäin. Näinhän aikanaan kävi esim. Wiikerin purjehtimalle Martelalle, jonka kölipultit irtosivat kölistä Kap Hornin kiertämisen jälkeen.

Alubatin valmistaminen Ovnien vakautta koskevassa keskustelussa todetaan, (v. 2011) että 1500 Ovnista yksikään ei tiettävästi ole jäänyt ylösalaiseen asentoon painokölin puuttumisesta huolimatta. Esim. Ovni 395:n AVS on 117°.
http://www.cruisersforum.com/forums/f47/ovni-avs-62732-4.html
Katamaraaneissa tilanne on toinen: jos kaatuu, jää ylösalaisin. Niiden AVS lienee 90°?.


Jimmy Cornellin edellinen vene, Aventura Trois, oli 43-jalkainen Ovni. Sen runkopaarlasti oli 3.5 tn ja uppouma 8.5 tn. Ovni 435:n AVS on115° eli hiukan parempi kuin Ovni 385:ssä, jonka AVS on vain 100°. Cornell purjehti Ovnillaan mm. Draken salmessa yli 50 solmun tuulessa. Hän kertoi reivaavansa ajoissa eikä ole koskaan jäänyt laskuvarjoankkurin varaan. Onneakin on ollut matkassa.
http://cornellsailing.com/aventura/previous-aventuras/ovni-yachts-faq/

entäkäytännössä kirjoitti:

Entä nuo sinun esimerkkipaattisi rikattuina? Laitapa linkkejä purjeveneistä, joiden AVS = 180° maston kanssa!
Lisääntyisikö purjeveneen turvallisuus sinun mielestäsi, jos sen AVS muuttuisi esim. 140°:sta 180°:seen? Onko joku purjevene, jonka AVS on 140°, jäänyt aallokossa pysyvästi ylöslaiseen asentoon? Osassa kaatumisia menee masto, mikä ehkä nopeuttaa oikeinpäin kääntymistä, mutta lisää rullaustaipumusta ja uusien ympärimenojen riskiä (ks. Marchaj; Seawotrhiness, the forgotten factor).

Se kyllä on todennäköistä, että painokölin menetys johtaa pysyvään 180°-asentoon eli masto alaspäin. Näinhän aikanaan kävi esim. Wiikerin purjehtimalle Martelalle, jonka kölipultit irtosivat kölistä Kap Hornin kiertämisen jälkeen.

Alubatin valmistaminen Ovnien vakautta koskevassa keskustelussa todetaan, (v. 2011) että 1500 Ovnista yksikään ei tiettävästi ole jäänyt ylösalaiseen asentoon painokölin puuttumisesta huolimatta. Esim. Ovni 395:n AVS on 117°.
http://www.cruisersforum.com/forums/f47/ovni-avs-62732-4.html
Katamaraaneissa tilanne on toinen: jos kaatuu, jää ylösalaisin. Niiden AVS lienee 90°?.


Jimmy Cornellin edellinen vene, Aventura Trois, oli 43-jalkainen Ovni. Sen runkopaarlasti oli 3.5 tn ja uppouma 8.5 tn. Ovni 435:n AVS on115° eli hiukan parempi kuin Ovni 385:ssä, jonka AVS on vain 100°. Cornell purjehti Ovnillaan mm. Draken salmessa yli 50 solmun tuulessa. Hän kertoi reivaavansa ajoissa eikä ole koskaan jäänyt laskuvarjoankkurin varaan. Onneakin on ollut matkassa.
http://cornellsailing.com/aventura/previous-aventuras/ovni-yachts-faq/

Lue lisää

Ovneilla ei ilmeisesti voi olla CE luokitusta valtamerelle, koska AVS on liian pieni?

Veneen kaatuminen tapahtuu aallon voimalla eikä tuuli koskaan voi ilman aallon vaikutusta kallistaa edes 90 adteeseen, vaikka olisi mimmoinen puusta. Siinä mielessä reivaaminen ei suoraan liity kaatumisen riskiin.

