Syntyykö enää suosittuja uskontoja?

fda

Jotenkin epäilen, että ei synny. Bahai kyntää vieläkin vähemmistöuskontona, scientologia, teosofia, mormoonit ja jw:t jäävät pienten piirien puuhasteluksi. Uudet uskonnot eivät nouse ja vanhat pikkuhiljaa menettävät merkityksensä ihmisten elämässä. Tulevaisuus näyttää hyvältä tältä kantilta.

82

<50

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kaarne

      No, tässä on koko ihmiskunnan historian toteutumaton osa aikaa kadottaa ja synnyttää asioita. Odotellaan seuraavat 2 000 vuotta ja katellaan?

    • P.Ehmo_ja_L.Elu

      Olet oikeassa. Mitään keskityjä uskontoja ei tarvita. Kristinusko voittaa!!!!

      • tutkijaemeritus

        Siskon tappajien uskonnot väistymässä , niin islam kuin kristinoppi kaatuu

      • kappaskappaskappas

        Kristinusko on ihmisten keksimä, siinä missä muutkin uskonnot.

    • kehitys_kehittyy

      Kristinusko saattaa vähitellen muuntua niin, että käytännössä siitä tulee eri(lainen) uskonto kuin nykyisin. Muutosta tapahtuu koko ajan, kreationismi on häviämässä, oppi helvetistä ja taivaasta konkreettisina paikkoina joihin ihmiset sieluina menevät, saattaa hävitä, oppi ylösnousemuksesta todellisena tapahtumana voi myös hävitä, jne. Kehitys voi kulkea jonkinlaisen elämänfilosofian suuntaan ja pelastusoppi hävitä.

    • RealSana

      Vielä syntyy uusi maailmanuskonto, sekoitus, uskonto joka villitsee maan asukkaat.

      • fda

        Kuulostaa ihan kristinuskolta. Toivottavasti ei.

      • RealSana

        Toiveesi toteutuu, ei ole kristinusko.

      • fda
        RealSana kirjoitti:

        Toiveesi toteutuu, ei ole kristinusko.

        Tuskin joku muu maailmanususkonnoksi haluava aikaisempia on parempi kuin olemassaolevat. Vielä jos se sekoittaa samalla tavalla vanhoja seudun uskontoja kuten kristinusko teki.

    • epikuros

      Ei uusia uskontoja tarvitse enää keksiä. Tarvitsee vain hieman jalostaa niitä ja tekijöitä tullee riittämään.
      Kyllä kaikenlaiset pirkkojalovaarat ja hänen heimolaisensa keksivät uusia rahanteko jujuja.

    • kaarne

      Bahai on saanut 150 vuodessa n. 6 miljoonaa kannattajaa. Onhan se siinä mielessä ihan menestyksekäs. Pienten piirien puuhastelu on suhteellinen käsite. Kun ihmisiä on valtavasti, niin 6 miljoonan kannattajan bahai, 8 miljoonan kannattajan jehovan todistajuus, yli 14 miljoonan kannattajan mormonit näyttäytyvät pienten piirien puuhasteluna. Uuspakanoita on luultavasti miljoonia, mutta heidän luokittelunsa on vaikeaa, koska monet uskonnot eivät edes organisoidu. Liike kuitenkin kasvaa ja on käsittääkseni yleismaailmallinen.
      Tottakai nämä luvut ovat pieniä, kun kristinuskon ja islamin kannattajat lasketaan miljardeissa. Olisiko se suositun uskonnon alaraja, miljardi?

      Pakosti tulee mieleen se, että uskonnon suosio tässä skaalassa on kytköksissä sen liittoutumiseen maallisen vallan kanssa. Ei kristinusko eikä islam olisi levinnyt moisella tavalla, ellei niitä olisi kytketty / ne eivät olisi kytkeytyneet maalliseen valtaan.

      • fda

        Totta puhut. On se miljoonakin paljon ihmisiä. Ajattelin lähinnä maailmanuskonnon mittoihin yltävää. Sellaisia ei kyllä taida syntyä ilman imperiumia tai pariakin, joka uskonnon "valitsee" alaisilleen, kuten kristinuskolla ja islamilla on käynyt.

      • kaarne
        fda kirjoitti:

        Totta puhut. On se miljoonakin paljon ihmisiä. Ajattelin lähinnä maailmanuskonnon mittoihin yltävää. Sellaisia ei kyllä taida syntyä ilman imperiumia tai pariakin, joka uskonnon "valitsee" alaisilleen, kuten kristinuskolla ja islamilla on käynyt.

        Voiko siis ajatella, että "suosittu" uskonto syntyy silloin, kun maallinen valta niin päättää?

      • fda
        kaarne kirjoitti:

        Voiko siis ajatella, että "suosittu" uskonto syntyy silloin, kun maallinen valta niin päättää?

        Tämä on aina ollut asian laita. Uskontojen menestys on ollut riippuvainen hallitsijaluokasta. Ron Hubbardin ajatus julkkisten rekrytoimisesta keinolla millä tahansa perustuu samankaltaiseen analyysiin, mutta scientologia pysyy pienenä pelkkien julkkisten avulla.

    • atac

      "Kristinusko saattaa vähitellen muuntua niin, että käytännössä siitä tulee eri(lainen) uskonto kuin nykyisin. Muutosta tapahtuu koko ajan, kreationismi on häviämässä, oppi helvetistä ja taivaasta konkreettisina paikkoina joihin ihmiset sieluina menevät,"



      Yksi kristinuskon muuttuminen on uskiksille ollut aina kaksiteräinen miekka. Toisaalta aina uudet sukupolvet ovat tuoneet mukanaan muutokset mihin kirkon on täytynyt sopeutua. Ja aina vanhempi polvi tai konservatiivisimmat ovat nähneet uudet muutokset enemmän tai vähemmän kirkolle haitallisina ja tästä syystä aina niitä vastustaneet.

      Uskoto on kuitenkin joutunut aina sopeutumaan yhteiskunnan mukana ja kerta se siihen on monesti myös ollut sidottu. On muutokset tästä syystä olleet enemmän tai vähemmän sille kipeitä.

      Mutta sitähän koko kristinuskon historia on täynnä. Rooman ajoilta salaseurasta kasvaneet valtiouskonnoksi. Kunnes protestanttisuus toi muutoksen ajatuksen kirkon ja valtion erosta. Ja tätä periaatetta myös Amerikan perustajaisät halusivat ajaa.

      https://youtu.be/9QSU_KVgcVo

      • atac

        Evlutikassakin on pappeja jotka eivät usko helvetin olemassaoloon.

      • fda

        Mutta oliko kristinuskossa aina edes sitä oppia taivaasta ja helvetistä? Käsittääkseni tuostakin ollaan erimielisiä.

        Tuon papin haastattelun olen joskus katsonut. Eräs vähän fiksumpi kristitty linkitti sen. Sai vakuuttuneeksi, että eivät kaikki kristitytkään ole ihan herkkäuskoisia.

      • atac

        Vanha testamentti ei tunne helvettiä siinä missä uusi testamentti. Ja tämä on yksi esimerkki monista kristinuskon ongelmista.

        Tuossa Saatanan historiaa käsittelevä doku.

        https://youtu.be/Rop_P_6L_5w

      • kris-tit-ty

        "Uskoto on kuitenkin joutunut aina sopeutumaan yhteiskunnan mukana ja kerta se siihen on monesti myös ollut sidottu. On muutokset tästä syystä olleet enemmän tai vähemmän sille kipeitä."

        Outo väite. Asiahan on päinvastoin eli uskonnot ovat muovanneet yhteiskuntia. Esimerkiksi ne yhteiskunnat ovat keskenään ihan erilaisia, joissa valtaväestön uskontona on kristinusko, islam tai hindulaisuus. Asia näkyy pienempienkin uskonnollisten erojen kohdalla. Protestanttiset yhteiskunnat ovat erilaisia kuin katoliset. Meidän aikanamme kristinusko on muokannut vahvasti afrikkalaisia yhteiskuntia.

        Ateistit sanovat tietysti tähän, että valistus muokkasi kristinuskoiset yhteiskunnat toisenlaisiksi, mutta ilman kristittyjen panosta se olisi jäänyt pienten piirien ismiksi. Yhä useammat kristityt omaksuivat ja levittivät valistusaatteita, koska he eivät katsoneet niiden olevan ristiriidassa kristinuskon kanssa vaan usein päinvastoin (kristinuskon maaperästä ne olivat syntyneetkin). Suomessa pappilat olivat usein valistusaatteiden levittämisen keskuksia omalla alueellaan ja myös laajemmin. Kirkon vanhoillinen siipi vastusti, mutta se oli vain osa kirkkoa. Länsimaiden ulkopuolelle valistusaatteet eivät levinneet, koska siellä olivat vastassa toisenlaiset uskonnot.

      • atac

        "Outo väite. Asiahan on päinvastoin eli uskonnot ovat muovanneet yhteiskuntia. Esimerkiksi ne yhteiskunnat ovat keskenään ihan erilaisia, joissa valtaväestön uskontona on kristinusko, islam tai hindulaisuus. Asia näkyy pienempienkin uskonnollisten erojen kohdalla. Protestanttiset yhteiskunnat ovat erilaisia kuin katoliset. Meidän aikanamme kristinusko on muokannut vahvasti afrikkalaisia yhteiskuntia."



        Puhuinkin juuri lähinnä Kristinuskon piirissä tapahtuneesta muuttumisesta, missä usko levittäytyi vaikkakin Roomalaisten väkivaltaisesta vastustuksesta. Roomalais-katolinen Kristinusko otti vallan, joutui taistelemaan kilpailevien näkemysten kanssa, tukahdutti osan ja osa selvisi. Siitä reilusti vuosisatoja eteenpäin ihmisille, kuten naisille alkoi tulla yhä enemmän itsemääräämisvaltaa. Ei tarvinnut peittää tai sitoa hiuksia. Tai kuten 1700-luvun Ranskan vallankumouksen tohinoissa. Tiede vapautui kristinuskon vallan alta, jolloin se ei enää tarvinnut jakaa samoja mileipiteitä uskonnon kanssa.


        "Ateistit sanovat tietysti tähän, että valistus muokkasi kristinuskoiset yhteiskunnat toisenlaisiksi, mutta ilman kristittyjen panosta se olisi jäänyt pienten piirien ismiksi. Yhä useammat kristityt omaksuivat ja levittivät valistusaatteita, koska he eivät katsoneet niiden olevan ristiriidassa kristinuskon kanssa vaan usein päinvastoin (kristinuskon maaperästä ne olivat syntyneetkin)."


        Ainakin Ranskassa suurimpana vaikuttajina toimi deistit, joita edustivat myös iso-osa USAN perustajaisistä. Toki kristityilläkin on ollut oma osuutensa.


        "Suomessa pappilat olivat usein valistusaatteiden levittämisen keskuksia omalla alueellaan ja myös laajemmin."


        Se oli juuri uusien tuulien tuloa.


        "Kirkon vanhoillinen siipi vastusti, mutta se oli vain osa kirkkoa."


        Onkohan ollut kuten nykyään vanhoollinen siipi on vähäinen, mutta vaikutusvaltainen.

      • RepeRuutikallo
        atac kirjoitti:

        Evlutikassakin on pappeja jotka eivät usko helvetin olemassaoloon.

        Taitaa olla jo enemmistö. Niin järjetön oppi väärin ajatelleen ikuisesta kidutuksesta on, että yliopistot käyneen (nais)papin ei todellakaan ole helppoa uskoa siihen.

      • kris-tit-ty
        atac kirjoitti:

        "Outo väite. Asiahan on päinvastoin eli uskonnot ovat muovanneet yhteiskuntia. Esimerkiksi ne yhteiskunnat ovat keskenään ihan erilaisia, joissa valtaväestön uskontona on kristinusko, islam tai hindulaisuus. Asia näkyy pienempienkin uskonnollisten erojen kohdalla. Protestanttiset yhteiskunnat ovat erilaisia kuin katoliset. Meidän aikanamme kristinusko on muokannut vahvasti afrikkalaisia yhteiskuntia."



