Hei, kaikkien ohjeiden mukaan purkkarin pohja on vedettävä myrkkymaalilla aina ennen kautta. Olen kuitenkin kuullut, että tämä ei välttämättä olisi näin. Tein viime keväänä pikkupurkkariin kunnon pohjatyöt ja vedin kaksi kertaa Blakes Cruising maalilla. Kauden jälkeen maalipinta oli edelleen kuin uusi, eikä pienintäkään kotiloa tms. pinnassa. Talvenkin jälkeen maalia on kuin vasta vedetty.
Kysymys, pitääkö se nyt kuitenkin taas maalata, mikä paksuntaa maalikerrosta entisestään?
Kiitos.
Voiko jättää pohjan maalaamaatta?
Antti1764
43
1409
Vastaukset
- Eerik__
Toki voi jättää maalaamatta, mutta 2-3 vuoden kohdalla alkaa kyllä tarttumaan. Ensin vähemmän ja jos ei sittenkään maalaa, niin sitä seuraavana vuonna liian paljon.
- pesuvahausliukuu
liuottimella pesu puhtaaksi.ja normaali autovaha ja kiillotus laikalla,ja se on siinä ei sammali tartu ja liukuuuu huvin.
- 36ft
Oli sen verran hyvän näköinen omassa vanha maali että jätän tänä vuonna maalaamaatta. Saman tein jokunen vuosi sitten eikä mitään ongelmia.
- miksijokavuosi
"Kaikkien ohjeiden"? Mistä kumman ohjeista kerrot?? Tietysti jos itse omistaisi maalifirman, toivoisi vilkasta myyntiä ja suosittelisi maalaamista joka vuosi.
Käytännössä antifoulingmaali toimii niin kauan kuin sitä (kuparioksidia tms eliöstömyrkkyä) on jäljellä. Jotkut antifoulingit, etenkin kovat, vaativat vanhan pinnan "aktivointia" kevyellä vesihionnalla - josta väistämättä valuu maahan ympäristömyrkkynä pidettyä maalijätettä.
Keväisin ei ole mitään erityistä syytä maalata koko pohjaa. Aivan hyvin riittää, ettei maalaa ollenkaan tai paikkamaalaa vain ne kohdat, joista vanha maali on hävinnyt. Maalia on hyvä ohentaa, ettei maalikerroksen paksuus kasva. Jos sinulla on erilainen kokemus tai kokemukseen perustuvaa faktatietoutta, kerro ihmeesä tai anna linkkejä!
Se, että köliveneen jättäisi kokonaan ilman minkäänlaista antifoulingia, sopii sisäjärville. Meriolosuhteissa se vaatisi pohjan puhdistuksen parin viikon välein.- No.ei.ole
Maalikerroksen paksuuntumisella ei ole mitään merkitystä. Silloin kun niitä eliöitä ei tartu pohjaan niin aivan sama. Sama kuin väittäisi että autossa olisi paljon maalia ja siitä olisi jotain haittaa.
- kylon
Pelkäätkö että hyllyyn jää myymättömiä maaleja
- kokemus.puhuu
kylon kirjoitti:
Pelkäätkö että hyllyyn jää myymättömiä maaleja
En, vaan kerron tosifaktoja 30 vuoden kokemuksella. Mitä sinä oikein höpötät?
- edellinen.kirj
kokemus.puhuu kirjoitti:
En, vaan kerron tosifaktoja 30 vuoden kokemuksella. Mitä sinä oikein höpötät?
Lisäänpä vielä, että joku haluaa tehdä sitä rahaa kaikkien aineiden ja primerien myynnillä .. itse neuvon, että vanhan päälle voi vetää ja säästää rahaa, siltikin joku väittää, että olen rahojen perään .. melko ärsyttävää.
- No.kyllä.on
No.ei.ole kirjoitti:
Maalikerroksen paksuuntumisella ei ole mitään merkitystä. Silloin kun niitä eliöitä ei tartu pohjaan niin aivan sama. Sama kuin väittäisi että autossa olisi paljon maalia ja siitä olisi jotain haittaa.
Maalikerroksen paksuuntumisella on kovastikin merkitystä. Liian paksu maalikerros rupeaa halkeilemaan ja sitten kerros irtoilee isoina tai pieninä palasina tehden pohjasta pottupeltoa. Automaalien kanssa jutulla ei ole edes mielikuvituksellista yhteyttä.
- näin.minulla
No.kyllä.on kirjoitti:
Maalikerroksen paksuuntumisella on kovastikin merkitystä. Liian paksu maalikerros rupeaa halkeilemaan ja sitten kerros irtoilee isoina tai pieninä palasina tehden pohjasta pottupeltoa. Automaalien kanssa jutulla ei ole edes mielikuvituksellista yhteyttä.
Eipä ole minulla koskaan näin käynyt, tosin järkeäkin saa käyttää. En kai minä nyt tahallani siihen vedä mitään 5 sentin kerrosta. Liika on liikaa, vaan päällemaalauksesta on minulle ollut vain hyötyä.
- sääntö_silti
näin.minulla kirjoitti:
Eipä ole minulla koskaan näin käynyt, tosin järkeäkin saa käyttää. En kai minä nyt tahallani siihen vedä mitään 5 sentin kerrosta. Liika on liikaa, vaan päällemaalauksesta on minulle ollut vain hyötyä.
Minulle ja kaikille varsin monille tuntemilleni paksuun maalikerrokseen päätyneille näin on käynyt. Jos siis sattuu olemaan säännöstä yksi poikkeus, sääntä on silti sääntö.
- Ei.mitään.tuuria
sääntö_silti kirjoitti:
Minulle ja kaikille varsin monille tuntemilleni paksuun maalikerrokseen päätyneille näin on käynyt. Jos siis sattuu olemaan säännöstä yksi poikkeus, sääntä on silti sääntö.
Ette vain osaa, vanhan pinnan tulee olla puhdas eikä niitä vedetä missään hiekkapöllyssä kun autoja ajaa ympärillä, pölisyttämässä hiekkaa. Lisäksi maalia ohennettaan ja mieluummin vedetään useita ohuita kerroksia kuin kerrralla liian paksu. Se että maali irtoilee kertoo siitä, ettei se ole kunnolla tarttunutkaan, eli alkupuhdistus on tehty huonosti tai huono maali. Joko kannattaisi vaihtaa merkkiä tai sitten hoitaa se alustaminen kunnolla.
- pronysväri
No.ei.ole kirjoitti:
Maalikerroksen paksuuntumisella ei ole mitään merkitystä. Silloin kun niitä eliöitä ei tartu pohjaan niin aivan sama. Sama kuin väittäisi että autossa olisi paljon maalia ja siitä olisi jotain haittaa.
On siitä harmia jos maalikerros paksunee, jossain kohtaa painepesuri irroittaa maalia pistemmäisesti muutaman millin-sentin halkaisijaltaan olevia kraatereita. Hidastavat vauhtia koska muodostavat pyörteitä-vastusta ja ovat vaan, niin ruman näköistä...
- luonnonlaki.ei.osaaminen
Ei.mitään.tuuria kirjoitti:
Ette vain osaa, vanhan pinnan tulee olla puhdas eikä niitä vedetä missään hiekkapöllyssä kun autoja ajaa ympärillä, pölisyttämässä hiekkaa. Lisäksi maalia ohennettaan ja mieluummin vedetään useita ohuita kerroksia kuin kerrralla liian paksu. Se että maali irtoilee kertoo siitä, ettei se ole kunnolla tarttunutkaan, eli alkupuhdistus on tehty huonosti tai huono maali. Joko kannattaisi vaihtaa merkkiä tai sitten hoitaa se alustaminen kunnolla.
Et sitten edelleenkään ymmärrä. Paksuuntunut maalikerros irtoaa pohjia myöten, ei maalin tarttumisessa mitään ongelmaa ole. Näin käy maalille kuin maalille ja eliönestomaalit ovat maaleina surkeita, muuten ne eivät toimi tehtävässään. Tavallisen maalin tehtävä on muodostaa suojaava kalvo, joka on tiukasti alustassaan kiinni. Eliönestomaaleissa taas on sideainetta vain sen verran kuin tehoaineiden sitomiseen tarvitaan, tiivistä kalvoa ei edes pidä muodostua. Ja koska niitä tehoaineita pitää olla, on kalvopaksuus muihin maaleihin verrattuna runsas.
- Cruiseri
Reilut kymmenen vuotta menty näin: Skraballa hilseilleet pois...ihan kevyesti, vain irtonaiset. Blakesia ja melkein puolet tinneriä. Syksyllä ei näkkejä ja painepesuri ohentaa myrkkykerrosta taas hyvin. Keväällä sitten telalla sama litku pintaaan. Ei kerry lohkeilevaa myrkkymaali-kraaterimaisemaa pohjaan, eikä tarvetta hioa eikä hinkata.
- ParasTapa
Cruiseri kirjoitti:
Reilut kymmenen vuotta menty näin: Skraballa hilseilleet pois...ihan kevyesti, vain irtonaiset. Blakesia ja melkein puolet tinneriä. Syksyllä ei näkkejä ja painepesuri ohentaa myrkkykerrosta taas hyvin. Keväällä sitten telalla sama litku pintaaan. Ei kerry lohkeilevaa myrkkymaali-kraaterimaisemaa pohjaan, eikä tarvetta hioa eikä hinkata.
Tuosaa hyvä toimiva ohje, jolla tavalla meidän koko veneseura toimii. On helppo toimiva, edullinen ja ympäristöä säästävä, kun skrapaustöhnät kerää talteen. Jos pohja ollut alussa hyvin tehty, eli puhdas ja vähän karhennettu, ei skrapattavaakaan paljon synny.
Cruiseri kirjoitti:
Reilut kymmenen vuotta menty näin: Skraballa hilseilleet pois...ihan kevyesti, vain irtonaiset. Blakesia ja melkein puolet tinneriä. Syksyllä ei näkkejä ja painepesuri ohentaa myrkkykerrosta taas hyvin. Keväällä sitten telalla sama litku pintaaan. Ei kerry lohkeilevaa myrkkymaali-kraaterimaisemaa pohjaan, eikä tarvetta hioa eikä hinkata.
Jep. Nykyisellä purjeveneelläni olen noin toiminut koko ajan. Nyt lähdössä 24. kausi, eikä koskaan tuon asian suhteen mitään ongelmia. Joka vuosien edes ole maalannut, korkeintaan paikkaillut tarvittaessa. Edellisellä veneellä tuli maalattua turhankin paljon ja niillä vanhoilla (nykyään laittomilla) maaleilla.
- maalimies
Pari faktaa, maalikerrosten paksuudella on se merkitys että mitä nopeammin kalvopaksuus kasvaa, sitä useammin pohjan joutuu ottamaan puhtaaksi.
Ns. kovat myrkyt voi aktivoida kevyellä vesihiennolla, itsekiillottuvat / hioutuvat voi tarvittaessa aktivoida pesulla, paine pesu myös ohentaa kertyvää maalikalvoa.
Ns. pehmeitä myrkkymaaleja ei voi käyttää monivuotisena, ne laskettava veteenkin suhteellisen nopeasti maalauksen jälkeen.
Kova esim, Hard Raching, itsekiillottuva / osittain hioutuva Mille, Blakes, pehmeä Basic, Plimsol.- ei.mistään.muusta
Ihan täyttä roskaa.. jos käyttää samaa merkkiä voi vetää uudet maalit vanhojen päälle, kuten joku täällä jo opasti paikkamaalauksesta.
Osaamattomuudesta on kyse.
- maalimies
Alkuperäinen kysymys oli, pitääkö maalata pohja yli joka vuosi. Kysymys ei ollut siitä millä voi maalata yli. Itse kirjoitin ammattiin ja pitkään kokemukseeni perustuvia faktoja ja havaintoja ylimaalaamattomuudesta ja siihen vaikuttavista eri tekijöistä.
- kummallista.neuvontaa
Neuvot kuitenkin väärin. Kai nyt jokainen tajuaa, että jos kysyjä kysyisi, että mitkä renkaat laittaisin autoon alle ja niillä renkailla menisi auto metsään, että enpä suosittelekaan niitä renkaita vaan näitä toisia.
Siis täysin turhaa puuhaa aloittajalle, ja olet sellaisia sepustamassa.
- loordinelson
Tee ihan fiilisten mukaan. Itse olen 10 vuotta käyttänyt Internationalin VC 17m tai 17m extraa. Sitä ei myydä Suomessa jonkun byrokratiakukkasen tähden. Pitää tilata Saksasta. Toi maali on hirmuisen juoksevaa, melkein kuin vettä. Toisina keväinä käytän 2 purkkia, toisina 1 purkin, toisina en laita ollenkaan. Syksyllä ylösnostaessa näkkiä on miten milloinkin, aivan sattumanvaraisissa paikoissa. Ei paljon mutta vähän kuitenkin. Paikat eivät mitenkään korreloi sen kanssa, olenko maalannut vähän, paljon vai en ollenkaan.
- seppomartti
Voisit siirtyä VC Offshoreen, VC 17 on makean veden pohjamaali
- Antti1763
Haha, tästähän on helppo päätellä miten toimia. No, jätän tällä erää päälemaalaamatta, kun maali on viime kevään pohjarempan jäljiltä kuin "uusi". Käytin Blakes Cruisingia, joka on käsittääkseni "puolikova". Jos olen toimimassa ihan päin honkia, niin kertokaa nyt. Ehdin vielä joko a) aktivoimaan vesihionnalla tai b) vetämään yhden uuden kerroksen samaa Blakesia. Yksi kerhomme purjehtija kävi katsomassa pohjan, ja sanoi, että voi jättää nyt vetämättä ja tehdä sitten ensi keväänä taas kunnolla.
- anna_mennä
Eiköhän sama ohje sovi kaikkiin puolikoviin, toimii niin kauan kuin maalia riittää. Minulla ainakin AWL Gold Label piti ainakin viisi vuotta pohjan täysin puhtaana ja pohjan sileys vain parani vuosi vuodelta. Viiden vuoden jälkeen primeri alkoi paljastua niin monesta kohdasta, että piti vetää uusi kerros.
- Antilla-36
Jos maalikerros on riittävän paksu, niin kerroksia on turha maalata lisää. Kova eliönestomaali kannattaa aktivoida ennen vesillelaskua vesihiomalla se kevyesti. Samalla pohja tulee sileämmäksi. Puolikova on itselleni vieras, mutta tuskin pikaisesta vesihionnasta GRID400 paperilla mitään haittaa on, (tunnin homma 36 feet veneessä). Maalikerros hieman ohenee ja voit taas ensi vuonna vetäistä yhden kerroksen. Pehmeille riittää paikkamaalaus, jos kalvopaksuus on muuten riittävä. Jos tekee kokonaan pohjarempan, niin pehmeissä on hyvä vetäistä primerin päälle ensin kerros kovaa ja sitten pehmeä täysin erivärisenä päälle. Näin varmistetaan pehmeän tartunta ja toisaalta on helppo havaita kohdat, missä kalvopaksuus vaatii lisämaalia eli tuo kova kuultaa jo pehmeän läpi.
- naurettavaa.roskaa
Aktivoida .. :) mikä vitsi.
T: 30 vuotta puirjehtinut - Antilla-36
No ainakin Hard Racing ja Blakes Cruising ohjeessa max. aika kuivilla on 3kk. Jotain siis tarttis tehdä, jos vene on ollut 3kk tai kauemmin vedestä pois. Maalin teho perustuu siihen, että kuparioksidia siirtyy maalikerroksen ulkopintaan ja sitä liukenee vähän veteenkin. Jos on liian kauan kuivana tulee pinnasta niin kova ja tiivis, että liukeneminen heikkenee. Kevyt hionta aktivoi taas tuon prosessin, kun maali joutuu veden kanssa kosketuksiin. Tämä on siis maalinvalmistajien suositus ja myös kokemusperäinen juttu. Voisit perustella väitteesi, jos olet jostain löytänyt parempaa tietoa. Muutan kyllä käsitykseni, jos vain löytyy faktatietoa, että asia on toisin. Itse kyllä hion pohjan jo ihan sileyden takia. Kisoja kun on kiva voittaa ;-)
Terv: 46v purjehtinut puhtaalla ja sileällä pohjalla. - itsekiillottuvat
Antilla-36 kirjoitti:
No ainakin Hard Racing ja Blakes Cruising ohjeessa max. aika kuivilla on 3kk. Jotain siis tarttis tehdä, jos vene on ollut 3kk tai kauemmin vedestä pois. Maalin teho perustuu siihen, että kuparioksidia siirtyy maalikerroksen ulkopintaan ja sitä liukenee vähän veteenkin. Jos on liian kauan kuivana tulee pinnasta niin kova ja tiivis, että liukeneminen heikkenee. Kevyt hionta aktivoi taas tuon prosessin, kun maali joutuu veden kanssa kosketuksiin. Tämä on siis maalinvalmistajien suositus ja myös kokemusperäinen juttu. Voisit perustella väitteesi, jos olet jostain löytänyt parempaa tietoa. Muutan kyllä käsitykseni, jos vain löytyy faktatietoa, että asia on toisin. Itse kyllä hion pohjan jo ihan sileyden takia. Kisoja kun on kiva voittaa ;-)
Terv: 46v purjehtinut puhtaalla ja sileällä pohjalla.Juuri näin asia on minunkin kokemukseni mukaan. Lisään tähän sen, että itsekiillottuvien (self polishing) kuten Micron ja Mille, etuna on tehon säilyminen niin kauan kuin maalia on jäljellä.
Aivan samat asiat löytyvät maalinvalmistajien sivuilta. Tässä vapaamuotoinen käännös Interluxin (Euroopassa International) sivuilta:
Maalinvalmistajan ohjeita.
Kovat antifoulingmaalit: Antifoulingteho heikkenee telakoinnin aikana kuivumisen takia ja siksi uutta kerrosta suositellaan ennen vesillelaskua. Kovien maalien sisältämän biosiidin toiminta perustuu diffuusioon.
Veneiden, jotka maalauksen jälkeen ovat ollee kuivilla korkeintaan 12 kk yli suositusajan, maalipinta voidaan hioa grid220 paperilla tai Scotch-Brite “karhunkielellä) ennen vesillelaskua.
Ohjeistossa todetaan myös, että kovia antifoulingmaaleja käytettäessä maalikerros paksuuntuu vähitellen (uusintamaalausten takia) ja sen seurauksena maaalikerros alkaa säröillä ja irtaantua.
Itsekiillottuvat antifoulingmaalit:
Itsekiillottuvissa antifoulingmaaleissa biosiidin vapautuminen ei perustu diffuusioon, vaan maalipinnan reaktioon suolaveden kanssa. Maalien antifoulingteho säilyy niin kauan kuin maalia on jäljellä.
http://www.yachtpaint.com/LiteratureCentre/antifouling_101_usa_eng.pdf
Itse siirryin Micronin käyttäjäksi n. 20 v. sitten juuri siitä syystä, että välttyisin pohjan maalikerrosten paksuuntumiselta. Kuitenkin tuli silloin tällöin maalattua koko pohja uudelleen (näyttää hienommalta ennen vesillelaskua kuin pakkamaalattu pohja). Toissa talvena jouduin ekan kerran kaapimaan ja hiomaan koko pohjan (maalasi uudet epoksit samalla). Pelkkä pesu riittää veneen noston yhteydessä, jos pohjassa on itsekiillottuva maali. Keväällä veteen sellaisenaan, ellei paikkamaalauksen tarvetta kulumisen takia. - 30v.purjehtinut
itsekiillottuvat kirjoitti:
Juuri näin asia on minunkin kokemukseni mukaan. Lisään tähän sen, että itsekiillottuvien (self polishing) kuten Micron ja Mille, etuna on tehon säilyminen niin kauan kuin maalia on jäljellä.
Aivan samat asiat löytyvät maalinvalmistajien sivuilta. Tässä vapaamuotoinen käännös Interluxin (Euroopassa International) sivuilta:
Maalinvalmistajan ohjeita.
Kovat antifoulingmaalit: Antifoulingteho heikkenee telakoinnin aikana kuivumisen takia ja siksi uutta kerrosta suositellaan ennen vesillelaskua. Kovien maalien sisältämän biosiidin toiminta perustuu diffuusioon.
Veneiden, jotka maalauksen jälkeen ovat ollee kuivilla korkeintaan 12 kk yli suositusajan, maalipinta voidaan hioa grid220 paperilla tai Scotch-Brite “karhunkielellä) ennen vesillelaskua.
