Voisiko joku lukea tän pitkän tekstin ja kertoa mielipiteensä tähän..
Olen nuori ihminen, koirasta haaveillut jo kauan. Olin yli puoli vuotta sitten kovassa pentukuumeessa, meillä oli ollut viimeksi koiria kun olin lapsi. Päätin ottaa ekan oman pennun. Luin pari pennunkasvatus -opasta kannesta kanteen. Asuin siinä vaiheessa onnekkaasti yksin vanhempieni omakotitalossa, kun he olivat lähteneet Helsinkiin asumaan vanhemmilleen työn takia, ja minä asuin heidän omakotitalossaan talonvahtina.
Ajattelin siis, että omakotitalo pihalla on hyvä paikka ottaa pentu. Katselin kasvattajia siitä rodusta, mihin olin ihastunut. En nyt kerro rotua, enkä kasvattajaa, mutta kyseessä iso koira.
Netissä oli ilmoitus, että myynnissä pari vähän luovutusikäistä vanhempaa pentua, jotka vielä etsivät kotia. Soitin, vaikka kasvattaja asui minusta hirveän kaukana. Sovittiin, että otan toisen pennuista. Maksoin varausmaksun ja satasen siihen päälle, eli yhteensä monta sataa euroa. Sovittiin, että maksan loput koirasta kuukausittain osamaksulla, se mahdollisuus kasvattajalla oli.
Matkustin pentua hakemaan junalla, kun en saanut mistään autoa.
Olin vähän hölmö, kun kuvittelin, että pystyn pennun kuljettamaan junassa sylissäni. Pennut olivatkin jo sen ikäisiä, että olivat tosi isoja, aikuisen keskikokoisen koiran kokoisia..
Sain nähdä pennut ensin pakettiauton takaosan ikkunasta, ne olivat siellä häkissä. Isoja, levottomina pyöriviä koiria, sotkuisessa häkissä.
Me juteltiin siinä kasvattajan kanssa ja käytiin pikku lenkillä koirien kanssa metsäpolulla. Molemmat koirat vetivät joka suuntaan ja syöksähtelivät ja sähelsivät, no eihän siinä mitään, nuoria innokkaita koiria.
Vähän epäilytti kyllä, kannattaako minun ottaa pentua sittenkään, kun ne olivat jo niin isoja, eikä niihin saanut mitään kontaktia.. Eivät kiinnittäneet meihin ihmisiin, puheisiimme tai käsky-yrityksiin mitään huomiota, menivät vain hurjaa vauhtia sikinsokin.
Sain sitten päättää kumman otan. Tein valintani, ja jonkun tunnin päästä kasvattaja jätti minut koiran kanssa juna-asemalle. Mukaan hän antoi rokotus paperit ym eläinlääkärijutut ja ostosopimuksen ja hoito-ojeet ja ym paperit, hihnan ja ruokaa. Minua jo siinä vaiheessa todellakin kummastutti se, miten kasvattaja uskalsi jättää minut sinne koiran kanssa.. Kun koira ei olisi millään halunnut jättää kasvattajaa, vaan se veti auton suuntaan hullusti, jouduin melkeen kantamaan sen pois parkkipaikalta..
Siinä vaiheessa alkoi tuntua siltä, ettei tästä tule mitään, kun koira ei selvästi halunnut jäädä luokseni, enkä saanut mitään kontaktia siihen.. Se oli tietysti ihan hermostunut, sain pidellä ja vetää sitä kaikin voimin, että sain sen kanssani istumaan ja rauhoittumaan. Ruoka ei motivoinut sitä. Se ei noteerannut puhettani edes korviensa liikkeillä.
Tajusin, että sopivaa junaa meille ei enää ollut, jouduimme menemään bussilla. Onneksi iltabussi oli tosi tyhjä. Jouduin nostamaan painavan koiran bussiin. Se ei suostunut liikkumaan bussin suuntaankaan, se oli niin peloissaan. Se oli kauhusta kankea, kuin ei olisi ikinä ihmisten ilmoilla ollutkaan.. Bussimatka kesti ikuisuuden, ja siellä oli järkyttävän kuuma. Pelotti vain ajatellakin, kuinka kuuma paksuturkkisella kaverilla oli. Kyllä se matkaksi rauhoittui ja makasi lattialla. Yritin juottaa sille vettä niin paljon kuin mahdollista.
Päästiin myöhään illalla kotiin. Koira ravasi talossa edestakaisin ja tutki paikkoja. Yritin jutella sille ja näyttää sille leluja ja tavaroita ja luita, se oli aika välinpitämätön ja ihmeissään uudesta paikasta.
Eka yö oli kamala. En nukkunut varmaan minuuttiakaan. Nukkumapaikkani oli koiran vieressä, olin lukenut että se rauhoittaa pentua. Koira ei nukkunut ollenkaan, ravata jolkotti vaan ympäri taloa. Lisäksi, sen maha meni sekaisin (jännitys?) vainka tarjosin sille samaa ruokaa kuin kasvattaja.. Eikä se suostunut tekemään tarpeitaan ulos.. Joten käytännössä siivosin pissoja ja kakkoja jatkuvasti..
Yksi yö yritin nukkua toisessa huoneessa, että olisin saanut edes puolen tunnin unet. Koira mylvi ja piti sellaista ääntä että huhhuh, hyppi seiniä pitkin suurinpiiretein.. Ei halunnut olla yksin. Otin sen viereeni. Enkä siis nukkunnut taaskaan. Pentu ei vaan halunnut olla yksin tai päästää mua silmistään, kotona se vaelsi perässäni ja ei antanut mun laittaa edes vessan ovea kiinni.
Sisäsiisteyskasvatus alkoi heti. Seuraavina päivinä olin koiran kanssa ulkona tuntitolkulla. Lenkillä tienposkessa, pihanurmella, metsäpolulla, pellolla.. Oltiin ulkona satoi tai paistoi.. Koira ei kakannut eikä pissannut ulos KERTAAKAAN. Heti kun mentiin sisälle, teki tarpeensa lattialle. Vaikka yritin juosta sen kanssa ulos..
Tottakai, se on tälläistä säätämistä kun eläintä opettaa sisäsiistiksi, mutta, kun sen ikäiset koirat on yleensä jo sisäsiistejä jos niistä meinataan sisäkoiria.. Ja pikkupennun kakat ka pisut on vähän helpompi siivoja kun ison koiran :/
Jatkan tätä, ei mahdu tähän kenttään koko teksti......
Hämärä kasvattaja?
29
1003
Vastaukset
- Koirastaluopunut
Aloitus jatkuu...
Minulla oli koirasta sellainen olo alusta saakka, että se ei ollut tottunut ihmisten kanssa oloon. Vaikka kasvattaja väitti, että pennut on sosiaalistettu ja ne ovat tottuneet ihmisiin, autoihin, sisällä oloon jne. Ja että en sopivat sisäkoiriksi, siltä ei tämä kyllä tuntunut.. Jos se on tottunut nukkumaan ulkona, on sisällä varmasti liian kuuma.
Koira oli ilmeisesti ollut suurimman osan elämäänsä ollut ulkotarhassa, missä tämä kasvattaja koiriaan pitää. Jos koira on puolivuotiaaksi kokoajan tarhassa, ei se tietenkään ole sisäsiisti eikä sosiaalinen ihmisen kanssa. En usko että koiria oli kauheasti lenkitetty eikä viety ihmisten ilmoille. Se vihasi pannankin laittamista kaulaan, lähti aina karkuun kun otin pannan esiin.
Jos pentu oli todellisuudessa ollut aina ennen vain ulkotarhassa (maalla, metsäisessä ympäristössä) ei se mitenkään ole voinut tottua tuntemattomiin ihmisiin, autoihin, hihnassa kulkemiseen jne.. Kasvattaja olisi voinut kertoa mulle TODEMMUKAISEMMIN koiran taustasta..
Yksin ilta se sitten kakkasi ulkona jalkakäytävälle, kehuin vuolaasta ja annoin makkaranpalan, se ei edes ottanut sitä suuhunsa.
Olin ihan toivoton. Löysän kakan siivoilu (maha oli löysällä päiviä) ja jatkuva valvomienn turhauttivat ja olin epätoivoinen. Kyselin kasvattajalta neuvoa, ja hän yritti tsempata ja kuulostaa positiiviseltä.