        Puhuinkin juuri lähinnä Kristinuskon piirissä tapahtuneesta muuttumisesta, missä usko levittäytyi vaikkakin Roomalaisten väkivaltaisesta vastustuksesta. Roomalais-katolinen Kristinusko otti vallan, joutui taistelemaan kilpailevien näkemysten kanssa, tukahdutti osan ja osa selvisi. Siitä reilusti vuosisatoja eteenpäin ihmisille, kuten naisille alkoi tulla yhä enemmän itsemääräämisvaltaa. Ei tarvinnut peittää tai sitoa hiuksia. Tai kuten 1700-luvun Ranskan vallankumouksen tohinoissa. Tiede vapautui kristinuskon vallan alta, jolloin se ei enää tarvinnut jakaa samoja mileipiteitä uskonnon kanssa.


        "Ateistit sanovat tietysti tähän, että valistus muokkasi kristinuskoiset yhteiskunnat toisenlaisiksi, mutta ilman kristittyjen panosta se olisi jäänyt pienten piirien ismiksi. Yhä useammat kristityt omaksuivat ja levittivät valistusaatteita, koska he eivät katsoneet niiden olevan ristiriidassa kristinuskon kanssa vaan usein päinvastoin (kristinuskon maaperästä ne olivat syntyneetkin)."


        Ainakin Ranskassa suurimpana vaikuttajina toimi deistit, joita edustivat myös iso-osa USAN perustajaisistä. Toki kristityilläkin on ollut oma osuutensa.


        "Suomessa pappilat olivat usein valistusaatteiden levittämisen keskuksia omalla alueellaan ja myös laajemmin."


        Se oli juuri uusien tuulien tuloa.


        "Kirkon vanhoillinen siipi vastusti, mutta se oli vain osa kirkkoa."


        Onkohan ollut kuten nykyään vanhoollinen siipi on vähäinen, mutta vaikutusvaltainen.

        Niin, siis minähän vastasin siihen väitteeseesi, että uskonto on joutunut aina sopeutumaan yhteiskunnan mukana, vaikka asia on päinvastoin, mutta olet siis itsekin sitä mieltä, ettei tuo väitteesi pidä paikkaansa.

        Länsimaissa esim. valistuksen leviämisen aikaan yhteiskunnat olivat kristillisiä, eli ei ollut sellaista yhteiskuntaa, joka olisi voinut sopeuttaa kristinuskoa itseensä. Oli vain yhteiskuntien sisällä pieniä uudella tavalla ajattelevia ryhmiä. Kun uskonto omaksui nuo aatteet (koska ne olivat sen kanssa "samaa sukua"), uskonto muutti yhteiskuntia. Samoin oli luonnontieteiden nousun suhteen. Ilman kristittyjen myötävaikutusta ja osallistumista se olisi jäänyt pikkupihinäksi. "Agendaansa" ajavat ateistit nostavat aina esille vain vanhoillisten vastustuksen, ikään kuin se olisi asiasta koko totuus, mutta se on epärehellistä ja syö uskottavuutta.

      • RepeRuutikallo
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Niin, siis minähän vastasin siihen väitteeseesi, että uskonto on joutunut aina sopeutumaan yhteiskunnan mukana, vaikka asia on päinvastoin, mutta olet siis itsekin sitä mieltä, ettei tuo väitteesi pidä paikkaansa.

        Länsimaissa esim. valistuksen leviämisen aikaan yhteiskunnat olivat kristillisiä, eli ei ollut sellaista yhteiskuntaa, joka olisi voinut sopeuttaa kristinuskoa itseensä. Oli vain yhteiskuntien sisällä pieniä uudella tavalla ajattelevia ryhmiä. Kun uskonto omaksui nuo aatteet (koska ne olivat sen kanssa "samaa sukua"), uskonto muutti yhteiskuntia. Samoin oli luonnontieteiden nousun suhteen. Ilman kristittyjen myötävaikutusta ja osallistumista se olisi jäänyt pikkupihinäksi. "Agendaansa" ajavat ateistit nostavat aina esille vain vanhoillisten vastustuksen, ikään kuin se olisi asiasta koko totuus, mutta se on epärehellistä ja syö uskottavuutta.

        >Samoin oli luonnontieteiden nousun suhteen. Ilman kristittyjen myötävaikutusta ja osallistumista se olisi jäänyt pikkupihinäksi.
        Tottakai, kun uskonnonvapautta ei ollut ja valtiot hyväksyivät vain yhdenlaisen (kristillisen) uskonnon. Ei kukaan voinut olla jotain muuta ja tehdä vielä uraa siihen päälle.

      • a-teisti
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Niin, siis minähän vastasin siihen väitteeseesi, että uskonto on joutunut aina sopeutumaan yhteiskunnan mukana, vaikka asia on päinvastoin, mutta olet siis itsekin sitä mieltä, ettei tuo väitteesi pidä paikkaansa.

        Länsimaissa esim. valistuksen leviämisen aikaan yhteiskunnat olivat kristillisiä, eli ei ollut sellaista yhteiskuntaa, joka olisi voinut sopeuttaa kristinuskoa itseensä. Oli vain yhteiskuntien sisällä pieniä uudella tavalla ajattelevia ryhmiä. Kun uskonto omaksui nuo aatteet (koska ne olivat sen kanssa "samaa sukua"), uskonto muutti yhteiskuntia. Samoin oli luonnontieteiden nousun suhteen. Ilman kristittyjen myötävaikutusta ja osallistumista se olisi jäänyt pikkupihinäksi. "Agendaansa" ajavat ateistit nostavat aina esille vain vanhoillisten vastustuksen, ikään kuin se olisi asiasta koko totuus, mutta se on epärehellistä ja syö uskottavuutta.

        Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava ettei organisoitu uskonto eli kirkko valistusaatetta noin vain hyväksynyt vaan taisteli kynsin ja hampain valistusaatetta vastaan vaikka aatteen kannattajien joukossa oli myös toki teologeja. Eikä valistusaate kummunnut kristinuskon sisältä vaan sen ulkopuolelta ja osin selkeästi myös vastustamaan uskonnollisia käytänteitä muiden yhteiskunnallisten muutosvaatimustensa ohella.

        Tieteen osalta kuvio on saman kaltainen, useat aikansa oppineet menneinä vuosisatoina olivat teologeja, sehän oli tärkein opetettava asia tuolloin mutta sisälsi myös paljon muuta sivistävää tiedonantia kuin jumaluusoppia. Moni tieteelle suuren panoksen antanut aikansa tiedemies oli siis teologi mutta instituutiona kirkon ei voi sanoa juuri olleen tieteen edistyksen airut eivätkä monet kirkonmiehetkään selvinneet yhteentörmäyksiltä "isäntänsä" kanssa tiedettä edistäessään tiedettä.

        Mutta sinänsä on aika turhaa väitellä kristinuskon saavutuksista tieteelle, tämän päivän tieteelle ei vuosisatoja vanhoilla oivalluksilla ole enää sinänsä merkitystä eikä kristinusko sinänsä tiedettä ole luonut vaan ihmiset, esimerkiksi meidän länsimaalaisten tieteen perustan ovat luoneet antiikin ajan ja Lähi-idän islamia tunnustavat tieteen harjoittajat aikoinaan. Siellä sen perusta on jo rakennettu.

      • kris-tit-ty
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        >Samoin oli luonnontieteiden nousun suhteen. Ilman kristittyjen myötävaikutusta ja osallistumista se olisi jäänyt pikkupihinäksi.
        Tottakai, kun uskonnonvapautta ei ollut ja valtiot hyväksyivät vain yhdenlaisen (kristillisen) uskonnon. Ei kukaan voinut olla jotain muuta ja tehdä vielä uraa siihen päälle.

        Ja siitä sinä teet ilmeisesti sellaisen johtopäätöksen, että luonnontieteiden harjoittajat ja tukijat olivat piiloateisteja :D Varmasti heissä sellaisiakin oli, mutta heissä oli paljon julkikristittyjä, varsinkin tukijoissa, joista tärkein oli katolinen kirkko. Se vastusti vain silloin, jos tieteen tulos uhkasi sen omaa asemaa. Kirkko vei keskiajankin läpi luostareissa tieteen tutkimusta, kuten Aristotelesta. Ilman sitä antiikin tiede olisi häipynyt unholaan.

      • RepeRuutikallo
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Ja siitä sinä teet ilmeisesti sellaisen johtopäätöksen, että luonnontieteiden harjoittajat ja tukijat olivat piiloateisteja :D Varmasti heissä sellaisiakin oli, mutta heissä oli paljon julkikristittyjä, varsinkin tukijoissa, joista tärkein oli katolinen kirkko. Se vastusti vain silloin, jos tieteen tulos uhkasi sen omaa asemaa. Kirkko vei keskiajankin läpi luostareissa tieteen tutkimusta, kuten Aristotelesta. Ilman sitä antiikin tiede olisi häipynyt unholaan.

        Tähän saakka olet puhunut melko järkeviä, mutta nyt meni pöpelikköön oikein kunnolla. Islamin maailma se säilytti antiikin kulttuuriperinnön eikä suinkaan katolinen kirkko. Sydänkeskiajan muslimit pitivät eurooppalaisia vähintään yhtä takapajuisina kuin me nyt pidämme muslimeja. Se että Euroopan tiede monistakin syistä alkoi kehittyä samaan aikaan kun islamin maailma viimein käpertyi uskonnon ympärille oli tietysti onnekasta, mutta ilman muslimien toteuttamaa hellenistisen perinnön talletusta olisi todennäköisesti tapahtunut jotain ihan muuta.

      • kris-tit-ty
        a-teisti kirjoitti:

        Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava ettei organisoitu uskonto eli kirkko valistusaatetta noin vain hyväksynyt vaan taisteli kynsin ja hampain valistusaatetta vastaan vaikka aatteen kannattajien joukossa oli myös toki teologeja. Eikä valistusaate kummunnut kristinuskon sisältä vaan sen ulkopuolelta ja osin selkeästi myös vastustamaan uskonnollisia käytänteitä muiden yhteiskunnallisten muutosvaatimustensa ohella.

        Tieteen osalta kuvio on saman kaltainen, useat aikansa oppineet menneinä vuosisatoina olivat teologeja, sehän oli tärkein opetettava asia tuolloin mutta sisälsi myös paljon muuta sivistävää tiedonantia kuin jumaluusoppia. Moni tieteelle suuren panoksen antanut aikansa tiedemies oli siis teologi mutta instituutiona kirkon ei voi sanoa juuri olleen tieteen edistyksen airut eivätkä monet kirkonmiehetkään selvinneet yhteentörmäyksiltä "isäntänsä" kanssa tiedettä edistäessään tiedettä.

        Mutta sinänsä on aika turhaa väitellä kristinuskon saavutuksista tieteelle, tämän päivän tieteelle ei vuosisatoja vanhoilla oivalluksilla ole enää sinänsä merkitystä eikä kristinusko sinänsä tiedettä ole luonut vaan ihmiset, esimerkiksi meidän länsimaalaisten tieteen perustan ovat luoneet antiikin ajan ja Lähi-idän islamia tunnustavat tieteen harjoittajat aikoinaan. Siellä sen perusta on jo rakennettu.

        Joo, periaatteessa olen monesta asiasta samaa mieltä. Kirjoitin vain siksi, koska monet ateistit esittävät asiasta joko tarkoituksella tai tiedon puutteestaan johtuen vain osatotuuden ikään kuin se olisi koko totuus. Sitä propagandaahan täälläkin usein kaiutetaan.

        Siitä olen eri mieltä, syntyivätkö valistusaatteet kristinuskon sisältä vai ulkopuolelta. Näennäisesti ne syntyivät sen ulkopuolelta, mutta kristinuskon kyllästämästä kulttuurista. En osaa kuvitella, että ne olisivat syntyneet esim, jonkin itämaisen uskonnon alueella. Niiden pohjana oli kristinuskon tuoma näkemys jokaisen ihmisen ihmisarvosta, joka laajennettiin sitten vain koskemaan myös maallista elämää eikä pelkästään hengellistä näkökulmaa.

        Eihän kristinusko ole tiedettä luonut, se kun on uskontoa eli ihan eri kategorian asia kuin tiede, mutta kristityt ovat sitä luoneet ja ylläpitäneet sekä tukeneet. Siinä asiassa katolisella kirkolla on ollut tärkeä osuus, ei toki mikään "tieteen edistyksen airut" vaan enemminkin "takapiru". Luonnontieteet nähtiin Jumalan luoman luonnon tutkimisena, jota tehtiin Jumalan kunniaksi.

