Aivojemme saloista

Aivothan ovat monimutkainen tietokone, jossa on vielä tulevaisuuden teknologiaa ihan luonnostaan jo tänä päivänä. Siellä on nanoteknologiaa, optistateknologiaa ja muuta sellaista mitä ihminen ei vielä oikein täysin ymmärrä. Ja ilmeisesti ne ovat olleet siellä jo hyvin pitkään. Aivot eivät ole juuri muuttuneet miksikään kymmeniin tuhansiin vuosiin. Jos haettaisiin aikakoneella pieni lapsi, niin hänet voitaisiin kasvattaa kuten muutkin ihmiset. Hän omaksuisi kaiken siinä missä muutkin ihmiset.

Kyse on vain miten aivot "ohjelmoidaan" Ja kaikilla ihmisillä vaikuttaisi olevan samat alueet aivoissaan, missä mikin toiminta tai tunnekin sijaitsee. Voisi olettaa, että toiminnat voisivat sijaita vähän siellä sun täällä, mutta yleensä ne ovat jossain tietyssä kohtaa. Näin on ollut jo siis kauan. Suurin osa aivoista on kuitenkin ollut lähes täysin "pimeänä"

Ja osa on varmasti vieläkin. Emme me vieäkään osaa "ohjelmoida" sinne ihan kaikkea. Ohjelmointi on aika hurja prosessi, sillä se sisältää kaikki kokemuksemme, tunteemmekin ja tietenkin älyllisenkin puolen ja monia muitakin. Ja taitavaan ohjelmointiin vaadittaisiin aika moinen määrä niitä kaikkia.

jonkin.hutkija kirjoitti:

Aivothan ovat monimutkainen tietokone, jossa on vielä tulevaisuuden teknologiaa ihan luonnostaan jo tänä päivänä. Siellä on nanoteknologiaa, optistateknologiaa ja muuta sellaista mitä ihminen ei vielä oikein täysin ymmärrä. Ja ilmeisesti ne ovat olleet siellä jo hyvin pitkään. Aivot eivät ole juuri muuttuneet miksikään kymmeniin tuhansiin vuosiin. Jos haettaisiin aikakoneella pieni lapsi, niin hänet voitaisiin kasvattaa kuten muutkin ihmiset. Hän omaksuisi kaiken siinä missä muutkin ihmiset.

Kyse on vain miten aivot "ohjelmoidaan" Ja kaikilla ihmisillä vaikuttaisi olevan samat alueet aivoissaan, missä mikin toiminta tai tunnekin sijaitsee. Voisi olettaa, että toiminnat voisivat sijaita vähän siellä sun täällä, mutta yleensä ne ovat jossain tietyssä kohtaa. Näin on ollut jo siis kauan. Suurin osa aivoista on kuitenkin ollut lähes täysin "pimeänä"

Ja osa on varmasti vieläkin. Emme me vieäkään osaa "ohjelmoida" sinne ihan kaikkea. Ohjelmointi on aika hurja prosessi, sillä se sisältää kaikki kokemuksemme, tunteemmekin ja tietenkin älyllisenkin puolen ja monia muitakin. Ja taitavaan ohjelmointiin vaadittaisiin aika moinen määrä niitä kaikkia.

Lue lisää

Yritin selittää edellä, miksi aivoista "suuri osa" ei voi olla "lähes täysin pimeänä". Tällainen aivo-osa olisi kuitenkin kuluttanut energiaa, siis ruokaa, jota oli niukasti saatavilla. Evoluutio olisi siis suosinut niitä, joilla "lähes täysin pimeätä" aivoaluetta on vähemmän ja kehitys olisi kulkenut pieniaivoisempaan päin. Fossiililöydöistä tiedämme, että kehitys kulki suuriaivoisempaan suuntaan.

Voi olla, että nykyinen elämä jättää osan aivoista käyttämättä, mutta se on hyvin, hyvin epätodennäköistä. Informaatiotulva on aivan toinen kuin varhaisihmisellä. Työ vaatii henkistä panosta. Valtavan pitkä koulutus täyttää aivoja. Kyllä tutkimukset paremmin viittaavat siihen, että aivot ovat äärimmilleen käytössä, jopa yli ja seuraukset ovat kamalat.

Niin, monipuolisuushan on kaiken kehittymisen ja kasvamisen kannaltakin varmasti kaikkein hedelmällisintä. Ja kuten kaikessa ihmisen kehittymisessä ja kasvamisessa sen pitää alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ja olen antanut itseni ymmärtää, että se olisi jo aloitettava kohdusta. Mitäänhän emme voi sikiölle vielä varsinaisesti opettaa, joten on turvauduttava johonkin muuhun. Tutkijat ovatkin suositelleet lähinnä klassisen musiikin soittamista ihmiselle jo sikiövaiheessa. Musiikkihan on oikeastaan hyvin matemaattistakin ja herättää varmaan myös jonkinlaisia tunteiden esiasteita sikiöllekin Se antaa siis tavallaan ensikosketuksen järkeen ja tunteisiin. Syntyvä lapsi saattaa olla älyllisesti ja tunne-elämältään paljon kehittyneempi kuin voisi olettaa. Ja jos osaamme jatkaa tätä henkistä ruokintaakin koko lapsuuden ajan, lapsi saattaa kehittyä erittäin älykkääksi, mutta myöskin tunne-elämältään erittäin kehittyneeksi. Tämä voi tosin olla vielä nykymaailmassa kuitenkin jopa huono asia, koska suurin osa ihmisistä on vielä älyllisesti ja tunne-elämältäänkin melko kehittymättömiä. Ja onhan meillä jo nytkin esimerkkejä tästä, ns. lahjakkaan lapsen tragedia.

Tulevaisuudessa asiat tulevat kuitenkin muuttumaan, kun alamme paremmin ymmärtää ihmisen identiteetinkin rakentumista. Erittäin älykkään ja tunne-elämäältänkin kehittyneen ihmisen identiteetin rakentaminen voi kestää pidempään kuin muilla, koska hänen itsetutkiskelunsakin on aivan eri tasolla kuin muiden ihmisten. Nykymaailman tiedon määräkin alkaa olla jo sillä tasolla, että ihmiseltä vaaditaan melkoisesti vaivaa, että hän kykenee selvittämään itselleen missä tässä kaikessa olemassaolossa voisi olla oikein kyse? Identiteettihän rakentuu sille todellisuudelle missä ihminen aistii ja kokee olevansa. Identiteetin rakentamista voisikin verrata kokonaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Kaksi kymmentä vuotta on kuitenkin aika lyhyt aika identiteetin rakentamiseen ja siksi sen rakentaminen pitäisikin aloittaa jo kohdusta. Kun tullaan aikuisikään, sen pitäisi olla mahdollisimman kehittyny. Joidenkin tutkimuksien mukaan nykyihmisen aikuistuminen on vauraissa maissa selvästi viivästynyt useilla vuosilla.Tämän ajatellaan johtuvan ehkä siitä, että lapsuus ja nuoruus ovat pidentyneet, eli ihmisiä lapsettaisi kauemmin kuin ennen muinoin. Hän haluaa mielummin pitää hauskaa ja pelailla pelejä ja olla pidempään nuori.