Pentuni oli IHANA, kaunis, selvästi älykäs koira, mutta olin vain ihan voimaton sen kanssa. Meilla oli harvoja hyviä hetkiä, kun koira makasi jalkojeni juuressa tai pää sylissäni kun silittelin sitä. Kuitenkin suurin osa ajasta oli sitä, että olin ihan hermostunut ja neuvoton ja koira huomasi sen.
Alkoi tuntua, että mun on pakko palauttaa pentu kasvattajalle.. Että en pysty pitämään sitä.. Se ei kuunnellut mitään mitä sille puhui, ei katsonut melkeen ollenkaan silmiin, ei ottanut kontaktia, oli 0% miellyttämisenhaluinen.. Se kakki ja pissi VAIN sisälle, se ei nukkunut..
Hihnassa sillä oli kova meno, veti ja häselsi joka suuntaan. Olen hihnakasvatuksesta lukenut paljon, ja se alkoikin harjoittelulla nopeasti sujua, no ainakin siinä määrin, että koira tuli luokseni kun pysähdyin sen erehtyessä kiskomaan. Mutta -> se syöksähti vetoon heti taas sen jälkeen. No tämä on toki tyypillistä pennulle, hihnassa kävely vaatii pitkäjänteistä harjoitusta. Olin siihen ihan valmis kyllä.
Toisten koirien ohittaminen meiltä sujui hyvin, jos pentuni alkoi ähisemään vastaantulejalle, kiinnitin sen huomion vain taputtamalla käsiäni yhteen, ja sille puhumalla ja pääsimme hienosti muiden ohi.
Multa loppui loma ja mun oli pakko mennä kouluun. Olin yrittänyt jättää pentua yksin aina tietyiksi ajoiksi, että se pärjää pidempiä aikoja yksin. Olisi tietenkin pitänyt munkin ymmärtää, että muutos oli ihan liian nopea. Kun tulin koulusta kotiin, mua odotti hirveä sotku. Seuraavana koulupäivänö koira oli syönyt seinään reiän ja kiskonut listat irti. Itketti ihan. Ostin sille sitä koirien eroahdistuksene tarkoitettua koiraa rauhoittavaa suihketta, jonka piti olla tehokasta, mutta pentuun se ei vaikuttanut mitenkään.
Tapasimme pennun kanssa ystävääni ja hänen innokasta koiraansa yksi päivä. Menimme kyläilemään autolla, ja autossa koirani istui ihan rauhassa. Kaverini koira tapasi pentuni pihalla ja haukkui sille ihan hulluna, oisi varmaan heti käynyt sen kimppuun tutustumaan ja haistelemaan, mutta siitä olisi voinut syntyä sellainen rähinä ettei olisi ollut paljoa väliin menemistä, kaksi isoa ja vahvaa koiraa.
Kaverini sanoi koirastani heti, että siitä huomaa, ettei se ota mitään kontaktia ihmiseen, että se on ihan kuin villieläin.. Kaverini kotona pentuni taas jolkotteli tavalliseen tapaansa, ihan omassa maailmassaan, tutkiskeli paikkoja, ei noteerannut meitä tai kaverini koiraa, jota hän sai pidellä paikoillaan.
Kaverini, jolla on vahva koiratausta, yritti ottaa koiraani kontaktia, vähän leikittää sitä ja opettaa sille temppua. Kyllä se vähän meni maahan, kun ymmärsi miten namin saa. Siihen sen kiinnostus siihen loppuikin.. Kaverini sanoi, ettei koirani yhtään katso ihmistä silmiin, sitä ei selvästi ole YHTÄÄN leikitetty tai opetettu ottamaan katsekontaktia. Se ei osannut leikkiä.. Se ei tajunnut leluja ollenkaan.
Itku kurkussa jo kerroin kaverilleni ongelmistani koiran kanssa, ja kuinka väsynyt olin, ja että en voinut enää mennä kouluun, ettei koira söisi lisää reikiä vanhempieni talon seiniin. Sanoin, että mun on varmaan pakko palauttaa pentu kasvattajalle. Kaveri tsemppasi vielä sinnittelemään pari päivää, josko tilanne rauhoittuisi. Mutta musta tuntui että olin tehnyt väärän päätöksen ja että oli parempi viedä koira takaisin..
KOSKA, jos minä en ole pennulle hyvä omistaja enkä oikea koti, en voi pitää sitä, tai siitä tulee ongelmakoira. Sitä en halunnut koiralle.
Jatkan vielä....- Koirastaluopunut
Jatkoa vielä.... ->
Lopulta sovin kasvattajan kanssa, että vien koiran hänelle takaisin, vaikka se oli kurjaa ja nöyryyttävää. Tuntui, että se oli paras ratkaisu. Olin ihan rakastunut pentuun, mutta en tuntenut pärjääväni sen kanssa, ja mun oli pakko käydä koulua, eikä pentua voinut jättää kotiin yksin..
Se koko päivä kun palautin koiran, oli kamala.. Itkin koko pitkän junamatkan hillittömästi lemmikkivaunussa.. En olisi halunnut viedä suloista ja kaunista koiraani takaisin.. Mutta musta tuntui, että mun oli pakko. Ja olin kuolemanväsynyt ja vähän järkyttynyt huonosta kokemuksesta.
Kun kuljimme juna-asemilla ihmisten seassa, koira oli taas niin kauhusta kankea, ei taatusti ikinä ollut nähnyt niin paljon ihmsiä. Se veti hirväellä voimalla ja olisi helposti saanut mut kumoon. Jouduin pitelemaan sitä kaikin voimin rinnallani kävellessäni, koko kehini painolla.. Ihan kuin villipedon olisi tuonut keskelle ihmisjoukkoa.
Vaikka aika olisi saattanut parantaa tilanteen koiran kanssa, se ois voinut tottua olemaan sisällä ja se olis voinut tottua MINUUN, ois voinut oppia piankin sisäsiistiksi jne, mulla ei vaan ollut saumaa eikä ROHKEUTTA pitää sitä.. En nimittäin halunnut/ uskaltanut ottaa sitä riskiä, että tarjoan koiralle vääränlaisen kodin ja siitä kasvaa ongelmatapaus, jota en pysty pitelemaan.
Kasvattaja vaikutti muhun vähän pettyneeltä. Se sanoi ettei halua "syyttää mua". Se tuntui vähän pahalta.. Tiedän, että tein mahdollisesti virhepäätelmän ottaa koira siihen tilanteeseen en tajunnut miten vanha ja iso pentu on.. MUTTA minusta kasvattajalla oli siinä iso vastuu ja hän olisi voinut miettiä pidempään, kelle antaa niin vanhan, ison ja 'VILLIINTYNEEN' (ulkona eläneen, ihmisen kanssa toimimiseen tottumattoman) koiran.. Kannattaako antaa nuorelle ensikoiraksi ja SISÄKOIRAKSI? Minusta hän anoi minulle koirasta liikoja lupauksia ja ei kertonut kaikkea, mitä olisi pitänyt..
Kasvattaja ei palauttanut mulle EUROAKAAN. En kehannut tosin kyselläkään niitä rahoja sitten enempää. Enkä oisi jaksanutkaan, olin niin itkuherkässä tilassa. Se otti multa takaisin sopimuksen ja eläinlääkärin paperit jne. Ymmärrän, että varausmaksua koirasta ei saa takaisin, jos koiran panlauttaa, mutta olisi hän edes voinut sen yhden satasen maksaa takaisin..
Se vei koiran autolla ja mä jäin oottamaan junaa, samalla surullisena, samalla helpottuneena.
Juttelun asiasta kavereideni kanssa, moni sanoi, että kasvattaja vaikutti vähän epäilyttävältä. Se, ettei se maksanut mitään mulle takaisin, että se otti vaan mun allekirjoittaman sopimusken takaisin itselleen, jne. Ja että hän ei alunperinkään ehkä kertonut pennusta kaikkea tai siis antoi koiran mulle aivan liian heppoisin perustein.
Koiraa pitäisi miettiä ensisijaisesti, mikä on sille parasta, mistä se saa parhaan kodin, minkälaisen ympäristön ja millaista osaamista se vaatii.. Tästä kasvattajasta jäi sellainen maku suuhun, että se halusi vaan ÄKKIÄ pennun myytya ja rahat käärittyä..
Se puhuikin mulle koiran ostohetkelle kaikkea heidän perheen huonosta taloudellisesta tilanteesta, joten ei mikään ihme, jos koirista saatavat rahat on heille tärkeitä.
