Museotapahtuma: Sanna, epäselvät yhteystiedot

Mun puolesta voisivat järjestää seuraavan kerran vasta sitten, kun näyttelyn sisältö on vaihtunut. Alkaa olla tuo jo niin koluttu.

ätmel kirjoitti:

Mun puolesta voisivat järjestää seuraavan kerran vasta sitten, kun näyttelyn sisältö on vaihtunut. Alkaa olla tuo jo niin koluttu.

Parempi vain, jos porukka kyllästyy niin ettei tuijottele enää museoesineitä. Itse en ainakaan saa naisten huomiota, jos paikalla on myös esim. lahoja puunpalasia lasikaapissa. Selvähän se on, kumpi heitä kiinnostaa enemmän.

EnOleJännämies kirjoitti:

Parempi vain, jos porukka kyllästyy niin ettei tuijottele enää museoesineitä. Itse en ainakaan saa naisten huomiota, jos paikalla on myös esim. lahoja puunpalasia lasikaapissa. Selvähän se on, kumpi heitä kiinnostaa enemmän.

Lue lisää

Heh.. ;D

Tämä oli toinen kerta. Ei ole tiedossa, tuleeko lisää ja koska, mutta veikkaisin että tulee, koska se on hyvää bisnestä ja julkisuutta museolle. Viimeksi teemana oli ystävänpäiväheila, nyt helluntaiheila, ehkä seuraavaksi juhannusheila?

Jos en osaa lukea käsialaasi niin en ajatuksiasikaan osaa.

vaikea.käsiala kirjoitti:

Jos en osaa lukea käsialaasi niin en ajatuksiasikaan osaa.

Sun pitää viedä se "koodattu" viesti asiantuntijalle, ehkä sellainen osaa sanoa, onko siinä kirjoituksessa oikeaa tekstiä vai vain suttua... ;)

Sanna varmaan itse tietää, jos tämän ketjun näkee. Muilla ei ole väliä. Ketjun aloitusta edeltävänä iltana oli Kansallismuseossa sinkkuilta, joten tuskin tässä mistään muusta kuin siitä on kyse.

Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, miten nainen suhtautuu. On hirveän noloa ja kiusallista, jos tuleekin jäätävät pakit.

Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, onko nainen kiinnostava. On hirveän noloa ja kiusallista, jos menee juttelemaan eikä sitten itse tykkää hänestä yhtään.

Pitäisi keksiä jotain sanottavaa (keksisin kyllä vaikka kuinka paljon mutta en mitään höpöhöpö-smalltalk-kulttuuriin sopivaa). On hirveän noloa ja kiusallista, jos menee esittäytymään ja jää sitten vain seisomaan mykkänä.

Pitäisi löytää sopiva hetki. Naiset olivat koko ajan jonkun miehen seurassa, kulkemassa paikasta toiseen tai kavereidensa kanssa. Ei siellä oikein kukaan odotellut sen näköisenä, että toivoisi että joku tulisi juttelemaan.

"jos ei mitään erityisen epäilyttävää ilmennyt" Ilmeisesti minussa on jotain hyvin epäilyttävää, koska yhteystietoja ei tipu. Kukaan ei vain ole koskaan kertonut, mitä.

Ja joo, aion tulkita jatkossakin, että jos nainen jää tuijottamaan puupökkelöä, vaikka ilmestyn hänen viereensä, häntä ei kiinnosta tippaakaan ja keskustelun yrittäminen olisi typerää. En odota viipyileviä katseita tai muuta suurempaa flirttailua, mutta jollain tavalla pitäisi noteerata toisen läsnäolo ja ilmaista suostumus kontaktiin.

mä.en.tajuu kirjoitti:

Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, miten nainen suhtautuu. On hirveän noloa ja kiusallista, jos tuleekin jäätävät pakit.

Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, onko nainen kiinnostava. On hirveän noloa ja kiusallista, jos menee juttelemaan eikä sitten itse tykkää hänestä yhtään.

Pitäisi keksiä jotain sanottavaa (keksisin kyllä vaikka kuinka paljon mutta en mitään höpöhöpö-smalltalk-kulttuuriin sopivaa). On hirveän noloa ja kiusallista, jos menee esittäytymään ja jää sitten vain seisomaan mykkänä.