Asiaa voisi ajatella niinkin, että identiteetin rakentaminen kestää vain kauemmin kuin ennen, koska tietoakin on paljon enemmän kuin ennnen. Myös asenneilmapiiri on myönteisempi kuin ennen. Lapsen ja nuoren annetaan olla pidempään lapsi ja nuori. Lasten tekeminen on viivästynyt sekin useilla vuosilla ja työelämäänkin siirtyminen.

Aivojenkin sanotaan olevan lihas, joka tarvitsee harjoitusta siinä missä kaikki muutkin lihakset. Nykyään ajatellaan kuitenkin, että hyödyt ovat silti melko vähäisiä. Ihminen tulee vain vähän älykkäämäksi kuin muut ja se ei välttämättä ole aina edes hyvä asia, koska se voi aiheuttaa liikaa erillisyyden tunnetta ja johtaa pahimmillaan yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Siitä kaikkein fiksummasta ja herkimmästä lapsesta ei tullutkaan yhtään mitään. Valtavaa tuhlausta ja surullinen tarina jos mikä!

Mutta jos pystyttäisiin osoittamaan aivojen yhteys myös fyysiseen suorituskykyyn eli vaikka siihen, että ihminen pystyy juoksemaan 100 metriä 6 sekuntiin, jos hänellä on kehittyneemmät aivotkin. Kaikkihan alkaisivat silloin myös suuntautua älylliseen harjoitteluunkin. Ehkä kaikki pinnallinen ajattelukin vähenisi sitä kautta lähes olemattomaksi.

Itse olen syntynyt 1960-luvulla ja nähnyt tätä kehitystä aika läheltä ja olen syntynyt ehkä juuri sopivalla hetkellä, että en koe olleeni oikein minkään vaikutukselle kovinkaan altis. Tietoakaan ei ollut vielä tuolloin aivan niin valtavasti kuin nykyisin, ja pystyn ajattelemaan asioista melko yksinkertaisesti, mutta ei kuitenkaan liian yksinkertaisesti. Tunne-elämäkin kehittyi noihin aikoihin eri tavalla, kuin nykyisin. Minäkuvan muodostaminen ei ollut niin raadollista kuin nykyisin. Ihmisten oli helpompi olla omia itsejään, kun ei ollut someja, sun muitakaan. Emme olleet jatkuvan tarkastelun alla. Kaikkea sanomaamme ei heti levitetty kaikkialle someen ja elämä oli yksinkertaisempaa. Ihmiset olivat ehkä inhimillisempiäkin. Ei ollut samanlaista narsismiakaan tai se ei ainakaan ollut kovinkaan näkyvää. Narkissoksen lähteen peilikuva on laajentunut koko maaillman kattavaksi peiliksi. Kaikki näkevät miten hän ihailee itseään ja haluaa kaikkein muidenkin tekevän niin.

Kehitys tietenkin kehittyy, emme palaa enää noihin aikoihin. Monet asiat ovat kuitenkin paljon paremmin kuin tuolloin. Emme kuitenkaan ole aivan henkisesti kypsiä tällaiseen kehitykseen. Jossain suhteessa pitäs peruuttaa yksi askel taaksepäin, että pääsisi kaksi eteenpäin.

al_jabr kirjoitti:

Voi olla, että nykyinen elämä jättää osan aivoista käyttämättä, mutta se on hyvin, hyvin epätodennäköistä. Informaatiotulva on aivan toinen kuin varhaisihmisellä. Työ vaatii henkistä panosta. Valtavan pitkä koulutus täyttää aivoja. Kyllä tutkimukset paremmin viittaavat siihen, että aivot ovat äärimmilleen käytössä, jopa yli ja seuraukset ovat kamalat.

Lue lisää

"Informaatiotulva on aivan toinen kuin varhaisihmisellä. Työ vaatii henkistä panosta."

Toisaalta varhaisihmisellä päivittäisen elannon hankkiminen ja ylipäätänsä hengissä pysyminen (pedot, luonnonvoimat yms.) vaati myös älykkyyttä ja kekseläisyyttä vaikkakin ei varmaan samanlaisessa kielellis-matemaattisessa muodossa kuin nykyään joten ehkä eri aivojen osat olivat enemmän aktivoituneet kuin nykyihmisellä.

Akateeminen koulutus yksipuolisuutensa takia alkaa olla selkeästi yliarvostettua nykymaailmassa varsinkin kun se ei näytä tuottavan muunlaisia ihmisiä kuin korkeintaan erilaisia paperinpyörittäjiä ja yes-miehiä byrokratian rattaissa.

"Aivojenkin sanotaan olevan lihas, joka tarvitsee harjoitusta siinä missä kaikki muutkin lihakset. Nykyään ajatellaan kuitenkin, että hyödyt ovat silti melko vähäisiä. Ihminen tulee vain vähän älykkäämäksi kuin muut ja se ei välttämättä ole aina edes hyvä asia, koska se voi aiheuttaa liikaa erillisyyden tunnetta ja johtaa pahimmillaan yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Siitä kaikkein fiksummasta ja herkimmästä lapsesta ei tullutkaan yhtään mitään. Valtavaa tuhlausta ja surullinen tarina jos mikä! "

Sitä ajattelet nyt asiaa lähinnä jotenkin totalitäärisesti yhteiskunnan eikä välttämättä yksilön kannalta. Yksilöt ja nimenomaan aina jonkinlaiset poikkeusyksilöt ovat kuitenkin aina olleet niitä jotka tavalla tai toisella vievät ja vieneet yhteiskuntaa ja kulttuuria eteenpäin.

Jos yksilö on tyytyväinen elämäänsä sellaisena kuin se on niin ei se ole mennyt hukkaan eikä ole mitään tuhlausta ainakaan hänen itsensä kannalta. Nykyinen yhteiskuntamalli kylläkin tuhlaa valtavasti resursseja kun pakottaa yksilöt myymään työpanostaan usein mitätöntä korvausta vastaan varsinkin kun ihmistyövoiman tarve vähenee jatkuvasti. Niin kauan kuin ihmistyö määritellään samanlaiseksi ostettavaksi ja myytäväksi hyödykkeeksi kuin esineet niin se on orjuutta vaikka kyseessä ei ole enää yleensä ihmisen omistussuhde vaan riippuvuus-suhde ( esim. velkavankeus asunnosta).

Elämästä ei toistaiseksi kukaan ole vielä selvinnyt hengissä eikä ainakaan missään jengissä niin kuin Juice Leskinen aikoinaan lauloi....

al_jabr kirjoitti:

Voi olla, että nykyinen elämä jättää osan aivoista käyttämättä, mutta se on hyvin, hyvin epätodennäköistä. Informaatiotulva on aivan toinen kuin varhaisihmisellä. Työ vaatii henkistä panosta. Valtavan pitkä koulutus täyttää aivoja. Kyllä tutkimukset paremmin viittaavat siihen, että aivot ovat äärimmilleen käytössä, jopa yli ja seuraukset ovat kamalat.