Kauhukuva, joka nousi mun ja kaverini mieleen, oli se, että mitä jos tuo pentu jonka palautin, oli ennenkin myyty johkin kotiin, ja palautettu, ja että kasvattaja tietää, että koira on 'ongelmallinen', ja tekee tuota samaa kaikille ostajille, eli antaa koiran kotiin, sitten kun se palautetaan, ai maksa enää takaisin, vaan näin käärii koiralla rahaa..
Koira oli jo sen verran vanha, että jäin ihmettelemään, miksei se ole mennyt kaupaksi, onko se myyty ja palaulettu kenties ennenkin, mutta kasvattaja ei kerro sitä vaan haluaa multa vaan rahat pois ja pennusta eroon.
No, toivottavasti näin ei ole ja kuviteltiin omiamme.
Minusta tein ihan rohkeasti kun kuitenkin silloin myönsin tappioni ja palautin pennun reilusti.. Ja nopeasti, ettei se ehtinyt minuun niin pahasti vielä kiintyä/ tottua. Parempi koiran olla kasvattajalla sitten edes.
Nyt, pennun palautuksesti on jo pitkä aika, olen laittanut kasvattajalle viestiä ja kysynyt koiran kuulumisia, onko de löytänyt paremman kodin jne. Haluaisin tietää, että sillä menee hyvin. Ehdin kuitenkin rakastua siihen ja yhä mietin sitä.
Kasvattaja ei kuitenkaan vastaa, vaikka on lukenut fb viestini.. Kysyin ihan asiallisesti ja mukavasti.
Koirastani oli heidän sivuillaan ja fb sivuillaan pari uutta kuvaa sen jälkeen, kun palautin sen. Nyt siitä ei ole ollut pitkään aikaan mitään uutta infoa eikä kuvaa, ei kuukausikausiin. Onko se päässyt uuteen kotiin? En tiedä. Vai onko kasvattaja pitänyt sen itsellään? En tiedä.
Vieläkin joudun jatkamaan, hiton pitkä teksti...... - Koirastaluopunut
Loput tekstistäni... ->
Pahin pelko on, että mitä jos koira on vaikka lopetettu.. Onko kasvattaja voinut lopettaa sen? Miksi hän olisi niin tehnyt? Kuvittelenko vain? Pelkäänkö turhaan? Jos pentu ei ole saanut hyvää kotia, kai hän on voinut pitää sen itsellään, omassa tarhassaan? Vaikka koira olisi sen verran ongelmallinen, ettei siitä tule kellekään sisäkoiraa, voihan se hänen tarhassaan silti olla? Mutta miksi kasvattaja ei vastaa mitään...
Onko hän minulle vihainen? Kiireinen, ei ehdi vastata? Kaikki mahdollisuudet vilisee mun mielessä kun olen koiran kohtalosta huolissani. Eikä kasvattaja kehtaa vastata ja kertoa..
Olen lukenut nyt hänestä viime aikoina paljon keskustalua netistä, että joidenkin mukaan hän rahastaa pennuilla, teettää niitä samoilla nartuilla liikaa vuoden aikana jne.. Myy kerralla hirveästi pentuja ja kokoajan kauppa pystyssä.. Että jotain rahastuksen makua siinä kyllä on.
Pelko pennun hankkimisesta on laantunut. Se EI ollut hieno kokemus, mutta opin siitä PALJON. En saa tehdä niin hätiköityä päätöstä mun pitää ottaa kasvattajasta parempi selko. Ja tutustua pentuun ennalta.. Että tiedän saavani nuoren ja pienen pennun, jonka kasvatus on vasta. alussa..
Ehkä tulevaisudessa otan uuden pennun, todellakin eri kasvattajalta (luotettavalta), käyn tsekkaamassa paikan ja koirat etukäteen ennen kuin päätän mitään.
Mitä mieltä te olette, kuulostiko kasvattaja/ hänen toimintansa reilulta? Miten voisin saada tietää, mitä palauttamalle pennulleni kuuluu? Antakaa jotain neuvoja.
Kiitos jos joku jaksoi lukea, ja ei tarvitse vastata ilkeästi, otan vastaan rakentavaa palautetta! - Tarkasti
Hei!
Ihan ensimmäisenä tulee -sori vaan- mieleen, että olet tehnyt huonoja valintoja.
1) luit koirakirjoja, mutta silti maksoit varausmaksun näkemättä pentua/emoa ja otit koiran takakontista, et selvittänyt, miksi pennut vielä myynnissä vanhempana
2) otit rodun, jolle et selvästi pärjää (pitää myös itse ottaa vastuu)
3) et tarjonnut koiralle ulkona olemisen vaihtoehtoa, jos se siellä on tottunut olemaan ja sisällä tuli ongelmia, vaikka sulla oli omakotitalo
4) et ottanut huomioon opiskelujasi - vaikka pentu olisi ollut pieni sen ottaessasi, sille olisi voinut tulla eroahdistuksen oireet
5) opetitko kontaktia vai valittelitko vaan kun ei ota?
Siinä olet ihan oikeassa, että kasvattajan olisi pitänyt kertoa koirasta totuudenmukaisesti. Maksamasi rahat tai osa niistä olisi pitänyt palauttaa sopimuksesta riippuen. Kasvattaja olisi voinut vastata viestiisi, mutta ei kait hänellä ole mitään velvoitteita päivittää kuulumisia. Siinäkin olet oikeassa, että tiesit rajasi ja ymmärsit luopua koirasta. Valitettavasti kasvattajan luona ei taida olla sen paremmat oltavat.
Kuten sanoitkin, varmasti olet oppinut tapahtuneesta ja tulevaisuudessa teet viisaammin esim. rotu- ja kasvattajavalinnat. Harmi, että ensikokemuksesta tuli huono/rankka, toivottavasti kuitenkin löydät sen juuri sulle sopivan karvakamun!
- tiivitaavetti
Jaksoin lukea mielenkiintoisen tarinasi. Hurjaa luettavaa. Mieleeni tuli, että ei sinulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin palauttaa pentu. Varmasti kaikenkaikkiaan rankka kokemus sinulle. Tietysti pennun hoitaminen on rankkaa ja välillä hermojakin raastavaa, mutta tuo kuulosti jo aivan mahdottomalle. Toivotan sinulle parempaa onnea uuden pennun hankinnassa sitten joskus, kun se on ajankohtaista.
- siberiaani
Epäonnistuminen jäytää ihmistä pitkään. Lakkaa nyt kuitenkin syyttelemästä kasvattajaa, eivät hekään sentään ennustajan kykyjä omaa. Virhearvioistaan pitää itse vastata. Oma paha virheesi oli se, että menit sopimaan pennun ostamisesta edes näkemättä sitä. Koira on ilmeisesti jo löytänyt uuden kodin eikä kasvattajalla ole mitään mielenkiintoa pitää yhteyttä sinuun. Myös sinä olit hänelle pettymys. Olet oppinut tästä kokemuksesta paljon. Eipä siinä sen enempää vatvomista ole, eteenpäin elämässä vaan. Uskon, että vielä elämääsi tassuttelee koira, joka on sinulle oikea.
- 2810
Ensikoiraksi kannattaa ottaa AINA riittävän pienikokoinen haukku, jotta jaksaa sen kanssa erimielisyyksienkin koittaessa. Niitähän tulee nuoren koiran kanssa aina vähän väliä.
- Ei.millään.pahalla
Kasvattaja ei vaikuta ihan asialliselta, mutta anteeksi nyt vaan, et vaikuta sinäkään. Oletan että olet antanut itsestäsi reippaan, innostuneen ja vastuuntuntoisen kuvan kasvattajalle. Kuvan että olet perehtynyt rotuun ja ylipäänsä koiran pitämiseen. Ehkä kertonut että koira pääsee omakotitaloon jne. Ei ne kasvattajatkaan ole mitään selvännäkijöitä, ja voi tietää millainen ihminen se lopulta on, jolle pentu päätyy. Osaa kasvattajista ei tosin edes kiinnosta, sillä pentutehtailua taitaa olla jossain määrin jo täälläkin, ja tämä kasvattaja tosiaan sinun kertomasi perusteella vaikuttaa epämääräiseltä. Sitä taas ei voi tietää mikä hänen kantansa olisi tapaukseen, jos hän olisi täällä kertomassa oman versionsa.