Ohjeistossa todetaan myös, että kovia antifoulingmaaleja käytettäessä maalikerros paksuuntuu vähitellen (uusintamaalausten takia) ja sen seurauksena maaalikerros alkaa säröillä ja irtaantua.
Itsekiillottuvat antifoulingmaalit:
Itsekiillottuvissa antifoulingmaaleissa biosiidin vapautuminen ei perustu diffuusioon, vaan maalipinnan reaktioon suolaveden kanssa. Maalien antifoulingteho säilyy niin kauan kuin maalia on jäljellä.
http://www.yachtpaint.com/LiteratureCentre/antifouling_101_usa_eng.pdf
Itse siirryin Micronin käyttäjäksi n. 20 v. sitten juuri siitä syystä, että välttyisin pohjan maalikerrosten paksuuntumiselta. Kuitenkin tuli silloin tällöin maalattua koko pohja uudelleen (näyttää hienommalta ennen vesillelaskua kuin pakkamaalattu pohja). Toissa talvena jouduin ekan kerran kaapimaan ja hiomaan koko pohjan (maalasi uudet epoksit samalla). Pelkkä pesu riittää veneen noston yhteydessä, jos pohjassa on itsekiillottuva maali. Keväällä veteen sellaisenaan, ellei paikkamaalauksen tarvetta kulumisen takia.Ei ole ollut mitään haittaa kerroksista, paitsi positiivisia. Ei tarvitse koko ajan olla vetämässä uusia kerroksia. Jos vetää puhtaalle, niin paljon huonompi juttu ja saa olla tarkkana kohtien kanssa josta maali poistuu.
Sanoisin siis, että kannattaa käyttää järkeä ja miettiä kokonais hyötyä. - eipaksujakerroksia
30v.purjehtinut kirjoitti:
Ei ole ollut mitään haittaa kerroksista, paitsi positiivisia. Ei tarvitse koko ajan olla vetämässä uusia kerroksia. Jos vetää puhtaalle, niin paljon huonompi juttu ja saa olla tarkkana kohtien kanssa josta maali poistuu.
Sanoisin siis, että kannattaa käyttää järkeä ja miettiä kokonais hyötyä.Ymmärsitköhän sittenkin väärin?! Vai ymmärsinkö minä väärin, että uskot maalikerrosten kasvattamisen olevan positiivista?
Varsinkin, jos käytät ns. itsekiillottuvia maaleja, sinulla ei ole todellista tarvetta maalata pohjaa joka vuosi. Siksi maalikerros ei paksuunnu eikä lompakkokaan ohene maalien takia. Käytännössä on riittänyt, että olen vetänyt uuden maalikerroksen koko pohjaan n. 5 vuoden välein. Välivuosina paikkamaalausta ohennetulla maalilla (pikkupurkki riittää pariksi vuodeksi paikkamaalauksiin, kun pohjan pinta-ala on n. 30m2).
Ailkaisemmin, kun kuparinvärinen VC-antifouling kuului sallittuihin pohjamaaleihin, se oli varsinkin kisapurjehtijoiden suosiossa. Syy oli se, että maalikerros oli hyvin ohut ja pohjan sai peilin sileäksi. Mitä ohuempi ja sileämpi maalikerros sitä parempi.
Maalikerrosten tarkoituksellinen kasvattaminen on mielestäni hullun hommaa ja johtaa ennenpitkään mittavaan maalin poistoon. Jokainen kauan samaa venettä pitänyt tietää mitä pohjaremppa on käytännössä.
Ajattele sinäkin kokonaishyötyä, jos et kasvattaisikaan maalikerroksiasi: vähemmän maalinkulutusta, vähemmän ympäristöhaittaa ja kuitenkin sileä ja näkitön pohja.
- 2plus18
Maalasin oman veneeni pohjaan 12 vuotta ensin punaista kovaa jotain Hempelin maalia ja sen päälle kaksi kerrosta mustaa Blakesia.
Kahteentoista vuoteen en ole muuta tehnyt kuin pessyt pohjan syksyllä ja keväisin lisännyt reilusti ohennettua Blakesia niiden paikkojen päälle, mistä punainen väri paistaa lävitse.