      • kris-tit-ty
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Tähän saakka olet puhunut melko järkeviä, mutta nyt meni pöpelikköön oikein kunnolla. Islamin maailma se säilytti antiikin kulttuuriperinnön eikä suinkaan katolinen kirkko. Sydänkeskiajan muslimit pitivät eurooppalaisia vähintään yhtä takapajuisina kuin me nyt pidämme muslimeja. Se että Euroopan tiede monistakin syistä alkoi kehittyä samaan aikaan kun islamin maailma viimein käpertyi uskonnon ympärille oli tietysti onnekasta, mutta ilman muslimien toteuttamaa hellenistisen perinnön talletusta olisi todennäköisesti tapahtunut jotain ihan muuta.

        Kunnia silloiselle islamin maailmalle, mutta Euroopan kristityssä maailmassa antiikin tiedettä pidettiin "elossa" lähinnä luostareissa. Ei kaikkea; Aristoteles oli ykkönen. Ilman tuota Euroopassa olisi ollut vain silloinen kristinusko sekä luku- ja kirjoitustaidottomat pakanakansat, ja olisi puuttunut pohja omaksua tieteen saavutuksia ja tieteellistä ajattelua sitten myöhemmin, kun sen aika tuli?

      • a-teisti
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Ja siitä sinä teet ilmeisesti sellaisen johtopäätöksen, että luonnontieteiden harjoittajat ja tukijat olivat piiloateisteja :D Varmasti heissä sellaisiakin oli, mutta heissä oli paljon julkikristittyjä, varsinkin tukijoissa, joista tärkein oli katolinen kirkko. Se vastusti vain silloin, jos tieteen tulos uhkasi sen omaa asemaa. Kirkko vei keskiajankin läpi luostareissa tieteen tutkimusta, kuten Aristotelesta. Ilman sitä antiikin tiede olisi häipynyt unholaan.

        Antiikin (ja Intian) tieteen perinnön säilyttivät muslimit joiden kautta se siirtyi Eurooppaan, he näet säilyttivät ja käänsivät antiikin tieteelliset julkaisut. Matematiikan ja tähtitieteen saralla heillä oli paljonkin annettavaa eurooppalaisille, näillä alueilla he olivat huomattavasti eurooppalaisia edellä. Tieteen kehityksen muslimivaltioissa tappoi sittentieteen ja uskonnon asettaminen vastakkain jonka taistelun tiede hävisi ja jonka seuraukset ovat nähtävissä edelleen.

        Koraanista muuten: "Oppineen muste on marttyyrin vertakin arvokkaampaa" (Muhammed).

      • a-teisti
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Joo, periaatteessa olen monesta asiasta samaa mieltä. Kirjoitin vain siksi, koska monet ateistit esittävät asiasta joko tarkoituksella tai tiedon puutteestaan johtuen vain osatotuuden ikään kuin se olisi koko totuus. Sitä propagandaahan täälläkin usein kaiutetaan.

        Siitä olen eri mieltä, syntyivätkö valistusaatteet kristinuskon sisältä vai ulkopuolelta. Näennäisesti ne syntyivät sen ulkopuolelta, mutta kristinuskon kyllästämästä kulttuurista. En osaa kuvitella, että ne olisivat syntyneet esim, jonkin itämaisen uskonnon alueella. Niiden pohjana oli kristinuskon tuoma näkemys jokaisen ihmisen ihmisarvosta, joka laajennettiin sitten vain koskemaan myös maallista elämää eikä pelkästään hengellistä näkökulmaa.

        Eihän kristinusko ole tiedettä luonut, se kun on uskontoa eli ihan eri kategorian asia kuin tiede, mutta kristityt ovat sitä luoneet ja ylläpitäneet sekä tukeneet. Siinä asiassa katolisella kirkolla on ollut tärkeä osuus, ei toki mikään "tieteen edistyksen airut" vaan enemminkin "takapiru". Luonnontieteet nähtiin Jumalan luoman luonnon tutkimisena, jota tehtiin Jumalan kunniaksi.

        Valistusaate oli niin perusteellisesti läpi koko yhteiskunnan suunnattu uudistusliike että se yhdisti kaikenlaisia ihmisiä, siitä ei varsinaista kunniaa voi yksin antaa millekään ryhmälle.

        Tunnettuihin valistusaatteen kannattajiin kuuluu aikansa kirkonmiehiä siinä missä aikansa julkiateistejakin. Se ei korostanut vain järjen ja tiedon merkitystä vaan pyrki moniin sosiaalisiin ja kulttuurillisiin uudistuksiin. Kyseessä oli siis kapinaliike vallitsevaa yhteiskuntarakennetta ja vallankäyttöä kohtaan mutta kunnian antaminen tästä yksin kristityille tai ateisteille ei olisi totuus. Ateismiin valistusliike yhdistetään usein kaiketi siksi että sen katsotaan tuoneen julki ja korostaneen materialismia. Oletan näin.

        Minä näkisin kuitenkin ettei valistusaate kummunnut lainkaan kristinuskosta sinänsä vaan se oli nimenomaan yleisestä tyytymättömyydestä vallitseviin yhteiskunnallisiin oloihin kummunnut liike. Aikansa "jytky :D Sillä ei ollut myöskään mitään uskonnollista tai teologista sanomaa ellei sellaiseksi lasketa kritiikkiä kirkon vallankäyttöä ja jopa itse uskoa kohtaan jota sitäkin jotkin valistusaatteen johtonimet toivat julki.

        Kirkon kantaa valistusaatteeseen kuitenkin kuvaa hyvin sen pyrkimykset estää "Ensyklopedian" julkaiseminen siinä kuitenkaan onnistumatta, se painettiin lopulta Britanniassa.

      • atac
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Niin, siis minähän vastasin siihen väitteeseesi, että uskonto on joutunut aina sopeutumaan yhteiskunnan mukana, vaikka asia on päinvastoin, mutta olet siis itsekin sitä mieltä, ettei tuo väitteesi pidä paikkaansa.

        Länsimaissa esim. valistuksen leviämisen aikaan yhteiskunnat olivat kristillisiä, eli ei ollut sellaista yhteiskuntaa, joka olisi voinut sopeuttaa kristinuskoa itseensä. Oli vain yhteiskuntien sisällä pieniä uudella tavalla ajattelevia ryhmiä. Kun uskonto omaksui nuo aatteet (koska ne olivat sen kanssa "samaa sukua"), uskonto muutti yhteiskuntia. Samoin oli luonnontieteiden nousun suhteen. Ilman kristittyjen myötävaikutusta ja osallistumista se olisi jäänyt pikkupihinäksi. "Agendaansa" ajavat ateistit nostavat aina esille vain vanhoillisten vastustuksen, ikään kuin se olisi asiasta koko totuus, mutta se on epärehellistä ja syö uskottavuutta.

        Meinasin alkaa vastailemaan, mutta tuossa onkin RepeRuutiKallo ja a-teisti vastanneet jo aika tyhjentävästi.

      • atac
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Taitaa olla jo enemmistö. Niin järjetön oppi väärin ajatelleen ikuisesta kidutuksesta on, että yliopistot käyneen (nais)papin ei todellakaan ole helppoa uskoa siihen.

        En tiedä onko jo enemmistö. Tuossa vähän vanhankoa tietoa.

        "Helvettiusko tuottaa vaikeuksia
        Suurta etukäteiskohua herätti se, että työntekijöistä 15% katsoi, että kaikki ihmiset lopulta pelastuvat. Papeista kymmeneosa uskoi näin, lastenohjaajista peräti kolmannes.
        Usko helvettiin ja kadotukseen horjuu monesta syystä. Työntekijät korostavat Jumalan armoa ja rakkautta niin opetuksessaan kuin omassa elämässään. Tähän on vaikea liittää sitä, että Jumala sallisi ikuisen rangaistuksen kohdata joitakin ihmisiä.
        Jotkut epäröivät helvetin kohdalla siitä syystä, että heillä on varsin konkreettinen käsitys kirkon opettamasta helvetistä. He olettavat kirkon opettaman helvetin olevan vanhassa kirkkotaiteessa kuvatun kidutuskammion kaltainen piinapaikka."

        http://www.karikuula.com/73

      • kris-tit-ty
        a-teisti kirjoitti:

        Valistusaate oli niin perusteellisesti läpi koko yhteiskunnan suunnattu uudistusliike että se yhdisti kaikenlaisia ihmisiä, siitä ei varsinaista kunniaa voi yksin antaa millekään ryhmälle.

        Tunnettuihin valistusaatteen kannattajiin kuuluu aikansa kirkonmiehiä siinä missä aikansa julkiateistejakin. Se ei korostanut vain järjen ja tiedon merkitystä vaan pyrki moniin sosiaalisiin ja kulttuurillisiin uudistuksiin. Kyseessä oli siis kapinaliike vallitsevaa yhteiskuntarakennetta ja vallankäyttöä kohtaan mutta kunnian antaminen tästä yksin kristityille tai ateisteille ei olisi totuus. Ateismiin valistusliike yhdistetään usein kaiketi siksi että sen katsotaan tuoneen julki ja korostaneen materialismia. Oletan näin.

        Minä näkisin kuitenkin ettei valistusaate kummunnut lainkaan kristinuskosta sinänsä vaan se oli nimenomaan yleisestä tyytymättömyydestä vallitseviin yhteiskunnallisiin oloihin kummunnut liike. Aikansa "jytky :D Sillä ei ollut myöskään mitään uskonnollista tai teologista sanomaa ellei sellaiseksi lasketa kritiikkiä kirkon vallankäyttöä ja jopa itse uskoa kohtaan jota sitäkin jotkin valistusaatteen johtonimet toivat julki.

        Kirkon kantaa valistusaatteeseen kuitenkin kuvaa hyvin sen pyrkimykset estää "Ensyklopedian" julkaiseminen siinä kuitenkaan onnistumatta, se painettiin lopulta Britanniassa.

        Kuule a-teisti. Vastaisitkohan yhteen kysymykseen ihan tämän aiheen vierestä? Tiedän nimittäin, että tunnet tietokoneasioita, ja nyt minulle tuli ongelma. Tulin tälle palstalle äskettäin, ja kone ilmoitti, että keskustelu.suomi24.fi haluaa seurata fyysistä sijaintiani. No sammutin koneen välillä, mutta en tiedä onko siellä nytkin joku kyttäämässä, missä sijaitsen :D Mitähän maailmassa jokin taho sellaisellakin tiedolla tekee? Siinä kytätköön minun puolestani vaikka maailman tappiin asti, jos siitä jotain iloa saa, mutta en ymmärrä, mitä hyötyä siitä olisi kenellekään. Mutta siis kysymys kuuluu, onko tämä jotain vakavaa, siis onko tässä koneessa jokin paha pöpö tms? Mä kun olen ihan tumpelo tällaisissa asioissa.

      • a-teisti
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Kuule a-teisti. Vastaisitkohan yhteen kysymykseen ihan tämän aiheen vierestä? Tiedän nimittäin, että tunnet tietokoneasioita, ja nyt minulle tuli ongelma. Tulin tälle palstalle äskettäin, ja kone ilmoitti, että keskustelu.suomi24.fi haluaa seurata fyysistä sijaintiani. No sammutin koneen välillä, mutta en tiedä onko siellä nytkin joku kyttäämässä, missä sijaitsen :D Mitähän maailmassa jokin taho sellaisellakin tiedolla tekee? Siinä kytätköön minun puolestani vaikka maailman tappiin asti, jos siitä jotain iloa saa, mutta en ymmärrä, mitä hyötyä siitä olisi kenellekään. Mutta siis kysymys kuuluu, onko tämä jotain vakavaa, siis onko tässä koneessa jokin paha pöpö tms? Mä kun olen ihan tumpelo tällaisissa asioissa.

        No, ei se sinua identifioimaan kykene, paikallistaa sijaintisi jollakin tarkkuudella jotta voi mahdollisesti esittää kohdennettuja mainoksia jos jokin mainostaja kulmillasi putiikkiaan nyt pitäisi. Samaahan tekevät tekee älypuhelimet mutta ne tietävät sijaintisi tarkasti. Kieltävä vastaus estää sijaintitietojen antamisen.

      • a-teisti

        Eli siis vaaratonta ja usein hyödyllistäkin, eivät esim. läppärin/kännykän sää- ja karttapalvelut tai lähialueen palveluhaut oikein toimi ellei sijaintisi ole tiedossa.

        Asetuksista niitä voi määritellä mitkä ohjelmat saavat sijaintipalveluita käyttää ja mitkä eivät.