Lue lisää

AInakin se tiedettäisiin, että jotkin aivoalueet suurenevat huomattavasti varmasti useidenkin asioiden vaikutuksesta. Vaikka osaisimmekin tehdä oikeitakin asioita aivoillemme, niin ympäristölläkin on aina oma vaikutuksensa, Niihin on vaikeampaa vaikuttaa kuin asioiden opetelemiseen. Ja eihän hiilestäkään tule timattia, jos se ei ole kovassa paineessa, mutta sillekin pitää olla juuri oikeat olosuhteet. Liika paine tai kuumuus ei synnytä myöskään timanttia.

Autisteilla on erityiskykyjä, kuten pitkälle kehittynyt näkömuisti tai jokin muu muisti. Ne ovat kehittyneet, koska aivot ovat siten pyrkineet kompansoimaan muiden osien vähäistä käyttöä. Myös jonkin aistin puuttuminen kompensoidaan tekemällä muista aisteista tarkempia. Eräs täysin sokea poika oli pystynyt kehittämään jopa kaikuluotausjärjestelmän itselleen. Aivan uskomaton suoritus. Hän napsutteli kokoajan pientä ääntä suustaan ja kuuli kuinka se kimposi kaikesta takaisin korviin. Näin ne aivot toimivat. Me emme vain pysty vielä kaikille kehittämään näitä samoja kykyjä. Ehkä jo lähitulevaisuudessa se on aika helppoakin. Leikinkin kautta lapsi voidaan saada oppimaan asioita hyvinkin nopeasti, vaikka kaikuluotaamaan ympäristöään.

Aivot tarvitsevat siis haastetta, joka tulee myös ympäristöstä. Ajatteleminen taitaa kuitenkin olla se aivojen varsinainen työ ja pelkällä ajattelemisella voi varmaan vaikuttaa aivojen alueisiinkin. Ajatteleminenhan voi olla myös täysin abstraktia kuten asioiden kuvittelemista. Mielikuvituksen käyttö taitaa kuitenkin heiketä ratkaisevasti lapsuuden jälkeen ja vain luovimmat ihmiset käyttävät yhä monipuolisesti mielikuvitustaan. Tämäkin on varmasti muuttumassa, koska ihmiset pommittavat jatkuvasti mieltään kaikenlaisella mielikuvituksellisellakin elokuvia katsoessaan ja pelejäkin pelatessaan. Aivomme kehittyvät tavallaan meidän huomaamatta sitä juuri ollenkaan, mutta senkin me alamme huomaamaan koko ajan paremmin, kun tieteen kehitys menee eteenpäin. Alamme tiedostaa kaikkea paremmin, myös oman itsemme mekanismeja.

aivoharjoittelija kirjoitti:

"Informaatiotulva on aivan toinen kuin varhaisihmisellä. Työ vaatii henkistä panosta."

Toisaalta varhaisihmisellä päivittäisen elannon hankkiminen ja ylipäätänsä hengissä pysyminen (pedot, luonnonvoimat yms.) vaati myös älykkyyttä ja kekseläisyyttä vaikkakin ei varmaan samanlaisessa kielellis-matemaattisessa muodossa kuin nykyään joten ehkä eri aivojen osat olivat enemmän aktivoituneet kuin nykyihmisellä.

Akateeminen koulutus yksipuolisuutensa takia alkaa olla selkeästi yliarvostettua nykymaailmassa varsinkin kun se ei näytä tuottavan muunlaisia ihmisiä kuin korkeintaan erilaisia paperinpyörittäjiä ja yes-miehiä byrokratian rattaissa.

"Aivojenkin sanotaan olevan lihas, joka tarvitsee harjoitusta siinä missä kaikki muutkin lihakset. Nykyään ajatellaan kuitenkin, että hyödyt ovat silti melko vähäisiä. Ihminen tulee vain vähän älykkäämäksi kuin muut ja se ei välttämättä ole aina edes hyvä asia, koska se voi aiheuttaa liikaa erillisyyden tunnetta ja johtaa pahimmillaan yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Siitä kaikkein fiksummasta ja herkimmästä lapsesta ei tullutkaan yhtään mitään. Valtavaa tuhlausta ja surullinen tarina jos mikä! "

Sitä ajattelet nyt asiaa lähinnä jotenkin totalitäärisesti yhteiskunnan eikä välttämättä yksilön kannalta. Yksilöt ja nimenomaan aina jonkinlaiset poikkeusyksilöt ovat kuitenkin aina olleet niitä jotka tavalla tai toisella vievät ja vieneet yhteiskuntaa ja kulttuuria eteenpäin.

Jos yksilö on tyytyväinen elämäänsä sellaisena kuin se on niin ei se ole mennyt hukkaan eikä ole mitään tuhlausta ainakaan hänen itsensä kannalta. Nykyinen yhteiskuntamalli kylläkin tuhlaa valtavasti resursseja kun pakottaa yksilöt myymään työpanostaan usein mitätöntä korvausta vastaan varsinkin kun ihmistyövoiman tarve vähenee jatkuvasti. Niin kauan kuin ihmistyö määritellään samanlaiseksi ostettavaksi ja myytäväksi hyödykkeeksi kuin esineet niin se on orjuutta vaikka kyseessä ei ole enää yleensä ihmisen omistussuhde vaan riippuvuus-suhde ( esim. velkavankeus asunnosta).

Elämästä ei toistaiseksi kukaan ole vielä selvinnyt hengissä eikä ainakaan missään jengissä niin kuin Juice Leskinen aikoinaan lauloi....

Lue lisää

>>Toisaalta varhaisihmisellä päivittäisen elannon hankkiminen ja ylipäätänsä hengissä pysyminen (pedot, luonnonvoimat yms.) vaati myös älykkyyttä ja kekseläisyyttä vaikkakin ei varmaan samanlaisessa kielellis-matemaattisessa muodossa kuin nykyään joten ehkä eri aivojen osat olivat enemmän aktivoituneet kuin nykyihmisellä.<<

Se onkin mielenkiintoista, ottaako aivot nämä alueet jotenkin uusiokäyttöön? Onhan meillä yhä edelleenkin samaa "ekstreemiä" olemassa. Myös teknologian avulla voimme varmasti saada aikaan samanlaista vaikutusta aivoihimme, kuin menisemme metsään petoja välttelemään. Tai sitten me vain samoilemme luonnossa niin kuin aina ennenkin ja saamme saman kokemuksen kuin ihmiset joskus ennen muinoin. Jos vaan luontoa riittää ja onneksi sitä vielä kuitenkin ainakin täällä Suomessa pitäisi vielä riittää. Tai sitten nämä alueet alkavatkin kehittyä ihan uuteen suuntaan, tehden ihmisestä vieläkin henkisemmän ja älykkäämmän.

>>Akateeminen koulutus yksipuolisuutensa takia alkaa olla selkeästi yliarvostettua nykymaailmassa varsinkin kun se ei näytä tuottavan muunlaisia ihmisiä kuin korkeintaan erilaisia paperinpyörittäjiä ja yes-miehiä byrokratian rattaissa.<<

Ihminen ei elä pelkästä kirjasta. Eikä kukaan kohta jaksa enää paperinpyörittämistä tai byrokratiaakaan. Ne eivät voi olla älykkään ja henkisen ihmisen osia, eivät ole koskaan sitä olleetkaan, mutta elantonsa eteen on vain jotain täällä tehtävä ja systeemiä ei kovin nopeasti voi edes muuttaa. Nämä ihmiset korvaavatkin sen harrastuksilla ja ihmissuhteilla, ottavat sen takaisin muussa elämässään.