Mietit onko pentu jo aiemminkin ollut jollain/joillain muulla/muilla ennen sinua, ja he ovat palauttaneet sen. Paljon mahdollista, mutta se taas ei kerro pennun "viallisuudesta" vaan pikemmin ihmisten pitkäjänteisyyden puutteesta, siitä että luovutetaan heti, eikä olla valmiita työhön ja vastuuseen. Odotetaan liikaa ja luullaan että se koiranpennun hoitaminen on vain hellimistä ja pusuttelua, kun suurimmaksi osaksi se alussa on sotkujen siivoamista, ja tapojen opettamista, myös paljon, paljon rikkoutuneita tavaroita ja toisinaan pureskeltuja seiniä.
Olet aika "tyypillinen" nuori koiranottaja. Ihminen joka ottaa koiran mutta luovuttaa heti, kun kaikki ei osoittaudukaan vaaleanpunaiseksi unelmaksi. Koko ajan on paljon nuoria koiria myynnissä apulassa ja tori.fi:ssä "pitovaikeuksien" tai "yllättäen ilmenneen allergian" vuoksi, koska ihmiset vain ovat liian laiskoja. Koiran ottamiseen kannattaa varautua sillä asenteella, että se on melkolailla sama asia, kun synnyttäisit lapsen tähän maailmaan. Siitä on paljon iloa, mutta paljon työtä ja vastuuta.
Kuvailemasi perusteella vaikuttaa, että koira -parka oli aika ahdistunut ja hämllään. Osaavampi ihminen olisi saanut sen rauhoitettua, sinä itsekin taisit ymmärtää että oma hermostuneisuutesi pahensi tilannetta. Ja sisäsiisteydestä sen verran, että pentukoira ei tee tarpeitaan oikeastaan lenkillä. Sille kannattaa valita pihalta (jos on oma piha) tai jostain rauhalliselta nurmialueelta puiston nurkalla, tai tien laidassa "vessapaikka" johon vie koiran aina sen herättyä, syötyä, leikin jälkeen - ylipäänsä parin tunnin välein, ja pitää sen siinä niin kauan että se pissaa ja kakkaa. Paikkaan voi viedä vaikka paperinpalan jossa on sen omaa pissaa, joten paikassa on sen hajut ja se uskaltaa tehdä tarpeensa sinne.
Jos vielä koirasta haaveilet, niin harkitse tarkkaan, ja muista että seuraava kokemus pentuajasta ei välttämättä ole sen ruusuisempi. Koirat aikuistuvat vähän eri tahdissa koosta riippuen, mutta iso koira on aikuinen vasta noin 3 -vuotiaana. Vähintään kun edes vuoden jaksaa tehdä töitä koiransa eteen, alkaa arki helpottaa. Mahdollisuuksia sinulla olisi ollut tämänkin kanssa - olisit voinut ottaa vaikka yhteyttä koirankouluttajaan, kerta ei omat rahkeet riittäneet. Ammatti-ihminen olisi nähnyt mistä kenkä puristaa ja osannut antaa neuvot mitä tehdä. Puhut ystävästäsi jonkinlaisena "asiantuntijana" ja luotit hänenkin sanaansa koiran "viallisuudesta", mutta minusta hän ei vaikuta kovin kummoiselta asiantuntijalta, kun oma koiransakin oli käymässä pentusi kimppuun ja hänen oli pideltävä sitä kaksin käsin kiinni. Ei ole koira "hanskassa" hänelläkään, saati tietotaito sitä luokkaa, että kannattaa kovin paljon luottaa.- hyväesimerkki
Hyvä kirjoitus oli kyllä tämä ylläoleva teksti. Aloittaja todella heppoisesti luopui pennusta. En ymmärrä mikä tämän vuodatuksen tarkoitus oli? Muiden hyväksyntä ja symppis pojot päälle, että teki oikean päätöksen vai? Turhaa kitinää ja paljon päätöntä stressaamista. Hauskahtaa trollilta, mutta joka tapauksessa hatunnosto sille joka on jaksanut kirjoittaa moisen vuodatuksen. Tomii hyvänä esimerkkinä mitä tapahtuu kun ottaa koiran eikä ole kuitenkaan mitään tietoa miten se pitää kasvattaa tai mitä tehdä sen kanssa. Pentu vielä kyseessä ja heittää nyt hanskat tiskiin.
Tosiaan kun katsoo ilmoituksia torissa esim. jossa myydään nuoria koiria ja syy on juuri esim. allergia ja kuvasta näkee minkälainen koira on kyseessä niin ei mene oikein läpi. - LässynLää
hyväesimerkki kirjoitti:
Hyvä kirjoitus oli kyllä tämä ylläoleva teksti. Aloittaja todella heppoisesti luopui pennusta. En ymmärrä mikä tämän vuodatuksen tarkoitus oli? Muiden hyväksyntä ja symppis pojot päälle, että teki oikean päätöksen vai? Turhaa kitinää ja paljon päätöntä stressaamista. Hauskahtaa trollilta, mutta joka tapauksessa hatunnosto sille joka on jaksanut kirjoittaa moisen vuodatuksen. Tomii hyvänä esimerkkinä mitä tapahtuu kun ottaa koiran eikä ole kuitenkaan mitään tietoa miten se pitää kasvattaa tai mitä tehdä sen kanssa. Pentu vielä kyseessä ja heittää nyt hanskat tiskiin.
Tosiaan kun katsoo ilmoituksia torissa esim. jossa myydään nuoria koiria ja syy on juuri esim. allergia ja kuvasta näkee minkälainen koira on kyseessä niin ei mene oikein läpi.Tuli sinultakin jonkin verran turhaa kitinää. Jos kasvattaja ei ole tehnyt mitään koiran sosiaalistamisen eteen, niin tietyn iän jälkeen sitä ei välttämättä enää uusi omistaja pysty paikkaamaan. En minäkään täysin sosiaalistamatonta koiraa kaupunkiin ottaisi kun omassa rodussani löytyy niitäkin, jotka kasvattaja on asianmukaisesti sosiaalistanut, jolloin aloittajan kuvailemaa kaiken mahdollisen pelkäämistä ja täydellistä sulkeutumista ei tapahdu. Ei aloittavasta koiranomistajasta ole yrittämään koiran totuttamista tietyntyyppisiin tilanteisiin kun koiran iän puolesta pikkupentuna tapahtuva sosiaalistuminen on auttamattomasti mennyttä aikaa. Kasvattajan tehtävä on antaa koiralle mahdollisimman hyvät eväät elämään juuri siksi, että kaikkea ei enää voi tehdä siinä vaiheessa kun koira muuttaa uuteen kotiin. Aloittajalta oli siis täysin oikea ratkaisu luopua koirasta, jonka kasvattaja ei ole tehnyt omaa osuuttaan koiran kasvatuksessa. Tuollaisen tapauksen kasvattamisessa aikuiseksi koiraksi tarvitaan huomattavasti enemmän taitoja, mitä ei ikävä kyllä tunnu kasvattajaltakaan löytyvän, jos koira on tuollainen.
- ihmeellisiä-neuvoja
hyväesimerkki kirjoitti:
Hyvä kirjoitus oli kyllä tämä ylläoleva teksti. Aloittaja todella heppoisesti luopui pennusta. En ymmärrä mikä tämän vuodatuksen tarkoitus oli? Muiden hyväksyntä ja symppis pojot päälle, että teki oikean päätöksen vai? Turhaa kitinää ja paljon päätöntä stressaamista. Hauskahtaa trollilta, mutta joka tapauksessa hatunnosto sille joka on jaksanut kirjoittaa moisen vuodatuksen. Tomii hyvänä esimerkkinä mitä tapahtuu kun ottaa koiran eikä ole kuitenkaan mitään tietoa miten se pitää kasvattaa tai mitä tehdä sen kanssa. Pentu vielä kyseessä ja heittää nyt hanskat tiskiin.
Tosiaan kun katsoo ilmoituksia torissa esim. jossa myydään nuoria koiria ja syy on juuri esim. allergia ja kuvasta näkee minkälainen koira on kyseessä niin ei mene oikein läpi.Nimenomaan se vaatii kanttia ja on vielä oman vastuun kantamista, että ymmärtää luopua koirasta, jonka kunnon koirakansalaiseksi saaminen ei omin avuin onnistu. Olisiko aloittajan sinusta vain sitkeästi pitänyt yrittää ja siten mahdollisesti saada aikaan jotakin räjähdysaltista, vai mitä tuo puhe heppoisesta luopumisesta on?
- bedtimestories
On vain kirjoitus ja tyttelin näkemys hirviö pennusta. Oliko päätös oikea vai ei, niin varmasti olisi voinut tehdä paljon enemmän töitä pennun kanssa. Hankkia jeesiä, opetella lisää jne.jne. Mutta jos pinna palaa jo siitä kun opettaa sisäsiistiksi pentua niin aika matalalla kynnys ollut mihin kannus on kopsahtanut. Vähän jyrsinyt seinää, vetänyt hihnassa, joo-o. Kasvattajalla on vastuunsa myös. Koira voi olla nyt kuopattu mikäli ei kaupaksi ole mennyt. Kuka näistä nyt selvää ottaa. Tää tytön kertomus nyt on selvästi sellainen opettavainen tarina.
- tiivitaavetti
Missä tässä sanottiin, että kirjoittaja on tyttö? No, joka tapauksessa tuon luettuani ajattelin, että kyllä tämä nuori henkilö kaikkensa yritti. Pentu vaan oli "pilattu" jo "kasvattajan" toimesta.
- Lopeta-jo
Älä puolustele itseäsi. Sinä et todellisuudessa edes yrittänyt, ja tiedät sen itsekin. Koiranpennut vaan yleensä tuppaa olemaan hankalia ja työläitä... Luovutusikäinen se vasta tiheään pissiikin ja kakkii... Jos koiranpennun haluaa saada mahdollisimman nopeasti sisäsiistiksi, sitä pitää olla valmis käyttämään tarpeillaan ulkona jopa yölläkin, jotta se nopeammin alkaisi ymmärtää minne ne lastit on tarkoitus tehdä, eikä pieni pentu muutenkaan edes pysty pidättämään tuntikausia... Onko sinusta siihen? Ei taida olla, koska omat kauneusunet tuntuvat olevan tärkeämmät.
Ota tästä opiksi, äläkä edes harkitse enää koiran ottamista... Tai itseasiassa minkään muunkaan eläimen. Kaikista eläimistä on tiedossa vastuuta ja työtä, jyrsijöiden häkit pitää siivota, ne saattaa purra telkkarin tai muiden sähköjohdot poikki vapaana ollessaan. Kissan hiekkalaatikko pitää siivota ja kissat saattavat myös kusta ja paskoa vaikka tyynyllesi ihan vain osoittaakseen mieltään, jos nyt vaikkapa se hiekkis on liian likainen ja joidenkin kissojen mielestä yksikin kusi tai paska laatikossa on "liian likainen", ja ne raapivat ja kynsivät seinät ja sohvakalustot. Sulle ei vaan sovi lemmikin omistaminen, eikä varsinkaan koiran, joten älä pliis enää edes harkitse, että sellaisen joskus ottaisit...
Olet selvästi sellainen "rusinat pullasta" -henkinen ihminen, et halua nähdä vaivaa vaan saada kaiken kivan ja hauskan tekemättä itse mitään sen eteen. Jos eläimiä haluat paijata, niin paijaa vaikka vastuuntuntoisempien ystäviesi lemmikkejä, he kyllä pitävät sitten huolen siitä työstä, eli lenkkeilyttävät, ruokkivat, kouluttavat, hoitavat jne... - lopeta-itse
Lopeta-jo kirjoitti:
Älä puolustele itseäsi. Sinä et todellisuudessa edes yrittänyt, ja tiedät sen itsekin. Koiranpennut vaan yleensä tuppaa olemaan hankalia ja työläitä... Luovutusikäinen se vasta tiheään pissiikin ja kakkii... Jos koiranpennun haluaa saada mahdollisimman nopeasti sisäsiistiksi, sitä pitää olla valmis käyttämään tarpeillaan ulkona jopa yölläkin, jotta se nopeammin alkaisi ymmärtää minne ne lastit on tarkoitus tehdä, eikä pieni pentu muutenkaan edes pysty pidättämään tuntikausia... Onko sinusta siihen? Ei taida olla, koska omat kauneusunet tuntuvat olevan tärkeämmät.
Ota tästä opiksi, äläkä edes harkitse enää koiran ottamista... Tai itseasiassa minkään muunkaan eläimen. Kaikista eläimistä on tiedossa vastuuta ja työtä, jyrsijöiden häkit pitää siivota, ne saattaa purra telkkarin tai muiden sähköjohdot poikki vapaana ollessaan. Kissan hiekkalaatikko pitää siivota ja kissat saattavat myös kusta ja paskoa vaikka tyynyllesi ihan vain osoittaakseen mieltään, jos nyt vaikkapa se hiekkis on liian likainen ja joidenkin kissojen mielestä yksikin kusi tai paska laatikossa on "liian likainen", ja ne raapivat ja kynsivät seinät ja sohvakalustot. Sulle ei vaan sovi lemmikin omistaminen, eikä varsinkaan koiran, joten älä pliis enää edes harkitse, että sellaisen joskus ottaisit...
Olet selvästi sellainen "rusinat pullasta" -henkinen ihminen, et halua nähdä vaivaa vaan saada kaiken kivan ja hauskan tekemättä itse mitään sen eteen. Jos eläimiä haluat paijata, niin paijaa vaikka vastuuntuntoisempien ystäviesi lemmikkejä, he kyllä pitävät sitten huolen siitä työstä, eli lenkkeilyttävät, ruokkivat, kouluttavat, hoitavat jne...Tuolla ylempänä puhuttiin puolivuotiaasta koirasta, ei pikkupennusta. Miten ei puolivuotias koira ole kasvattajan luona oppinut sisäsiisteyttä laisinkaan? Ihan turha kiukutella ja väittää, että aloittaja on syypää kaikkeen.
- Lopeta-jo
lopeta-itse kirjoitti:
Tuolla ylempänä puhuttiin puolivuotiaasta koirasta, ei pikkupennusta. Miten ei puolivuotias koira ole kasvattajan luona oppinut sisäsiisteyttä laisinkaan? Ihan turha kiukutella ja väittää, että aloittaja on syypää kaikkeen.
Kyllä minä tiedän että kyseinen pentu oli puolivuotias, ja jos senkin ikäisen kusella ja paskalla käyttäminen riittävän tiheästi ja ulkona oleminen riittävän pitkään, että se tarpeensa tekee on mission impossible, niin mites sitten luovutusikäisen pennun, joka pissii ja kakkii yhtenään?
En väitä että aloittaja on syypää kaikkeen, mutta väitän että hän ei todella edes yrittänyt. Väitän että lopputulos olisi ollut täsmälleen sama, vaikka olisi ottanut nuoremman pennun. Hän ei vain tajunnut mikä työmaa koiranpentu on. Hän on LAISKA, ja voisi sen myöntää ja olla enää edes haaveilematta mistään eläimestä. Lastenkin tekemistä kannattaa harkita todella tarkkaan, ellei sitten voi sysätä vastuuta täysin yhteiskunnan ja puolison harteille. Ja sinähän olet aloittaja, joten ole rehellinen itsellesi ja lopeta iniseminen. Sinusta ei ole huolehtimaan mistään elävästä olennosta. Tuskin edes huonekasvista. - lopeta-itse
Lopeta-jo kirjoitti:
Kyllä minä tiedän että kyseinen pentu oli puolivuotias, ja jos senkin ikäisen kusella ja paskalla käyttäminen riittävän tiheästi ja ulkona oleminen riittävän pitkään, että se tarpeensa tekee on mission impossible, niin mites sitten luovutusikäisen pennun, joka pissii ja kakkii yhtenään?
En väitä että aloittaja on syypää kaikkeen, mutta väitän että hän ei todella edes yrittänyt. Väitän että lopputulos olisi ollut täsmälleen sama, vaikka olisi ottanut nuoremman pennun. Hän ei vain tajunnut mikä työmaa koiranpentu on. Hän on LAISKA, ja voisi sen myöntää ja olla enää edes haaveilematta mistään eläimestä. Lastenkin tekemistä kannattaa harkita todella tarkkaan, ellei sitten voi sysätä vastuuta täysin yhteiskunnan ja puolison harteille. Ja sinähän olet aloittaja, joten ole rehellinen itsellesi ja lopeta iniseminen. Sinusta ei ole huolehtimaan mistään elävästä olennosta. Tuskin edes huonekasvista.En muuten ole aloittaja, joten olet pahemmassa hukassa kuin aavistatkaan. Ei ole millään tapaa normaalia, että puolivuotias pentu ei tajua yhtään pissikakka -asian päälle ja menee pelosta aivan lukkoon joka asiassa. Ei ole meillä yksikään koira ollut edes pikkupentuna tullessaan tuollaisia, enkä sellaista meille huolisikaan kun muutakin on tarjolla. Lopeta siis itse ininä.