        Minulla läppärissä sallittuina on selaimet (kysyen aina), sää ja kartat aina, kyselemättä. Puhelimessa palveluhaku ja GPS aina, muut aina kysyen. Minimit mielestäni.

      • kris-tit-ty
        a-teisti kirjoitti:

        Eli siis vaaratonta ja usein hyödyllistäkin, eivät esim. läppärin/kännykän sää- ja karttapalvelut tai lähialueen palveluhaut oikein toimi ellei sijaintisi ole tiedossa.

        Asetuksista niitä voi määritellä mitkä ohjelmat saavat sijaintipalveluita käyttää ja mitkä eivät.

        Minulla läppärissä sallittuina on selaimet (kysyen aina), sää ja kartat aina, kyselemättä. Puhelimessa palveluhaku ja GPS aina, muut aina kysyen. Minimit mielestäni.

        Jep, kiitos vastauksistasi, ja sorry kun vaivasin. Yllätyin vain, että mitä tämä nyt on, kun ei ole tullut tuollaisia ilmoituksia ennen, ja enempiä ajattelematta tuuppasin tuon viestini, se ilmoitus kun oli "turvallisuusvahdilta", mutta ei se asiaa vaaralliseksi luokitellut. Sain jo täälläkin päässä apua ja tuota samaa tietoa, mitä kerroit. Itse inhoan koneita ja opettelen tietämään näistä ja näiden maailmasta vain just sen mitä tarvitsen.

      • kris-tit-ty
        a-teisti kirjoitti:

        Valistusaate oli niin perusteellisesti läpi koko yhteiskunnan suunnattu uudistusliike että se yhdisti kaikenlaisia ihmisiä, siitä ei varsinaista kunniaa voi yksin antaa millekään ryhmälle.

        Tunnettuihin valistusaatteen kannattajiin kuuluu aikansa kirkonmiehiä siinä missä aikansa julkiateistejakin. Se ei korostanut vain järjen ja tiedon merkitystä vaan pyrki moniin sosiaalisiin ja kulttuurillisiin uudistuksiin. Kyseessä oli siis kapinaliike vallitsevaa yhteiskuntarakennetta ja vallankäyttöä kohtaan mutta kunnian antaminen tästä yksin kristityille tai ateisteille ei olisi totuus. Ateismiin valistusliike yhdistetään usein kaiketi siksi että sen katsotaan tuoneen julki ja korostaneen materialismia. Oletan näin.

        Minä näkisin kuitenkin ettei valistusaate kummunnut lainkaan kristinuskosta sinänsä vaan se oli nimenomaan yleisestä tyytymättömyydestä vallitseviin yhteiskunnallisiin oloihin kummunnut liike. Aikansa "jytky :D Sillä ei ollut myöskään mitään uskonnollista tai teologista sanomaa ellei sellaiseksi lasketa kritiikkiä kirkon vallankäyttöä ja jopa itse uskoa kohtaan jota sitäkin jotkin valistusaatteen johtonimet toivat julki.

        Kirkon kantaa valistusaatteeseen kuitenkin kuvaa hyvin sen pyrkimykset estää "Ensyklopedian" julkaiseminen siinä kuitenkaan onnistumatta, se painettiin lopulta Britanniassa.

        Tässä oli välissä tuo mun höseltäminen, mutta vastaan nyt vähäsen. En tarkoittanut, että valistusaate olisi kummunnut suoraan kristinuskosta, vaan että sen kasvualustana oli kristinuskon muovaama kulttuuri, se mikä siinä oli muuttunut vuosisatojen kuluessa itsestäänselvyydeksi niin ettei sitä yleensä tiedostettu. Valistusaate oli läntinen aate, ei siksi että se syntyi maantieteellisesti lännessä, vaan siksi että se syntyi läntisestä kulttuurista.
        Olen törmännyt niin paljon siihen, että kunnia valistusaatteista otetaan ateismille, joten toin esille toista puolta. Siihen väliin mahtuu tietysti monenlaista.

        Euroopalla oli "jytkyjä" noina vuosisatoina. Oli luonnontieteiden nousu ja sen vaikutukset yhteiskuntiin, oli valistusaate vaikutuksineen... Jotkut väittävät, että Lutherin uskonpuhdistus toimi tärkeänä alkusysäyksenä noille muutoksille, se kun toi uudenlaisen tavan nähdä asioita. Nykyihmisen on kai vaikea kuvitella, miten yhteenkietoutuneita maalliset ja hengelliset asiat olivat ihmisten mielenmaailmassa, meillä kun on totuttu pitämään uskonto erillään "normaalista" elämästä.

      • A-religious
        fda kirjoitti:

        Mutta oliko kristinuskossa aina edes sitä oppia taivaasta ja helvetistä? Käsittääkseni tuostakin ollaan erimielisiä.

        Tuon papin haastattelun olen joskus katsonut. Eräs vähän fiksumpi kristitty linkitti sen. Sai vakuuttuneeksi, että eivät kaikki kristitytkään ole ihan herkkäuskoisia.

        No ei. Eikä myöskään uskoa iankaikkiseen elämään. Jeesusta odotettiin maalliseksi pelastajaksi joka ajaisi vieraat valalnpitääjät pois.
        Kiinnostava ja tieteellinen lähde johon kannattaa tutustua, on Heikki Räisäsen teos Mihin varhaiset kristityt uskoivat.

      • marathustra
        A-religious kirjoitti:

        No ei. Eikä myöskään uskoa iankaikkiseen elämään. Jeesusta odotettiin maalliseksi pelastajaksi joka ajaisi vieraat valalnpitääjät pois.
        Kiinnostava ja tieteellinen lähde johon kannattaa tutustua, on Heikki Räisäsen teos Mihin varhaiset kristityt uskoivat.

        Juu, eiköhän keskiössä ole juutalainen käsite "kristus" ja Paavali ja kumppanit, jotka olivat juutalaisia. Juutalainen lahko odotti valloittajakuningasta. Ja odotti. Ja odotti. Siinä odotellessa oli keksitty kaikkea uutta (vähän kuin jehovan todistajat tuomiopäivineen nykyään) ja niin syntyi uusi uskonto, ehkäpä vähän vahingossa?

    • simple.the.best

      Meillähän on jo parhain mahdollinen uskonto ja jumala, tiede!

      Sehän ei koskaan kivety, sammaloidu eikä ruostukaan!

      HÄllelyjää

      • fda

        Tiede ei ole uskonto, eikä onneksi minkään sortin jumalakaan.

      • RepeRuutikallo
        fda kirjoitti:

        Tiede ei ole uskonto, eikä onneksi minkään sortin jumalakaan.

        Kiihkouskovaisen maailma on tulvillaan uskontoja ja (epä)jumalia. Siksi tiede hänen näkökulmastaan on uskonto ja (epä)jumala jokaiselle, joka kehtaa pitää sitä fundamentalistista lahkolaisuutta fiksumpana virityksenä. Useimmille meistä siis.

      • nöfnöf.nasupossu.röhkii
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Kiihkouskovaisen maailma on tulvillaan uskontoja ja (epä)jumalia. Siksi tiede hänen näkökulmastaan on uskonto ja (epä)jumala jokaiselle, joka kehtaa pitää sitä fundamentalistista lahkolaisuutta fiksumpana virityksenä. Useimmille meistä siis.

        Jumalallahan on monia nimiä ja ne ovat kaikki hyviä nimiä.

        Tiedehän on erittäin hyvä asia. Tietenkin ihmisen kädessä sekin muuttuu välillä vääristyneeksi, kuin kaikki muukin välillä. Tiedekin on jonkin jatkumo, se jokin taitaa olla aika lähellä uskontoakin. Sillon kun ei vielä tiedetty, niin ainakin uskottiin, tai ainakin eräät uskoivat. Ei kaikkia kiinnosta tiedekään. Darwinistakin piti tulla pappi. Ehkä hänellä oli jo jonkinlainen uskokin siis pohjalla, kun hän alkoi tutkia asioita. Ehkä hän uskoi tai oletti, kuten tiedepiireissä uskomista kutsutaan. Synonyymejä toisilleen. Kun tiede kehittyi niin sana usko kävi hankalaksi, koska se ei täysin sopinut tieteen tarkoituksiin, joten keksittiin sille synonyymejä, kuten olettaminen tai vieläkin pidemmälle, todennäköistäminen. Uskohan ei ole tieto, vaan oletus ja todennäköistäminen.

      • fda
        nöfnöf.nasupossu.röhkii kirjoitti:

        Jumalallahan on monia nimiä ja ne ovat kaikki hyviä nimiä.

        Tiedehän on erittäin hyvä asia. Tietenkin ihmisen kädessä sekin muuttuu välillä vääristyneeksi, kuin kaikki muukin välillä. Tiedekin on jonkin jatkumo, se jokin taitaa olla aika lähellä uskontoakin. Sillon kun ei vielä tiedetty, niin ainakin uskottiin, tai ainakin eräät uskoivat. Ei kaikkia kiinnosta tiedekään. Darwinistakin piti tulla pappi. Ehkä hänellä oli jo jonkinlainen uskokin siis pohjalla, kun hän alkoi tutkia asioita. Ehkä hän uskoi tai oletti, kuten tiedepiireissä uskomista kutsutaan. Synonyymejä toisilleen. Kun tiede kehittyi niin sana usko kävi hankalaksi, koska se ei täysin sopinut tieteen tarkoituksiin, joten keksittiin sille synonyymejä, kuten olettaminen tai vieläkin pidemmälle, todennäköistäminen. Uskohan ei ole tieto, vaan oletus ja todennäköistäminen.

        Darwinin usko mureni faktojen edessä. Tiede ei vaadi uskoa vaan sillä saa tietoa ja tuloksia riippumatta mihin uskoo tai mihinkään. Täällä mekin kirjoittelemme tieteen saavutusten ansiosta, ei uskonnon vaan ihmisten ponnistelujen kautta.

      • uskomisesta.juttua
        fda kirjoitti:

        Darwinin usko mureni faktojen edessä. Tiede ei vaadi uskoa vaan sillä saa tietoa ja tuloksia riippumatta mihin uskoo tai mihinkään. Täällä mekin kirjoittelemme tieteen saavutusten ansiosta, ei uskonnon vaan ihmisten ponnistelujen kautta.

        Jokainen ihminen uskoo kuitenkin johonkin. sitä on vain välillä vaikea tiedostaa. Suurin osa ihmisistä uskoo ainakin tulevaisuuteen. Suunnittelevat sitä ja uskovat sen olevan heille miellyttävä, vaikka tietävät, että elämä on hyvin epävarmaa. Poliitikot uskovat politiikkaan. Uskoa on kaikkialla yhteikunnassamme. Se ei ole varsinaisesti uskonnollista uskoa, mutta uskoa kuitenkin. Jos alkaa oikein kelaamaan mihin kaikkeen ihmiset uskovat, niin aika monia asioita alkaa paljastumaan. Usko on epävarmassa maailmassa kuitenkn jotain mikä kantaa ihmistä ja antaa lisää elämän mielekkyyttä. Ilman mitään uskonnollisuuttakin. Tärkeintähän on se, että ihminen kuitenkin uskoo itseensä, siihen että hän osaa ja hän kelpaa tähän maailmaan sellaisena kuin hän on. Ehkä tulevaisuudessa kaikki epävarmuuskin katoaa vähitellen elämästämme, mutta voipi olla, että samalla katoaa osa ihmisyydestäkin. Mistäs sen tietää vaikka ne harmaat olennot, joiden väitetään pörräävän välillä ympärillämme olisivatkin tulevaisuuden ihmisiä, joista on kadonnut lähes kaikki inhimillisyys, he olisivat keksineet jopa aikakoneen ja yrittävät kääntää kehitystä toiseen suuntaan, että heitä ei koskaan olisi olemassakaan. Jos ne nimittäin ovat keksineet ikuisen elämän salaisuudenkin ja huomanneet sen helvetiksi ja nyt yrittävät kaikin keinoin kääntää kehityksen toiseen suuntaan. Nehän hieman muistuttavat ihmisiäkin, surkastuneita ihmisiä. Kaikki ovat kuitenkin samannäköisiä ja heiltä puuttuu persoonallisuuskin. Kun alamme poistaa vähitellen kaikkia niitä asioita maailmasta, jotka jotenkin häiritsevät meitä, me luultavasti päädymme juuri tuollaisiksi olennoiksi.