>>Sitä ajattelet nyt asiaa lähinnä jotenkin totalitäärisesti yhteiskunnan eikä välttämättä yksilön kannalta. Yksilöt ja nimenomaan aina jonkinlaiset poikkeusyksilöt ovat kuitenkin aina olleet niitä jotka tavalla tai toisella vievät ja vieneet yhteiskuntaa ja kulttuuria eteenpäin.<<

Niin, koska systeemi on se mikä se on. Minullekin suurin voittaja onkin se, joka voittaa systeemin eli voittaa siinä siis oikeastaan itsensä itsellensä. Mutta se ei ole ihan yksinkertaista. Se voi merkitä myös sitä, että on tyydyttävä vähempään ja jäätävä ehkä jopa vähän yksinkin. Jotkut tosin päätyvät siihen taas rikkauksien ja menestyksen kautta. Huomataan, että ne eivät ole oikeastaan paljon mitään. Kaikkea kun pitäs olla sopivassa suhteessa, ei liian vähän, mutta ei liikaakaan.

:)

aivoharjoittelija kirjoitti:

"Informaatiotulva on aivan toinen kuin varhaisihmisellä. Työ vaatii henkistä panosta."

Toisaalta varhaisihmisellä päivittäisen elannon hankkiminen ja ylipäätänsä hengissä pysyminen (pedot, luonnonvoimat yms.) vaati myös älykkyyttä ja kekseläisyyttä vaikkakin ei varmaan samanlaisessa kielellis-matemaattisessa muodossa kuin nykyään joten ehkä eri aivojen osat olivat enemmän aktivoituneet kuin nykyihmisellä.

Akateeminen koulutus yksipuolisuutensa takia alkaa olla selkeästi yliarvostettua nykymaailmassa varsinkin kun se ei näytä tuottavan muunlaisia ihmisiä kuin korkeintaan erilaisia paperinpyörittäjiä ja yes-miehiä byrokratian rattaissa.

"Aivojenkin sanotaan olevan lihas, joka tarvitsee harjoitusta siinä missä kaikki muutkin lihakset. Nykyään ajatellaan kuitenkin, että hyödyt ovat silti melko vähäisiä. Ihminen tulee vain vähän älykkäämäksi kuin muut ja se ei välttämättä ole aina edes hyvä asia, koska se voi aiheuttaa liikaa erillisyyden tunnetta ja johtaa pahimmillaan yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Siitä kaikkein fiksummasta ja herkimmästä lapsesta ei tullutkaan yhtään mitään. Valtavaa tuhlausta ja surullinen tarina jos mikä! "

Sitä ajattelet nyt asiaa lähinnä jotenkin totalitäärisesti yhteiskunnan eikä välttämättä yksilön kannalta. Yksilöt ja nimenomaan aina jonkinlaiset poikkeusyksilöt ovat kuitenkin aina olleet niitä jotka tavalla tai toisella vievät ja vieneet yhteiskuntaa ja kulttuuria eteenpäin.

Jos yksilö on tyytyväinen elämäänsä sellaisena kuin se on niin ei se ole mennyt hukkaan eikä ole mitään tuhlausta ainakaan hänen itsensä kannalta. Nykyinen yhteiskuntamalli kylläkin tuhlaa valtavasti resursseja kun pakottaa yksilöt myymään työpanostaan usein mitätöntä korvausta vastaan varsinkin kun ihmistyövoiman tarve vähenee jatkuvasti. Niin kauan kuin ihmistyö määritellään samanlaiseksi ostettavaksi ja myytäväksi hyödykkeeksi kuin esineet niin se on orjuutta vaikka kyseessä ei ole enää yleensä ihmisen omistussuhde vaan riippuvuus-suhde ( esim. velkavankeus asunnosta).

Elämästä ei toistaiseksi kukaan ole vielä selvinnyt hengissä eikä ainakaan missään jengissä niin kuin Juice Leskinen aikoinaan lauloi....

Lue lisää

Kommentoit minulle, mutta myös toisen kirjoittamaa tekstiä 2.5.15 15:21. Laaja lainaus "Aivojenkin sanotaan olevan lihas..." ei kuitenkaan ole minulta.

Imettäväisten aivot ovat etulyöntiasemassa muiden selkärankaisten aivoihin verrattuna juuri sen takia, että ne ovat PLASTISET, toisin sanoen ohjelmoitavissa eri ympäristöissä erilailla tarpeen mukaan, mutta kokonaiskapasiteetti on sama kuin varhaisihmisellä. Aivojen koko ja muu perinnöllisesti määräytyvät osat ovat optimoituneet jo varhaisella ihmisellä silloisia oloja vastaaviksi, eikä nykyisin syntyvä lapsi ole oleellisesti erilainen. Aivoihin voi siis syöttää infoa saman verran kuin silloin, mutta osin eri laatua.

"Kommentoit minulle, mutta myös toisen kirjoittamaa tekstiä 2.5.15 15:21. Laaja lainaus "Aivojenkin sanotaan olevan lihas..." ei kuitenkaan ole minulta."

Kommentoin teille molemmille samassa viestissä mutta unohtui mainita siinä toisessa lainauksessa kirjoittajan nimimerkki.

"Imettäväisten aivot ovat etulyöntiasemassa muiden selkärankaisten aivoihin verrattuna juuri sen takia, että ne ovat PLASTISET, toisin sanoen ohjelmoitavissa eri ympäristöissä erilailla tarpeen mukaan, mutta kokonaiskapasiteetti on sama kuin varhaisihmisellä."

Et nyt varmaan tarkoittanut kirjoittaa että kaikkien nisäkkäiden aivot ovat kokonaiskapasiteetiltaan samoja???!!!

"Aivojen koko ja muu perinnöllisesti määräytyvät osat ovat optimoituneet jo varhaisella ihmisellä silloisia oloja vastaaviksi, eikä nykyisin syntyvä lapsi ole oleellisesti erilainen."

Näin voi ehkä olettaa mutta nykypäivään ei ole säilynyt varhaisen ihmisen aivoja eli vaikea todentaa asiaa käytännössä.


"Aivoihin voi siis syöttää infoa saman verran kuin silloin, mutta osin eri laatua."

Tuosta en tiedä kun tuskin sitä mitenkään oikeasti pystytään mittaamaan tai määrittelemään. On pikkasen harhaanjohtavaa ehkä olettaa että aivot ovat jonkinlainen tietokone jossa on joku määrätty talletustila (kuten keskusmuisti tai kovalevy).

aivoharjoittelija kirjoitti:

"Kommentoit minulle, mutta myös toisen kirjoittamaa tekstiä 2.5.15 15:21. Laaja lainaus "Aivojenkin sanotaan olevan lihas..." ei kuitenkaan ole minulta."

Kommentoin teille molemmille samassa viestissä mutta unohtui mainita siinä toisessa lainauksessa kirjoittajan nimimerkki.

