mies haluaisi että olisin kotona!

Niin, jotenkin näitä asioita aina ihmettelee, mitenkä ihmiset eivät puhu tälläisistä kasvatuksen perusasioista ennen kuin edes ensinmäistäkään lasta hankitaan.
Tämä tuskin on kuitenkaan mikään yllättävä tilanne että olet alussa lapsen kanssa, vai mitä?

Toisekseen, ihmettelen miksi olette menneet hankimaan lapsen jos se rasittaa sinua noin kovasti. Lapsia kun ei tule hankkia jolleii niitä todella tahdo MOLEMMAT ja AIDOSTI.Lapsia ei myöskään pidä tehdä "koska muutkin tekevät" tai "se kuuluu mennä niin".Lapsia ei myöskään pidä tehdä tarhojen,koulujen eikä isovanhempien kasvatettavaksi vaan se työ pitää tehdä VANHEMPIEN.

Ja oletko nyt sitten miettinyt että mitenkä jaksat lapsen kanssa kun menet töihin josta olet ensin väsynyt ja sitten on lapsi vielä illalla hoidettavaana?Tietysti ja toivottavasti miehesi on myös siinä apuna mutta_ vähän vaikuttaa että lapsi on teille enemmän rasite kuin mitään muuta.Älkää siis hankiko toista, jollette ole 500% varmoja asiasta.

AvainKaulassaLapsiko kirjoitti:

Niin, jotenkin näitä asioita aina ihmettelee, mitenkä ihmiset eivät puhu tälläisistä kasvatuksen perusasioista ennen kuin edes ensinmäistäkään lasta hankitaan.
Tämä tuskin on kuitenkaan mikään yllättävä tilanne että olet alussa lapsen kanssa, vai mitä?

Toisekseen, ihmettelen miksi olette menneet hankimaan lapsen jos se rasittaa sinua noin kovasti. Lapsia kun ei tule hankkia jolleii niitä todella tahdo MOLEMMAT ja AIDOSTI.Lapsia ei myöskään pidä tehdä "koska muutkin tekevät" tai "se kuuluu mennä niin".Lapsia ei myöskään pidä tehdä tarhojen,koulujen eikä isovanhempien kasvatettavaksi vaan se työ pitää tehdä VANHEMPIEN.

Ja oletko nyt sitten miettinyt että mitenkä jaksat lapsen kanssa kun menet töihin josta olet ensin väsynyt ja sitten on lapsi vielä illalla hoidettavaana?Tietysti ja toivottavasti miehesi on myös siinä apuna mutta_ vähän vaikuttaa että lapsi on teille enemmän rasite kuin mitään muuta.Älkää siis hankiko toista, jollette ole 500% varmoja asiasta.

Lue lisää

Voi helevetti, aloittajahan ilmoitti, että "mies vaatii kunnes lapsi on 3 v". Mistä sinä tuollaisen purkauksen nyt revit?? Varmasti moni nainen olisi tyytyväinen, jos taloudellisesti olisi mahdollista olla kotona, mutta tämän päivän Suomessa se on sula mahdottomuus. On naisia, jotka kaipaavat äitiyslomansa jälkeen töihin, onhan sitä oltu virallisesti töistä pois jo melkein vuosi. Sinä vaahtoa, että "mitäs teitte lapsia", "kuinka väsynyt olet" ja läpä läpä... Ja mikä parasta sinun vaahtoamisessasi "RASITE".. Vedä nyt keuhkoaja hetki henkeä, ja lue tuo idioottimainen kirjoituksesi uudestaan. Sinä itse tietenkin olet niitä sossuluukku yh-ämmiä, jotka tekevät kakaroita eri jätkille tai sitten olet joku perhanan uskovainen, joka elää 1800-luvulla

Juuri noin :).Jos mies kokee että lapsen pitää olla kotona, hoitakoon itse.Tyytyväinen äiti on hyvä äiti.

jana63 kirjoitti:

Juuri noin :).Jos mies kokee että lapsen pitää olla kotona, hoitakoon itse.Tyytyväinen äiti on hyvä äiti.