      • fda

        "Suurin osa ihmisistä uskoo ainakin tulevaisuuteen. Suunnittelevat sitä ja uskovat sen olevan heille miellyttävä, vaikka tietävät, että elämä on hyvin epävarmaa."

        Kuka luulee kuka ei. Mitään fantsua aina positiivista tuskin kannattaa uskotella ja ottaa samalla valtavat lainat päälle.

        "Poliitikot uskovat politiikkaan. Uskoa on kaikkialla yhteikunnassamme."

        Poliitikko ainakin esittää uskovansa politiikkaan, kunhan sillä saa omat pyrkimykset toteutettua.

        "Se ei ole varsinaisesti uskonnollista uskoa, mutta uskoa kuitenkin."

        Eikä kovin suuressa määrin verrattavaa keskenään. Muissa kielissä on onneksi eri sanoja näille kahdelle eri tyyppiselle uskolle.

        "Usko on epävarmassa maailmassa kuitenkn jotain mikä kantaa ihmistä ja antaa lisää elämän mielekkyyttä. Ilman mitään uskonnollisuuttakin. "

        Joillekin on ehkä helpottavaa muodostaa tuollainen suojamuuri, vaikka se olisi heille käytännössä jopa haitallista. Teflonaivoon kun ei tartu siitä palautteesta välttämättä mitään, samoja virheitä toistetaan jatkuvasti ja odotetaan, että kyllä se lottovoitto tulee sillä samalla rukousasennolla.

        "Mistäs sen tietää vaikka ne harmaat olennot, joiden väitetään pörräävän välillä ympärillämme olisivatkin tulevaisuuden ihmisiä, joista on kadonnut lähes kaikki inhimillisyys, he olisivat keksineet jopa aikakoneen ja yrittävät kääntää kehitystä toiseen suuntaan, että heitä ei koskaan olisi olemassakaan."

        Taitavat olla vaan kuvitelmaa ne harmaat, kuten muutkin vastaavat.

    • UusiaUskontoja

      Uusia uskontoja syntyy käytännössä aina kun synty taas jokin uusi kristinuskon lahko tai haara niiden entisten erinäisten tuhansien lisäksi. Siis käytännössä noin kerran viikossa.

      Ne ovat kaikki eri uskontoja, koska niissä ollaan jyrkästi eri mieltä esim. kasteesta, ripistä, ehtoollisesta, avioliitosta, ehkäisystä, tasa-arvosta, homoudesta, rahasta ja maallisesta omaisuudesta, naispapeista, kasvatuksesta, koulutuksesta, pasifismista, pelastuksesta, pyhimyksistä, kirkosta, seurakunnasta, perisynnistä, kiirastulesta, predestinaatiosta, annihilationismista, helvetistä, taivaasta, rukoilemisesta, teodikeasta, harmageddonista, ylöstempauksesta, kreationismista, evoluutiosta, lääketieteestä ja ihmeparannuksista - ihan vain joitain mainitakseni

      • kris-tit-ty

        Paitsi Kristuksesta. Siitä ollaan samaa mieltä, ja siksi ollaan kaikki kristittyjä. Kristinuskon keskus on Kristus.

        Ateistit ne aina katsovat noita ympärysasioita ja pörräävät niissä, vaan eivät uskalla koskea tikullakaan keskukseen, koska silloin he osuisivat siihen mistä on kysymys, ja sitä he välttävät. On turvallista kiinnittää huomionsa vain sekundäärisiin asioihin ja niiden perusteella hylätä koko paketti. :)

      • fda

        Kovin erilaisia ne kristukset tuntuvat olevan eri kristinuskoissa. Kristusasiassa sekundääriset asiat ovat tietysti tärkeämpiä, koska niillä on jotain kosketuspintaa todellisuuteen, toisin kuin väitetyllä messiaalla.

      • kris-tit-ty
        fda kirjoitti:

        Kovin erilaisia ne kristukset tuntuvat olevan eri kristinuskoissa. Kristusasiassa sekundääriset asiat ovat tietysti tärkeämpiä, koska niillä on jotain kosketuspintaa todellisuuteen, toisin kuin väitetyllä messiaalla.

        Useimmilla ateisteilla ja fundiskristityillä on sama "vaiva": tulkitsette uskonnolliset uskomukset ja väittämät konkreettisen kirjaimellisesti, ja sitten uskotte niihin tai hylkäätte ne sellaisinaan. Muuta mahdollisuutta ette tunne, koska teille todellisuutta on vain se mikä on totta konkretian tasolla. Noin tässä Kristus-asiassakin.

      • UusiaUskontoja
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Paitsi Kristuksesta. Siitä ollaan samaa mieltä, ja siksi ollaan kaikki kristittyjä. Kristinuskon keskus on Kristus.

        Ateistit ne aina katsovat noita ympärysasioita ja pörräävät niissä, vaan eivät uskalla koskea tikullakaan keskukseen, koska silloin he osuisivat siihen mistä on kysymys, ja sitä he välttävät. On turvallista kiinnittää huomionsa vain sekundäärisiin asioihin ja niiden perusteella hylätä koko paketti. :)

        Muslimitkin uskovat Jeesukseen, joka on yksi islamin profeetta ja Messias joka syntyi Mariasta neitseellisesti, suoritti ihmetekoja, saarnasi ja lopulta nostettiin taivaaseen ja joka tulee pian eli viimeisinä päivinä uudestaan Jerusalemiin ja voittaa antikristuksen. Ja kyseessä ei siis edes ole kristinusko.

        Ja tuolla edellä on lueteltu kaikki kristinuskon tärkeimmät sakramentit. Joista kaikista kristityt ovat eri mieltä. Sen lisäksi että kristityt ovat jyrkästi eri mieltä siitä, millä tavoin pelastus yleensä saavutetaan, keitä kaikkia pelastus yleensä koskee ja keitä taas ehdottomasti ei ja mitä tapahtuu kaikille niille jotka eivät pelastu. Ja nuo eivät tasan ole mitään sekundäärisiä asioita, vaan kristinuskon olennaisinta ydintä ja tärkeimpiä peruskysymyksiä.

      • kris-tit-ty
        UusiaUskontoja kirjoitti:

        Muslimitkin uskovat Jeesukseen, joka on yksi islamin profeetta ja Messias joka syntyi Mariasta neitseellisesti, suoritti ihmetekoja, saarnasi ja lopulta nostettiin taivaaseen ja joka tulee pian eli viimeisinä päivinä uudestaan Jerusalemiin ja voittaa antikristuksen. Ja kyseessä ei siis edes ole kristinusko.

        Ja tuolla edellä on lueteltu kaikki kristinuskon tärkeimmät sakramentit. Joista kaikista kristityt ovat eri mieltä. Sen lisäksi että kristityt ovat jyrkästi eri mieltä siitä, millä tavoin pelastus yleensä saavutetaan, keitä kaikkia pelastus yleensä koskee ja keitä taas ehdottomasti ei ja mitä tapahtuu kaikille niille jotka eivät pelastu. Ja nuo eivät tasan ole mitään sekundäärisiä asioita, vaan kristinuskon olennaisinta ydintä ja tärkeimpiä peruskysymyksiä.

        Muslimit uskovat Jeesukseen profeettana mutta ei Kristukseen. Kristinusko on uskoa Kristukseen maailman syntien sovittajana. Se yhdistää uskoa muuten kovin eri tavoin tulkitsevat kristityt yhdeksi kristikunnaksi. Se on se ydinkeskus. Sinä kiertelet edelleen sen ympärillä mutta vältät koskemasta siihen.

      • fda
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Useimmilla ateisteilla ja fundiskristityillä on sama "vaiva": tulkitsette uskonnolliset uskomukset ja väittämät konkreettisen kirjaimellisesti, ja sitten uskotte niihin tai hylkäätte ne sellaisinaan. Muuta mahdollisuutta ette tunne, koska teille todellisuutta on vain se mikä on totta konkretian tasolla. Noin tässä Kristus-asiassakin.

        Näköjään viestini meni teiltä yli hilseen ja hyppäsitte seuraavaan suosikkiaiheeseenne. Ateistien ja fundamentalistien samaistamiseen.

      • kris-tit-ty
        fda kirjoitti:

        Näköjään viestini meni teiltä yli hilseen ja hyppäsitte seuraavaan suosikkiaiheeseenne. Ateistien ja fundamentalistien samaistamiseen.

        Ei mennyt minulta yli hilseen, mutta sinulta meni vastaukseni :D Mutta antaa olla, kun en jaksa ruveta vääntämään rautalangasta vaan oion mutkia suoriksi, ja sitten siitä tulee ilmeisesti liian epäselvää juttua.

      • UusiaUskontoja
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Muslimit uskovat Jeesukseen profeettana mutta ei Kristukseen. Kristinusko on uskoa Kristukseen maailman syntien sovittajana. Se yhdistää uskoa muuten kovin eri tavoin tulkitsevat kristityt yhdeksi kristikunnaksi. Se on se ydinkeskus. Sinä kiertelet edelleen sen ympärillä mutta vältät koskemasta siihen.

        Ja sinä vältit huolella koskemasta siihen, että kaikilla kristukseenkin uskovilla on täysin eri näkemyksiä siitä mitä pelastukseen vaaditaan, ketkä kaikki pelastuvat ja ketkä kaikki tasan eivät pelastu ja mitä mahtaa tapahtua niille, jotka eivät pelastu.

        Mitkä ovat yhä edelleen kristinuskon tärkeimpiä ydinkysymyksiä, eihän sen olennaisempaa ydintä kristinuskossa olekaan kuin kysymys pelastuksesta. Eikä tämä sinun epätoivoisella kiertelylläsi ja aiheen ohi puhumisella miksikään muutu.

        Nämä ovat kristinuskon olennaisimpia peruskysymyksiä. Ja niistäkin kristityt ovat eri mieltä. Kristinuskossa on lukemattomia haaroja ja lahkoja, jotka ovat tiukasti sitä mieltä että ei ole olemassa mitään pelastusta heidän liikkeensä ulkopuolella, vaikka kuinka uskoisi jumalaan ja Jeesukseen. Näin uskovat esim. kotimaiset lessumme sekä suuri joukko hellareista. Monet ovat sitä mieltä, että pelastuvien määrä on jo ennalta rajattu erittäin pieneen joukkoon ja että näin olisi myös raamatussa ennustettu.

        Entä mitä tapahtuu niille jotka eivät pelastu? Kiirastuli, tuonela, helvetin tulijärvi, tyhjiin raukeaminen? Mikä niistä ja missä vaiheessa, vaiko vähän kaikkea jossain tietyssä järjestyksessä ja vain väliaikaisesti vaiko iankaikkisesti? Eipä löydy tästäkään asiasta kristityiltä mitään yhteistä säveltä, vaan kaikkia mahdollsia variaatioita eri järjestyksissä.

        Ja siitä tapahtuuko tämä pelastuminen jollain näyttävällä niiden "oikeiden uskovien" ylöstempauksella, vaiko jotenkin täysin eri tavalla, ollaan myös jyrkästi eri mieltä eri krisuporukoissa. Toisten mielestä koko ylöstempaus on silkkaa huuhaata ja toiset odottavat sitä joka päivä lähtövalmiudessa.

        Tuossa on hyviä kirjoituksia eli esimerkkejä siitä kristittyjen "yhteisestä kristikunnasta":

        http://pp.kpnet.fi/jarih/fi/harha1.html

        https://freepathways.wordpress.com/2014/10/16/piispa-seurakuntaopista/#more-39245

      • fda
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Ei mennyt minulta yli hilseen, mutta sinulta meni vastaukseni :D Mutta antaa olla, kun en jaksa ruveta vääntämään rautalangasta vaan oion mutkia suoriksi, ja sitten siitä tulee ilmeisesti liian epäselvää juttua.

        Ei mennyt. Kuvittelit vaan, että viestilläni on jotain tekemistä Raamattujen kirjaimellisten tulkintojen kanssa ja päätit jotain näpäyttää. Se oli ohi aiheen.

      • kris-tit-ty
        UusiaUskontoja kirjoitti:

        Ja sinä vältit huolella koskemasta siihen, että kaikilla kristukseenkin uskovilla on täysin eri näkemyksiä siitä mitä pelastukseen vaaditaan, ketkä kaikki pelastuvat ja ketkä kaikki tasan eivät pelastu ja mitä mahtaa tapahtua niille, jotka eivät pelastu.