"Imettäväisten aivot ovat etulyöntiasemassa muiden selkärankaisten aivoihin verrattuna juuri sen takia, että ne ovat PLASTISET, toisin sanoen ohjelmoitavissa eri ympäristöissä erilailla tarpeen mukaan, mutta kokonaiskapasiteetti on sama kuin varhaisihmisellä."

Et nyt varmaan tarkoittanut kirjoittaa että kaikkien nisäkkäiden aivot ovat kokonaiskapasiteetiltaan samoja???!!!

"Aivojen koko ja muu perinnöllisesti määräytyvät osat ovat optimoituneet jo varhaisella ihmisellä silloisia oloja vastaaviksi, eikä nykyisin syntyvä lapsi ole oleellisesti erilainen."

Näin voi ehkä olettaa mutta nykypäivään ei ole säilynyt varhaisen ihmisen aivoja eli vaikea todentaa asiaa käytännössä.


"Aivoihin voi siis syöttää infoa saman verran kuin silloin, mutta osin eri laatua."

Tuosta en tiedä kun tuskin sitä mitenkään oikeasti pystytään mittaamaan tai määrittelemään. On pikkasen harhaanjohtavaa ehkä olettaa että aivot ovat jonkinlainen tietokone jossa on joku määrätty talletustila (kuten keskusmuisti tai kovalevy).

Lue lisää

Delfiinit ja valaat ovat oma lukunsa. Imettäväisiä nekin ja aivotkin olleet samanlaiset miljoonia vuosia. Niiden älyn tutkiminen tuo valaistusta ihmisenkin aivoihin. Jos äly olisi peräisin muualta kuin luonnosta, niin tällä kaikella saattaisi olla jokin suunnittelija, joka osaa suunnitella sellaiset aivot, jotka voidaan ohjelmoida kivikaudesta avaruusaikaan. Hardware olisi siis tavallaan ikuinen, software vaan vaihtelis. Ovathan aivot siis sitä tulevaisuuden teknologiaa jo tämän päivän maailmassa. Nykyiset tietokoneet ovat vain kehno aivojemme jatke, tulevaisuuden koneet tietenkin muuttuvat yhä enemmän ja enemmän aivojemme kaltaisiksi. Nytkin on muistaakseni jo yhdistetty elävää aivokudosta ja teknologiaa. Saatu jonkinlainen laskentatehokin. Sellainen on kuitenkin vielä ihmisen etiikan vastaistakin ja harva haluaisi kotiinsa tietokoneen, jossa olisi ihmisaivot sisällä, vaikka se olisikin keinotekoisesti kasvatettu.

Miksi kehittää hyvin vaikaa teknologiaa, kun meillä on se jo biologisesti ratkaistuna sisällämme? Ja ihan varmasti sitä tehdään jo jossain salaakin. Ihmisellä on nyt kova kiire kehittää uutta teknologiaa jo ihan maailmantilanteenkin takia. Yritetään suojautua mahdollisilta uhilta, mutta päästä myön nopeammin Marsiin ja muualle aurinkokuntaan.

Todennäköisesti, ihmistä vähän tuntien, ihminen vain yhdistää omat aivonsa ja uuden teknologiansa toimimaan yhdessä kehonsa sisällä, käyttäen kehon omaa energiaa hyväkseen. Ja kehittämään vieläkin suuremman energian hyödyntämällä ihmisen omaa liike-energiaakin hyväkseen. Avaruuden olosuhteetkin vaativat jo "superihmisen" Ei nykyinen pelkästään biologinen ihminen selviä avaruuden olosuhteissa liian kaukana maasta, liian pitkiä aikoja. Kehon rappeutuminen on jo niin kova, että elämä lyhenee huomattavasti, psyykkisestä puolesta puhumattakaan

aivoharjoittelija kirjoitti:

"Kommentoit minulle, mutta myös toisen kirjoittamaa tekstiä 2.5.15 15:21. Laaja lainaus "Aivojenkin sanotaan olevan lihas..." ei kuitenkaan ole minulta."

Kommentoin teille molemmille samassa viestissä mutta unohtui mainita siinä toisessa lainauksessa kirjoittajan nimimerkki.

"Imettäväisten aivot ovat etulyöntiasemassa muiden selkärankaisten aivoihin verrattuna juuri sen takia, että ne ovat PLASTISET, toisin sanoen ohjelmoitavissa eri ympäristöissä erilailla tarpeen mukaan, mutta kokonaiskapasiteetti on sama kuin varhaisihmisellä."

Et nyt varmaan tarkoittanut kirjoittaa että kaikkien nisäkkäiden aivot ovat kokonaiskapasiteetiltaan samoja???!!!

"Aivojen koko ja muu perinnöllisesti määräytyvät osat ovat optimoituneet jo varhaisella ihmisellä silloisia oloja vastaaviksi, eikä nykyisin syntyvä lapsi ole oleellisesti erilainen."

Näin voi ehkä olettaa mutta nykypäivään ei ole säilynyt varhaisen ihmisen aivoja eli vaikea todentaa asiaa käytännössä.


"Aivoihin voi siis syöttää infoa saman verran kuin silloin, mutta osin eri laatua."

Tuosta en tiedä kun tuskin sitä mitenkään oikeasti pystytään mittaamaan tai määrittelemään. On pikkasen harhaanjohtavaa ehkä olettaa että aivot ovat jonkinlainen tietokone jossa on joku määrätty talletustila (kuten keskusmuisti tai kovalevy).

Lue lisää

Epäselvästa sanonnastani johtuen voidaan tulkita minun sanoneen, että kaikkien nisäkkäiden aivot olisivat samat kokonaiskapasiteetiltaan. Luulisin kuitenkin kulttuuri-ihmisen tajuavan, mitä tarkoitin.

al_jabr kirjoitti:

Epäselvästa sanonnastani johtuen voidaan tulkita minun sanoneen, että kaikkien nisäkkäiden aivot olisivat samat kokonaiskapasiteetiltaan. Luulisin kuitenkin kulttuuri-ihmisen tajuavan, mitä tarkoitin.

Lue lisää

"Epäselvästa sanonnastani johtuen voidaan tulkita minun sanoneen, että kaikkien nisäkkäiden aivot olisivat samat kokonaiskapasiteetiltaan. Luulisin kuitenkin kulttuuri-ihmisen tajuavan, mitä tarkoitin."

Mitäs jos kuitenkin yritäisit selittää vielä niin kaikki mahdolliset ei-kulttuuri-ihmisetkin tajuavat mitä ajat takaa?

Ei vaitiskaan - väitteesi tulivat jo aika hyvin debunkattua jo edellä..

Lienee aika siirtyä satuosastolle paranormaalien ilmiöiden kera. Tää on tiedeosasto.

skth kirjoitti:

Lienee aika siirtyä satuosastolle paranormaalien ilmiöiden kera. Tää on tiedeosasto.

https://www.youtube.com/watch?v=DNSUOFgj97

Uskon kyllä mitä tuokin professori tuossa ihmisille sanoo.

Eikö tiede sitten ole vapaa tutkimaan mitä tahansa asiaa?