- dorka-olet
Lopeta-jo kirjoitti:
Kyllä minä tiedän että kyseinen pentu oli puolivuotias, ja jos senkin ikäisen kusella ja paskalla käyttäminen riittävän tiheästi ja ulkona oleminen riittävän pitkään, että se tarpeensa tekee on mission impossible, niin mites sitten luovutusikäisen pennun, joka pissii ja kakkii yhtenään?
En väitä että aloittaja on syypää kaikkeen, mutta väitän että hän ei todella edes yrittänyt. Väitän että lopputulos olisi ollut täsmälleen sama, vaikka olisi ottanut nuoremman pennun. Hän ei vain tajunnut mikä työmaa koiranpentu on. Hän on LAISKA, ja voisi sen myöntää ja olla enää edes haaveilematta mistään eläimestä. Lastenkin tekemistä kannattaa harkita todella tarkkaan, ellei sitten voi sysätä vastuuta täysin yhteiskunnan ja puolison harteille. Ja sinähän olet aloittaja, joten ole rehellinen itsellesi ja lopeta iniseminen. Sinusta ei ole huolehtimaan mistään elävästä olennosta. Tuskin edes huonekasvista.Mitä sinäkin muka tiedät siitä, miten tiheään tuota koiraa on ulkona käytetty?
"Sisäsiisteyskasvatus alkoi heti. Seuraavina päivinä olin koiran kanssa ulkona tuntitolkulla. Lenkillä tienposkessa, pihanurmella, metsäpolulla, pellolla.. Oltiin ulkona satoi tai paistoi.. Koira ei kakannut eikä pissannut ulos KERTAAKAAN. Heti kun mentiin sisälle, teki tarpeensa lattialle. Vaikka yritin juosta sen kanssa ulos.. "
Väitätkö, että aloittaja valehtelee? jos näin olisi, niin sitten olisi varmaan valehdeltu kaikesta muustakin, jolloin et voi vetää mitään johtopäätöksiä mistään. Voit siis rauhassa olla tietävinäsi kaikesta kaiken ja väittää aloittajan olevan laiska, mutta sinä ainakin olet itseäsi parempana pitävä ja kaikkitietävä, lapsellinen kiukuttelija. Mene vaikka imemään tuttia, mutta lopeta ainakin muiden kiusaaminen. - Lopeta-jo
dorka-olet kirjoitti:
Mitä sinäkin muka tiedät siitä, miten tiheään tuota koiraa on ulkona käytetty?
"Sisäsiisteyskasvatus alkoi heti. Seuraavina päivinä olin koiran kanssa ulkona tuntitolkulla. Lenkillä tienposkessa, pihanurmella, metsäpolulla, pellolla.. Oltiin ulkona satoi tai paistoi.. Koira ei kakannut eikä pissannut ulos KERTAAKAAN. Heti kun mentiin sisälle, teki tarpeensa lattialle. Vaikka yritin juosta sen kanssa ulos.. "
Väitätkö, että aloittaja valehtelee? jos näin olisi, niin sitten olisi varmaan valehdeltu kaikesta muustakin, jolloin et voi vetää mitään johtopäätöksiä mistään. Voit siis rauhassa olla tietävinäsi kaikesta kaiken ja väittää aloittajan olevan laiska, mutta sinä ainakin olet itseäsi parempana pitävä ja kaikkitietävä, lapsellinen kiukuttelija. Mene vaikka imemään tuttia, mutta lopeta ainakin muiden kiusaaminen.Onpa uskottavaa kun sulta peräkanaa tulee noita puolustuspuheita itsellesi eri nimimerkeillä. Et sinä ketään huijaa...
Olisit ottanut selvää MITEN koiranpentu opetetaan sisäsiistiksi. Ne ei kuse ja pasko muualle kuin sellaiseen paikkaan jonka kokevat turvalliseksi ja jossa on niiden oma haju. Koira on ihan hyvin voinut osata kasvattajalla ollessaan tehdä tarpeensa ulos, koska se oli tutussa ja turvallisessa ympäristössä.
Se että se pelkäsi ja panikoi johtuu osaltaan ehkä kasvattajasta ja siitä että on laiminlyönyt sen sosiaalistamista, mutta suurelta osin sekin johtuu sinusta itsestäsi. Jopa aikuiset koirat pystyy sosiaalistamaan ja totuttamaan ihan uudenlaiseen ympäristöön, jos osaa... Ja jos ei osaa, niin sitten ottaa yhteyttä johonkuhun joka osaa. Suomi on täynnä koirankouluttajia.
Ennen kaikkea koko vuodatuksestasi käy ilmi, että sinä itse olit ahdistunut ja kaikkea muuta kuin luotettavan ja turvallisen tuntuinen ihminen. Siksi koira käyttäytyi kuten käyttäytyi.
Ja tosiaan - voihan olla, että se oli jo ehtinyt käydä olemassa viikon siellä ja täällä ja tullut palautetuksi kasvattajalle aina takaisin, koska koira -ressukalla oli huono tuuri, ja ne aiemmatkin pennun ottajat olivat kaltaisiasi vastuuttomia nuoria, jotka luulevat tietävänsä ja osaavansa kaiken kun äiti on aina kehunut kuinka taitava, älykäs, ahkera ja tunnollinen olet.
Totuus sitten iskee vasten pärstää kuin märkä rätti ja arki pennun kanssa onkin kusen ja paskan siivoamista, rikki pureskeltuja tavaroita, tapojen opettamista ja luottamuksen rakentamista. Sinä todistit jo ettet siihen kykene. Älä siis ota koiraa enää koskaan.
Ja mitä sinä tarkalleen ottaen lähdit tällä kilometrin pituisella vuodatuksellasi hakemaan - sääliäkö itseäsi kohtaan ja taputuksia päähän kuinka olet hyvä ja vastuullinen ihminen? Et sinä ansaitse kumpaakaan. Koira on ainut, joka minulla käy sääliksi, sillä siinä ei mitään vikaa ollut. Se joutui vain vastuuttomien ihmisten heittopussiksi. - lopeta-itse
Lopeta-jo kirjoitti:
Onpa uskottavaa kun sulta peräkanaa tulee noita puolustuspuheita itsellesi eri nimimerkeillä. Et sinä ketään huijaa...
Olisit ottanut selvää MITEN koiranpentu opetetaan sisäsiistiksi. Ne ei kuse ja pasko muualle kuin sellaiseen paikkaan jonka kokevat turvalliseksi ja jossa on niiden oma haju. Koira on ihan hyvin voinut osata kasvattajalla ollessaan tehdä tarpeensa ulos, koska se oli tutussa ja turvallisessa ympäristössä.
Se että se pelkäsi ja panikoi johtuu osaltaan ehkä kasvattajasta ja siitä että on laiminlyönyt sen sosiaalistamista, mutta suurelta osin sekin johtuu sinusta itsestäsi. Jopa aikuiset koirat pystyy sosiaalistamaan ja totuttamaan ihan uudenlaiseen ympäristöön, jos osaa... Ja jos ei osaa, niin sitten ottaa yhteyttä johonkuhun joka osaa. Suomi on täynnä koirankouluttajia.
Ennen kaikkea koko vuodatuksestasi käy ilmi, että sinä itse olit ahdistunut ja kaikkea muuta kuin luotettavan ja turvallisen tuntuinen ihminen. Siksi koira käyttäytyi kuten käyttäytyi.
Ja tosiaan - voihan olla, että se oli jo ehtinyt käydä olemassa viikon siellä ja täällä ja tullut palautetuksi kasvattajalle aina takaisin, koska koira -ressukalla oli huono tuuri, ja ne aiemmatkin pennun ottajat olivat kaltaisiasi vastuuttomia nuoria, jotka luulevat tietävänsä ja osaavansa kaiken kun äiti on aina kehunut kuinka taitava, älykäs, ahkera ja tunnollinen olet.