        Mitkä ovat yhä edelleen kristinuskon tärkeimpiä ydinkysymyksiä, eihän sen olennaisempaa ydintä kristinuskossa olekaan kuin kysymys pelastuksesta. Eikä tämä sinun epätoivoisella kiertelylläsi ja aiheen ohi puhumisella miksikään muutu.

        Nämä ovat kristinuskon olennaisimpia peruskysymyksiä. Ja niistäkin kristityt ovat eri mieltä. Kristinuskossa on lukemattomia haaroja ja lahkoja, jotka ovat tiukasti sitä mieltä että ei ole olemassa mitään pelastusta heidän liikkeensä ulkopuolella, vaikka kuinka uskoisi jumalaan ja Jeesukseen. Näin uskovat esim. kotimaiset lessumme sekä suuri joukko hellareista. Monet ovat sitä mieltä, että pelastuvien määrä on jo ennalta rajattu erittäin pieneen joukkoon ja että näin olisi myös raamatussa ennustettu.

        Entä mitä tapahtuu niille jotka eivät pelastu? Kiirastuli, tuonela, helvetin tulijärvi, tyhjiin raukeaminen? Mikä niistä ja missä vaiheessa, vaiko vähän kaikkea jossain tietyssä järjestyksessä ja vain väliaikaisesti vaiko iankaikkisesti? Eipä löydy tästäkään asiasta kristityiltä mitään yhteistä säveltä, vaan kaikkia mahdollsia variaatioita eri järjestyksissä.

        Ja siitä tapahtuuko tämä pelastuminen jollain näyttävällä niiden "oikeiden uskovien" ylöstempauksella, vaiko jotenkin täysin eri tavalla, ollaan myös jyrkästi eri mieltä eri krisuporukoissa. Toisten mielestä koko ylöstempaus on silkkaa huuhaata ja toiset odottavat sitä joka päivä lähtövalmiudessa.

        Tuossa on hyviä kirjoituksia eli esimerkkejä siitä kristittyjen "yhteisestä kristikunnasta":

        http://pp.kpnet.fi/jarih/fi/harha1.html

        https://freepathways.wordpress.com/2014/10/16/piispa-seurakuntaopista/#more-39245

        Kylläpäs pillastuit. Mistä moinen?

        On määritelty "virallisesti", mitkä kirkkokunnat (tai vastaavat) luetaan kuuluviksi kristinuskoon. Se on siis yleismaailmallinen luokittelu ja esim. Kirkkojen maailmanneuvoston hyväksymä. Mm. jehovalaisuutta ja mormonismia ei lueta kristinuskoon kuuluviksi, koska niiden oppi poikkeaa siitä jollakin olennaisella tavalla. Jehovalaisten kohdalla syynä on ainakin se, etteivät he tunnusta Jeesuksen jumaluutta. Mormoneista en tiedä, mikä on syynä, enkä tunne ollenkaan heidän oppiaan. Tärkeimpänä kriteerinä tuossa luokittelussa on ymmärtääkseni se, tunnustaako kolmiyhteisen Jumalan.

        Ne kirkot, jotka luetaan kristillisiksi, muodostavat "virallisesti" kristikunnan. Toisarvoista on se, millaiset niiden (ja muiden kristillisten ryhmien) näkemykset ovat pelastuksesta, kunhan ne pysyvät kristinuskon raameissa eivätkä ole esim. jälleensyntymäoppia; tällainen kuva minulla on. Tuo on minusta ymmärrettävää ja oikein. Ihminen uskoo Kristukseen jos uskoo, ja on tosiaan toisarvoista, millainen hänen pelastusvisionsa on.

        Suomessa evankelisessa herätysliikkeessä uskottiin kuulemma ainakin ennen, että kaikki ihmiset pelastuvat ja jopa itse Paholainenkin pelastuu lopulta, mutta ei heitä luokiteltu siitä syystä ei-kristityiksi. Luin eilen, että kirkon papeista 10%, työntekijöistä 15% ja lastenohjaajista kolmannes uskoo kaikkien ihmisten pelastuvan. Itse uskon, että kenellekään ei tapahdu pahaa kuoleman jälkeen, mutta siitä eteenpäin en osaa sanoa, miten uskon. Ehkä ihminen saa valita, haluaako "taivaaseen" vai haluaako vain lakata olemasta. :)

      • kris-tit-ty
        fda kirjoitti:

        Ei mennyt. Kuvittelit vaan, että viestilläni on jotain tekemistä Raamattujen kirjaimellisten tulkintojen kanssa ja päätit jotain näpäyttää. Se oli ohi aiheen.

        Väärin, en nimittäin "päättänyt näpäyttää", vaan kirjoitin miten asian näen. Raamatun kirjaimelliseen tulkintaan viestisi liittyi minusta suoraan, koska kirjoitit siinä Kristuksesta ja kosketuspinnasta todellisuuteen. Mutta en tosiaan jaksa ruveta jankkaamaan näitä, varsinkin jos se menee kinasteluksi siitä kuka sanoi tai tarkoitti mitäkin.

      • fda
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Väärin, en nimittäin "päättänyt näpäyttää", vaan kirjoitin miten asian näen. Raamatun kirjaimelliseen tulkintaan viestisi liittyi minusta suoraan, koska kirjoitit siinä Kristuksesta ja kosketuspinnasta todellisuuteen. Mutta en tosiaan jaksa ruveta jankkaamaan näitä, varsinkin jos se menee kinasteluksi siitä kuka sanoi tai tarkoitti mitäkin.

        Ei sillä kristus-uskolla ole mitään kosketusta todellisuuteen Raamatuissa tai niiden ulkopuolella.

      • kris-tit-ty
        fda kirjoitti:

        Ei sillä kristus-uskolla ole mitään kosketusta todellisuuteen Raamatuissa tai niiden ulkopuolella.

        On, mutta ei kirjaimellisesti, minusta. :)

      • a-teisti
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Muslimit uskovat Jeesukseen profeettana mutta ei Kristukseen. Kristinusko on uskoa Kristukseen maailman syntien sovittajana. Se yhdistää uskoa muuten kovin eri tavoin tulkitsevat kristityt yhdeksi kristikunnaksi. Se on se ydinkeskus. Sinä kiertelet edelleen sen ympärillä mutta vältät koskemasta siihen.

        Ei kai kovinkaan laveaa tulkintaa tarvita jos väitetään islmainkin olevan vain yksi kristinuskosta erkautunut haara?

        No ei sillä sitähän se nimenomaan on siinä missä kristinusko on erkaantunut juutalaisuudesta.

        Mutta ei se että vaikkapa mormonit tai jehovan todistajat suljetaan kristinuskon ulkopuolelle määritelmällisesti kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa miksikään ettö opirt ovat syntyneet paljolti nimenomaan raamatuntulkintojen tuloksena ja nuo edellä mainitut sekä lukuisat muut valtavirrasta poikkeavia tulkintoja tehneet uskovat vankasti omaavansa sen totuuden, yhtä vankasti kuin virallisesti kristinuskon muottiin mahtuvat uskonnolliset ryhmät ja samaa kirjaakin vielä tulkiten.

        Esimerkiksi jopa helluntailaisuudesta löytyy suuntaus joka kieltää kolminaisuusopin:

        http://en.wikipedia.org/wiki/Oneness_Pentecostalism

        Tämä ajatus mitä tuossa esitetään ei muuten ole aivan vieras meilläkään. Mitään arvioita en voi tietenkään antaa asiasta mutta ajatuksiin joissa kolminaisuusoppi kielletään kyllä voi törmätä silloin töällöin täällä Suomi24:ssä. Ovatko he kristittyjä? Itse he sellaisina itseään ainakin pitävät vaikka kolminaisuus onkin kristinuskon keskiössä.

      • UusiaUskontoja
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Kylläpäs pillastuit. Mistä moinen?

        On määritelty "virallisesti", mitkä kirkkokunnat (tai vastaavat) luetaan kuuluviksi kristinuskoon. Se on siis yleismaailmallinen luokittelu ja esim. Kirkkojen maailmanneuvoston hyväksymä. Mm. jehovalaisuutta ja mormonismia ei lueta kristinuskoon kuuluviksi, koska niiden oppi poikkeaa siitä jollakin olennaisella tavalla. Jehovalaisten kohdalla syynä on ainakin se, etteivät he tunnusta Jeesuksen jumaluutta. Mormoneista en tiedä, mikä on syynä, enkä tunne ollenkaan heidän oppiaan. Tärkeimpänä kriteerinä tuossa luokittelussa on ymmärtääkseni se, tunnustaako kolmiyhteisen Jumalan.

        Ne kirkot, jotka luetaan kristillisiksi, muodostavat "virallisesti" kristikunnan. Toisarvoista on se, millaiset niiden (ja muiden kristillisten ryhmien) näkemykset ovat pelastuksesta, kunhan ne pysyvät kristinuskon raameissa eivätkä ole esim. jälleensyntymäoppia; tällainen kuva minulla on. Tuo on minusta ymmärrettävää ja oikein. Ihminen uskoo Kristukseen jos uskoo, ja on tosiaan toisarvoista, millainen hänen pelastusvisionsa on.

        Suomessa evankelisessa herätysliikkeessä uskottiin kuulemma ainakin ennen, että kaikki ihmiset pelastuvat ja jopa itse Paholainenkin pelastuu lopulta, mutta ei heitä luokiteltu siitä syystä ei-kristityiksi. Luin eilen, että kirkon papeista 10%, työntekijöistä 15% ja lastenohjaajista kolmannes uskoo kaikkien ihmisten pelastuvan. Itse uskon, että kenellekään ei tapahdu pahaa kuoleman jälkeen, mutta siitä eteenpäin en osaa sanoa, miten uskon. Ehkä ihminen saa valita, haluaako "taivaaseen" vai haluaako vain lakata olemasta. :)

        En pillastunut mitenkään, oma virheellinen tulkintasi. Kirjoitin vain hyvin tunnettuja faktoja kristinuskon eri haaroista. Jehovista ja mormoneista minä en puhunut sanaakaan, vain sinä puhuit. Sekin vain sinun oma virheellinen tulkintasi.

        Ja lestadiolaisten ehdoton näkemys siitä että ei ole olemassa mitään pelastusta lestadiolaisuuden ulkopuolella, vaan että kaikki muut paitsi lestadiolaiset joutuvat ikuiseksi ajaksi helvetin tulijärveen kitumaan, on siis vain sitä täysin virallista ja normaalia peruskristillisyyttä? Tämä selvä.

        http://hyviauutisia.net/2010/04/26/vanhoillislestadiolaisuuden-vaarat/

        "lestadiolaisuuden mukaan vain vanhoillislestadiolaisuus on aitoa kristillisyyttä, vain se edustaa Jumalan valtakuntaa maan päällä."

        Eli näkemys jossa ainoastaan pieni ryhmä edustaa aitoa kristillisyyttä ja jumalan valtakuntaa, eivätkä ketkään muut ole edes kristittyjä, on siis aivan perusnormi kristillisyyttä. Ja edustaa omalta osaltaan virallisestikin koko maailmanlaajuista kristikuntaa - jossa ei siis ole muita kristittyjä kuin nämä lestadiolaiset.

        Eikä krisseli tietenkään näe tuossa minkäänlaista epäloogisuutta eikä ristiriitaa, koska eihän krisseli muutenkaan koskaan kykene havaitsemaan sellaisia asioita. Juuri sen vuoksihan hän on uskovainen, että on täydellisen sokea kaikille epäloogisuuksille.

      • kris-tit-ty
        UusiaUskontoja kirjoitti:

        En pillastunut mitenkään, oma virheellinen tulkintasi. Kirjoitin vain hyvin tunnettuja faktoja kristinuskon eri haaroista. Jehovista ja mormoneista minä en puhunut sanaakaan, vain sinä puhuit. Sekin vain sinun oma virheellinen tulkintasi.

        Ja lestadiolaisten ehdoton näkemys siitä että ei ole olemassa mitään pelastusta lestadiolaisuuden ulkopuolella, vaan että kaikki muut paitsi lestadiolaiset joutuvat ikuiseksi ajaksi helvetin tulijärveen kitumaan, on siis vain sitä täysin virallista ja normaalia peruskristillisyyttä? Tämä selvä.

        http://hyviauutisia.net/2010/04/26/vanhoillislestadiolaisuuden-vaarat/

        "lestadiolaisuuden mukaan vain vanhoillislestadiolaisuus on aitoa kristillisyyttä, vain se edustaa Jumalan valtakuntaa maan päällä."

