Hyvä kuvaus kirkon tarpeettomuudesta

HapJaPah

"Tapanisen teesi on, että evankelisluterilainen kirkko on viimeinen sääty-yhteiskunnan jäänne keskuudessamme, jonka itseymmärrys nousee historian saatossa syntyneestä asemasta, ei relevanssista suhteessa omaan aikaan ja ihmisten tarpeisiin. Kirkko on yhtä sisäänpäinkääntynyt, ahdistunut ja ymmällään kuin aatelisto oli noin sata vuotta sitten."

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2015/05/22/"Kirkko on viimeinen sääty-yhteiskunnan jäänne"/2015219080068/4

27

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 5k6m4h

      Tässä olisi taas hyvä tartuntapinta vapaa-ajattelijoille vaatia kirkon julkisoikeudellisen aseman ja kohtuuttomien etujen lopettamista. Poliitikoilta pitää vaatia päätöksiä. Olisi hyvä, jos asiat laitettaisiin kerta rysäyksellä kuntoon.

      • Humanisti-vapari

        Kyllä vapaa-ajattelijat vaativatkin. Mutta tarvitaan myös laajempaa vaatijajoukkoa. Ja tarvitaan lisää vapaa-ajattelijoita. Tervetuloa joukkoon!


    • Tapanisen analyysissa on kohtia joista olen samaa mieltä, mutta myös toisia mitä en tunnista. Esimerkiksi se on hyvin osuvasti sanottu, että olemme siirtymässä instituutioiden ajasta verkostojen aikakauteen.

      Sen sijaan sanoisin, että kirkon itseymmärrys ei niinkään nouse historian saatossa syntyneestä asemasta, vaan ennemminkin siitä, että kirkko on historiallinen instituutio, jonka juuret ovat 2000 vuoden takana. Ero on siinä, että kirkon itseymmärrykselle ei ole lopulta kovin oleellista suhde valtioon vaan se, että kirkko on Kristuksen kirkko. Siis, suhde valtioon ja yhteiskuntaan ylipäänsä voi muuttua ja elää, mutta kirkon itseymmärrys ei voi irtaantua Kristuksesta.

      Tämä Tapanisen teesi oli mielenkiintoinen:
      "Hänen mielestään kirkko voi tulevaisuudessa olla edes jossain määrin relevantti, jos se palaa seurakuntakeskeiseen ja vahvasti vapaaehtoisuuteen nojaavaan toimintaan."

      Mielenkiintoista teesissä on se, että oikeastaan kirkko on ollut seurakuntakeskeinen koko ajan. Suomessa paikallisseurakuntien asema on hyvin vahva ja käytännössä kukin seurakunta paljolti itsenäisesti päättää miten seurakunta toimii.

      Teesin toisesa osasta, vahvasti vapaaehtoisuuteen nojaamisesta, olen samaa mieltä. Ja tätä kohti sanoisin, että kirkko on myös menossa. Toki muutos ei tapahdu vuodessa tai edes kahdessa, mutta en tiedä kirkon piirissä ketään, joka ei olisi sitä mieltä, että vapaaehtoisten roolia pitää vahvistaa.

      Vilppu H.
      pappi

      • mhk867

        "Ero on siinä, että kirkon itseymmärrykselle ei ole lopulta kovin oleellista suhde valtioon..."

        Hyvä! Sittenhän luovutte kirkon julkisoikeudellisesta asemasta pikimiten. Odotan vahvistusta...


      • Epäjumalienkieltäjä

        <>

        Suomessa on käytännössä valtionkirkko. Sillä on lainsäädäntöön perustuva ertyisasema ja erioikeuksia. Siksi se on lähtökohtaisesti instituutio eikä mikään alhaalta ylös toimiva kansanliike. Se että kirkko yrittää teeskennellä muuta vain syö sen uskottavuutta. Jos kirkko haluaisi oikeasti olla jotain muuta kuin instituutio ja valtionkirkko sen pitäisi elää kuten saarnaa ja luopua juridisesta erityisasemastaan.

        Kirkko yrittää ajaa kaksilla rattailla vähän joka asiassa. Se yrittää olla suvaitsevainen ja samalla syrjiä homoja. Se puolustaa institutionalistista erityisasemaansa ja samalla yrittää markkinoida itseään kansankirkkona. Falskius syö uskottavuutta.


      • Niin no, mikä on vapaaehtoistyön vaihtoehto? Palkattu työ tai ostopalvelu. Ne maksavat. Taitaa olla vapaa-ajattelijoiden ansiota tuo vapaaehtoistyön nykyinen korostus. :=)


      • mkh765
        jori.mantysalo kirjoitti:

        Niin no, mikä on vapaaehtoistyön vaihtoehto? Palkattu työ tai ostopalvelu. Ne maksavat. Taitaa olla vapaa-ajattelijoiden ansiota tuo vapaaehtoistyön nykyinen korostus. :=)

        Papit, kirkkoherrat ja piispat on palkkansa ansainneet. Muut tehkööt työnsä palkatta vapaaehtoistyönä. Tämä on tätä kristillistä tasajakoa.


      • eroaValtiokirkosta

      • "Suomessa on käytännössä valtionkirkko. Sillä on lainsäädäntöön perustuva ertyisasema ja erioikeuksia. Siksi se on lähtökohtaisesti instituutio eikä mikään alhaalta ylös toimiva kansanliike. "

        En tarkoittanut tätä. Totta kai kirkko on instituutio, jolla on laissa määritelty asemansa. Mutta viittasin siihen, että samaan aikaan seurakunnat ovat hyvin itsenäisiä omassa päätöksenteossaan ja pitkälle päättävät siitä, miten seurakunta alueellaan toimii. Kysymys ei siis ollut kirkon suhteesta valtioon vaan siitä, millainen asema seurakunnilla on kirkon sisäisessä organisaatiossa. Siinä seurakunnat ovat hyvin itsenäisiä järjestämään olemisensa. Tässä mielessä kirkko on ollut koko ajan hyvin seurakuntakeskeinen.

        Vilppu H.
        pappi


      • "Niin no, mikä on vapaaehtoistyön vaihtoehto? Palkattu työ tai ostopalvelu. Ne maksavat. "

        On ja ei ole. Ihan totta on se, että kirkon työvoima tulevaisuudessa todennäköisimmin vähenee. Mutta vapaaehtoistyö ei voi suoraan korvata palkattua työtä. Esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä on hankalaa korvata vapaaehtoisten työpanoksella.

        Mä itse ajattelen, että vapaaehtoistyön merkitys ei ole siinä, että sen avulla kirkko voisi jatkaa toimintaansa kuten ennenkin (ei voi). Sen sijaan vapaaehtoistyön merkitys on siinä, että erilaisten tehtävien kautta ihmiset voivat elää todeksi uskoaan. Tämän takia, jos musta olisi kiinni, luopuisin mielelläni kokonaan jaottelusta palkka- ja vapaaehtoistyöhön. Sen sijaan kirkossa olisi vain ihmisiä, jotka eri tavoin elävät ja toimivat todeksi uskoaan. Osa voi saada siitä palkkaa, mutta se ei olisi olennainen tapa jakaa ihmisiä.

        Vilppu H.
        pappi


      • DinggDongg
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        "Niin no, mikä on vapaaehtoistyön vaihtoehto? Palkattu työ tai ostopalvelu. Ne maksavat. "

        On ja ei ole. Ihan totta on se, että kirkon työvoima tulevaisuudessa todennäköisimmin vähenee. Mutta vapaaehtoistyö ei voi suoraan korvata palkattua työtä. Esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä on hankalaa korvata vapaaehtoisten työpanoksella.

        Mä itse ajattelen, että vapaaehtoistyön merkitys ei ole siinä, että sen avulla kirkko voisi jatkaa toimintaansa kuten ennenkin (ei voi). Sen sijaan vapaaehtoistyön merkitys on siinä, että erilaisten tehtävien kautta ihmiset voivat elää todeksi uskoaan. Tämän takia, jos musta olisi kiinni, luopuisin mielelläni kokonaan jaottelusta palkka- ja vapaaehtoistyöhön. Sen sijaan kirkossa olisi vain ihmisiä, jotka eri tavoin elävät ja toimivat todeksi uskoaan. Osa voi saada siitä palkkaa, mutta se ei olisi olennainen tapa jakaa ihmisiä.

        Vilppu H.
        pappi

        Jotta piispat voi jatkaa yli 100 000 euron vuosipalkan nauttimistaan, niin osan on pakko siirtyä palkattomaan vapaaehtoistyöhön. Make sense. Pappi Vilppu on varmaan myös niitä jotka jatkavat palkallisella osastolla. Kristillistä henkilöstöpolitiikkaa.


      • ohi-on
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        "Niin no, mikä on vapaaehtoistyön vaihtoehto? Palkattu työ tai ostopalvelu. Ne maksavat. "

        On ja ei ole. Ihan totta on se, että kirkon työvoima tulevaisuudessa todennäköisimmin vähenee. Mutta vapaaehtoistyö ei voi suoraan korvata palkattua työtä. Esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä on hankalaa korvata vapaaehtoisten työpanoksella.

        Mä itse ajattelen, että vapaaehtoistyön merkitys ei ole siinä, että sen avulla kirkko voisi jatkaa toimintaansa kuten ennenkin (ei voi). Sen sijaan vapaaehtoistyön merkitys on siinä, että erilaisten tehtävien kautta ihmiset voivat elää todeksi uskoaan. Tämän takia, jos musta olisi kiinni, luopuisin mielelläni kokonaan jaottelusta palkka- ja vapaaehtoistyöhön. Sen sijaan kirkossa olisi vain ihmisiä, jotka eri tavoin elävät ja toimivat todeksi uskoaan. Osa voi saada siitä palkkaa, mutta se ei olisi olennainen tapa jakaa ihmisiä.

        Vilppu H.
        pappi

        Jo nyt on selvä, että kirkon vapaaehtoistyöhön ei ole värvättävissä lisää vaan vähemmän väkeä. Kun kirkon väki vähenee ja raha käy vähemmäksi, ei myöskään ole palkattavissa lisää väkeä. Jos kirkollisveroa nostetaan, väki vähenee sitä nopeammin.

        Mitään ei ole tehtävissä. Voi vain katsella, kun kirkko siirtyy pikku hiljaa marginaaliin, koska sillä ei enää voi olla relevanttia sanomaa. Eivät ihmiset ole kiinnostuneet "pelastuksesta", joka on pelastusta ei mistään. Hyvin harvat kirkon työntekijät uskovat elämään kuoleman jälkeen, helvettiin ei juuri kukaan.

        Ei ole uskottavaa, että tulisi aika, jolloin ihmiset taas uskoisivat yliluonnolliseen pelastukseen. Se kuuluu peruuttamattomasti menneeseen maailmankuvaan, joka on menossa ohi.


      • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        "Niin no, mikä on vapaaehtoistyön vaihtoehto? Palkattu työ tai ostopalvelu. Ne maksavat. "

        On ja ei ole. Ihan totta on se, että kirkon työvoima tulevaisuudessa todennäköisimmin vähenee. Mutta vapaaehtoistyö ei voi suoraan korvata palkattua työtä. Esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä on hankalaa korvata vapaaehtoisten työpanoksella.

        Mä itse ajattelen, että vapaaehtoistyön merkitys ei ole siinä, että sen avulla kirkko voisi jatkaa toimintaansa kuten ennenkin (ei voi). Sen sijaan vapaaehtoistyön merkitys on siinä, että erilaisten tehtävien kautta ihmiset voivat elää todeksi uskoaan. Tämän takia, jos musta olisi kiinni, luopuisin mielelläni kokonaan jaottelusta palkka- ja vapaaehtoistyöhön. Sen sijaan kirkossa olisi vain ihmisiä, jotka eri tavoin elävät ja toimivat todeksi uskoaan. Osa voi saada siitä palkkaa, mutta se ei olisi olennainen tapa jakaa ihmisiä.

        Vilppu H.
        pappi

        Suomessa on paljon yhteisöjä, joissa hallinnointi tapahtuu vapaaehtoistyönä. Uskonnolliselta puolelta esimerkiksi käy vaikkapa Lähetyshiippakunnan seurakunnat.

        Toki tämä edellyttää, että evlut kirkon asema muuttaa aivan totaalisesti. Eihän esimerkiksi julkisen vallan käyttöä, kuten avioliiton esteiden tutkimista, anneta vapaaehtoistyöntekijöille. (Vihkiminen onkin jo eri asia, se on julkinen tehtävä vaan ei julkista valtaa.)


      • Epäjumalienkieltäjä
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        "Suomessa on käytännössä valtionkirkko. Sillä on lainsäädäntöön perustuva ertyisasema ja erioikeuksia. Siksi se on lähtökohtaisesti instituutio eikä mikään alhaalta ylös toimiva kansanliike. "

        En tarkoittanut tätä. Totta kai kirkko on instituutio, jolla on laissa määritelty asemansa. Mutta viittasin siihen, että samaan aikaan seurakunnat ovat hyvin itsenäisiä omassa päätöksenteossaan ja pitkälle päättävät siitä, miten seurakunta alueellaan toimii. Kysymys ei siis ollut kirkon suhteesta valtioon vaan siitä, millainen asema seurakunnilla on kirkon sisäisessä organisaatiossa. Siinä seurakunnat ovat hyvin itsenäisiä järjestämään olemisensa. Tässä mielessä kirkko on ollut koko ajan hyvin seurakuntakeskeinen.

        Vilppu H.
        pappi

        Seurakunnan rooli näkyy erinomaisesti siinä että jäsenyys seurakuntaan määräytyy asuinpaikan mukaan eikä kirkon hallintoalamaisella ole mahdollisuutta sitä vaihtaa vaihtamatta osoitetta. Seurakunta on tässäkin mielessä ylhäältä alas rakennettu hallintoyksikkö.


      • eroaValtiokirkosta
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        "Niin no, mikä on vapaaehtoistyön vaihtoehto? Palkattu työ tai ostopalvelu. Ne maksavat. "

        On ja ei ole. Ihan totta on se, että kirkon työvoima tulevaisuudessa todennäköisimmin vähenee. Mutta vapaaehtoistyö ei voi suoraan korvata palkattua työtä. Esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä on hankalaa korvata vapaaehtoisten työpanoksella.

        Mä itse ajattelen, että vapaaehtoistyön merkitys ei ole siinä, että sen avulla kirkko voisi jatkaa toimintaansa kuten ennenkin (ei voi). Sen sijaan vapaaehtoistyön merkitys on siinä, että erilaisten tehtävien kautta ihmiset voivat elää todeksi uskoaan. Tämän takia, jos musta olisi kiinni, luopuisin mielelläni kokonaan jaottelusta palkka- ja vapaaehtoistyöhön. Sen sijaan kirkossa olisi vain ihmisiä, jotka eri tavoin elävät ja toimivat todeksi uskoaan. Osa voi saada siitä palkkaa, mutta se ei olisi olennainen tapa jakaa ihmisiä.

        Vilppu H.
        pappi

        "Sen sijaan kirkossa olisi vain ihmisiä, jotka eri tavoin elävät ja toimivat todeksi uskoaan. Osa voi saada siitä palkkaa, mutta se ei olisi olennainen tapa jakaa ihmisiä."

        Orjat saavat palkkansa sitten taivaassa


      • "Mielenkiintoista teesissä on se, että oikeastaan kirkko on ollut seurakuntakeskeinen koko ajan. Suomessa paikallisseurakuntien asema on hyvin vahva ja käytännössä kukin seurakunta paljolti itsenäisesti päättää miten seurakunta toimii."

        Parahin Vilppu, Suomessa on kyllä edelleen käytännössä valtionkirkko, jossa alamaisen on kuuluttava siihen seurakuntaan, jonka hallintoalueella hän asuu. Kansalaisella ei siis ole edes mahdollisuutta valita, minkä evankeliluterilaisen kirkon seurakuntaan hän liittyy. Ja asuinpaikan vaihtuessa myös seurakunta vaihtuu. Valinnanvaraa ei ole, vaan kirkon seurakuntajärjestelmä noudattaa edelleen keskiaikaista käytäntöä, jossa ihminen on hallintoalamainen vailla vapauksia. Että se seurakuntakeskeisyydestä.

        "Teesin toisesa osasta, vahvasti vapaaehtoisuuteen nojaamisesta, olen samaa mieltä. Ja tätä kohti sanoisin, että kirkko on myös menossa."

        - Tähän vapaaehtoisuussuuntaan kirkko on menossa pakon edessä, koska kirkko tulee hiljalleen menettämään julkisoikeudellisen asemansa ja verotusoikeutensa. Sen jälkeen kirkon palkatun henkilökunnan määrä romahtaa, ja toimintaa joudutaan yrittämään pitämään yllä pitkälti vapaaehtoispohjalta.


      • jatkaktiivisellalinjalla
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        "Niin no, mikä on vapaaehtoistyön vaihtoehto? Palkattu työ tai ostopalvelu. Ne maksavat. "

        On ja ei ole. Ihan totta on se, että kirkon työvoima tulevaisuudessa todennäköisimmin vähenee. Mutta vapaaehtoistyö ei voi suoraan korvata palkattua työtä. Esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä on hankalaa korvata vapaaehtoisten työpanoksella.

        Mä itse ajattelen, että vapaaehtoistyön merkitys ei ole siinä, että sen avulla kirkko voisi jatkaa toimintaansa kuten ennenkin (ei voi). Sen sijaan vapaaehtoistyön merkitys on siinä, että erilaisten tehtävien kautta ihmiset voivat elää todeksi uskoaan. Tämän takia, jos musta olisi kiinni, luopuisin mielelläni kokonaan jaottelusta palkka- ja vapaaehtoistyöhön. Sen sijaan kirkossa olisi vain ihmisiä, jotka eri tavoin elävät ja toimivat todeksi uskoaan. Osa voi saada siitä palkkaa, mutta se ei olisi olennainen tapa jakaa ihmisiä.

        Vilppu H.
        pappi

        Ensimmäinen kerta sitten... ikinä? kun näen kirkko-kuulolla-papin jatkavan keskustelua parin vastauksen aloitusviestin jälkeen verran. Hieno juttu! Tämä on kaikki mitä olen kaivannut - vaikka vastausten mielipiteistä en ihan samaa mieltä olekaan.


    • Frans_2

      Sääty-yhteiskunnan aikaan papisto oli etuoikeutettu osallistumaan valtakunnan kaikkien asioiden hoitoon ja halu jatkaa samalla linjalla on nykykirkossa yhä voimissaan. Tämä ilmenee vimmana sekaantua asioihin, jotka eivät sille mitenkään kuulu kuten esimerkiksi sukupuolineutraali avioliitto.

    • näin-sen-näin

      Joka Jumalan vuosi kirkko onnistuu hassaamaan 1200 miljoonaa euroa sanamukaisesti taivaan tuuliin. Lisäksi seurakuntalaisista noin prosentti eli 40'000 on aktiivisia ja kun kirkolla on vain 20'000 palkkalaista, niin ihan jokaiselle ei riitä omaa työntekijää, mutta melkein.
      Guinnessin ennätysten kirjaan tuolla suhteella saattaisi silti päästä.

      • heh_

        Olenkin miettinyt, että kuinkahan moni pappi jo nykyään pitää sunnuntaisaarnan tyhjässä kirkossa. Koska kirkkokansan aktiivisuus tuskin menee maantieteellisesti tasan, vaan jossain on esimerkiksi uskovaisempia sukuja, niin jossain täytyy pakosti olla tyhjiä/melkein tyhjiä kirkkoja.


      • Sivuhuomautuksena, esimerkiksi siinä seurakunnassa missä itse olen, on sunnuntain jumalanpalveluksessa ihan normaalisti luokkaa 120-170 ihmistä. Tämä siis pääkaupunkiseudulla. Ei se kirkko tyhjältä vaikuta.

        Toisaalta on ihan totta, että kaikkialla ei mene näin hyvin. Tilanne on aika polarisoitunut jumalanpalvelukseen osallistumisen suhteen. Joissain seurakunnissa ollaan hyvinkin aktiivisia osallistumaan ja toisaalla ei. Kun asiaa on tutkittu, niin selkein yksittäinen vaikutava tekijä näyttää olevan se, kuinka paljon seurakunnassa on panostettu jumalanpalveluksen kehittämiseen (ja sen kautta myös toteutukseen). Mitä enemmän ja pitkäjänteisemmin panostetaan, se näkyy myös osallistujamäärässä.

        Vilppu H.
        pappi


      • krlm
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Sivuhuomautuksena, esimerkiksi siinä seurakunnassa missä itse olen, on sunnuntain jumalanpalveluksessa ihan normaalisti luokkaa 120-170 ihmistä. Tämä siis pääkaupunkiseudulla. Ei se kirkko tyhjältä vaikuta.

        Toisaalta on ihan totta, että kaikkialla ei mene näin hyvin. Tilanne on aika polarisoitunut jumalanpalvelukseen osallistumisen suhteen. Joissain seurakunnissa ollaan hyvinkin aktiivisia osallistumaan ja toisaalla ei. Kun asiaa on tutkittu, niin selkein yksittäinen vaikutava tekijä näyttää olevan se, kuinka paljon seurakunnassa on panostettu jumalanpalveluksen kehittämiseen (ja sen kautta myös toteutukseen). Mitä enemmän ja pitkäjänteisemmin panostetaan, se näkyy myös osallistujamäärässä.

        Vilppu H.
        pappi

        Virossa ev.lut. kirkko houkutteli nuorisoa jumalanpalveluksiin ovella jaettavilla suklaapatukoilla. Suklaapatukat ei ollut riittävä houkutin tuhlata tuntia olemattoman palvontaan.


      • Well, en ole kyllä meillä suklaapatukoita nähnyt.

        Vilppu H.
        pappi


    • Huhhahheijaaa

      Nuorisobarometrin2014 tutkimuksen mukaan nuorten ”ei-uskonnollisuus” on lisääntynyt ja ”uskonnollisuus” vähentynyt reippaasti neljän vuoden aikana. Vuonna 2014 (suluissa v. 2010 lukema) ”ei-uskonnollisten” määrä oli yhteensä 53 % (47 %) ja ”uskonnollisten” 23 % (35 %). Haastatellut (2000 henkeä) ovat 15-29 -vuotiaita.
      Myös kirkon tutkimuskeskuksen taannoinen kysely (Gallup Ecclesiastica 2011) kertoi samansuuntaisia tietoja ihmisten suhtautumisesta uskonoppeihin. Kun 27 % väestöstä ruksasi vaihtoehdon ”uskon kristinuskon opettamaan Jumalaan”, nuorista sen teki vain 15 %. Nuorista 34 % ei usko Jumalan olemassaoloon, 9 % epäilee Jumalan olemassaoloa ja 18 % ”ei oikein tiedä uskooko Jumalan olemassaoloon vai ei”.
      Vain 12 % ihmisistä sanoo uskovansa kristinuskon keskeiseen opinkappaleeseen, jonka mukaan ”kaikki ihmiset herätetään kuolleita ja toisille seuraa iankaikkinen elämä ja toisille kadotus”.

    • rivikristitty

      Hei kuunteleva_kirkko!

      Riittää että pysytte Raamatun Sanassa. Muuta en vaadi teiltä. Ei teidän siinä tarvitse täydellisesti onnistua, en itsekkään onnistu täydellisesti kristittynä.

      Terkkui hiljaisesta enemmistöstä

    • hav.2

      Kirkko on mahtava asia. On taas juhlavaa mennä huomenna, sunnuntaina, kirkkoon. Kirkosta eronnut kääntää myös selkänsä vähäosaisille, sillä kirkko on se viimeinen turva myös hetkellisessä taloudellisessa avussa, kun ihminen on esim. pudonnut muun sosiaaliturvan varasta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      154
      2646
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      1996
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      22
      1991
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1786
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      67
      1540
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1306
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1202
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1198
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1188
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      9
      1171
    Aihe