Ja näinhän se hyvä parisuhde toimii; Ei keskusteluita tai kompromisseja.Kylmää omaa päätää ja sen toteuttamista.Hienoa!;)

Tee toinen lapsi niin saat tekemistä siellä kotona.

Miksi pitää tehdä lapsia, jos ei itse edes halua huolehtia niistä? Kuvitteletko, että sosiaalihuolto (=päiväkoti/ kodinhoitajat/lastenhoitajat, pahimmissa tapauksissa lastenkoti/sijaisvanhemmat) hoitavat ja kasvattavat ne?
Ehkäisykin on jo keksitty!

No siksipä ratkaisu olisi että mies menee töihin, hän kun pitää tärkeämpänä sitä että lapsi on kotona 3-vuotiaaksi.

Äh, siis mies jää kotiin... ajatus sekosi.

No tulipa miesoikeassa nimimerkiltä tuubaa oikein olan takaa. Alle kolmevuotiaat voi ihan hyvin olla päiväkodissa, siitä ei ole haittaa hänelle, (vaan joidenkin tutkimusten mukaan jopa etua) Tietysti on ne alkukankeudet, kun lapsen jättää, mutta ne tulevat myöhemminkin.

Tiedän, että tämä on ikuisuus aihe ja absoluuttista totuutta ei ole, mutta tässä maassa on niin monta täysipäistä aikuista, jotka ovat olleet jo pienenä lapsena päiväkodissa, että todistusvoima on riittävä.

Jos aloittaja siis tuntee, että haluaisi mennä töihin, niin mene. Oma vaimoni meni töihin lapsiemme ollessa n. 1v ja minä häntä kannustin, koska viulunkieltä ei olisi tarvinnut lähteä kaupasta hakemaan.

Tuo kotiinjääminen voi miehesi puolelta olla ihan aitoa huolta lapsen hyvinvoinnista, tai sitten se voi olla myös osa vallankäyttöä, jolla nainen yritetään saada riippuvaiseksi miehestä.

BEM kirjoitti:

No tulipa miesoikeassa nimimerkiltä tuubaa oikein olan takaa. Alle kolmevuotiaat voi ihan hyvin olla päiväkodissa, siitä ei ole haittaa hänelle, (vaan joidenkin tutkimusten mukaan jopa etua) Tietysti on ne alkukankeudet, kun lapsen jättää, mutta ne tulevat myöhemminkin.

Tiedän, että tämä on ikuisuus aihe ja absoluuttista totuutta ei ole, mutta tässä maassa on niin monta täysipäistä aikuista, jotka ovat olleet jo pienenä lapsena päiväkodissa, että todistusvoima on riittävä.

Jos aloittaja siis tuntee, että haluaisi mennä töihin, niin mene. Oma vaimoni meni töihin lapsiemme ollessa n. 1v ja minä häntä kannustin, koska viulunkieltä ei olisi tarvinnut lähteä kaupasta hakemaan.

Tuo kotiinjääminen voi miehesi puolelta olla ihan aitoa huolta lapsen hyvinvoinnista, tai sitten se voi olla myös osa vallankäyttöä, jolla nainen yritetään saada riippuvaiseksi miehestä.

Lue lisää

Päiväkoti ei ole kaikille lapsille se paras paikka. Toisia lapsia stressaa kovat äänet/meteli, kaikki eivät nauti isoista ryhmistä. Kaikki äidit eivät nauti kotona olemisesta eikä siitä pidä syyllistää. Kaksi vuotta on pitkä aika. Pitää tuntea oma lapsi harkitessaan töihin menoa. Ryhmäperhehoito tai perhehoito ovat kevyempiä vaihtoehtoja jos ei pysty hankkimaan kotiin hoitajaa. Sitten jos on rahaa tuhlattavaksi voi valita esim. montessoripäiväkodin, missä toimitaan lapsilähtöisesti ja ryhmät pienempiä.
Mulla on kaksi aikuista lasta, jotka olivat kuin yö ja päivä. Vanhempi poika aloitti yksityisellä hoitajalla toisena lapsena. Toimi hyvin. Myöhemmin oli vanhimpana lapsena perhepäivähoitajalla. Nuoremman kanssa oli tarkoitus olla kotona 3v asti. No, hän nousi 1 1/2v tiskipöydälle ja ikkunalaudalle eli kaipasi isompia kuvioita. Meni päiväkotiin ja viihtyi oikein hyvin. Ensimmäinen vuosi meni sairastellessa, sitten helpotti.

Suosittelen osittaista hoitovapaata, esim. 60% työaikaa. Kelasta saa hoitorahaa ja päivähoitomaksu on edullisempi 15pv/kk sopimuksella. Ja verotus kevenee pienemmillä tuloilla. Ihan paras ratkaisu meidän perheessä! Töitä sopivasti ja kuitenkin vielä enimmäkseen aikaa olla lapsen kanssa.

djjksdjks kirjoitti:

Päiväkoti ei ole kaikille lapsille se paras paikka. Toisia lapsia stressaa kovat äänet/meteli, kaikki eivät nauti isoista ryhmistä. Kaikki äidit eivät nauti kotona olemisesta eikä siitä pidä syyllistää. Kaksi vuotta on pitkä aika. Pitää tuntea oma lapsi harkitessaan töihin menoa. Ryhmäperhehoito tai perhehoito ovat kevyempiä vaihtoehtoja jos ei pysty hankkimaan kotiin hoitajaa. Sitten jos on rahaa tuhlattavaksi voi valita esim. montessoripäiväkodin, missä toimitaan lapsilähtöisesti ja ryhmät pienempiä.
Mulla on kaksi aikuista lasta, jotka olivat kuin yö ja päivä. Vanhempi poika aloitti yksityisellä hoitajalla toisena lapsena. Toimi hyvin. Myöhemmin oli vanhimpana lapsena perhepäivähoitajalla. Nuoremman kanssa oli tarkoitus olla kotona 3v asti. No, hän nousi 1 1/2v tiskipöydälle ja ikkunalaudalle eli kaipasi isompia kuvioita. Meni päiväkotiin ja viihtyi oikein hyvin. Ensimmäinen vuosi meni sairastellessa, sitten helpotti.

Lue lisää

Ei todellakaan ole päiväkoti lapsen paras paikka. Joskus vähän mietityttää ketä varten ne lapset on tehty? Päiväkotiako? Kuka lapsia rakastaa? Päiväkodin täti/setä?

BEM kirjoitti:

No tulipa miesoikeassa nimimerkiltä tuubaa oikein olan takaa. Alle kolmevuotiaat voi ihan hyvin olla päiväkodissa, siitä ei ole haittaa hänelle, (vaan joidenkin tutkimusten mukaan jopa etua) Tietysti on ne alkukankeudet, kun lapsen jättää, mutta ne tulevat myöhemminkin.

Tiedän, että tämä on ikuisuus aihe ja absoluuttista totuutta ei ole, mutta tässä maassa on niin monta täysipäistä aikuista, jotka ovat olleet jo pienenä lapsena päiväkodissa, että todistusvoima on riittävä.

Jos aloittaja siis tuntee, että haluaisi mennä töihin, niin mene. Oma vaimoni meni töihin lapsiemme ollessa n. 1v ja minä häntä kannustin, koska viulunkieltä ei olisi tarvinnut lähteä kaupasta hakemaan.

Tuo kotiinjääminen voi miehesi puolelta olla ihan aitoa huolta lapsen hyvinvoinnista, tai sitten se voi olla myös osa vallankäyttöä, jolla nainen yritetään saada riippuvaiseksi miehestä.

Lue lisää

Juuri näin. Kotona maailmasi senkun supistuu. Sano että mies voi itse jäädäkotiin.

Sinun laisesi rasittavat meidän veronmaksajien kukkaroa. Olette itsekkäitä ja viette työn lastenhoitajilta, tosin aika moni teistä kuitenkin vie kakaransa hoitoon, vaikka kotona makaattekin. Ilmankos näitä nyhverölapsia näkee niin paljon, kun on näitä "erinomaisia" pikkuäippiä, jotka nyhjäävät neljän seinän sisällä pikkupilttiensä kanssa. Nämä pikkupiltit eivät ole saaneet sitä seuraa, mitä eniten tarvitsevat, nimittäin oman ikäluokkansa seuraa, nämä lapset eivät osaa käyttäytyä, kun menevät sitten sinne päivähoitton ja kouluun. Nämä pikkuäipät on kasvattaneet itsekkäitä pikkupiruja, jotka porua vääntäen ovat siellä koulussa/päiväkodissa, kun eivät ole oppineet käytöstapoja isommissa ryhmissä. Sitten nämä pikkuäipät hyökkäävät hoitajien/opettajien kimppuun, kun "MINUN lastani ei huomioida"

Suosittelen samaa. Aloittajan kannattaa jättää sovinistimiehensä.

Kilttiksen pitäisi siirtyä mieluiten sinne omalle sinkut-palstalle itkemään muiden kaltaistensä ikisinkkujen seuraan valittamaan. Vai oletko täällä sentakia että pääset suosittelemaan kaikille naisille eroamista oli sitten syy mikä tahansa. Sinkkupalstalla kun siihen ei ole mahdollsuutta.

olen käynyt lapsen kanssa jo avoimessa päiväkodissa missä muita lapsia ja viihtyy siellä hyvin kun tekemistä ja seuraa, käyn joka viikko 2 päivänä. Mikä kiire mulle on? no ihan sen takia koska olen kyllästynyt olemaan kotona lapsen kanssa ja lapsikin jo sen ikäinen että seura tekee hänelle hyvää siis muiden lasten ei vaan äidin. Kyse on myös omasta jaksamisesta. ja mulla on kiva ja mielenkiintoinen työ. =)

Voisiko lapsenne olla ryhmässä muiden kanssa puolipäivää? Vaikka klo 8 -12?
Silloin sinä voisit olla aamut töissä ja ohjata, kasvattaa, leikkiä lapsesi kanssa iltapäivät. Isän vuoro olisi sitten illemmalla, antaen sinulle tilaisuuden hoitaa kotiaskareet ja mahdolliset opinnot.
Siten lapsi ( tuo niin tarkoituksella ja huolellisesti ajatuksella hankittu) saisi laatuaikaa kummaltakin vanhemmalta.

Lapsenne aloitettua kokopäiväisen koulun, sinä voit lisätä kodin ulkopuolen työtuntejasi. Eihä tarvitse olla kotona kun lapsikaan ei ole siellä.

Aika menee niin äärettömän nopeasti, ennenkuin huomaatkaan, lapsi alkaa itsenästyä, eikä välttämättä enää edes kaipaa seuraanne!

Nyt ja nämä alkuvuodet ovat KAIKISTA tärkeimmät hänen kehitykselleen. Leiki, opeta, innosta, esittele maailmaa poisitiivisena ja kauniina paikkana. Salli hänelle turvallinen ja rakastettava kasvuympäristö näiksi muutamiksi alkuvuosiksi.

Sinä ja miehesi kerkiätte AINA tekemää työtänne kodin ulkopuolella , se työ ei mihinkään karkaa!!!!

Lapsenne kylläkin.

oppeliini1 kirjoitti:

Voisiko lapsenne olla ryhmässä muiden kanssa puolipäivää? Vaikka klo 8 -12?
Silloin sinä voisit olla aamut töissä ja ohjata, kasvattaa, leikkiä lapsesi kanssa iltapäivät. Isän vuoro olisi sitten illemmalla, antaen sinulle tilaisuuden hoitaa kotiaskareet ja mahdolliset opinnot.
Siten lapsi ( tuo niin tarkoituksella ja huolellisesti ajatuksella hankittu) saisi laatuaikaa kummaltakin vanhemmalta.

Lapsenne aloitettua kokopäiväisen koulun, sinä voit lisätä kodin ulkopuolen työtuntejasi. Eihä tarvitse olla kotona kun lapsikaan ei ole siellä.

Aika menee niin äärettömän nopeasti, ennenkuin huomaatkaan, lapsi alkaa itsenästyä, eikä välttämättä enää edes kaipaa seuraanne!