        Eli näkemys jossa ainoastaan pieni ryhmä edustaa aitoa kristillisyyttä ja jumalan valtakuntaa, eivätkä ketkään muut ole edes kristittyjä, on siis aivan perusnormi kristillisyyttä. Ja edustaa omalta osaltaan virallisestikin koko maailmanlaajuista kristikuntaa - jossa ei siis ole muita kristittyjä kuin nämä lestadiolaiset.

        Eikä krisseli tietenkään näe tuossa minkäänlaista epäloogisuutta eikä ristiriitaa, koska eihän krisseli muutenkaan koskaan kykene havaitsemaan sellaisia asioita. Juuri sen vuoksihan hän on uskovainen, että on täydellisen sokea kaikille epäloogisuuksille.

        Omasta uskostani kerroin vain sen, mitä ajattelen ihmisille tapahtuvan kuoleman jälkeen. Muuten kirjoitin tuosta "virallisesta" ja yleisestä puolesta. Se oli vastausta siihen, eikö jotain "juuri oikeanlaista oppia pelastuksesta" pidetä kristinuskon ydinasiana. Ei pidetä, siis "virallisella" ja yleisellä tasolla, vaan ratkaisevina tekijöinä ovat muut asiat. Monet ryhmät ja uskonsuunnat määrittelevät sitten usein tarkastikin oman pelastusoppinsa.

        Lestadiolaiset saavat minun puolestani uskoa kuten haluavat, ei se minua häiritse, eikä näytä suuremmin häiritsevän kirkkoakaan saati kristittyjä maailmanlaajuisemmin. Jos tuollaisia "epäloogisuuksia" pidettäisiin merkittävinä asioina, ensimmäiseksi pitäisi dissata katolinen kirkko, koska se myös uskoo vain katolisten pelastuvan, paitsi niille sillä on kai lievempi tuomio, jotka eivät ole kuulleet koskaan katolisesta kirkosta. Dissatuksi taitaisi joutua myös ortodoksinen kirkko, monista pienemmistä suuntauksista puhumattakaan.

      • kris-tit-ty
        a-teisti kirjoitti:

        Ei kai kovinkaan laveaa tulkintaa tarvita jos väitetään islmainkin olevan vain yksi kristinuskosta erkautunut haara?

        No ei sillä sitähän se nimenomaan on siinä missä kristinusko on erkaantunut juutalaisuudesta.

        Mutta ei se että vaikkapa mormonit tai jehovan todistajat suljetaan kristinuskon ulkopuolelle määritelmällisesti kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa miksikään ettö opirt ovat syntyneet paljolti nimenomaan raamatuntulkintojen tuloksena ja nuo edellä mainitut sekä lukuisat muut valtavirrasta poikkeavia tulkintoja tehneet uskovat vankasti omaavansa sen totuuden, yhtä vankasti kuin virallisesti kristinuskon muottiin mahtuvat uskonnolliset ryhmät ja samaa kirjaakin vielä tulkiten.

        Esimerkiksi jopa helluntailaisuudesta löytyy suuntaus joka kieltää kolminaisuusopin:

        http://en.wikipedia.org/wiki/Oneness_Pentecostalism

        Tämä ajatus mitä tuossa esitetään ei muuten ole aivan vieras meilläkään. Mitään arvioita en voi tietenkään antaa asiasta mutta ajatuksiin joissa kolminaisuusoppi kielletään kyllä voi törmätä silloin töällöin täällä Suomi24:ssä. Ovatko he kristittyjä? Itse he sellaisina itseään ainakin pitävät vaikka kolminaisuus onkin kristinuskon keskiössä.

        Järjestäytyneiden uskontojen, ainakin suurempien, on vähän pakko vetää "viralliset" rajat sen mukaan, mitä niihin katsotaan kuuluvaksi, koska muuten seurauksena olisi epämääräinen sotku ja kaaos. Vaikkapa vain luterilainen kirkko ei pysyisi tolpillaan ja koossa, jos se sekoittuisi käytännössä esim. islamin, juutalaisuuden ja jehovalaisuuden kanssa. Niiden vedettyjen rajojen sisäpuolellakin on monien mielestä ihan liian paha sekasotku, myös maailmanlaajuisesti, jota asiaa ateistit jaksavat täällä(kin) paheksua, kuten tässä nimimerkki UusiaUskontoja.

        Se on sitten eri asia, miten ihmiset henkilökohtaisesti uskovat tai ovat uskomatta. Joissakin suunnissa sitä kytätään tarkkaan, suurissa kirkoissa voi olla käytännössä melkein mikä vain kunhan on kirkon jäsen.

      • a-teisti
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Järjestäytyneiden uskontojen, ainakin suurempien, on vähän pakko vetää "viralliset" rajat sen mukaan, mitä niihin katsotaan kuuluvaksi, koska muuten seurauksena olisi epämääräinen sotku ja kaaos. Vaikkapa vain luterilainen kirkko ei pysyisi tolpillaan ja koossa, jos se sekoittuisi käytännössä esim. islamin, juutalaisuuden ja jehovalaisuuden kanssa. Niiden vedettyjen rajojen sisäpuolellakin on monien mielestä ihan liian paha sekasotku, myös maailmanlaajuisesti, jota asiaa ateistit jaksavat täällä(kin) paheksua, kuten tässä nimimerkki UusiaUskontoja.

        Se on sitten eri asia, miten ihmiset henkilökohtaisesti uskovat tai ovat uskomatta. Joissakin suunnissa sitä kytätään tarkkaan, suurissa kirkoissa voi olla käytännössä melkein mikä vain kunhan on kirkon jäsen.

        Kommentoin sitä tulkintojen laveutta joka on niin laaja että kristinuskon(kin) ja Raamatun pohjalta voidaan ylipäätään tehdä opillisia tulkintoja jotka ovat sitten jo joidenkin mielestä niin kaukana "oikeasta" kristinuskosta ettei näitä tulkintoja voida katsoa edes kristinuskoon kuuluviksi vaikka palvottava jumala on kuitenkin itse asiassa aivan sama jumala.

        Ajatellaanpa tuota kolminaisuusoppia tai Jeesuksen jumaluutta. Mahtaako Jumala jos olemassa on oikeasti takertua moisiin muotoseikkoihin? Mitä luulet?

        Mutta eiväthän kaikki voi myöntää muslimienkin loppujen lopuksi palvelevan samaa jumalaa kuin mitä kristitytkin palvelevat vaikka näinhän se asia on.

      • kris-tit-ty
        a-teisti kirjoitti:

        Kommentoin sitä tulkintojen laveutta joka on niin laaja että kristinuskon(kin) ja Raamatun pohjalta voidaan ylipäätään tehdä opillisia tulkintoja jotka ovat sitten jo joidenkin mielestä niin kaukana "oikeasta" kristinuskosta ettei näitä tulkintoja voida katsoa edes kristinuskoon kuuluviksi vaikka palvottava jumala on kuitenkin itse asiassa aivan sama jumala.

        Ajatellaanpa tuota kolminaisuusoppia tai Jeesuksen jumaluutta. Mahtaako Jumala jos olemassa on oikeasti takertua moisiin muotoseikkoihin? Mitä luulet?

        Mutta eiväthän kaikki voi myöntää muslimienkin loppujen lopuksi palvelevan samaa jumalaa kuin mitä kristitytkin palvelevat vaikka näinhän se asia on.

        Tässä on kaksi tasoa, toinen tuo "virallinen ylätaso", josta olen kirjoittanut, ja toinen syvempi, henkilökohtaisempia uskonsisältöjä koskeva. Jälkimmäisiä on periaatteessa yhtä paljon kuin on kristittyjäkin, eikä niiden pohjalta voisi olla mitään järjestäytynyttä uskontoa, vaan olisi miljoonia yhden ihmisen uskontoja :D Keskitasolla, erilaisten kristillisten suuntausten tasolla, järjestäytynyt uskonto toimii käytännössä, mutta kun koko kristikunnalla on kuitenkin yhteinen usko Kristukseen, niin siltä pohjalta määritellään yhteisen uskonnon rajat. Te ette näytä oikein käsittävän, että usko Kristukseen poikkeaa niin paljon uskosta "kristuksettomaan" jumaluuteen, että se on eri uskonto. Se poikkeaa nimenomaan kokemuksellisella tasolla.

        "Ajatellaanpa tuota kolminaisuusoppia tai Jeesuksen jumaluutta. Mahtaako Jumala jos olemassa on oikeasti takertua moisiin muotoseikkoihin? Mitä luulet?"

        Uskon, ettei Jumala takerru ihmisten luomiin jumalakuviin, koska sellaisia kaikki ihmisten käsitykset Jumalasta ovat. Jumala on täysin suvereeni ja äärettömästi noiden jumalakuvien yläpuolella. :) Me ihmiset noita kuviamme tarvitsemme, koska emme kykene mieltämään Jumalan rajattomuutta, vaan tarvitsemme jotain selvärajaisempaa hahmoa, johon tarttua ajatuksillaan ja tunteillaan. Se on ok ja meidän kannaltamme välttämätöntä, kunhan käsittäisimme, että se on vain meidän kuvamme Jumalasta. Tämäkin on tietysti vain osa minun jumalakuvaani, faktatietoa asiasta kun ei ole kenelläkään.

        Kolmiyhteinen jumaluus on "kuva", yritys ilmaista Jumalasta jotain vaikeasti miellettävää tai suorastaan sitä, mitä sanat eivät yllä kuvaamaan. Jeesuksen jumaluus on osa kolmiyhteisyyttä. Jumalan yli inhimillisen ymmärryksen käyvä rakkaus näkyy siinä, että Hän tuli itse meidän kaltaiseksemme ihmiseksi ja kärsi ja kuoli ihmisenä meidän puolestamme. Tämäkin on "kuva", mutta se kertoo siitä Rakkaudesta, joka ei ole syntyisin tältä Tellukselta, ja johon itse uskon.

      • Raamattuni1933
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Tässä on kaksi tasoa, toinen tuo "virallinen ylätaso", josta olen kirjoittanut, ja toinen syvempi, henkilökohtaisempia uskonsisältöjä koskeva. Jälkimmäisiä on periaatteessa yhtä paljon kuin on kristittyjäkin, eikä niiden pohjalta voisi olla mitään järjestäytynyttä uskontoa, vaan olisi miljoonia yhden ihmisen uskontoja :D Keskitasolla, erilaisten kristillisten suuntausten tasolla, järjestäytynyt uskonto toimii käytännössä, mutta kun koko kristikunnalla on kuitenkin yhteinen usko Kristukseen, niin siltä pohjalta määritellään yhteisen uskonnon rajat. Te ette näytä oikein käsittävän, että usko Kristukseen poikkeaa niin paljon uskosta "kristuksettomaan" jumaluuteen, että se on eri uskonto. Se poikkeaa nimenomaan kokemuksellisella tasolla.

        "Ajatellaanpa tuota kolminaisuusoppia tai Jeesuksen jumaluutta. Mahtaako Jumala jos olemassa on oikeasti takertua moisiin muotoseikkoihin? Mitä luulet?"

        Uskon, ettei Jumala takerru ihmisten luomiin jumalakuviin, koska sellaisia kaikki ihmisten käsitykset Jumalasta ovat. Jumala on täysin suvereeni ja äärettömästi noiden jumalakuvien yläpuolella. :) Me ihmiset noita kuviamme tarvitsemme, koska emme kykene mieltämään Jumalan rajattomuutta, vaan tarvitsemme jotain selvärajaisempaa hahmoa, johon tarttua ajatuksillaan ja tunteillaan. Se on ok ja meidän kannaltamme välttämätöntä, kunhan käsittäisimme, että se on vain meidän kuvamme Jumalasta. Tämäkin on tietysti vain osa minun jumalakuvaani, faktatietoa asiasta kun ei ole kenelläkään.

        Kolmiyhteinen jumaluus on "kuva", yritys ilmaista Jumalasta jotain vaikeasti miellettävää tai suorastaan sitä, mitä sanat eivät yllä kuvaamaan. Jeesuksen jumaluus on osa kolmiyhteisyyttä. Jumalan yli inhimillisen ymmärryksen käyvä rakkaus näkyy siinä, että Hän tuli itse meidän kaltaiseksemme ihmiseksi ja kärsi ja kuoli ihmisenä meidän puolestamme. Tämäkin on "kuva", mutta se kertoo siitä Rakkaudesta, joka ei ole syntyisin tältä Tellukselta, ja johon itse uskon.