Pitäisi löytää sopiva hetki. Naiset olivat koko ajan jonkun miehen seurassa, kulkemassa paikasta toiseen tai kavereidensa kanssa. Ei siellä oikein kukaan odotellut sen näköisenä, että toivoisi että joku tulisi juttelemaan.

"jos ei mitään erityisen epäilyttävää ilmennyt" Ilmeisesti minussa on jotain hyvin epäilyttävää, koska yhteystietoja ei tipu. Kukaan ei vain ole koskaan kertonut, mitä.

Ja joo, aion tulkita jatkossakin, että jos nainen jää tuijottamaan puupökkelöä, vaikka ilmestyn hänen viereensä, häntä ei kiinnosta tippaakaan ja keskustelun yrittäminen olisi typerää. En odota viipyileviä katseita tai muuta suurempaa flirttailua, mutta jollain tavalla pitäisi noteerata toisen läsnäolo ja ilmaista suostumus kontaktiin.

Lue lisää

"Ja joo, aion tulkita jatkossakin, että jos nainen jää tuijottamaan puupökkelöä, vaikka ilmestyn hänen viereensä, häntä ei kiinnosta tippaakaan ja keskustelun yrittäminen olisi typerää."

Tulkitset ihan oikein.

Seuraava haaste on löytää ne naiset, jotka eivät jää tuijottamaan puupökkelöä ja/tai kehittää itseäsi siihen suuntaan, että olet puupökkelöä kiinnostavampi.

helka kirjoitti:

"Ja joo, aion tulkita jatkossakin, että jos nainen jää tuijottamaan puupökkelöä, vaikka ilmestyn hänen viereensä, häntä ei kiinnosta tippaakaan ja keskustelun yrittäminen olisi typerää."

Tulkitset ihan oikein.

Seuraava haaste on löytää ne naiset, jotka eivät jää tuijottamaan puupökkelöä ja/tai kehittää itseäsi siihen suuntaan, että olet puupökkelöä kiinnostavampi.

Lue lisää

...tai sitten osata avata keskustelua, vaikka siitä puupökkelöstä, josta sitten huomaa kiinnostaako naista tai itseään jatkaa keskustelua jostain muusta aiheesta....en usko, että nainen olisi purrut, vaikka olisi hänelle muutaman sanan sanonut, ihmisiä ne naisetkin on. :)

helka kirjoitti:

"Ja joo, aion tulkita jatkossakin, että jos nainen jää tuijottamaan puupökkelöä, vaikka ilmestyn hänen viereensä, häntä ei kiinnosta tippaakaan ja keskustelun yrittäminen olisi typerää."

Tulkitset ihan oikein.

Seuraava haaste on löytää ne naiset, jotka eivät jää tuijottamaan puupökkelöä ja/tai kehittää itseäsi siihen suuntaan, että olet puupökkelöä kiinnostavampi.

Lue lisää

Olen kiinnostava, mutta kiinnostavuuteni ei ole ulkonäössä tai siinä miten tervehdin. Naisten pitäisi viitsiä jonkin aikaa keskustella löytääkseen kiinnostavat ajatukseni, mielipiteeni, harrastukseni ym.

mä.en.tajuu kirjoitti:

Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, miten nainen suhtautuu. On hirveän noloa ja kiusallista, jos tuleekin jäätävät pakit.

Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, onko nainen kiinnostava. On hirveän noloa ja kiusallista, jos menee juttelemaan eikä sitten itse tykkää hänestä yhtään.

Pitäisi keksiä jotain sanottavaa (keksisin kyllä vaikka kuinka paljon mutta en mitään höpöhöpö-smalltalk-kulttuuriin sopivaa). On hirveän noloa ja kiusallista, jos menee esittäytymään ja jää sitten vain seisomaan mykkänä.

Pitäisi löytää sopiva hetki. Naiset olivat koko ajan jonkun miehen seurassa, kulkemassa paikasta toiseen tai kavereidensa kanssa. Ei siellä oikein kukaan odotellut sen näköisenä, että toivoisi että joku tulisi juttelemaan.

"jos ei mitään erityisen epäilyttävää ilmennyt" Ilmeisesti minussa on jotain hyvin epäilyttävää, koska yhteystietoja ei tipu. Kukaan ei vain ole koskaan kertonut, mitä.