Totuus sitten iskee vasten pärstää kuin märkä rätti ja arki pennun kanssa onkin kusen ja paskan siivoamista, rikki pureskeltuja tavaroita, tapojen opettamista ja luottamuksen rakentamista. Sinä todistit jo ettet siihen kykene. Älä siis ota koiraa enää koskaan.
Ja mitä sinä tarkalleen ottaen lähdit tällä kilometrin pituisella vuodatuksellasi hakemaan - sääliäkö itseäsi kohtaan ja taputuksia päähän kuinka olet hyvä ja vastuullinen ihminen? Et sinä ansaitse kumpaakaan. Koira on ainut, joka minulla käy sääliksi, sillä siinä ei mitään vikaa ollut. Se joutui vain vastuuttomien ihmisten heittopussiksi.Teet itsesi erittäin naurunalaiseksi tuolla vainoharhaisuudellasi, joka nyt ainakin huijaa sinua mennen tullen. Vaan eipä ollut ensimmäinen kerta. Minulla ei ole mitään tekemistä aloittajan sen enempää kuin nimimerkin dorka-olet kanssa, mutta jos aloittajalle vastailu minun ja joidenkin muidenkin kommenttien jälkeen tekee sinut onnelliseksi, niin anna ihmeessä mennä. Itseäsi sinä vain hämmennät entisestään ja minä pääsen nauramaan tämän palstan pellelle.
- IhmeLetukkaOot
Lopeta-jo kirjoitti:
Onpa uskottavaa kun sulta peräkanaa tulee noita puolustuspuheita itsellesi eri nimimerkeillä. Et sinä ketään huijaa...
Olisit ottanut selvää MITEN koiranpentu opetetaan sisäsiistiksi. Ne ei kuse ja pasko muualle kuin sellaiseen paikkaan jonka kokevat turvalliseksi ja jossa on niiden oma haju. Koira on ihan hyvin voinut osata kasvattajalla ollessaan tehdä tarpeensa ulos, koska se oli tutussa ja turvallisessa ympäristössä.
Se että se pelkäsi ja panikoi johtuu osaltaan ehkä kasvattajasta ja siitä että on laiminlyönyt sen sosiaalistamista, mutta suurelta osin sekin johtuu sinusta itsestäsi. Jopa aikuiset koirat pystyy sosiaalistamaan ja totuttamaan ihan uudenlaiseen ympäristöön, jos osaa... Ja jos ei osaa, niin sitten ottaa yhteyttä johonkuhun joka osaa. Suomi on täynnä koirankouluttajia.
Ennen kaikkea koko vuodatuksestasi käy ilmi, että sinä itse olit ahdistunut ja kaikkea muuta kuin luotettavan ja turvallisen tuntuinen ihminen. Siksi koira käyttäytyi kuten käyttäytyi.
Ja tosiaan - voihan olla, että se oli jo ehtinyt käydä olemassa viikon siellä ja täällä ja tullut palautetuksi kasvattajalle aina takaisin, koska koira -ressukalla oli huono tuuri, ja ne aiemmatkin pennun ottajat olivat kaltaisiasi vastuuttomia nuoria, jotka luulevat tietävänsä ja osaavansa kaiken kun äiti on aina kehunut kuinka taitava, älykäs, ahkera ja tunnollinen olet.
Totuus sitten iskee vasten pärstää kuin märkä rätti ja arki pennun kanssa onkin kusen ja paskan siivoamista, rikki pureskeltuja tavaroita, tapojen opettamista ja luottamuksen rakentamista. Sinä todistit jo ettet siihen kykene. Älä siis ota koiraa enää koskaan.
Ja mitä sinä tarkalleen ottaen lähdit tällä kilometrin pituisella vuodatuksellasi hakemaan - sääliäkö itseäsi kohtaan ja taputuksia päähän kuinka olet hyvä ja vastuullinen ihminen? Et sinä ansaitse kumpaakaan. Koira on ainut, joka minulla käy sääliksi, sillä siinä ei mitään vikaa ollut. Se joutui vain vastuuttomien ihmisten heittopussiksi.Miten hämärä pitää ihmisen olla kun vetelee "totuuksia" toisista nettiin kirjotetun perusteella? Miten hämärää on vedellä "totuuksia" hatustaan kun ei toisen omat kirjotukset sano samaa?
"Koira on ihan hyvin voinut osata kasvattajalla ollessaan tehdä tarpeensa ulos, koska se oli tutussa ja turvallisessa ympäristössä. "
"Ja tosiaan - voihan olla, että se oli jo ehtinyt käydä olemassa viikon siellä ja täällä ja tullut palautetuksi kasvattajalle aina takaisin, koska koira -ressukalla oli huono tuuri, ja ne aiemmatkin pennun ottajat olivat kaltaisiasi vastuuttomia nuoria, jotka luulevat tietävänsä ja osaavansa kaiken kun äiti on aina kehunut kuinka taitava, älykäs, ahkera ja tunnollinen olet. "
"Ja mitä sinä tarkalleen ottaen lähdit tällä kilometrin pituisella vuodatuksellasi hakemaan - sääliäkö itseäsi kohtaan ja taputuksia päähän kuinka olet hyvä ja vastuullinen ihminen? Et sinä ansaitse kumpaakaan. Koira on ainut, joka minulla käy sääliksi, sillä siinä ei mitään vikaa ollut. Se joutui vain vastuuttomien ihmisten heittopussiksi."
Mistä sä näitä revit?! Pe***stäsi? Oisko hei mitään, jos sä HYVÄ ja VASTUULLINEN ämmä alkaisit ennustajaeukoksi? Noilla lahjoilla luulis pääsevän pitkälle. - Lopeta-jo
IhmeLetukkaOot kirjoitti:
Miten hämärä pitää ihmisen olla kun vetelee "totuuksia" toisista nettiin kirjotetun perusteella? Miten hämärää on vedellä "totuuksia" hatustaan kun ei toisen omat kirjotukset sano samaa?
"Koira on ihan hyvin voinut osata kasvattajalla ollessaan tehdä tarpeensa ulos, koska se oli tutussa ja turvallisessa ympäristössä. "
"Ja tosiaan - voihan olla, että se oli jo ehtinyt käydä olemassa viikon siellä ja täällä ja tullut palautetuksi kasvattajalle aina takaisin, koska koira -ressukalla oli huono tuuri, ja ne aiemmatkin pennun ottajat olivat kaltaisiasi vastuuttomia nuoria, jotka luulevat tietävänsä ja osaavansa kaiken kun äiti on aina kehunut kuinka taitava, älykäs, ahkera ja tunnollinen olet. "
"Ja mitä sinä tarkalleen ottaen lähdit tällä kilometrin pituisella vuodatuksellasi hakemaan - sääliäkö itseäsi kohtaan ja taputuksia päähän kuinka olet hyvä ja vastuullinen ihminen? Et sinä ansaitse kumpaakaan. Koira on ainut, joka minulla käy sääliksi, sillä siinä ei mitään vikaa ollut. Se joutui vain vastuuttomien ihmisten heittopussiksi."
Mistä sä näitä revit?! Pe***stäsi? Oisko hei mitään, jos sä HYVÄ ja VASTUULLINEN ämmä alkaisit ennustajaeukoksi? Noilla lahjoilla luulis pääsevän pitkälle.Kolahtiko? Tiedät aloittaja itsekin, että olet vastuuton ja laiska... Tai jos et aloittaja ole, niin samanlainen vastuuton ja laiska losoperse, joka ottaa elukan ja hetken jaksaaa katsella sitä ja sitten heti luovuttaa, kun kaikki ei menekään kuin strömsössä.
Itsehän tulit ulisemaan kokemuksestasi tänne, niin ota sitten vastaan se, mitä muut on mieltä toiminnastasi. Ja sinä tuskin annat tasapuolista ja oikeudenmukaista kuvaa tapahtuneista, vaan värittelet koko juttua itsellesi sopivaksi, kuinka koira oli hullu, kuinka kasvattaja oli perseestä ja kuinka sinä itse olit niin urhoollinen "kaikkesi" yrittänyt ja antanut kunnon ihminen.
Haista sinä kuule pitkä paska ja lopeta tuo uikuttaminen. Sinusta ei ole huolehtimaan mistään elävästä olennosta. Piste. Ja nyt voit tukehtua vaikka paskaasi.
- IhanKauheeta
oli varmasti parempi palauttaa pentu, mutta yhtä asiaa ihmettelen, että, jos asuit vanhempiesi omakotitalossa, niin eikö siihen pihalle olisi voinut rakentaa tarhaa ja pitää koiraa siellä, kun olet koulussa. Silloin ei olisi tuhonnut koko taloa, jos kyse oli kuitenkin paksuturkkisesta pihakoirasta.