        Se mitä sanoit, kumoat melkoisen määrän Raamatun jakeita VT ja UT.

      • fda
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Tässä on kaksi tasoa, toinen tuo "virallinen ylätaso", josta olen kirjoittanut, ja toinen syvempi, henkilökohtaisempia uskonsisältöjä koskeva. Jälkimmäisiä on periaatteessa yhtä paljon kuin on kristittyjäkin, eikä niiden pohjalta voisi olla mitään järjestäytynyttä uskontoa, vaan olisi miljoonia yhden ihmisen uskontoja :D Keskitasolla, erilaisten kristillisten suuntausten tasolla, järjestäytynyt uskonto toimii käytännössä, mutta kun koko kristikunnalla on kuitenkin yhteinen usko Kristukseen, niin siltä pohjalta määritellään yhteisen uskonnon rajat. Te ette näytä oikein käsittävän, että usko Kristukseen poikkeaa niin paljon uskosta "kristuksettomaan" jumaluuteen, että se on eri uskonto. Se poikkeaa nimenomaan kokemuksellisella tasolla.

        "Ajatellaanpa tuota kolminaisuusoppia tai Jeesuksen jumaluutta. Mahtaako Jumala jos olemassa on oikeasti takertua moisiin muotoseikkoihin? Mitä luulet?"

        Uskon, ettei Jumala takerru ihmisten luomiin jumalakuviin, koska sellaisia kaikki ihmisten käsitykset Jumalasta ovat. Jumala on täysin suvereeni ja äärettömästi noiden jumalakuvien yläpuolella. :) Me ihmiset noita kuviamme tarvitsemme, koska emme kykene mieltämään Jumalan rajattomuutta, vaan tarvitsemme jotain selvärajaisempaa hahmoa, johon tarttua ajatuksillaan ja tunteillaan. Se on ok ja meidän kannaltamme välttämätöntä, kunhan käsittäisimme, että se on vain meidän kuvamme Jumalasta. Tämäkin on tietysti vain osa minun jumalakuvaani, faktatietoa asiasta kun ei ole kenelläkään.

        Kolmiyhteinen jumaluus on "kuva", yritys ilmaista Jumalasta jotain vaikeasti miellettävää tai suorastaan sitä, mitä sanat eivät yllä kuvaamaan. Jeesuksen jumaluus on osa kolmiyhteisyyttä. Jumalan yli inhimillisen ymmärryksen käyvä rakkaus näkyy siinä, että Hän tuli itse meidän kaltaiseksemme ihmiseksi ja kärsi ja kuoli ihmisenä meidän puolestamme. Tämäkin on "kuva", mutta se kertoo siitä Rakkaudesta, joka ei ole syntyisin tältä Tellukselta, ja johon itse uskon.

        Kuvittelet siis, että kristinuskossa on jotain kokemuksia jotka ovat sille uniikkeja. Jos näin ajattelet olet hyvin väärässä. Samanlaista avatar/gurupalvontaa on esiintynyt iät ja ajat idässä.

      • kris-tit-ty
        Raamattuni1933 kirjoitti:

        Se mitä sanoit, kumoat melkoisen määrän Raamatun jakeita VT ja UT.

        Kyllä varmastikin. Sanoi uskonasioista mitä tahansa, aina löytyy Raamatusta liuta jakeita, jotka kumoavat sen. :)

      • kris-tit-ty
        fda kirjoitti:

        Kuvittelet siis, että kristinuskossa on jotain kokemuksia jotka ovat sille uniikkeja. Jos näin ajattelet olet hyvin väärässä. Samanlaista avatar/gurupalvontaa on esiintynyt iät ja ajat idässä.

        En kuvittele. Enhän tiedä sen enempää kuin sinäkään, mitä kaikkea miljardit ihmiset maailman sivu ovat kokeneet ja mistä syystä. Sen vain tiedän, että ainakin tietynlainen kokemus synnyttää uskon Kristukseen, mutta jonkin muun uskonnon piirissä se voi synnyttää uskon johonkin muuhun. Pitäisi olla Jumala tietääkseen tuollaiset asiat.

      • fda
        kris-tit-ty kirjoitti:

        En kuvittele. Enhän tiedä sen enempää kuin sinäkään, mitä kaikkea miljardit ihmiset maailman sivu ovat kokeneet ja mistä syystä. Sen vain tiedän, että ainakin tietynlainen kokemus synnyttää uskon Kristukseen, mutta jonkin muun uskonnon piirissä se voi synnyttää uskon johonkin muuhun. Pitäisi olla Jumala tietääkseen tuollaiset asiat.

        Aika paljon tiedän tutkimani perusteella. Sen tiedän, että kun historiaa ja uskontotiedettä tutkii avoimin mielin tulee melko selkeästi siihen johtopäätökseen että Jumalaa tuskin on olemassa. Universaalit kokemukset viittaavat johonkin muuhun. Ne eivät tunnu vaativan/synnyttävän mitään jumalkäsityksiä tai suhdetta, ellei kokija sellaista hae ja halua. Aika usein kokija vain päättelee sen sisällön merkitykset sen perusteella minkälainen uskonto on ohjelmoitu kokijalle sisään.

      • Raamattu1933
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Kyllä varmastikin. Sanoi uskonasioista mitä tahansa, aina löytyy Raamatusta liuta jakeita, jotka kumoavat sen. :)

        Se mitä sanoin, se oli vain testaus miten vastaat.
        Testini paljasti, että olet tosi kristitty.
        Ole siunattu

      • kris-tit-ty
        fda kirjoitti:

        Aika paljon tiedän tutkimani perusteella. Sen tiedän, että kun historiaa ja uskontotiedettä tutkii avoimin mielin tulee melko selkeästi siihen johtopäätökseen että Jumalaa tuskin on olemassa. Universaalit kokemukset viittaavat johonkin muuhun. Ne eivät tunnu vaativan/synnyttävän mitään jumalkäsityksiä tai suhdetta, ellei kokija sellaista hae ja halua. Aika usein kokija vain päättelee sen sisällön merkitykset sen perusteella minkälainen uskonto on ohjelmoitu kokijalle sisään.

        Aivan, ihminen tulkitsee kokemuksiaan sen katsomuksen mukaan, mikä hänellä on käytössään/käytettävissään. Joskus kokemus ei istu siihen, ja silloin tulee ristiriita. Tuo katsomus voi olla jokin uskonto tai uskonnottomuus (sillä akselilla jos liikutaan). Tulkitsi ihminen kokemuksiaan uskonnon tai uskonnottomuuden mukaan, se on uskoa kaikki tyynni, koska tietoa ei ole.

      • kris-tit-ty
        Raamattu1933 kirjoitti:

        Se mitä sanoin, se oli vain testaus miten vastaat.
        Testini paljasti, että olet tosi kristitty.
        Ole siunattu

        Nyt putosin kärryiltä. Oletin, että olet ns. raamattu-uskollinen ja pidät minua vastaukseni perusteella vääräoppisena ei-kristittynä. Kertoisitko siis, mistä syystä olet päinvastaista mieltä, kun en ymmärrä, vai onko tässä vain jokin informaatiokatkos ja väärinkäsitys?

      • JukkaSalo
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Nyt putosin kärryiltä. Oletin, että olet ns. raamattu-uskollinen ja pidät minua vastaukseni perusteella vääräoppisena ei-kristittynä. Kertoisitko siis, mistä syystä olet päinvastaista mieltä, kun en ymmärrä, vai onko tässä vain jokin informaatiokatkos ja väärinkäsitys?

        Älä ota tosissaan noita ateistien provo kantoja, se on ateistin ajankulua.

      • kris-tit-ty
        JukkaSalo kirjoitti:

        Älä ota tosissaan noita ateistien provo kantoja, se on ateistin ajankulua.

        No katsotaan, mitä kirjoittaja vastaa vai vastaako mitään. Testi tämäkin :D

      • fda
        kris-tit-ty kirjoitti:

        Aivan, ihminen tulkitsee kokemuksiaan sen katsomuksen mukaan, mikä hänellä on käytössään/käytettävissään. Joskus kokemus ei istu siihen, ja silloin tulee ristiriita. Tuo katsomus voi olla jokin uskonto tai uskonnottomuus (sillä akselilla jos liikutaan). Tulkitsi ihminen kokemuksiaan uskonnon tai uskonnottomuuden mukaan, se on uskoa kaikki tyynni, koska tietoa ei ole.

        Ei kaikkeen tarvita uskoa. Mielestäni ainoastaan konkreettisiin tai toistettaviin asioihin kannattaa investoida uskomuksien suhteen. Kaikki muu on ylimääräistä höttöä ilman funktiota.

        Kypsempi ratkaisu on olla tekemättä johtopäätöksiä ilman hyviä perusteita. Miettiä onko tämä kokemus läsnäolosta nyt oikeasti Jeesus, Krishna, Odin vai ihan vaan pelkkä kokemus läsnäolosta.

      • kris-tit-ty
        fda kirjoitti:

        Ei kaikkeen tarvita uskoa. Mielestäni ainoastaan konkreettisiin tai toistettaviin asioihin kannattaa investoida uskomuksien suhteen. Kaikki muu on ylimääräistä höttöä ilman funktiota.

        Kypsempi ratkaisu on olla tekemättä johtopäätöksiä ilman hyviä perusteita. Miettiä onko tämä kokemus läsnäolosta nyt oikeasti Jeesus, Krishna, Odin vai ihan vaan pelkkä kokemus läsnäolosta.

        Se kokemus, mitä minä tarkoitan, ei ole kokemus läsnäolosta vaan kokemus rakkaudesta, jollaiseen ihmiset eivät vajavaisuudessaan yllä. Se kokemus "muljahuttaa sydämen ympäri", ja siihen asentoon se jää. Minulla se muljahti melkein yhdeksänvuotiaana.

        Kysymys ei siis ole "pään uskosta", jollaista tuo kuvaamasi harkittu konkreettisiin ja toistettaviin asioihin uskominen on, vaan "sydämen uskosta", joka ei ole harkinnanvarainen ja joka vain on. Se ei ole "uskomista" eli uskomisen harjoittamista, vaan uskoa.

    • a-teisti

      Uusia suuria jumala-uskontoja ihan puhtaalta pöydältä tuskin enää syntyy mutta jonkilainen muu massaliikehdintä joka omaa elementtejä jotka ovat tyypillisiä uskonnoille on mahdollista.

      Jossakin pohdittiin joskus mitä tapahtuisi jos saisimme kontaktin johonkin meihin verrattuna ylivertaiseen älylliseen elämään. Yksi ehdotus oli että tämän ylivertaisen älyn ympärille muodostuisi uskonto. Mahdollista kai tuokin mutta en usko vain tuohon kontaktiin.

      • fda

        Se varmaankin riippuisi, mikä näiden vierailijoiden elämänkatsomus sitten olisi ja kuinka se olisi verrattavissa meidän uskontoihin. Luultavasti kehittyneempi kansa olisi ainakin nämä "ugh, minä seurata kivikauden sääntökokoelma ja pakottaa muut sama kirja huhhahhei" taaksensa jo ajat sitten.

      • Profetiaapukkaa
        fda kirjoitti:

        Se varmaankin riippuisi, mikä näiden vierailijoiden elämänkatsomus sitten olisi ja kuinka se olisi verrattavissa meidän uskontoihin. Luultavasti kehittyneempi kansa olisi ainakin nämä "ugh, minä seurata kivikauden sääntökokoelma ja pakottaa muut sama kirja huhhahhei" taaksensa jo ajat sitten.

        Profetia sinulle: Sinustakin tulee vielä kristitty vanhainkodin kiikkustuolissa

      • fda
        Profetiaapukkaa kirjoitti:

        Profetia sinulle: Sinustakin tulee vielä kristitty vanhainkodin kiikkustuolissa

        Kyllä minua on nyt protetioilla ja jopa hyvin ristiriitaisilla sellaisilla siunattu. Kun tietäisit mitä aikaisemmat hihut ovat profetioineet, niin et ehkä asettuisi niitä vastaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      14
      1412

    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1285

    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1182

    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1072

    5. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1026

    6. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      27
      1015

    7. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      9
      1003

    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      989

    9. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      981

    10. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      1
      980
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt