oireeton liikatoiminta-hoidosta kieltäytyminen?

Hei! Minulla on kilpirauhasen liikatoiminta, jos veriarvoja on uskominen. 60.9 on t4v mutta mitään oireita ei minulla ole! Kilpirauhasta jarruttavaa lääkettä en voi käyttää, tulee valtavat mahakivut, jatkuvat kuukautiset... Jo yhdestä tabletista tulee kovat oireet ja toisin kuin lääkäri epäilee, mahakivut on todellisia ja kovia.
Nyt meinaavat kokeilla sellaista, että antaa erittäin suuria annoksia kortisonia ja erittäin suuria annoksia litiumia. Ja korostavat vielä erittäin suurta annosta litiumia. Miksi ihmeessä, kun ei ole mitään mielenterveydellisiä ongelmia?! 20 vuotta sitten kun antoivat liikaa kortisonia hoitovirheen seurauksena, tuli reaktiivinen psykoosi joka hellitti muutamassa päivässä kun kortisoni lopetettiin kerrasta. Mutta tuli kortisonin käyttökielto. Lisämunuaiset lopettivat toimintansa. Lääkäri tietää sen, mutta... nyt aikoo endo kokeilla rajumpia hoitoja. Voinko kieltäytyä " hoidosta" joka on muutenkin epävarma ja josta ei ole takeita?
Radiojodia ei voi antaa, sillä se vaatisi vahvan kortisonin joka on kielletty ehdottomasti. Kilpparista on poistettu 75 % pian vuosi sitten, puoli vuotta diagnoosista. Kilpirauhanen osoittautuikin pieneksi ja erittäin niukkaveriseksi, ei kilpirauhastulehdusta. Kun tehtiin valtaosapoisto, se teki ensin yhtäaikaisen liika - ja vajaatoiminnan ( t4v osoitti yhtäaikaa liikatoimintaa, kun tsh osoitti vajaatoimintaa ) ja sitten se muuttui vasten odotuksia liikatoiminnalle, joka on pahentunut vain, numeraalisesti ja kun on yrittänyt väkisin käyttää kilpirauhasta jarruttavaa lääkettä, on t4v vaan noussut. Minkäänlaisia oireita ei ole. Esimerkiksi nukun oikein hyvin yöllä 8 - 9 tuntia, päivällä 1 - 2 tuntia, en ole mielestäni mikään laiha ( toisten mielestä vain luuta ja nahkaa, toiset näkee väärin... ) , mieliala on hyvä, ei masennusta, ei ylivirkeyttä, ei hermostuneisuutta, ei itkuisuutta ( hermostuneisuus tulee kilpirauhasta jarruttavaan lääkkeen vuoksi, mutta menee heti ohi parin päivän jälkeen kun ei ota tablettia ) .
Niin, voinko kieltäytyä varsin kyseenalaisesta hoidosta, eli kielletystä kortisonista erittäin voimakkaalla annoksella ja erittäin suuresta annostuksesta litiumia ( ylisuuri annos saattaa lamata kilpirauhasen toiminnan - tai kiihdyttää sitä ) eli Litoa? Ja onko luotettava omiin tuntemuksiinsa eli oireettomuuteen, hyvään oloon vai lääkärin haluamaan kilpirauhasta jarruttavan lääkkeen sopimattomaan käyttöön ja lääkärin tuijottamiin arvoihin? Tämä endokrinologi alkaa olla väsynyt hoitooni, kun en voi käyttää lääkkeitä ja ei usko siihen, että minulla on hyvä, oireeton olo ilman lääkkeitä.
Sama juttu sydänlääkkeen kanssa; kun olin ottanut Emconcorin ( bisoproli ) , oli rytmi sekaisin ( flimmeri & takykardia ) ja kun en ottanut sitä, rytmi oli tasainen ja rauhallinen. Verenpainetta kohottaa myös tämä samainen Emconcor. Olen sanonut kyllä kardiologillekin, että on parempi olla ilman Emconcoria, sydämen rytmi on tasainen ja jaksaa hyvin ilman sitä. Lääkkeillä on päinvastoin. Kardiologi määräsi päiväannostukseksi 20 mg eli maksimiannoksen Emconcoria. Hetkinen... jo yksi sekoittaa rytmin?!
Onkohan mahdollista että lääkkeet ei sovi minulle? Yliannostus on tullut niin kortisonista, kuin antibiooteista joista tuli puoli vuotinen clostridium difficile.
Endo alkoi uhkailemaan, että liikatoiminta on hidas itsemurha. Ja nopeampiko olisi lääkkeillä? Saahan lääkäri puhua...
Onko siis potilaan oma vointi vai lääkärin tahto tärkeämpi vaikka jälkimmäisellä vointi huononee?