Sps kirjoitti:

Veneen kaatuminen tapahtuu aallon voimalla eikä tuuli koskaan voi ilman aallon vaikutusta kallistaa edes 90 adteeseen, vaikka olisi mimmoinen puusta. Siinä mielessä reivaaminen ei suoraan liity kaatumisen riskiin.

Lue lisää

Oletko tosissasi sitä mieltä, että ajaminen liian ison purja-alan takia niin kallellaan (esim. yli 50°), että oikaiseva momentti alkaa alentua, ei lisäisi kaatumisen riskiä? Katsopa stabiliteettikäyrän esimerkkiä, ellet ymmärrä kysymystäni: http://www.sailboat-cruising.com/images/Gz-curves.jpg
Tietenkin reivauskynnys riippuu paitsi purjealasta myös oikaisevasta momentista. Ovnien stabilitettikäyriä en onnistunut löytämään. Kuvittelisin Ovnin olevan alkujäykkä, mutta oikaiseva momentti alkaa varmaankin pienentyä melko varhain kallistuksen lisääntyessä, koska AVS tulee vastaan jo 110° seutuvilla. Viittasit kai J.Cornellin kommenttien siteeraukseen, kun kerroit reivaamisesta. Luulen, että Cornell tiesi jopa sinua paremmin milloin hänen kannatti pienentää Ovninsa purjealaa.
;-)

Asiasta toiseen. Se erikoisuus Ovnissa kuulemma on, että spinnupurjehduksessa nostoköli ylhäällä sillä ei ole broutsaustaipumusta. Evä kannattanee ottaa yläasentoon avotuulilla (Ovnin köli painaa muistamani mukaan vain n 300 kg eikä sillä ole juurikaan vaikutusta stabiliteettiin).

Vaikuttaa kallistus "yli 50 astetta" jos katselee käppyröitä. Mutta purjehtiessa kallistus ei ole puoltakaan siitä. Ja vene kaatuu ilman purjeitakin aaltojen voimasta. Reivauksella tavoitellaan muuta kuin kaatumisriskin pienentämistä , se oli ajatus.
Ovnit ovat muuten aika hitaita, oli köli ylhäällä tai alhaalla.

reivaamattako50solmussa kirjoitti:

Oletko tosissasi sitä mieltä, että ajaminen liian ison purja-alan takia niin kallellaan (esim. yli 50°), että oikaiseva momentti alkaa alentua, ei lisäisi kaatumisen riskiä? Katsopa stabiliteettikäyrän esimerkkiä, ellet ymmärrä kysymystäni: http://www.sailboat-cruising.com/images/Gz-curves.jpg
Tietenkin reivauskynnys riippuu paitsi purjealasta myös oikaisevasta momentista. Ovnien stabilitettikäyriä en onnistunut löytämään. Kuvittelisin Ovnin olevan alkujäykkä, mutta oikaiseva momentti alkaa varmaankin pienentyä melko varhain kallistuksen lisääntyessä, koska AVS tulee vastaan jo 110° seutuvilla. Viittasit kai J.Cornellin kommenttien siteeraukseen, kun kerroit reivaamisesta. Luulen, että Cornell tiesi jopa sinua paremmin milloin hänen kannatti pienentää Ovninsa purjealaa.
;-)

Asiasta toiseen. Se erikoisuus Ovnissa kuulemma on, että spinnupurjehduksessa nostoköli ylhäällä sillä ei ole broutsaustaipumusta. Evä kannattanee ottaa yläasentoon avotuulilla (Ovnin köli painaa muistamani mukaan vain n 300 kg eikä sillä ole juurikaan vaikutusta stabiliteettiin).

Lue lisää

Mä luulen, että se ei ole alkujäykkä. Se ei ole äärimmäisen leveä, ja painolasti on aika ylhäällä. Muistan lukeneeni Cornellin kommentteja siitä, ettei häntä haitannut se, että se kulki yleensä vinommassa kuin muut modernit cruiserit. Jos itse hankkisin nostoköliveneen, hankkisin sellaisen, jossa painolasti on kölissä, ja köli nousee hydraulisesti. Ovni on hitaampi, kuin sellainen vene, koska siinä täytyy olla painolastia 1-2 tonnia enemmän.

entäkäytännössä kirjoitti:

Entä nuo sinun esimerkkipaattisi rikattuina? Laitapa linkkejä purjeveneistä, joiden AVS = 180° maston kanssa!
Lisääntyisikö purjeveneen turvallisuus sinun mielestäsi, jos sen AVS muuttuisi esim. 140°:sta 180°:seen? Onko joku purjevene, jonka AVS on 140°, jäänyt aallokossa pysyvästi ylöslaiseen asentoon? Osassa kaatumisia menee masto, mikä ehkä nopeuttaa oikeinpäin kääntymistä, mutta lisää rullaustaipumusta ja uusien ympärimenojen riskiä (ks. Marchaj; Seawotrhiness, the forgotten factor).

Se kyllä on todennäköistä, että painokölin menetys johtaa pysyvään 180°-asentoon eli masto alaspäin. Näinhän aikanaan kävi esim. Wiikerin purjehtimalle Martelalle, jonka kölipultit irtosivat kölistä Kap Hornin kiertämisen jälkeen.

Alubatin valmistaminen Ovnien vakautta koskevassa keskustelussa todetaan, (v. 2011) että 1500 Ovnista yksikään ei tiettävästi ole jäänyt ylösalaiseen asentoon painokölin puuttumisesta huolimatta. Esim. Ovni 395:n AVS on 117°.
http://www.cruisersforum.com/forums/f47/ovni-avs-62732-4.html
Katamaraaneissa tilanne on toinen: jos kaatuu, jää ylösalaisin. Niiden AVS lienee 90°?.


Jimmy Cornellin edellinen vene, Aventura Trois, oli 43-jalkainen Ovni. Sen runkopaarlasti oli 3.5 tn ja uppouma 8.5 tn. Ovni 435:n AVS on115° eli hiukan parempi kuin Ovni 385:ssä, jonka AVS on vain 100°. Cornell purjehti Ovnillaan mm. Draken salmessa yli 50 solmun tuulessa. Hän kertoi reivaavansa ajoissa eikä ole koskaan jäänyt laskuvarjoankkurin varaan. Onneakin on ollut matkassa.
http://cornellsailing.com/aventura/previous-aventuras/ovni-yachts-faq/

Lue lisää

Älä nyt suotta revi pelihousujasi. Minun ainoa viestini oli kertoa, että AVS180 - veneen voi tehdä ilman ulkoista painoköliäkin, toisin kuin sinä väitit.
Ja kappaleessa "Miksi purjeveneitä ei sitten tehdä..." kerroin syynkin, miksi AVS180 purkkarit ovat harvinaisia.
Jos noihin meripelastusveneisiin laitettaisiin mastom niin luultavasti olisivat edelleen AVS180-veneitä. Aivan varmasti silloin jos masto olisi kelluva, silloinhan se vain lisäisi "ylösnousuvoimaa". Kokonaan toinen juttu on sitten se, että ne olisivat tosi huonoja purjehtimaan.

Sinänsä AVS on purjeveneissä vain yksi turvallisuustekijä. Itämerellä (IMHO) tuskin AVS:llä on suurta merkitystä, täällä niin harvoin tulee aaltoja jotka voisivat kaataa järkevästi suunnitellun veneen.

