Isopurjeen hallinta myötätuulella

niitä saa sellaisia jarruja jotka hidastavat puomi heilahtamista puolelta toiselle, kysele vaikka maritimista.

Voit sen jarrun tehdä myös köydestä ja laskeutumiskasista jonka saat 13€ :llä kiipeilyvälinekaupasta ja malli löytyy YouTubesta.

Nosta sivutuuleen ja kiristä skuutti keskelle, sitten käännät reilusti takasin ja kun purje on vaihtanut puolta löysäät skuttia ja trimmaat uusiksi.
Muutenkaan plattiksella ei ole nopeinta purjehtia..

Ei tarvitse käännellä minnekkään suuntaan, eikä kasia tai puomijarrua. Skuutti tiukaksi ja löysäät halssin vaihdossa. Operaatio tehdään skuutin taljalla ja hanskat kädessä. Muuten palaa kädet löysätessä.

Rytkäytystä voi vähentää, jos kiristää puomin ensin melko keskelle. Skuutista nipussa kiinni voi heitää yli, että lähtee aikaisemmin. Heti kannattaa löysätä, reippaasti, kun on puomi toisella puolella, ettei broutsaa. Paine purjeessa on pienempi, mitä kovempaa vene kulkee eli käännöksen voi ajoittaa myötäaaltoon. Yllättävän paljon helpottavat myös kisaveneiden kevyet hiilikuitupuomit ja purjeet. Toisaalta aika paljon ehyet blokit kestävät rytkäytystä.

Kuten vastauksista jo huomaat ratkaisuja on monia ja asia riippuu hyvin paljon veneestä, tuulesta ja mahdollisesti reivauksesta.

Myötätuulella tulee helposti ajettua liian suurella purjeella, kun vene ei kallistu ja tuuli ei tunnu. Ongelma tulee sitten jiipissä tai käännyttäessä tiukoimmille kursseille. Reivaus siis auttaa tuohon huomattavasti.

Joissain veneissä (kaikissa kevyellä tuulella) ison voi tosiaan vetää rauhassa skuutista keskelle ja sitten päästää toiselle puolelle. Välissä voi joutua hiukan kääntämään venettä, jotta ison yläosa kääntyy toiselle puolelle. Kovemmalla tuulella tässä auttaa oikein ajoitettu S-mutka eli vedetään iso sisään täysin myötätuulessa, käännetään hiukan uudelle halssille ja heti takaisin samalla hyvin nopeasti skuuttia päästäen.

Joissain veneissä toimii hyvin myös sellainen tapa, että kääntää venettä nopeasti noin 90 astetta. Puomi menee kamalaa vauhtia yli, mutta ei lyö skuuttiin tai saalinkeihin, vaan pysähtyy tuulta päin. Sitten kääntää takaisin normaalisuuntaan.

Noista kahdesta voi käyttää myös välimuotoja eli vetää skuuttia osin sisään ja loput kääntämällä venettä tai skuuttinipusta nykäisemällä, jos jaksaa.

Kovalla tuulella ja isossa aallokossa voi turvallisinta olla tehdä ns. lehmänkäännös ei kääntää reilusta vaan tuulensilmän kautta ympäri. Voi näyttää ja tuntua tylsältä, mutta monesti turvallisin tapa varsinkin yksin tai pienellä miehistöllä.

Kovalla tuulella kukaan ei halua ajaa vasten tuulta tai aaltoja. Purjeen lepatuskin on sitä luokkaa kääntäessä täysmyötäisestä täysvastaiseen, että purjeet eivät kestä. Turha operaatio.

Yli 50 vuoden purjehdusuran aikana en muista tehneeni muita myötäkäännöksiä kuin suoraviivaisen jiipin. Mikään ei hajoa muuta kuin miehistön virheestä. Tappiot tähän mennessä 1 revennyt vanha isopurje kilpailuoloissa kun miehistön ajoitus meni pieleen ja perämies käänsi ennen kuin iso oli kireä. Tässä juuri on villakoiran ydin?. Levanki ei voi hajota, jos se on lukittu liikkumattomaksi. Siinä voimat ovat pienemmät kuin kryssissä. Purje ei voi edes teoriassa mitenkään osua saalinkeihin, jos iso skuutti on vinssillä tiukattu. Vene ei voi broutsata, jos pinnamies ajas tarkasti myötätuuleen. Iso on maksimaalisen väärin skuutattu eli voimat pienimmillään. Jos ajaa muualle kuin myötätuuleen tai on olematon peräsinteho niin sitten en tiedä. Preventteriä voi käyttää estämään puomin liike täysin. Sillä voi laskea hallitusti puomin ulos ilman pienintäkään rämähdystä.
Metodi on testattu 20011-14 noin 27000 mailia Atlantiĺla pääosin myötätuulipurjehdusta 20>yli 40 solmua TWS. Vastakäännös ei kyllä ensimmäisenä tule mieleen 4-8m murtuviin aaltoihin

Vaikka itsellä purjehdusuraa on vasta 49 vuotta niin nyt kyllä on pakko seppomarttia kritisoida. Valtameriohjeet preventtereineen on eri asia, mutta meille tavallisille cruisailijoille sanon että jos tuuli on tuolla 9m/s ja yli niin vastakäännöksen kautta.

Asiaa voi kokeilla; ensin kiristää purjetta tuollaiset 20 astetta, kääntää hieman sivutuuleen (saadakseen lisää vauhtia ja apparentti tuulen alas) ja sitten reilu fellaus ja koettaa saada ison nipusta vetämällä yli. Jos menee niin reilu fellaus takaisin täydelle lenssille ja iso takaisin täysin ulos. Niin, levanki kannattaa olla kiinni molemmista päistä niin ei mene yli kovien pistekuormien saattelemana. Tuo ison skuuuttinipun ylimeno on se vaarallinen paikka, se kun löysänä tuppaa keräilemään vinssien lisäksi päitä tmv.....

Jos ei kerralla onnistu niin sitten vastakäännös; turvallinen ja kamoja säästävä, toki kisoissa vain kun on "pakko". Ja kisoissa pakko on kun edessä ei ole spinnua ja tuuli tuollaiset 15 m/s.

Preventteripurjehdukseta ei ole kyllä omaa kokemusta, valtamerellä kun on itse aina ollut vain kisaamassa. Ja itse en ole tuolloin koskaan tavannut ulkona tuon kokoisia murtuvia aaltoja.

Tuo nyt on jo varmistelua. Itse olen kerran 2000 luvulla tehnyt lehmänkäännöksen. Veneessä hoikka in line riki. Barduuna on pidettävä kii.

Suorilta normipurjehduksilla jiipit heitettiin myös meglulla ja imx40:llä ei sielläkään kovin paljon sisään kelattu. Molemmat tosi kestäviä veneitä.

Voit tyystin luottaa siihen että kalustosi kestää minkälaisen jiipin hyvänsä niissä keleissä joihin järkeä käyttäen lähdet tai joudut. Opettele isopurjeen reivaus niin että uskallat ja osaat tehdä sen tuulen suunnasta riippumatta ja reivaa ajoissa. Koveneva tuuli ei heikkene, sitä ei kannata odotella, vaan reivaa vaan heti. Reivatun ison jiippaa sen enempää ihmettelemättä ongelmitta joka kelissä.
Vahinkojiippi on vaarallinen, joten ajele aallokkoiset myötäiset alkuun pelkällä keulapurjeella. Virsikirja-ajon opettelet sitten kun täysmyötäisessä ohittavat alkavat risomaan.
Olennaisin asia on se, että olet ostanut veneen! Sen jälkeen oppia tulee joka reissulla. Itse ostin 22 -jalkaisen ensipurteni 12 vuotta sitten ja nyt olen kolmannella veneelläni Suomesta Menorcalle yksin seilanneena odottamassa sopivaa keliä jatkaa matkaa Italiaan.
Rohkeasti vaan ajamaan! Mutta aina sään, ei ikinä almanakan mukaan. Pään pidät alhaalla, mielen nöyränä ja näpit irti vedossa olevista köysistä.