Jätetään ne tittelitkin välillä vähän syrjään. Jos olet sattunut huomaamaan, niin tämä on pelkkä kaikille avoin keskustelupalsta, myös meille maallikoille.

Kun kaikki vedetään lokeroihin ja keksitään vielä munkkilatina päälle, niin saadaan ihan mahtava tiedekin pystyyn. Oma akaateminen piiri pieni pyörii...

tiedeuskova69 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=DNSUOFgj97

Uskon kyllä mitä tuokin professori tuossa ihmisille sanoo.

Eikö tiede sitten ole vapaa tutkimaan mitä tahansa asiaa?

Jätetään ne tittelitkin välillä vähän syrjään. Jos olet sattunut huomaamaan, niin tämä on pelkkä kaikille avoin keskustelupalsta, myös meille maallikoille.

Kun kaikki vedetään lokeroihin ja keksitään vielä munkkilatina päälle, niin saadaan ihan mahtava tiedekin pystyyn. Oma akaateminen piiri pieni pyörii...

Lue lisää

Tiede on vapaa tutkimaan mitä tahansa, mutta jo tutkittua ei kannata tutkia kovin moneen kertaan, koska tutkimattomat vielä odottavat.

Muistaakseni jossain tutkimuksessa jokunen vuosi sitten todettiin ihmisaivojen kehittyvän jonnekin 25 ikävuoteen asti. Viittaisi siihen, että ne vain sopeutuvat uuden ympäristön vaatimuksiin. Evoluutio siis taitaa myös välillä kiihdyttää itseään ja 100 vuotta sitten aivot eivät ilmeisesti kehittyneet yhtä pitkää aikaa. Ehkä sadan vuoden päästä kehitys jatkuu jo 50-vuotiaaksi saakka. Aivojen fyysinen kokohan ei muutu, vaan sisäiset alueet vain laajenevat, aivot ovat enemmänkin mikrokosmoksessa, kuin makrokosmoksessa. Tietokoneidenkin kehitys on mennyt suuremmasta pienempään, eikä pienemmästä suurempaan. Aivothan ovat varsin kompaktissa muodossa päämme sisällä.

Meillä on tässä uudessa ympäristössä myös selvästi enemmän valinnanvapautta, mikä on tietenkin aina hyvä asia. Mikään asia ei pysty sitomaan meitä täällä enää yhtä hyvin kuin ennen. Tietokin on hyvin vapaata jokaiselle jolla on nettikin käytössään. Kirjasto on laajentunut maailman laajuiseksi tietoverkoksi. Osa tiedosta on tietenkin vielä salaistakin. Tiedemaailman akateeminen hegemonia ei tietenkään katso tätä kehitystä aina hyvällä. Aivan kuten sitä eivät katso uskonnotkaan, koska niissä on myös kyse vallasta, jos ei enää nykyaikana nyt aivan fyysisestä, niin ainakin henkisestä sellaisesta. Ihminen voi olla myös tiedeuskovakin. Tiede on tietenkin hyvä asia, mutta senkään ei pidä kuitenkaan antaa hallita meitä liikaa. Tiedettäkin on käytetty ja käytetään yhä erittäin väärin. Ehkä juuri tästä syystä maailmassa asiat ovat nyt hieman vinksinvonksin, koska nämä vanhat rakenteet haluavat pitää itsensä voimissaan keinolla millä hyvänsä. Ne eivät halua ihmisten saavan liikaa vapautta, koska silloin ihmiset huomaavat niiden kusetuksenkin. Kirkko esti ennen ihmisten lukemaan oppimista, koska ei katsonut sitä hyvällä, että ihmiset alkavat lukea itse Raamattua ja kaikkihan me tiedämme mitä siitä seurasi. Kirkko menetti vähitellen hegemoniansa. Ja ihan sama kohtalo näyttäisi seuraavan tieteellistäkin hegemoniaa. Ihmiset alkavat lukea eri tieteidenkin juttuja ja alkavat pohdiskella niitä itsekseen. Mutta tämähän tietää vain lisää "tutkijoita" ja nopeuttaa kehitystä entisestään.

Aivojen kehittyminen vaatii kuitenkin abstraktejakin asioita, joita voisi kutsua huuhaaksikin. Jos lapsen kehittyvät aivot eivät saa välillä satuiluakaan, ne eivät välttmättä kehity yhtä monipuolisesti älyltään ja tunne-elämältään. Tästä syystä uskolle ja saduille on aina paikka jokin tässä maailmassa. Tieteen kehityksestäkin tiedetään, että monet asiat olivat ensin lähinnä huuhaata, kunnes joku suorastaan runnoi sen totuuden sieltä esiin. Darwinkaan ei olisi halunnut julkaista Lajien syntyä, koska tiesi miten sitä tultaisiiin vastustamaan ja jopa pilkkaamaan erittäin ivallisesti. Hän kuitenkin kuuli, että vastaavanlainen teos olisi ollut tulossa toiseltakin tutkijalta, ja sen verran oli kuitenkin Darwinissakin kunnianhimoa, että ei halunnut elämäntyönsä valuvan vain "kakkossijalle", että meni ja päätti julkaista teoksensa. Pian kuitenkin selvisi, että ykkössija olisi ollut joka tapuksessa ylivoimaisesti hänen.

Tiedehän on oikeastaan vain sitä, että luonto paljastaa meille salojaan ja koko maailmankaikkeuskin. Ihminen luulee välillä ilmeisesti olevansa kuitenkin kaiken yläpuolella ja tietyssä mielessä myös henkisenä olentona sitä jopa onkin.

skth kirjoitti:

Tiede on vapaa tutkimaan mitä tahansa, mutta jo tutkittua ei kannata tutkia kovin moneen kertaan, koska tutkimattomat vielä odottavat.

Ymmärrätkö, että tämä on pelkkä keskustelupalsta, ei mikään jumalten yhteinen kaikkitietävyyskerho.

Haluatko estää ihmisiä keskustelemasta?

Jos sinä tiedät jo kaiken aivoistakin, niin kaikki eivät kuitenkaan ehkä ihan vielä tiedä.

Jos haluat jotain sanoa, niin laita sitten vaikka linkki jonnekin mikä selvittää aivojen tutkimista.

Jo pelkkä asioista kirjoittaminen selventää kirjoittajalleenkin monia asioita ja auttaa pohdiskelussa. Ja jos muutkin ihmiset vielä voivat sitä kritisoida ja tarkentaa, niin aina vaan paranee.

Ilmeisesti eräiden mielestä tämä maailma on jo riittävän valmis, ainakin heidän tarpeisiinsa, että tutkiminen voidaan siltä osin lopettaa. En ole ainakaan huomannut missään tiedejulkaisussa uutista; Aivojen kaikki salat löydetty ja tutkittu. Mitään merkittävää ei kuitenkaan ole löydetty ja elämä saa jatkua sellaisena, kuin se on tähänkin saakka ollut.

Jos se uutinen on jossain julkaistu, niin saiskos vaikka linkkiä?

jonkin.hutkija kirjoitti:

Muistaakseni jossain tutkimuksessa jokunen vuosi sitten todettiin ihmisaivojen kehittyvän jonnekin 25 ikävuoteen asti. Viittaisi siihen, että ne vain sopeutuvat uuden ympäristön vaatimuksiin. Evoluutio siis taitaa myös välillä kiihdyttää itseään ja 100 vuotta sitten aivot eivät ilmeisesti kehittyneet yhtä pitkää aikaa. Ehkä sadan vuoden päästä kehitys jatkuu jo 50-vuotiaaksi saakka. Aivojen fyysinen kokohan ei muutu, vaan sisäiset alueet vain laajenevat, aivot ovat enemmänkin mikrokosmoksessa, kuin makrokosmoksessa. Tietokoneidenkin kehitys on mennyt suuremmasta pienempään, eikä pienemmästä suurempaan. Aivothan ovat varsin kompaktissa muodossa päämme sisällä.

Meillä on tässä uudessa ympäristössä myös selvästi enemmän valinnanvapautta, mikä on tietenkin aina hyvä asia. Mikään asia ei pysty sitomaan meitä täällä enää yhtä hyvin kuin ennen. Tietokin on hyvin vapaata jokaiselle jolla on nettikin käytössään. Kirjasto on laajentunut maailman laajuiseksi tietoverkoksi. Osa tiedosta on tietenkin vielä salaistakin. Tiedemaailman akateeminen hegemonia ei tietenkään katso tätä kehitystä aina hyvällä. Aivan kuten sitä eivät katso uskonnotkaan, koska niissä on myös kyse vallasta, jos ei enää nykyaikana nyt aivan fyysisestä, niin ainakin henkisestä sellaisesta. Ihminen voi olla myös tiedeuskovakin. Tiede on tietenkin hyvä asia, mutta senkään ei pidä kuitenkaan antaa hallita meitä liikaa. Tiedettäkin on käytetty ja käytetään yhä erittäin väärin. Ehkä juuri tästä syystä maailmassa asiat ovat nyt hieman vinksinvonksin, koska nämä vanhat rakenteet haluavat pitää itsensä voimissaan keinolla millä hyvänsä. Ne eivät halua ihmisten saavan liikaa vapautta, koska silloin ihmiset huomaavat niiden kusetuksenkin. Kirkko esti ennen ihmisten lukemaan oppimista, koska ei katsonut sitä hyvällä, että ihmiset alkavat lukea itse Raamattua ja kaikkihan me tiedämme mitä siitä seurasi. Kirkko menetti vähitellen hegemoniansa. Ja ihan sama kohtalo näyttäisi seuraavan tieteellistäkin hegemoniaa. Ihmiset alkavat lukea eri tieteidenkin juttuja ja alkavat pohdiskella niitä itsekseen. Mutta tämähän tietää vain lisää "tutkijoita" ja nopeuttaa kehitystä entisestään.

Aivojen kehittyminen vaatii kuitenkin abstraktejakin asioita, joita voisi kutsua huuhaaksikin. Jos lapsen kehittyvät aivot eivät saa välillä satuiluakaan, ne eivät välttmättä kehity yhtä monipuolisesti älyltään ja tunne-elämältään. Tästä syystä uskolle ja saduille on aina paikka jokin tässä maailmassa. Tieteen kehityksestäkin tiedetään, että monet asiat olivat ensin lähinnä huuhaata, kunnes joku suorastaan runnoi sen totuuden sieltä esiin. Darwinkaan ei olisi halunnut julkaista Lajien syntyä, koska tiesi miten sitä tultaisiiin vastustamaan ja jopa pilkkaamaan erittäin ivallisesti. Hän kuitenkin kuuli, että vastaavanlainen teos olisi ollut tulossa toiseltakin tutkijalta, ja sen verran oli kuitenkin Darwinissakin kunnianhimoa, että ei halunnut elämäntyönsä valuvan vain "kakkossijalle", että meni ja päätti julkaista teoksensa. Pian kuitenkin selvisi, että ykkössija olisi ollut joka tapuksessa ylivoimaisesti hänen.

Tiedehän on oikeastaan vain sitä, että luonto paljastaa meille salojaan ja koko maailmankaikkeuskin. Ihminen luulee välillä ilmeisesti olevansa kuitenkin kaiken yläpuolella ja tietyssä mielessä myös henkisenä olentona sitä jopa onkin.

Lue lisää

"Evoluutio siis taitaa siis välillä kiihdyttää itseään..." Ei näin. Evoluutio on vain geneettistä sopeutumista ekolokeroon, kulttuurikehitys ei kuulu siihen. 100 000 vuotta ei juuri muuta geneettistä rakennetta, joten olemme syntyessämme jokseenkin niin kuin muinaisihmiset, niin myös aivomme.

hohoijaaa kirjoitti:

Ymmärrätkö, että tämä on pelkkä keskustelupalsta, ei mikään jumalten yhteinen kaikkitietävyyskerho.

Haluatko estää ihmisiä keskustelemasta?

Jos sinä tiedät jo kaiken aivoistakin, niin kaikki eivät kuitenkaan ehkä ihan vielä tiedä.

Jos haluat jotain sanoa, niin laita sitten vaikka linkki jonnekin mikä selvittää aivojen tutkimista.

Jo pelkkä asioista kirjoittaminen selventää kirjoittajalleenkin monia asioita ja auttaa pohdiskelussa. Ja jos muutkin ihmiset vielä voivat sitä kritisoida ja tarkentaa, niin aina vaan paranee.

Ilmeisesti eräiden mielestä tämä maailma on jo riittävän valmis, ainakin heidän tarpeisiinsa, että tutkiminen voidaan siltä osin lopettaa. En ole ainakaan huomannut missään tiedejulkaisussa uutista; Aivojen kaikki salat löydetty ja tutkittu. Mitään merkittävää ei kuitenkaan ole löydetty ja elämä saa jatkua sellaisena, kuin se on tähänkin saakka ollut.

Jos se uutinen on jossain julkaistu, niin saiskos vaikka linkkiä?

Lue lisää

Linkkimiehet yrittävät irrallisilla tiedoilla koota maailmankuvan. Tällaisia sanotaan myös eklektikoiksi ja tietokilpailuviisaiksi. Katsomuksen looginen rakenne, ristiriidattomuus, jää toteutumatta.

skth kirjoitti:

Linkkimiehet yrittävät irrallisilla tiedoilla koota maailmankuvan. Tällaisia sanotaan myös eklektikoiksi ja tietokilpailuviisaiksi. Katsomuksen looginen rakenne, ristiriidattomuus, jää toteutumatta.

Lue lisää

Mielestäni linkittämisessä kyseessä on vain tavallaan vertauskuvan jatkumo. Vähäisellä tiedolla ja ymmärryksellä varustetun ihmisen on vain helpompi ymmärtää asia, jos se selitetään hänelle vertauskuvallisesti. Nykyihmiselle se vastaisi suunnilleen jonkin tiedelehden artikkelin lukemista. En minä ainkaan jaksa alkaa lukemaan kirjoja, jotka ovat täynnä tieteen omaa munkkilatinaa. Vähitellen sekin menee kyllä kaaliin jotain muutakin kautta. Minä ainakin tykkään yhdistellä kaikenlaisia asioita toisiinsa. Saadakseni paremman kuvan kokonaisuudesta. Yksityiskohdat ovat aina mielenkiintoisia, kokonaisuus voi kuitenkin hukkua niiden alle. Tämä on vain oma näkemykseni.

Tiedolla voi aina pelata, mutta viisaudella tuskin pelaa kukaan. Leikkiä sillä taas voi ehkä sitten senkin edestä. Mikä on pelin ja leikin ero?

Spammaaminen on sitten juttu erikeen.

skth kirjoitti:

Linkkimiehet yrittävät irrallisilla tiedoilla koota maailmankuvan. Tällaisia sanotaan myös eklektikoiksi ja tietokilpailuviisaiksi. Katsomuksen looginen rakenne, ristiriidattomuus, jää toteutumatta.

Lue lisää

"Katsomuksen looginen rakenne, ristiriidattomuus, jää toteutumatta."

Jos se looginen rakenne ja ristiriidattomuus ylikorostuu niin helposti käy niin että yritetään väkisin tunkea kaikki mahdollinen siihen vanhaan muottiin. Ensin kannattaisi tutkia mahdollisimman monipuolisesti sitä ilmiötä ja sitten vasta kun edes jotain jotenkin luulee ymmärtävänsä niin alkaa vasta laatia selityksiä tai loogis-matemaattisia koherentteja malleja sille tutkitulle asialle. Nekin mallit saattavat joutua uudelleen käsittelyyn uusien havaintojen ja varsinkin havaintotekniikan kehityksen myötä.

Sitä paitsi tieteen periaate on lähinnä osoittaa vääräksi esitettyjä teorioita eikä oikeaksi todistaminen ole edes mahdollista kuin suljetuissa systeemeissä kuten puhtaassa matematiikassa ja geometriassa.

Pitää osata erottaa toisistaan asiantuntijan näkemyksistä se mikä on oikeasti tutkittua tai ylipäätänsä edes tutkittavissa olevaa tietoa ja sitten sen havaintotiedon ympärille kasattu oletusten ja valistuneiden arvausten kokoelma joka yhdessä voi olla hyvin koherentti ja looginen mutta se koherenssi ja loogisuus ei vielä tee teoriasta totta.

Tieteen perinne voi usein olla myös taakka eli vanhat opitut ja omaksutut teoreettiset mallit nähdään itsestäänselvinä asioina ja niiden kanssa ristiriidassa olevat havainnot tai ajatukset jätetään huomiotta.

Kirjat ovat usein vain yhden asiantuntijan näkemys mutta internetistä löytää nykyään aika pienellä vaivalla myös vaihtoehtoisia tieteellisiä malleja ja erilaisia ajatuksia joista sitten kukin voi itse muodostaa mielipiteensä ilman riippuvuutta kenenkään arvovallasta ja auktoriteetista. Tieteen konsensuskin taitaa olla melkoinen illuusio kun seuraa millaista kiistelyä asiantuntijoilla on keskenään - tiedotusvälineissä halutaan vain luoda jonkinlainen yhtenäinen kuva tieteestä tavalliselle kansalle ja usein ihan pelkästään propagandasyistä. Tieto on valtaa.

väärinkäsittäjä kirjoitti:

"Katsomuksen looginen rakenne, ristiriidattomuus, jää toteutumatta."

Jos se looginen rakenne ja ristiriidattomuus ylikorostuu niin helposti käy niin että yritetään väkisin tunkea kaikki mahdollinen siihen vanhaan muottiin. Ensin kannattaisi tutkia mahdollisimman monipuolisesti sitä ilmiötä ja sitten vasta kun edes jotain jotenkin luulee ymmärtävänsä niin alkaa vasta laatia selityksiä tai loogis-matemaattisia koherentteja malleja sille tutkitulle asialle. Nekin mallit saattavat joutua uudelleen käsittelyyn uusien havaintojen ja varsinkin havaintotekniikan kehityksen myötä.

Sitä paitsi tieteen periaate on lähinnä osoittaa vääräksi esitettyjä teorioita eikä oikeaksi todistaminen ole edes mahdollista kuin suljetuissa systeemeissä kuten puhtaassa matematiikassa ja geometriassa.

Pitää osata erottaa toisistaan asiantuntijan näkemyksistä se mikä on oikeasti tutkittua tai ylipäätänsä edes tutkittavissa olevaa tietoa ja sitten sen havaintotiedon ympärille kasattu oletusten ja valistuneiden arvausten kokoelma joka yhdessä voi olla hyvin koherentti ja looginen mutta se koherenssi ja loogisuus ei vielä tee teoriasta totta.

Tieteen perinne voi usein olla myös taakka eli vanhat opitut ja omaksutut teoreettiset mallit nähdään itsestäänselvinä asioina ja niiden kanssa ristiriidassa olevat havainnot tai ajatukset jätetään huomiotta.

Kirjat ovat usein vain yhden asiantuntijan näkemys mutta internetistä löytää nykyään aika pienellä vaivalla myös vaihtoehtoisia tieteellisiä malleja ja erilaisia ajatuksia joista sitten kukin voi itse muodostaa mielipiteensä ilman riippuvuutta kenenkään arvovallasta ja auktoriteetista. Tieteen konsensuskin taitaa olla melkoinen illuusio kun seuraa millaista kiistelyä asiantuntijoilla on keskenään - tiedotusvälineissä halutaan vain luoda jonkinlainen yhtenäinen kuva tieteestä tavalliselle kansalle ja usein ihan pelkästään propagandasyistä. Tieto on valtaa.

Lue lisää

Paljon puhetta, vähän villoja. Olen nähnyt useita kertoja, miten maaninen henkilö käyttäytyy. Juttua tulee solkenaan. Täällä netissä voi koko ajan vaihdella nikkiä, jottei paljastuisi samaksi maanikoksi, mutta kun tyyli paljastaa.

Ei se aivojen koko kaikkea merkitse. Joillakin valailla on isommat aivot kuin ihmisellä.

Ihmisen tietoiseen mieleen ei mahdu kerrallaan kuin pari asiaa korkeintaan ja nekin yleensä keskenään polarioistuneina. Onneksi ei tarvitse olla tietoinen ihan joka asiasta mitä aivot eikä sitä tarvitse tietoisesti ohjailla (hengitys, verenkierto yms).

väärinkäsittäjä kirjoitti:

Ei se aivojen koko kaikkea merkitse. Joillakin valailla on isommat aivot kuin ihmisellä.

Ihmisen tietoiseen mieleen ei mahdu kerrallaan kuin pari asiaa korkeintaan ja nekin yleensä keskenään polarioistuneina. Onneksi ei tarvitse olla tietoinen ihan joka asiasta mitä aivot eikä sitä tarvitse tietoisesti ohjailla (hengitys, verenkierto yms).

Lue lisää

Tarkoitetaan isolla sitten neuronien määrää, vai painoa, tilavuutta, suorituskykyä, vai mitä tarkoitetaan? Tarvitseeko valas vain hengityksen, verenkierron yms. ylläpitämiseen isommat aivot? Aivoissa tapahtuu paljon tiedostamatonta ajattelua joka ei liity vain ruumiintoimintojen säätelyyn.