Voiko erota ilman että asuntoa jaetaan 15 vuoteen

Minkäs takia vaimo ei voisi asua osituksen jälkeenkin? Sehän on pelkästään omistajien välinen sopimusasia. Ihan perintöasioidenkin takia olisi hyvä tehdä ositus mahdollisimman pian. Jos jompikumpi puolisoista sattuu kuolemaan, osittamattomasta pesästä tulee helposti selvittämätön sotku.

En tiedä miten tuo onnistuu mutta eikös se ole ihan tavallinen tarina että nainen ja lapset jäävät asumaan hienoon omakotitaloon ja ukko pistetään ulkoruokintaan, asukoon vaikka katuojassa...

Voi, ja ei voi onko susta sitte kivaa kun exäsi roudaa sinne sunkin omistamaasi taloon uuden rakkauden, joka tietty asuu sillä sunkin piikkiis, mieluimmin ositus heti ja kumpikin jatkatte elämäänne.
Ja voithan sinäkin löytää uuden rakkaan ja sillä jo edellisestä liitosta pari penskaa ja tietty sinä sitte haluat sen talon, kun siellä tilaa, tässäkin tapauksessa ositus hyvä niin kaikki on selvää.

Voitte jakaa omaisuuden niin, että omistatte asunnon puoliksi. Meillä aikonaan ostettiin eron jälkeen lasten ja vaimon käyttöön asunto, josta vaimo omisti 60% ja minä 40%. Systeemi toimi hyvin. Mitä merkitystä sillä on, vaikka sinne olisi ilmestynyt uusin mieskin, 40% osuuteni oli lapsia varten. Välipuhe oli sellainen, että kun lapset ovat täysi-ikäisiä ja/tai muuttaneet pois, vaimo lunastaa osuuteni käytpään hintaan, ja näin tapahtui.

Sovussa asiat toimivat kaikkien, ja etenkin lasten parhaaksi. Vielä sellainen vinkki, että mitään oikeuden määrämiä elatusmaksuja ei tarvita, meillä oli ex-vaimon kanssa yhteiskäytössä oleva tili, jonne meni lapsilisät ja kumpikin maksoi vakiosumman kuukausittain tulojensa suhteessa. Sieltä sitten maksettiin lasten menot kuittien mukaan ja elatuskulut tietyllä päiväsummalla (yhteishuoltajuus, 2/3 ajasta äidin, 1/3 isän luona). Jos rahaa alkoi kertyä liikaa, pidettiin vapaakuukausi, jos alkoi loppumaan, maksettiin ylimääräinen. Ikinä ei ollut kränää rahasta tolkun ihmisten kesken. Lasten tultua täysi-ikäisiksi tili lopetettiin ja loppurahat jaettiin heille.