Niin että onko se heila helluntaiksi

Mul onkin sellanen hellu et se kertoo kysymättä mitä se tahtoo, kuhan pitää ja irrottaa ohjeen mukaan.

Parisuhteen kannattajana sanon...ei ole helppoa lukea käyttöohjetta...

mimmimum-mi kirjoitti:

Parisuhteen kannattajana sanon...ei ole helppoa lukea käyttöohjetta...

Pitkänlinjan miehenä sanon et toisinaan ei paljoa tarvi lueskella,pelkästä sivun asennosta näkee mis mennään.

koti-kiusattu kirjoitti:

Pitkänlinjan miehenä sanon et toisinaan ei paljoa tarvi lueskella,pelkästä sivun asennosta näkee mis mennään.

Joo... kyllä sitä ainakin heti naaman ilmeestä pystyy lukemaan....jos kauan yhdessä oltu.. jotkut sanovat että kengän asennostakin sen huomaa...millä tuulella ollaan.

Äläs sano... jos Tuukka tuuppaa vielä kovenpaa myrskyä...minä pelästyin että nytkö tämä vanha läppäri sammui lopullisesti...mutta ei..se ole ihan pieni sähkökatkos...kellot vilkkui..

Olen täs taas istuskellut ja funtsaillut niit sinisiä ajatuksia ja tuli mieleen et jos tuoni korjais kumppanin niin mitä tekis.
Aika helposti sain pähkäiltyä et en alkais riiaamaan ei vanha jaksais opetella uusia tapoja ja tuskin se toinenkaan.
Kun se kuppi on paikkansa hakenut ja matto asetettu huolella oikeaan kohtaan niin antaa olla erelleen.

k-kk kirjoitti:

Olen täs taas istuskellut ja funtsaillut niit sinisiä ajatuksia ja tuli mieleen et jos tuoni korjais kumppanin niin mitä tekis.
Aika helposti sain pähkäiltyä et en alkais riiaamaan ei vanha jaksais opetella uusia tapoja ja tuskin se toinenkaan.
Kun se kuppi on paikkansa hakenut ja matto asetettu huolella oikeaan kohtaan niin antaa olla erelleen.

Lue lisää

Joo näin se on.
Kun olen mökillä ja tuota sukuakin siellä vähän väliä on, aina saan muistutuksen siittä, että ´´kuppini ja mattoni´´ on taas miten sattuu (minun mielestäni).
No nyt tulin kotio tänään, olen muutaman päivän, kun mökillä on väkee enemmänkin. (annan aina tilaa nuoremmille, en sano koskaan ei, kun joku kysyy saisiko mökkiä)
En jaksaisi enää ruveta sopeutumaan kenenkään kuvioihin.

k-kk kirjoitti:

Olen täs taas istuskellut ja funtsaillut niit sinisiä ajatuksia ja tuli mieleen et jos tuoni korjais kumppanin niin mitä tekis.
Aika helposti sain pähkäiltyä et en alkais riiaamaan ei vanha jaksais opetella uusia tapoja ja tuskin se toinenkaan.
Kun se kuppi on paikkansa hakenut ja matto asetettu huolella oikeaan kohtaan niin antaa olla erelleen.

Lue lisää

Niin tokkiisa. Ei millään jaksa mitään uutta säätämistä. Minulle riittää kun kahvikuppi on niin alahyllyllä, että yletyn ite sen ottamaan ja sinne laittamaan.

Nuorna miesnä tunsin nuoren naisen jolla oli räävitön suu. Yksi sen sanonta oli muunnos, "nyt jortsuihin en anna kortsuihin jos ei heppiä helluntaina ei koko kesänä"

Minäkin kuuntelen ja katson noita viisuja.
Voisin myös ajatella, että olisi joku juttukaveri.
En halua asua kenenkään kanssa enää. Eikä mikään intiimi kiinnosta.
En halua ketään sekoittamaan hyvin järjestettyä elämääni.
Ystävä voisi olla, mutta tietyn kädenmitan päässä.

eppu2 kirjoitti:

Minäkin kuuntelen ja katson noita viisuja.
Voisin myös ajatella, että olisi joku juttukaveri.
En halua asua kenenkään kanssa enää. Eikä mikään intiimi kiinnosta.
En halua ketään sekoittamaan hyvin järjestettyä elämääni.
Ystävä voisi olla, mutta tietyn kädenmitan päässä.

Lue lisää

Joo, nyt tulee kertaus esiintyjistä. Tykkään Eestin kappaleesta ja Belgian ja sitten Kreikan ja mikä se nyt olikaan, numero 27 se oli. Oottelen vähän, se 27 tulee pian. Ai niin joo joo joo, tietysti Italia. Hmmmmm.... vaikea sanoa, mutta Eesti voittaa tai sitten Kreikka tai Italia. Nämä ovat veikkaukseni. Näistä tykkään.
Mitä miehiin tulee, niin en tahdo minäkään alkaa seurustelemaan kenenkään kanssa. Se aika on ohi ja sillä siisti.
"Juttukaverini" tahtoisi enemmän. Hän tahtoisi seurustella ihan vakavasti.
Ikävä juttu. Toinen tahtoisi tutustuttaa omaan perheeseensä ja tutustua mun perheeseen. Minä en tahdo tutustua enkä tutustuttaa. Kurjaa siksi, että kyseessä on tosi mukava tyyppi. Toivoisin hänen löytävän hänelle sopivan ihmisen.

Heikunkeikku kirjoitti:

Joo, nyt tulee kertaus esiintyjistä. Tykkään Eestin kappaleesta ja Belgian ja sitten Kreikan ja mikä se nyt olikaan, numero 27 se oli. Oottelen vähän, se 27 tulee pian. Ai niin joo joo joo, tietysti Italia. Hmmmmm.... vaikea sanoa, mutta Eesti voittaa tai sitten Kreikka tai Italia. Nämä ovat veikkaukseni. Näistä tykkään.
Mitä miehiin tulee, niin en tahdo minäkään alkaa seurustelemaan kenenkään kanssa. Se aika on ohi ja sillä siisti.
"Juttukaverini" tahtoisi enemmän. Hän tahtoisi seurustella ihan vakavasti.
Ikävä juttu. Toinen tahtoisi tutustuttaa omaan perheeseensä ja tutustua mun perheeseen. Minä en tahdo tutustua enkä tutustuttaa. Kurjaa siksi, että kyseessä on tosi mukava tyyppi. Toivoisin hänen löytävän hänelle sopivan ihmisen.

Lue lisää

Yksi kipale lisäystä. Tulee taas uudestaan uusintana pätkä esityksistä.
Sanon, siis Julistan Kreikan voittaneeksi:) Tulkinta on aivan kerrassaan ensiluokkaista. Noh. JOS Kreikka ei voita, niin sitten numerolla 4 esiintyvä Eesti on voittaja.
Öh, noloo, jos menen metsään.

Heikunkeikku kirjoitti:

Yksi kipale lisäystä. Tulee taas uudestaan uusintana pätkä esityksistä.
Sanon, siis Julistan Kreikan voittaneeksi:) Tulkinta on aivan kerrassaan ensiluokkaista. Noh. JOS Kreikka ei voita, niin sitten numerolla 4 esiintyvä Eesti on voittaja.
Öh, noloo, jos menen metsään.

Lue lisää

No niin. Ruotsi voitti. Onnea Ruotsille. Esitys oli kyllä hieno. Hiottu viimesen päälle.
Minun arvaukseni meni mönkään. Ei haittaa, vähä arvelinkin niin :)
Pitäisiköhän mennä maate?
No mä meen.
Hyvää yötä kaikille.

Heikunkeikku kirjoitti:

No niin. Ruotsi voitti. Onnea Ruotsille. Esitys oli kyllä hieno. Hiottu viimesen päälle.
Minun arvaukseni meni mönkään. Ei haittaa, vähä arvelinkin niin :)
Pitäisiköhän mennä maate?
No mä meen.
Hyvää yötä kaikille.

Lue lisää

Minulla on suuntaus joka viisuissa suosia sellaista, mikä jää sitten ihan hännille. Tänä vuonna tykkäsin Kyproksen rillupäästä (mikä hänen nimensä sitten olikaan) ja laulusta.
Muutenkin pidän sellaisista laulajista, joilla ääni tulee vapaasti pingoittamatta, vinkumatta, narisematta kuin ruosteiset saranat. Miehen ääni pitää olla miehen ääni, eikä niinkuin Jamppa Tuomisella. Naisen ääni saa olla korkeakin tai matala, jos ei se tule väkisin pakottamalla.
Musiikki ja jympytys ei saa ylittää laulajan ääntä.
Laulajan on äännettävä sanat selvästi. (Anteeksi, Joakim Berg, tykkään teistä silti)
Rauhallinen melodia, mikä on myös minun mieleiseni melodia.
Sanoissa jotain sanottavaa.
Musiikkiteknisesti olen sokea ja kuuro. Sille en voi mitään, enkä välitäkään.
Harvoin löytyy sellaista yhdistelmää, missä olisi se kaikki. Jos sanat on hyvät, niin sitten melodia ja laulajan ääni saattaa pilata laulun ja niin etteenpäin...

https://www.youtube.com/watch?v=tUnjE4kmw2I

Lapsenlapsi minullakin tuossa, vielä unessa tuhisee. Itse join jo aamukahvit. Oi auvoisuutta.

Mutta hei, takuuaika on mennyt.
Yleiset takuuajat niin meille miehille kuin naisille on se 12 - 24 kuukautta. 36 kuukautta on harvinaisuus.
Olenpa nähnyt 3 - 6 kuukauden takuitakin, siinä ei akku kestä kovin kauan.
Itse olen poikkeustapaus. Yleensä lupailen sellaista 60 - 120 kuukauden takuuta.

E-ri-koistapaus kirjoitti:

Mutta hei, takuuaika on mennyt.
Yleiset takuuajat niin meille miehille kuin naisille on se 12 - 24 kuukautta. 36 kuukautta on harvinaisuus.
Olenpa nähnyt 3 - 6 kuukauden takuitakin, siinä ei akku kestä kovin kauan.
Itse olen poikkeustapaus. Yleensä lupailen sellaista 60 - 120 kuukauden takuuta.

Lue lisää

Onko noin? Minä olen kuullut avoliiton ja avioliiton 7-vuotiskriisistä.

Myös se pätenee. Muistan kuulleeni saman 7-vuotismääritelmän ekan kerran jo 80 luvun alussa. Kun 8 vuotta kestänyt suhde oli päättynyt eli pistin paremmaksi vuodella.

Aika hauskoja variantteja "jos ei heilaa Helluntaina, niin ei koko kesänä"
Taidamme olla AIDSin saajiksi liian vanhoja, tarkoitan valistuneita.

Kun ei heiloja puissa kasva, eli ei tunge ovista ja ikkunoista. Voisihan täällä heittäytyä "helluntaiheilaksi , olisi pieni mahdollisuus kesällä sitten vielä.
Tässä ilmoitus; eletty on ja töitä tehty, maalta lähdin ja cityihmiseksi päädyin, sivistys on työn alla edelleen, jatketaan myöhemmin................

Pirre, jaksamista teille molemmille. Vähitellen minullakin hoitojaksot vähentyivät ja intervallit muuttuivat pidemmiksi. Lopullinen luovuttaminen oli silti vaikeaa. Yli kaksi vuotta olen ollut vapaana, käyn syöttämässä melkein joka päivä vuodeosastolla.

auli-auli kirjoitti:

Pirre, jaksamista teille molemmille. Vähitellen minullakin hoitojaksot vähentyivät ja intervallit muuttuivat pidemmiksi. Lopullinen luovuttaminen oli silti vaikeaa. Yli kaksi vuotta olen ollut vapaana, käyn syöttämässä melkein joka päivä vuodeosastolla.

Lue lisää

Kiitos auli-auli, olemme samoilla aaloilla, itketty on silmät päästä.

Onpa hyvä määritelmä. Tuosta voisi pitää kiinni muinakin aikoina. Kyllä se heila on oltava 365 päivää vuodessa jos on ollakseen, eikä vain helluntaina...
Mutta kuka tahtoo ongelmia 365 vuorokautta per vuosi :)

Hepoista tuli mieleen eilinen Sherlock Holmes leffa, ja hänen kommenttinsa hevosista: Ovat vaarallisia kummastakin päästä, ja salakavalia keskeltä :))
Kauniita ne on. Ja vauhdissa on jotain jylhää, aina kun luontokappale pistää parastaan. Minut raahattiin kerran katsomaan pikajuoksua, oikein livessä eikä tellun välityksellä. Siellä yksi nuorukainen meni kuin kello, tai kone, tarkasti, joka liike juuri se mitä tarvittiin eikä mitään ylimääräistä, kuitenkin helposti ja kevyesti. Ai että se oli kaunista... Niin että kyllä, allekirjoitan sun viimeistä lausetta! Kannattaa mennä joka paikkaan vaikkei aina niin alkuun kiinnostaisi edes :)

hmp.f kirjoitti:

Hepoista tuli mieleen eilinen Sherlock Holmes leffa, ja hänen kommenttinsa hevosista: Ovat vaarallisia kummastakin päästä, ja salakavalia keskeltä :))
Kauniita ne on. Ja vauhdissa on jotain jylhää, aina kun luontokappale pistää parastaan. Minut raahattiin kerran katsomaan pikajuoksua, oikein livessä eikä tellun välityksellä. Siellä yksi nuorukainen meni kuin kello, tai kone, tarkasti, joka liike juuri se mitä tarvittiin eikä mitään ylimääräistä, kuitenkin helposti ja kevyesti. Ai että se oli kaunista... Niin että kyllä, allekirjoitan sun viimeistä lausetta! Kannattaa mennä joka paikkaan vaikkei aina niin alkuun kiinnostaisi edes :)

Lue lisää

Jep joo, hevoset ovat ihania. Oikein yli-ihania. Niin jalon näköisiä. Lapsena, siis pikkutyttönä, harrastin ratsastusta. Joka lauantai oli ratsastustunti. Oli mahtavaa istahtaa hevosen selkään ja lähteä kuleksimaan.

Aikuisena oon myös ratsastanut. Maastoratsastusta.
Kreikassa jotain hmmm.... koskas se oli.... taitaa olla jo kymmenen vuotta sitten. No jokatapauksessa, menin siellä ratsastamaan. Alla oli lämminverinen iso hevonen. Lähdimme (n. 5-6 ratsastajaa plus ratsastustallin opas) päiväretkelle. Minun hevoseni sai semmosen hepulikohtauksen, että luulin kuolevani. Se hevonen lähti kiitolaukkaa, kuin mielipuoli-hullupää. Juoksi vesirajassa (Egeanmeren rannalla) ja vesi pärskyi niin että ja jotta. En voinut pysäyttää hevosta, koska vesirajan ja rannan välissä oli korkea hiekkatöyräs. Semmonen samanlainen, kuin lumikin tekee tuulen käsittelyssä. Aallot olivat työntäneet hiekkaa korkeaksi kasaksi.
Minä seisoin jalustoilla ja olin etukumarassa ja rukoilin suojelusta. Rannalla olevat ihmiset vahtasivat, kun meikäläinen hurahutti heidän ohi vähäköku lujaaaaaaaa. Kiitolaukkasin monta kilometriä. Vihdoin ja viimein hiekkatöyräs tasaantui ja sain kaarrutettua hevosen suureen ympyrän muotoiseen "juoksurataan". Sain hevosen pysäytettyä. Sydän takoi rinnassa niin lujaa, että se oli pullahtaa ulos rinnasta. Yritin kädellä painella sitä pysymään paikallaan. Hiki helmeili otsassa. Migreeni pätkähti päähän.

Olisin tahtonut lopettaa koko ratsastuksen, mutta olimme monen monituisen kilometrin päässä ratsastustallista. Istuin hevosen selässä pitkän aikaa ja odottelin muiden ratsastajien tuloa.
Ratsastusreissu kesti nelisen tuntia. No huh huh.

Heikunkeikku kirjoitti:

Jep joo, hevoset ovat ihania. Oikein yli-ihania. Niin jalon näköisiä. Lapsena, siis pikkutyttönä, harrastin ratsastusta. Joka lauantai oli ratsastustunti. Oli mahtavaa istahtaa hevosen selkään ja lähteä kuleksimaan.