Nyt ja nämä alkuvuodet ovat KAIKISTA tärkeimmät hänen kehitykselleen. Leiki, opeta, innosta, esittele maailmaa poisitiivisena ja kauniina paikkana. Salli hänelle turvallinen ja rakastettava kasvuympäristö näiksi muutamiksi alkuvuosiksi.

Sinä ja miehesi kerkiätte AINA tekemää työtänne kodin ulkopuolella , se työ ei mihinkään karkaa!!!!

Lapsenne kylläkin.

Lue lisää

"AINA ehtii töihin". Kivaa utopistista höttöä, mutta ei pidä paikkaansa. Maailma on pullollaan varoittavia esimerkkejä naisista, jotka eivät pitkän kotiäiteyden jälkeen löydä enää työpaikkaa. On myös suht epärealistista olettaa, että kaikissa työpaikoissa tai kaikilla aloilla on mahdollista tehdä puolikasta päivää, saati että työantaja hyväksyisi että sitä puolikasta päivää tehdään lapsen kouluikään saakka, siis vuositolkulla.

Vähän realistisempia neuvoja..?

"Ikävöimään äitiään". Kukahan ikävöi ja ketä. Lapset on sopewutubaisia, ja kun ovi menee pikkuäipän perästä kiini, ei se penska edes muista äitiään. Lapset oppivat sosiaaliset taidot, lapset oppivat pettymykset, lapset oppivat kärsivällisyyttä, lapset oppivat kaikki ne taidot joita tarvitaan, kun eletään ryhmässä. Tänä päivänä "kyllä töissä kerkee olemaan" -sanonta on vanhanaikainen. Täällä puolestapuhujat kotona makaamiselle on puhtaasti se, että ei viitsitä mennä töijin, kun sossuluukulta saa rahaa tekemättä mitään. Voi maata kotoa ja olla tietokoneella, pennut voi tehdä mitä tykkää. Näitä pikkuäippiä on ilmeisesti kasvatettu samalla lailla. Kaikki naiset vain töihim ja niin pian kun mahdollista, mikäli työpaikka on. Älkää antako noiden tyhmien pikkuhölmöjen vaikuttaa päätöksiinne. Tässä maassahan on apinoitu ja apinoidaan idioottijenkkilää, ja tavoite on, että kaikki naiset pysyisi kotona hellan ja nyrkin välissä. Älkää alistuko. Tyytyväinen työssäkäyvä äiti on lapsen paras äiti

Aivan. Kyllä lasten ja koko perheen etu on äiti joka voi hyvin.

Itselläni on mielenkiintoinen ja haastava työ sekä ihanat työkaverit. Kotona lasten kanssa oleminen oli taas oikeasti todella tylsää. Vaikka kuinka sitä lasta rakastaisi ja haluaisi tämän parasta, sille ei voi mitään että lapsen hoito ei pidä konetta käynnissä, ei tarjoa aivoille vastusta. Kodin ja lasten hoito alkoi ainakin itseäni ahdistaa niin että se varmasti näkyi jo käytöksessä. Koti alkoi tuntua vankilalta. Toisten äitien seuraa en kaivannut koska se oli juuri sitä samaa lasten- ja kodinhoidon vellomista mikä tuli jo muutenkin korvista uloa.

Meillä lapset ovat menneet hoitoon noin 2-vuotiaina, isän hoitaessa lasta sen toisen vuoden. Jos itse olin aivan kypsä kotona olemiseen vuoden jälkeen, niin sitä oli isäkin. Huomasin että isäkin voi muuttua turhautuneeksi kotiäidiksi kun hän on riittävän pitkään kotona lapsen kanssa. Ei sellaista ollut kiva katsoa, joten oli hienoa että mies palasi töihin ja muuttui taas takaisin omaksi itsekseen.

Päiväkodin aloittaminen on meillä sujunut molemmilta helposti. Vanhemman kehitys harppasi monta askelta eteenpäin kun tämä pääsi ikäistensä seuraan. Nuorempi sai heti kavereita ja viihtyi. Mies tosin sain järjestettyä työajat niin että lasten päivä hoidossa ei tullut kauhean pitkäksi.