- jatkaetsimistä
Musta oli ihan ok, että palautit pennun kun huomasit ettet sen kanssa pärjää.Viellä hankalampaa olis ollut sun sitä väkisin pitää,10-vuotta, koko asunto sotkussa ja syötynä...ei oo nuorelle ihmiselle hyäksi kärsiä koiran aiheuttamasta stressistä aina.Eli hyvä kun palautit sen.Kasvattajaa et tutkinut tarpeeksi,etkä rotuja yms, mutta siis, noi on hyvin yleisiä juttuja.Kun haluaa pennun, niin siinä nuorella unohtuu, että mitä kaikkea pitää selvitellä ensin.Eli koita nyt ottaa opiksi tuosta, ja miettiä tarkemmin seuraavaa koiran ottoa ennen.On paljon nuoria jotka ottaa nopsaan jonkun seropin, tai itselleen sopimattoman rodun ja sitten elo sen kanssa on yhtä h......niin o pakko koirasta luopua.Älä siis syyllistä ittees, et oo tosiaankaan ainut joka noin o tehny.
Mä luulen että sulle sopis paremmin sellanen pieni koira, joku kissan kokonen jota voi bussissa vaikka sylissä pitää, sellasta on helpompi kavereidenkin luo ottaa mukaan-Eikä pienet koirat tule ovista läpi, helpompi siis kotiinkin jättää.Tietty tarvii opetella siihen jne.Eli sinuna miettisin tarkkaan.Ja säästä rahaa niin, että saat jonkun rotukoiran seuraavaksi.Perhoset tai tipsut yms,pikkurodut on helppoja kuljetella mukana.Ja niiden kanssa voi harrastella kans kaikkea kivaa.Kun ostaa puhtaan rekatun pennun, ja tutkii että kennel on hyvä, ja että heidän koiriaan terveystarkastetaan ja käytetään näyttelyissä jne.Niin on paremmat mahikset saada hyvä, ja terve koira.
Eli ota selkoa, kysele,ja käy vaikka näyttelyissä rotuihin tutustumassa.
Älä lannistu, kyllä sullekkin se sopiva koira/rotu löytyy, jonka kanssa pärjäät ja nautit yhteiselosta :)- Joopajooo________
Pienetkin koirat pissaa ja kakkaa, ja pitää kouluttaa ja opettaa tavoille. Monet kääpiörotuiset eivät opi edes sisäsiistiksi koskaan.
Kannattaako aloittajalle suositella enää mitään rotuja, tai ylipäänsä koiran ottamista? Nykyään on ihan liikaa kierrossa nuoria koiria, jotka on "eläneet pellossa" kun nuoret ihmiset ottaa itselleen "vauvan" tajuamatta ollenkaan kuinka paljon työtä ja vastuuta koiran mukana tulee. Nuorilla kuitenkin tahtoo mennä bilettäminen ja kaikki muu sen koiran hoitamisen ja lenkkeilyttämisen edelle.
Se että "moni muukin" on tehnyt noin kuin aloittaja, ei tee aloittajan teosta yhtään vähemmän vastuutonta. Se tarkoittaa vain sitä, että hänen kaltaisiaan vastuuttomia vääristä syistä koiran ottavia nuoria on paljon. Ihan liikaa, kun ei pitäisi olla yhtäkään. - RäyhRäyh
Joopajooo________ kirjoitti:
Pienetkin koirat pissaa ja kakkaa, ja pitää kouluttaa ja opettaa tavoille. Monet kääpiörotuiset eivät opi edes sisäsiistiksi koskaan.
Kannattaako aloittajalle suositella enää mitään rotuja, tai ylipäänsä koiran ottamista? Nykyään on ihan liikaa kierrossa nuoria koiria, jotka on "eläneet pellossa" kun nuoret ihmiset ottaa itselleen "vauvan" tajuamatta ollenkaan kuinka paljon työtä ja vastuuta koiran mukana tulee. Nuorilla kuitenkin tahtoo mennä bilettäminen ja kaikki muu sen koiran hoitamisen ja lenkkeilyttämisen edelle.
Se että "moni muukin" on tehnyt noin kuin aloittaja, ei tee aloittajan teosta yhtään vähemmän vastuutonta. Se tarkoittaa vain sitä, että hänen kaltaisiaan vastuuttomia vääristä syistä koiran ottavia nuoria on paljon. Ihan liikaa, kun ei pitäisi olla yhtäkään.Sinä et tiedä muitten bilettämisestä ja asioiden tärkeysjärjestyksestä yhtään mitään. Sulla työttömällä suoli24:ssa aikaasi viettävällä ja kaikkien niskaan yrjöävällä räkyttäjälle sen sijaan tuntuu todellakin olevan tärkeysjärjestyksessä toivomisen varaa. Mene vaikka täydellisen ja koko maailmassa parhaiten pidetyn koirasi kanssa ulos haukkaamaan happea sen sijaan, että täällä aina trollaat.
- Joopajooo____-
RäyhRäyh kirjoitti:
Sinä et tiedä muitten bilettämisestä ja asioiden tärkeysjärjestyksestä yhtään mitään. Sulla työttömällä suoli24:ssa aikaasi viettävällä ja kaikkien niskaan yrjöävällä räkyttäjälle sen sijaan tuntuu todellakin olevan tärkeysjärjestyksessä toivomisen varaa. Mene vaikka täydellisen ja koko maailmassa parhaiten pidetyn koirasi kanssa ulos haukkaamaan happea sen sijaan, että täällä aina trollaat.
Aggressiivisuudestasi päätellen sinä todennäköisesti pahoinpitelit sitä koiranpentua. Tässä sinullekin arvoisesi vastaus:
https://www.youtube.com/watch?v=ixgOlTLjG1Y
Ja todella hyvä että palautit sen kasvattajalle, eikä mikään ihme ettei hänellä ole halua kertoilla sen kuulumisista sinulle enää enempää.
- vastuutonkasvattaja
Kyllä kaattaisin päävastuun kasvattajalle!! Kasvattajan tehtävä on arvioida sopiiko juuri tämä pentu ensikoiraksi opiskelijalle ja kaikki jotka ovat olleet tekemisissä saku pentujen kanssa niin eroja on kun yöllä ja päivällä.Oliko kirjoituksessa pennun linjaa?Jos on ollut käyttölinjainen voimakas viettinen pentu niin kasvattaja on mielestäni vähintäänkin vastuuntunnoton ja jo siksi ettei ole hihnakäytöstä opettanut.Näitä kasvattajia on surullisen paljon,liian paljon. Kasvatuksen tarkoitus on kehittää rotua terveys ym asioiden lisäksi on tärkeää että pentu pääsee sopivalle omistajalle ja sinulle aloittaja haluan sanoa on olemassa ihan varmasti sopiva pentu kunhan löydät sopivan kasvattajan joka auttaa ja tukee,ohjaa oikeisiin kolutus ryhmiin.Saksanpaimenkoira oikeasta linjasta sopii oikein hyvin herkemmällekin tytölle ja ymmärrän voimmattomuutesi,vika ei ollut sinussa vaan rahanahneessa kasvattajassa joka halusi pennun pois roikkumasta.
- doggystylemm
Hyvä että itse tajusit palauttaa pennun kun sen kanssa et pärjännyt, vaikka varmasti vaikeaa olikin.
Muista kuitenkin, että pienestä pennusta ei ole sen vähempää stressiä, sillä kakkaa ja pissaa koko ajan ja tuhoaa paikkoja siinä missä puolivuotiaskin. Myöskin huutaa ja vinkuu varsinkin ensimmäisinä öinä, mutta älä tee sitä virhettä että huomioit sen vinkumisen (kuten olit ottanut pennun viereesi sen vinkuessa).
Itselläni nyt 4kk 1vk perhospentu ja kyllä valmisteluista ja opiskeluista huolimatta tuli yllätyksenä miten paljon siinä on työtä. Nyt tosin jo helpottanut kun pissat ja kakat tekee ulos / paperille ja on muutenkin itsenäisempi. Alussa kuitenkin opetettava kaikki kontaktista lähtien ja se vie todella paljon aikaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 241779
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha201694Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1041525Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.691521Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka721508Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?581395Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne161371Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191202Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651150Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361135