Ajatusleikkinä AVS:n harhasta voisi rakentaa NC33 mökin vesitiiviiksi. Eiköhän sen kannen yläpuolinen tilavuus olisi niin suuri, ettei kelluisi väärinpäin laisinkaan. Tuskin olisi kuitenkaan hyvä valtameripursi.

hii_o_hoi kirjoitti:

Älä nyt suotta revi pelihousujasi. Minun ainoa viestini oli kertoa, että AVS180 - veneen voi tehdä ilman ulkoista painoköliäkin, toisin kuin sinä väitit.
Ja kappaleessa "Miksi purjeveneitä ei sitten tehdä..." kerroin syynkin, miksi AVS180 purkkarit ovat harvinaisia.
Jos noihin meripelastusveneisiin laitettaisiin mastom niin luultavasti olisivat edelleen AVS180-veneitä. Aivan varmasti silloin jos masto olisi kelluva, silloinhan se vain lisäisi "ylösnousuvoimaa". Kokonaan toinen juttu on sitten se, että ne olisivat tosi huonoja purjehtimaan.

Sinänsä AVS on purjeveneissä vain yksi turvallisuustekijä. Itämerellä (IMHO) tuskin AVS:llä on suurta merkitystä, täällä niin harvoin tulee aaltoja jotka voisivat kaataa järkevästi suunnitellun veneen.

Lue lisää

Mistään "pelihousuista" ei ollut kysymys, vaan lähinnä siitä onko purjeveneiden 180° AVS:ään oikeasti tarvetta! Merikelpoisuus ja purjehdusominaisuudet ovat tietysti muutakin kuin AVS. Merikelpoisuuden merkitystä ei pidä vähätellä Itämerelläkään...
"Korkein mitattu merkitsevä aallonkorkeus varsinaisella Itämerellä on 8.2 metriä ja yli 7 metrin aallokkoa on mitattu useampaan kertaan. Suurin yksittäinen aalto tällaisessa aallokossa voi olla 14 metriä korkea" (Ilmatieteen laitos).
Tietenkään kukaan ei hakeudu purjehtimaan korkeaan merenkäyntiin, mutta veneiden merikelpoisuusvaatimuksia ei toisaalta pidä väheksyäkään ("Itämerellä tuskin AVS:llä on suurta merkitystä"). Aina ei voi välttää sitä matalapainetta ja merenkäyntiä, joka Itämeren ylityksellä sattuu kehittymään…. Mitä pienempi avomeripurkkari sitä oleellisempi merkitys on AVS:llä ja varsinkin sillä, että stabiliteetti ylösalaisessa asennossa ,“inverted stability”, on huono.

Jos tiedät noita harvinaisia "AVS 180 purkkareita" olevan useita, laitapa kuvalinkkejä! Olisi kiinnostava verrata niiden kokoa ja mallia Sven Yrvindin mikrokokoisiin valtameripaatteihin. Yrvindin uusimman pikkukipon laskennallinen stabiliteettikäyrä on tällainen:
http://www.yrvind.com/boat_ideal/wp-content/uploads/2014/06/stabilitet.jpg

Yo stabiliteettikäyrässä on kuvattu vain voiman varsi suhteessa kallistuskulmaan. Se, kertoo, että, veneessä on runsaasti vedenpäällistä volyymiä . Muttei kerro mitään oikaisevan momentin suuruudesta tai pienuudesta. Vai pettääkö koulufysiikkani?
Yrwindin vene palaa aina lopulta oikein päin. Sitä ennen voi pyöriä ympäri herkästi. Ehkä tulee purjeveneen ympärimenojen maailmanennätys jos projekti Etelämeren ympäriajelehtimisesta toteutuu.

seppomartti kirjoitti:

Yo stabiliteettikäyrässä on kuvattu vain voiman varsi suhteessa kallistuskulmaan. Se, kertoo, että, veneessä on runsaasti vedenpäällistä volyymiä . Muttei kerro mitään oikaisevan momentin suuruudesta tai pienuudesta. Vai pettääkö koulufysiikkani?
Yrwindin vene palaa aina lopulta oikein päin. Sitä ennen voi pyöriä ympäri herkästi. Ehkä tulee purjeveneen ympärimenojen maailmanennätys jos projekti Etelämeren ympäriajelehtimisesta toteutuu.

Lue lisää

Tuo on tavallisin tapa esittää stabiliteettikäyrä. Varsi on GZ ja momentin saa kertomalla se uppoumalla. GZ riippuu tietysti veneen koosta. Yrvindin vene on varsin pieni, joten GZ on suurimmillaan vain 20 cm. GZ on siis uppoumakeskipisteen ja massakeskipisteen sivusuuntainen etäisyys, joka luonnollisesti ei voi olla läheskään yhtä suuri kuin leveys.

eiollutpelaamista kirjoitti:

Mistään "pelihousuista" ei ollut kysymys, vaan lähinnä siitä onko purjeveneiden 180° AVS:ään oikeasti tarvetta! Merikelpoisuus ja purjehdusominaisuudet ovat tietysti muutakin kuin AVS. Merikelpoisuuden merkitystä ei pidä vähätellä Itämerelläkään...
"Korkein mitattu merkitsevä aallonkorkeus varsinaisella Itämerellä on 8.2 metriä ja yli 7 metrin aallokkoa on mitattu useampaan kertaan. Suurin yksittäinen aalto tällaisessa aallokossa voi olla 14 metriä korkea" (Ilmatieteen laitos).
Tietenkään kukaan ei hakeudu purjehtimaan korkeaan merenkäyntiin, mutta veneiden merikelpoisuusvaatimuksia ei toisaalta pidä väheksyäkään ("Itämerellä tuskin AVS:llä on suurta merkitystä"). Aina ei voi välttää sitä matalapainetta ja merenkäyntiä, joka Itämeren ylityksellä sattuu kehittymään…. Mitä pienempi avomeripurkkari sitä oleellisempi merkitys on AVS:llä ja varsinkin sillä, että stabiliteetti ylösalaisessa asennossa ,“inverted stability”, on huono.

Jos tiedät noita harvinaisia "AVS 180 purkkareita" olevan useita, laitapa kuvalinkkejä! Olisi kiinnostava verrata niiden kokoa ja mallia Sven Yrvindin mikrokokoisiin valtameripaatteihin. Yrvindin uusimman pikkukipon laskennallinen stabiliteettikäyrä on tällainen:
http://www.yrvind.com/boat_ideal/wp-content/uploads/2014/06/stabilitet.jpg

Lue lisää

>>Jos tiedät noita harvinaisia "AVS 180 purkkareita"

nämä kaksi löytyi nopealla googlauksella
http://www.sponbergyachtdesign.com/SaintBarbara.htm
http://scandinaviancruisers.ssp.sienn.com/Basis.aspx?Tid=92&Lid=19&Lit=VIEW&Hmi=93&Smi=93&Query=SCU_Cruisers.Id=2

hii_o_hoi kirjoitti:

>>Jos tiedät noita harvinaisia "AVS 180 purkkareita"

nämä kaksi löytyi nopealla googlauksella
http://www.sponbergyachtdesign.com/SaintBarbara.htm
http://scandinaviancruisers.ssp.sienn.com/Basis.aspx?Tid=92&Lid=19&Lit=VIEW&Hmi=93&Smi=93&Query=SCU_Cruisers.Id=2

Lue lisää

Kiitos linkeistä! Nuo kaksi venettä ovatkin "purjeveneen näköisiä" eivätkä lainkaan "pallomaisia" tai erityisen korkeilla kansirakenteilla varustettuja.
Ehkäpä ylösalaisessa asennossa pysymättömät veneet eivät olekaan aivan sellaisia kuin aikaisemmassa viestissäsi totesit: "Miksi purjeveneitä ei sitten tehdä täysin itseoikaiseviksi? Koska se voisi vaatia normaalipurjehduksen kannalta epäkäytännöllisiä ratkaisuja, esim.kohtuuttoman korkeat kansirakenteet ".

näyttääpurjehtivilta kirjoitti:

Kiitos linkeistä! Nuo kaksi venettä ovatkin "purjeveneen näköisiä" eivätkä lainkaan "pallomaisia" tai erityisen korkeilla kansirakenteilla varustettuja.
Ehkäpä ylösalaisessa asennossa pysymättömät veneet eivät olekaan aivan sellaisia kuin aikaisemmassa viestissäsi totesit: "Miksi purjeveneitä ei sitten tehdä täysin itseoikaiseviksi? Koska se voisi vaatia normaalipurjehduksen kannalta epäkäytännöllisiä ratkaisuja, esim.kohtuuttoman korkeat kansirakenteet ".

Lue lisää

Onhan noi pallomaisia, katso mittoja ja poikkileikkauksia. Syväys suunnilleen sama kuin leveys, joka on todella pieni veneen pituuteen nähden. Lisäksi ovat varsin kevyitä ja bulbissa on yli 40% uppoumasta. SC40:ssä poikkileikkauseen piirretty ihminen näyttää aika koomiselta, kun kyse on kuitenkin 40 jalkaisesta veneestä.

Joakim1 kirjoitti:

Onhan noi pallomaisia, katso mittoja ja poikkileikkauksia. Syväys suunnilleen sama kuin leveys, joka on todella pieni veneen pituuteen nähden. Lisäksi ovat varsin kevyitä ja bulbissa on yli 40% uppoumasta. SC40:ssä poikkileikkauseen piirretty ihminen näyttää aika koomiselta, kun kyse on kuitenkin 40 jalkaisesta veneestä.

Lue lisää

Komiikka on tietenkin henkilökohtaista, mitä kukakin pitää hauskana.
Vaan tällä kertaa, Joakim, sinun komiikkasi taitaa olla historian tuntemattomuutta:
SC40: "an updated version of the Skerry Cruisers of Scandinavia from 100 years ago"
Tätä venettä ei ole tehtykään nykyisten asuntoveneiden tai leveäperäisten kilpaveneiden tyyliin.
Ovatko sinusta myös 1900-luvun alun saaristoristeilijöissä purjehtivat ihmiset koomisen näköisiä?
Mitä väliä sillä kokonaispituudella on? Painohan veneen koon kertoo,ei pituus. Tuossa on 2,2 tonnin uppoama, siis jonkunverran H-venettä suurempi. Onko H-venekin koominen?

naurattavako kirjoitti:

Komiikka on tietenkin henkilökohtaista, mitä kukakin pitää hauskana.
Vaan tällä kertaa, Joakim, sinun komiikkasi taitaa olla historian tuntemattomuutta:
SC40: "an updated version of the Skerry Cruisers of Scandinavia from 100 years ago"
Tätä venettä ei ole tehtykään nykyisten asuntoveneiden tai leveäperäisten kilpaveneiden tyyliin.
Ovatko sinusta myös 1900-luvun alun saaristoristeilijöissä purjehtivat ihmiset koomisen näköisiä?
Mitä väliä sillä kokonaispituudella on? Painohan veneen koon kertoo,ei pituus. Tuossa on 2,2 tonnin uppoama, siis jonkunverran H-venettä suurempi. Onko H-venekin koominen?

Lue lisää

Minunkin mielestäni vyötärön korkeudelle yltävät sisätilat ovat aivan tavallisia ja käyttökelpoisia. Minullakin oli aikanaan vene, joka oli sisältä vain hitusen korkeampi, mutta pituudeltaan tasan puolet SC 40:stä. Oikein kiva vene se oli, eikä siitä ole kuin melkein 40 v.

konttaillaan kirjoitti:

Minunkin mielestäni vyötärön korkeudelle yltävät sisätilat ovat aivan tavallisia ja käyttökelpoisia. Minullakin oli aikanaan vene, joka oli sisältä vain hitusen korkeampi, mutta pituudeltaan tasan puolet SC 40:stä. Oikein kiva vene se oli, eikä siitä ole kuin melkein 40 v.

Lue lisää

Tuohan on selvästi tarkoitettu päiväpurreksi, aamulla lähdetään matkaan ja illaksi takaisin kotilaituriin. Sisällä oleskeluun ei SC40 venettä ole tarkoitettukaan.
Onko jotenkin vaikea ymmärtää, että venetiä voidaan suunnitella ja tehdä erilaisiin tarkoituksiin, erilaisiksi? Pitäisikö kaikkien veneiden olla lähestulkoon samanlaisia toistensa kopioita?

erilaisuutta kirjoitti:

Tuohan on selvästi tarkoitettu päiväpurreksi, aamulla lähdetään matkaan ja illaksi takaisin kotilaituriin. Sisällä oleskeluun ei SC40 venettä ole tarkoitettukaan.
Onko jotenkin vaikea ymmärtää, että venetiä voidaan suunnitella ja tehdä erilaisiin tarkoituksiin, erilaisiksi? Pitäisikö kaikkien veneiden olla lähestulkoon samanlaisia toistensa kopioita?

Lue lisää

Kopio Skerry Cruiserista... Mitä ne sellaiset cruiserit oikein ovat. Näytti SC40:iin kuitenkin piirretyn punkatkin sisään ja se AVS valtamerille hyvä 180 astetta.

Tietenkin veneitä on erilaisia eri käyttötarkoituksiin. Niitä voi olla pitkiä ja kapeita, lyhyitä ja leveitä, kaksi- ja kolmerunkoisia, siis vaikka mitä. Tämä säie lähtikin erkautumaan lauseesta: " "Miksi purjeveneitä ei sitten tehdä täysin itseoikaiseviksi? Koska se voisi vaatia normaalipurjehduksen kannalta epäkäytännöllisiä ratkaisuja." Siis normaalipurjehdusta ilman epäkäytännöllisyyksiä.

naurattavako kirjoitti:

Komiikka on tietenkin henkilökohtaista, mitä kukakin pitää hauskana.
Vaan tällä kertaa, Joakim, sinun komiikkasi taitaa olla historian tuntemattomuutta:
SC40: "an updated version of the Skerry Cruisers of Scandinavia from 100 years ago"
Tätä venettä ei ole tehtykään nykyisten asuntoveneiden tai leveäperäisten kilpaveneiden tyyliin.
Ovatko sinusta myös 1900-luvun alun saaristoristeilijöissä purjehtivat ihmiset koomisen näköisiä?
Mitä väliä sillä kokonaispituudella on? Painohan veneen koon kertoo,ei pituus. Tuossa on 2,2 tonnin uppoama, siis jonkunverran H-venettä suurempi. Onko H-venekin koominen?

Lue lisää

Kyllä minä saaristoristeilijät tai skärgårdskryssaret tiedän, mutta enpä ollut ennen kuullut tuollaista käännöstä englanniksi. Nimensä mukaisesti ne ovat saaristoveneitä, jotka eivät ole avomerikelpoisia ja hyvä AVS menee hukkaan.

Onhan tuo 1,5 kertaa H-veneen painoinen, mutta kuitenkin 14 cm kapeampi ja lähes 4 m pidempi, joten hyvin erilainen mittasuhteiltaan. Kapeammasta päästä tuon kokoisia saaristoristeilijöitäkin, joka tuo ei edes ole. Saaristoristeilijän päivityksenä on myyty myös muutamia Södergrenin veneitä, kuten Sirena 36.

Tunnetuista luokista ehkä louhi tai hai olisi lähempänä tuota mittasuhteiltaan.

Kyllä se tästä tiedosta huolimatta on koomisen näköinen kuva, mikä ei toki tarkoita, ettei äärimmäisen kapeissa ja matalan varalaidan veneissä olisi järkeä. Henkilölle, joka kaipaa 180 asteen AVS:sää tuo vene tuskin on mielenkiintoinen, koska ainoa mielekäs syy on hyvä turvallisuus avomerellä. Saaristoristeilijöistä pitävä varmaankin hankkii mielummin oikean sellaisen.