Hyvin on toiminut eikä maalikerros paksune liikaa.- 2plus18
Unohdin kirjoittaa, että välillä menee parikin vuotta, kun sitä punaista ei kuulla lävitse eli silloin ei tarvitse tehdä muuta kuin pestä syksyllä ja laskea keväällä takaisin mereen.
- ranskanpottu36
Jos purkin kyljessä lukee että pitää laskea vesille esim 48 tunnin aikana maalauksesta tulee pinta aktivoida. Tämän voi tehdä pyyhkimällä ko maaliin tarkoitetulla ohenteella kauttaaltaan veneen pohja. Vesihiomalla saat saman lopputuloksen joka on jo työläämpi homma. Jos pohja hyvässä kunnossa ei mielestäni kannata maalata uusia antifouling maaleja.
- roska.veneet
Tarkoittaa siis jos tupperin kyljessä lukee
- ranskanpottu36
Ihan sama koskee teräs että puu veneitä.
- VastausKysymykseen
Voi
- Ttt007
Kokeile. Ja tule syksyllä kertomaan kuin kävi...
- Ariel37
Veneessäni on viisi vuotta sitten tehty myrkkymaalaus ja maileja ajettu samoilla maaleilla noin 12 000. Viime talven vene oli meressä etelässä ja keväällä pohja lähti painepesurilla puhtaaksi, aivan kuten aiempina syksyinä Suomessakin. Muutaman desin edestä olen paikkaillut maalausta lähinnä peräsinlavassa. Syksyllä näkee miten 17 000 mpk on mennyt samalla maalilla.
Tämä ei välttämättä ole oikein toimittu, mutta ainakin kokemuksena todellinen. En tiedä onko sopivaa mainita maalin nimeä tässä, ihan tavallista Suomi -kamaa nyt kuitenkin. - Antifouling
Mulla tismalleen sama tilanne kuin sinulla. Ennen maalipinta hilseili ja tuli näkkiä ja joka kevät piti maalata pohja lähes kokonaan. Muutama kevät sitten putsattiin pohja ja vesihiottiin.. Siihen laitoin kunnon pohja/tartuntamaalin (en muista nyt merkkiä), ja päälle musta blakes cruising "myrkky"maali (joka ei enää saa olla myrkyllistä). Pohjaa ei tosiaan ole tarvinnut käsitellä juuri ollenkaan pariin vuoteen ja pohja kuin uusi. Maalausta ei tarvitse tehdä uusiksi jos pohja muuten pelittää. Eli sen tehtähähän on vaan pitää kasvillisuus tarttumasta/kasvamasta siihen.
- Antifouling
Lisäys: Myyjien jippojahan nuo aktivointihiomiset ja ohennepesut ovat. Hyvin on mulla toiminut vaikkei tee mitään. Veneeni on merivedessä, ja syksyllä vain on kunnon painepesu kun vene nostetaan. Pinnassa on pysynyt ja pysyy kaiketi jatkossakin, eikä ole näkit tarttunut. Kokemuksesta sanon että aivan turhaa säätää kun homma pelaa. Jos maali hilseilee ja työtä riittää keväisin niin kunnon vesihionta, tartuntamaali ja blakes cruisit pintaa ja pohja toimii useita vuosia.
- meripoika
Puuvene, esim scylla kannatta TOTTAKAI maalata myrkkymaalilla. Kyllä suosittelen, että maalaat myrkkymaalilla pohjan ennen veteen laskemista! Näkit on ensimmäinen, joka tarttuu pohjaan kiinni, jos ei maalaa myrkkymaalilla
- myrkytön
En koskaan laita mitään. Pyyhin pitkävartisella harjalla niin pitkälle kuin yletän ja lämpimimpänä aikana vähän sukeltelen harjan kanssa. Ei joka viikkokaan tarvitse. Levät, limat pois niin ei tartu mitään muutakaan. Tämä on tulevaisuuden eko-toimintamalli. Veneslummissa ei tietenkään voi sukellella, joten käyttäkää myrkkyjä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 3773628
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit2021746Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.661347Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten1481234Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa
”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.164875- 117873
Mitä teen väärin?
Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää117840Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät
Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu56833Oli mukava tavata irl
Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt24819Haluaisin tietää
mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔46792