Aikuisena oon myös ratsastanut. Maastoratsastusta.
Kreikassa jotain hmmm.... koskas se oli.... taitaa olla jo kymmenen vuotta sitten. No jokatapauksessa, menin siellä ratsastamaan. Alla oli lämminverinen iso hevonen. Lähdimme (n. 5-6 ratsastajaa plus ratsastustallin opas) päiväretkelle. Minun hevoseni sai semmosen hepulikohtauksen, että luulin kuolevani. Se hevonen lähti kiitolaukkaa, kuin mielipuoli-hullupää. Juoksi vesirajassa (Egeanmeren rannalla) ja vesi pärskyi niin että ja jotta. En voinut pysäyttää hevosta, koska vesirajan ja rannan välissä oli korkea hiekkatöyräs. Semmonen samanlainen, kuin lumikin tekee tuulen käsittelyssä. Aallot olivat työntäneet hiekkaa korkeaksi kasaksi.
Minä seisoin jalustoilla ja olin etukumarassa ja rukoilin suojelusta. Rannalla olevat ihmiset vahtasivat, kun meikäläinen hurahutti heidän ohi vähäköku lujaaaaaaaa. Kiitolaukkasin monta kilometriä. Vihdoin ja viimein hiekkatöyräs tasaantui ja sain kaarrutettua hevosen suureen ympyrän muotoiseen "juoksurataan". Sain hevosen pysäytettyä. Sydän takoi rinnassa niin lujaa, että se oli pullahtaa ulos rinnasta. Yritin kädellä painella sitä pysymään paikallaan. Hiki helmeili otsassa. Migreeni pätkähti päähän.

Olisin tahtonut lopettaa koko ratsastuksen, mutta olimme monen monituisen kilometrin päässä ratsastustallista. Istuin hevosen selässä pitkän aikaa ja odottelin muiden ratsastajien tuloa.
Ratsastusreissu kesti nelisen tuntia. No huh huh.

Lue lisää

No huh huh sanon määkin! Onneksi sulla oli sitä taitoa lapsuudesta saakka, miten olis käynyt jos joku meikäläinen olisi ollut kyydissä... ois voinut hiekkasärkkään tulla lommo.
Tuo tarina oli sellainen "väärä tapahtuma oikealle henkilölle". Mullekin sattui sellainen talven aikana. Poliisit usuttivat vahingossa koiransa mun kimppuun, se kävi merkkaamassa kaulaani nenullaan ja palasi ruotuun. Jos en olisi ollut suuren koiran ystävä ja pysynyt rauhallisena, mun olis voinut käydä hassusti. Ei pidä olla väärässä paikassa väärällä hetkellä.

Heikunkeikku kirjoitti:

Jep joo, hevoset ovat ihania. Oikein yli-ihania. Niin jalon näköisiä. Lapsena, siis pikkutyttönä, harrastin ratsastusta. Joka lauantai oli ratsastustunti. Oli mahtavaa istahtaa hevosen selkään ja lähteä kuleksimaan.

Aikuisena oon myös ratsastanut. Maastoratsastusta.
Kreikassa jotain hmmm.... koskas se oli.... taitaa olla jo kymmenen vuotta sitten. No jokatapauksessa, menin siellä ratsastamaan. Alla oli lämminverinen iso hevonen. Lähdimme (n. 5-6 ratsastajaa plus ratsastustallin opas) päiväretkelle. Minun hevoseni sai semmosen hepulikohtauksen, että luulin kuolevani. Se hevonen lähti kiitolaukkaa, kuin mielipuoli-hullupää. Juoksi vesirajassa (Egeanmeren rannalla) ja vesi pärskyi niin että ja jotta. En voinut pysäyttää hevosta, koska vesirajan ja rannan välissä oli korkea hiekkatöyräs. Semmonen samanlainen, kuin lumikin tekee tuulen käsittelyssä. Aallot olivat työntäneet hiekkaa korkeaksi kasaksi.
Minä seisoin jalustoilla ja olin etukumarassa ja rukoilin suojelusta. Rannalla olevat ihmiset vahtasivat, kun meikäläinen hurahutti heidän ohi vähäköku lujaaaaaaaa. Kiitolaukkasin monta kilometriä. Vihdoin ja viimein hiekkatöyräs tasaantui ja sain kaarrutettua hevosen suureen ympyrän muotoiseen "juoksurataan". Sain hevosen pysäytettyä. Sydän takoi rinnassa niin lujaa, että se oli pullahtaa ulos rinnasta. Yritin kädellä painella sitä pysymään paikallaan. Hiki helmeili otsassa. Migreeni pätkähti päähän.