Kaikille kotona oleminen ei vain sovi ja se voi muuttua niin ahdistavaksi tilanteeksi että siinä hajoaa perheet ja mieli. Eikä se tarkoita että olisi huono äiti tai ei rakastaisi lapsiaan, persoonat vain ovat erilaisia. Samaan tapaan joku ahdistuu työttömyydestä tai kotirouvana olemisesta, toiselle se on tavoiteltava olotila.

Ja pitää muistaa että kotiäitiys on oikeasti hyvin tuore juttu. Ennen äidit olivat kotona töissä, ei heillä ollut aikaa lasten perään suuremmin katsoa. Lapset olivat keskenään ja joku mummo saattoi hiukan vahtia. Tai vanhemmat lapset nuorempia.

Mies on perheen pää.Nainen Se niska,joka päätä kääntelee. Voit katkaista niskan,ei enää kääntele,mutta ei enää pääkään ääntele..

Nyky-yhteiskunta vain on sellainen: minä minä, minulle kaikki nyt heti, asenteita on vaikeata muuttaa. Samaa mieltä kyllä tuosta "pyydä mies jäämään kotia kohdasta"

"Nixukka" se vasta onkin aikamoinen pahvipää, kun pyytää "LUOVUTTAMAAN" lapsen sossuille.. Ei taida pikkuneidillä olla omia lapsia, kun kuvittelee että lapsi on NUKKE, Tyytyväinen työssäkäyvä öiti on paras äiti. Ja sinun aivotuksista voi päätellä, että olet tälläinen sosiaalipummi kotonamakaaja, joka elää veronmaksajien rahoilla... Vai lieneekö kateutta työssäkäyviä äitiä kohtaan, jotka ovat tyytyväisiä ja joilla on muutakin sosiaalista elämää, kun hiekkalaatikko tai läppärin chättipalstat.

Mulla on käynyt kyllä juuri päinvastoin. Ennen lasta kuvittelin olevani uraihminen ja pidän mahdollisimman lyhyen äitiysloman. Ihan outo ajattelu että pää räjähtää kotona! Olisi kiva tietää mikä ammatti kyseessä?

Mitä on kolme vuotta aikuisen elämästä? Ei juuri mitään. Lapsen elämästä ne on tärkeimmät vuodet: perusturvallisuus kehittyy (tai perusturvattomuus), omat rajat muotoutuvat. Jos lapsen laittaa alle kolmivuotiaana hoitoon, niin päiväkoti on huonoin ratkaisu. Perhepäivähoito parempi. Lapsen mummo, täti tai joku muu läheinen paras.

Öö, siis jäävätkö naiset mielestäsi eläkkeelle nelikymppisinä? Vai mistä tuo 20v, joista 9 v äitiys- ja hoitovapailla vertaus?

Itse menin töihin 19-vuotiaana. Opiskelin työn ohessa. Sitten hoidin lapsiani kotona siihen asti kunnes nuorin oli 3v, n. 9 v. Tuosta ajasta vain hoitovapaiden ajalta ei kertynyt eläkettä. Sitten tein puoltapäivää ja osa-aikaa siihen asti kunnes nuorin meni kouluun. Työ ei ollut mielekkäintä mitä olen tehnyt, mutta palkka hyvä.

Olen sitä mieltä, että kaikella on aikansa. Ensin aika tehdä töitä/opiskella, sitten hoitaa lapsia kotona. Lapset ovat pieniä niin vähän aikaa. Oma esikoiseni on pian 25v. Aika rientää.

Koskaan ei kannata elää sitku -elämää, vaan aina tässä ja nyt. Eläkettä ei sen kummemmin kannata odotella. Mistä sitä tietää miten kauan elonpäiviä riittää? Jos joskus eläkkeelle pääsisin, se olisi todella riemastuttavaa. Vähän kyllä näyttää siltä, etten pääse vielä 65-vuotiaanakaan, kun eläkeikää nostetaan. Toivottavasti en kuitenkaan joudu sairaseläkkeelle. Olen nyt "urani" huipulla, ja nautin työstäni. Monet ikätoverini odottelevat jo innolla eläkeikää, vaikka siihen on ainakin 15v. Monet jäävät innolla myös vuorotteluvapaalle, joka minua ei kiinnosta.