Olisin tahtonut lopettaa koko ratsastuksen, mutta olimme monen monituisen kilometrin päässä ratsastustallista. Istuin hevosen selässä pitkän aikaa ja odottelin muiden ratsastajien tuloa.
Ratsastusreissu kesti nelisen tuntia. No huh huh.

Lue lisää

Äh, se jäi kysymättä. Oletko tuon jälkeen noussut uudestaan satulaan, noin ihan niinku sen sanonnan varsinaisessa merkityksessä :)

hmp.f kirjoitti:

No huh huh sanon määkin! Onneksi sulla oli sitä taitoa lapsuudesta saakka, miten olis käynyt jos joku meikäläinen olisi ollut kyydissä... ois voinut hiekkasärkkään tulla lommo.
Tuo tarina oli sellainen "väärä tapahtuma oikealle henkilölle". Mullekin sattui sellainen talven aikana. Poliisit usuttivat vahingossa koiransa mun kimppuun, se kävi merkkaamassa kaulaani nenullaan ja palasi ruotuun. Jos en olisi ollut suuren koiran ystävä ja pysynyt rauhallisena, mun olis voinut käydä hassusti. Ei pidä olla väärässä paikassa väärällä hetkellä.

Lue lisää

Kauhistus!! Ooks niin roiston näkönen, että poliisit usuttaa koiran kimppuus? :)
Jäikö kaulaan nenun jälki?
Mahtoivat poliisit olla nolona. Häntä koipien välissä (olis näkynyt jos ei olis housuja jaloissa). Olisi voinut tapahtua vaikka mitä, jos ei-koiraihminen olis ollut kyseessä. Onneksi olet kunnossa.

Mitä mun ratsastamiseen tulee (sanan varsinaisessa merkityksessä siis), niin kävin ton paskaratsastamisreissun jälkeen ratsastamassa muutamia kertoja.
Nyt en enää halaja hevosen selkään.

En ollenkaan ole taitava, jos kyse on kiitolaukasta. Koskaan en ollut mennyt NIIN lujaa. Jossakin telkkarissa oot varmaan nähnyt villinlännen elokuvassa hurjia takaa-ajotilanteita, jossa ratsastetaan kuin puolimieliset hurjuudet. Kauheaa. En tiennyt millä tavalla kreikkalaisia hevosia opetetaan noudattamaan mitäkin neuvoja. Tuskin olisi pysähtynyt, vaikka olisin karjunut naama punasena, että hei heevetti pysähdy seis seis seis.:)

Heikunkeikku kirjoitti:

Kauhistus!! Ooks niin roiston näkönen, että poliisit usuttaa koiran kimppuus? :)
Jäikö kaulaan nenun jälki?
Mahtoivat poliisit olla nolona. Häntä koipien välissä (olis näkynyt jos ei olis housuja jaloissa). Olisi voinut tapahtua vaikka mitä, jos ei-koiraihminen olis ollut kyseessä. Onneksi olet kunnossa.

Mitä mun ratsastamiseen tulee (sanan varsinaisessa merkityksessä siis), niin kävin ton paskaratsastamisreissun jälkeen ratsastamassa muutamia kertoja.
Nyt en enää halaja hevosen selkään.

En ollenkaan ole taitava, jos kyse on kiitolaukasta. Koskaan en ollut mennyt NIIN lujaa. Jossakin telkkarissa oot varmaan nähnyt villinlännen elokuvassa hurjia takaa-ajotilanteita, jossa ratsastetaan kuin puolimieliset hurjuudet. Kauheaa. En tiennyt millä tavalla kreikkalaisia hevosia opetetaan noudattamaan mitäkin neuvoja. Tuskin olisi pysähtynyt, vaikka olisin karjunut naama punasena, että hei heevetti pysähdy seis seis seis.:)

Lue lisää

Puutun nyt taas sellaiseen, mitä minulta ei ole kysytty. Mutta ei poliisikoiria ole opetettu tappamaan heti, jos joku tekee väärän liikkeen. Ne on hyvähermoisia. Pitää olla äärimmäisen suuri uhka ennenkuin ne käy kurkkun kiinni.
Kerran olin pankissa yksin pesemässä ikkunoita, kun ovelle ilmestyi poliisikoira. Vaikka larmit olisi pitänyt olla pois päältä, niin joihinkin ikkunoihin oli jäänyt hälyytyslangat aktiivisiksi.
Ehkä se olisi enintään lähtenyt perään, jos olisin alkanut hyppimään ikkunasta pakoon, en tiedä, mutta luulisin. Jatkoin vain työtäni, kunnes sinivuokot tulivat käsiraudat vyössä roikkuen paikalle. Ei ne niitä joutuneet käyttämään kuitenkaan, kun minulla oli työmääräyspaperi allekirjoitusta vaille näytettävänä. Henkilötiedot ne halusivat.
Johan niitä olisi ruumiita paljon, jos poliisikoirat tappaisivat kaikki, jotka eivät ole koiraihmisiä.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Puutun nyt taas sellaiseen, mitä minulta ei ole kysytty. Mutta ei poliisikoiria ole opetettu tappamaan heti, jos joku tekee väärän liikkeen. Ne on hyvähermoisia. Pitää olla äärimmäisen suuri uhka ennenkuin ne käy kurkkun kiinni.
Kerran olin pankissa yksin pesemässä ikkunoita, kun ovelle ilmestyi poliisikoira. Vaikka larmit olisi pitänyt olla pois päältä, niin joihinkin ikkunoihin oli jäänyt hälyytyslangat aktiivisiksi.
Ehkä se olisi enintään lähtenyt perään, jos olisin alkanut hyppimään ikkunasta pakoon, en tiedä, mutta luulisin. Jatkoin vain työtäni, kunnes sinivuokot tulivat käsiraudat vyössä roikkuen paikalle. Ei ne niitä joutuneet käyttämään kuitenkaan, kun minulla oli työmääräyspaperi allekirjoitusta vaille näytettävänä. Henkilötiedot ne halusivat.
Johan niitä olisi ruumiita paljon, jos poliisikoirat tappaisivat kaikki, jotka eivät ole koiraihmisiä.

Lue lisää

Tottahan toki saat puuttua johonkin asiaan, vaikkei sinulta olekaan kysytty.
Minäpäs vastaan nyt sinulle niin, että taidatpahan hyvinkin olla oikeassa.
Vaikka haittaiskokaan se nyt mitään, jos eläinrakkaattomat tapettais?
No ei, suoritin leikinlaskun. Huonon, mutta laskin kuitenkin :)

Aikanaan, joskus kauan kauan sitten meille meinattiin aivan väkisin työntää poliisikoira. En muista tarkkaan, mutta se oli varmaan niin, että yks poliisikoira oli jäämässä pikapuoliin eläkkeelle ja sen tilalle oli tulossa uusi koira.
En tahtonut poliisikoiraa kotiimme, koska meillä oli jo kaksi isoa koiraa. Kolme koiraa olisi ollut liikaa. Saattaa olla, että mieheni olisi sen ottanut, mutta ei kuitenkaan perheriitaa sitä asiasta tehnyt.

Heikunkeikku kirjoitti:

Kauhistus!! Ooks niin roiston näkönen, että poliisit usuttaa koiran kimppuus? :)
Jäikö kaulaan nenun jälki?
Mahtoivat poliisit olla nolona. Häntä koipien välissä (olis näkynyt jos ei olis housuja jaloissa). Olisi voinut tapahtua vaikka mitä, jos ei-koiraihminen olis ollut kyseessä. Onneksi olet kunnossa.

Mitä mun ratsastamiseen tulee (sanan varsinaisessa merkityksessä siis), niin kävin ton paskaratsastamisreissun jälkeen ratsastamassa muutamia kertoja.
Nyt en enää halaja hevosen selkään.

En ollenkaan ole taitava, jos kyse on kiitolaukasta. Koskaan en ollut mennyt NIIN lujaa. Jossakin telkkarissa oot varmaan nähnyt villinlännen elokuvassa hurjia takaa-ajotilanteita, jossa ratsastetaan kuin puolimieliset hurjuudet. Kauheaa. En tiennyt millä tavalla kreikkalaisia hevosia opetetaan noudattamaan mitäkin neuvoja. Tuskin olisi pysähtynyt, vaikka olisin karjunut naama punasena, että hei heevetti pysähdy seis seis seis.:)

Lue lisää

Niin, katosnääs kun mulla oli musta takki. Ihan niin kuin sillä rosvollakin (puukolla heiluva häirikkö). Ootas kun mä pyörittelen silmä tässä vähän aikaa...

Ei vais, kovaa työtä heillä on, ei kovin helppoa.
Mulla oli vielä oma koira mukanakin. Arvaa mitä se teki! Se mun suuri vahtini ja turvani... Ei se tehnyt mitään. EI MITÄÄN! Meillä oli pieni puhuttelu kun päästiin kotiin. Olihan se viisas, mutta... on se ehkä vähän väärin ymmärtänyt sitä työkuviota.

Oishan se ollut, jos vahingossa olisit huutanut kreikaksi että lisää vauhtia :))) En ole koskaan itse ollut hevosen selässä, mutta voin kuvitella että siinä reisilihakset on kovalla jos joutuu kovin lujaa menemään. Siinä pahimmassa vauhdissa mitä telkkarissa näkee, niin siinä ei paljon istuta satulassa.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Puutun nyt taas sellaiseen, mitä minulta ei ole kysytty. Mutta ei poliisikoiria ole opetettu tappamaan heti, jos joku tekee väärän liikkeen. Ne on hyvähermoisia. Pitää olla äärimmäisen suuri uhka ennenkuin ne käy kurkkun kiinni.
Kerran olin pankissa yksin pesemässä ikkunoita, kun ovelle ilmestyi poliisikoira. Vaikka larmit olisi pitänyt olla pois päältä, niin joihinkin ikkunoihin oli jäänyt hälyytyslangat aktiivisiksi.
Ehkä se olisi enintään lähtenyt perään, jos olisin alkanut hyppimään ikkunasta pakoon, en tiedä, mutta luulisin. Jatkoin vain työtäni, kunnes sinivuokot tulivat käsiraudat vyössä roikkuen paikalle. Ei ne niitä joutuneet käyttämään kuitenkaan, kun minulla oli työmääräyspaperi allekirjoitusta vaille näytettävänä. Henkilötiedot ne halusivat.
Johan niitä olisi ruumiita paljon, jos poliisikoirat tappaisivat kaikki, jotka eivät ole koiraihmisiä.

Lue lisää

Ei niin, siivooja, tuskin ovat mitkään tappokoneita. Mutta hampaanjäljet olis kyllä voinut jäädä käteen.
Mä kattelin sitä koiraa silmiin koko sen ajan kun se lähestyi. Kun oletin että se tulee kohti mun koiraa, ja menin väliin seisomaan. Jossain vaiheessa tajusin että ei sitä muut piskit kiinnosta, mua se haluaa. Siinä olin vähän kuin vihkipapin edessä, syteen tai saveen, tässä seison. Eikä se koira näyttänyt vihaiselta eikä mitään, hänellä oli tehtävä annettu, ja hän aikoi sen suorittaa.
Kaikkien kanssa en lähde vänkäämään :))
Hauska lisä oli poliisisedät, juoksivat maastossa kekkaroiden kuin Peppi Pitkätossun poliisit Kling ja Klang.

Marokossa lähdin mukaan, kun hotellilta lähti porukka ratsastamaan ns. haciendalle. Minäkin sitten kiipesin ratsaille ja hölmö kun olin käännyin vastaamaan takana tulevalle, jolloin ohjakset löystyivät. Heppa oli fiksu ja pysähtyi laskemaan minut alas, onneksi ehdin hypätä. Talleilla odottelin muita, pari n. 12v. poikaa tuli myymään hasis-savukkeita, kun selvisi, että olen suomalainen hymähtivät kunnioittavan halveksivasti.
Yksi englantilainen tyyppi antoi rannalla kameli-miehelle pikkulaukkunsa ja lähti ratsastamaan sillä kamelilla ja unohti sen laukun sille miehelle. Ei nähnyt tullessaan miestä eikä laukkua, ilmeisesti passin lisäksi siellä oli rahaa ehkä muutakin kivaa.
Aina joskus muistelee jänniä tapahtumia - niin täältä kuin kauempaakin