Ja joo, aion tulkita jatkossakin, että jos nainen jää tuijottamaan puupökkelöä, vaikka ilmestyn hänen viereensä, häntä ei kiinnosta tippaakaan ja keskustelun yrittäminen olisi typerää. En odota viipyileviä katseita tai muuta suurempaa flirttailua, mutta jollain tavalla pitäisi noteerata toisen läsnäolo ja ilmaista suostumus kontaktiin.

Lue lisää

>Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, miten nainen suhtautuu. On hirveän noloa ja >kiusallista, jos tuleekin jäätävät pakit.

Eikö naisen kanssa voi alkaa puhumaan ilman mitään romanttisia odotuksia? minä en ainakaan ole antanut ainoitakaan pakkeja, jos joku, siis ihan kuka vain on tullut puhumaan kanssani. Miksi antaisin, eihän se puhuminen sitä merkitse, että toinen on sinusta seurustelumielessä kiinnostunut, hän tuli vain puhumaan.

(ei kukaan voi ulkonäön perusteella tietää mitä toinen ajattelee, miten toinen viettää aikaansa, millainen toinen on, pakkohan se on puhumaan mennä, pahimmillaanhan se menee niin, että itse kiinnostuu toisesta, mutta toinen ei, mutta parhaimmillaan alkaa seurustelu, tai löytää uuden ystävän)


>Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, onko nainen kiinnostava. On hirveän noloa ja >kiusallista, jos menee juttelemaan eikä sitten itse tykkää hänestä yhtään.

Siis etkö todellakaan puhu naisille muuten, kuin jos ajattelet, että olet hänestä (romanttisesti) kiinnostunut? jokaisen kanssa voi puhua jostain. Taidenäyttelyssä taiteesta, teatterissa teatterista. Kun pysyy puheissaan neutraalilla maaperällä, ei haittaa yhtään vaikkei kiinnostukaan ihmisestä itsestään, olette vain jutelleet.

>Pitäisi keksiä jotain sanottavaa (keksisin kyllä vaikka kuinka paljon mutta en >mitään höpöhöpö-smalltalk-kulttuuriin sopivaa). On hirveän noloa ja >kiusallista, jos menee esittäytymään ja jää sitten vain seisomaan mykkänä.

en minäkään pidä small talkia kivana, mutta se on todella hyvä keino puhua tuntemattomien kanssa eikä sen tarvitse olla aina niin pinnallista mitä esimerkiki jenkkisarjoissa näytetään. Niitä tilanteita voi harjoitella etukäteen ja esimerkiksi youtubessa on niistä todella paljon videoita (jokainen sanavalmis ihminen on oikeasti kotona harjoitellut tilanteita etukäteen). Ennenkaikea pitää muistaa, että kaikille tulee joskus niitä hiljaisia hetkiä ja kotona voi miettiä siihenkin jotain sanottavaa. Niin ja kannattaa miettiä valmiiksi joku vakiovastaus, jolla pääsee pois tukalasta tilanteesta. ennenkaikkea pitäisi muistaa ettei tarvitse olla täydellinen, ei ne "pokaajatkaan" sellaisia ole, usko pois, olen tavannut monia sellaisia miehiä. Heilläkin tulee hyvin usein kaikenlaisia sammkoita suusta, mutta ei se haittaa, kun ei siinä ole kyse mistään "vain täydellisellä suorituksella onnistuu" jutusta. Niin ja silleikin voi mennä puhumaan, että kun ensin esittelee itsensä ja sitten tajuaa, että menee kohta mykäksi, voi ihan humoristisesti sanoa vaikka, että "en ole ennen ollut museotreffeillä enkä kyllä tiedä yhtään mitä tässä pitäisi puhua, kun en ole mikään Runeberg, mutta oletko itse ollut aiemmin tällaisissa tilaisuuksissa?"

>Pitäisi löytää sopiva hetki. Naiset olivat koko ajan jonkun miehen seurassa, >kulkemassa paikasta toiseen tai kavereidensa kanssa. Ei siellä oikein kukaan >odotellut sen näköisenä, että toivoisi että joku tulisi juttelemaan.

Totta. Oikea hetki on tärkeä asia. Ei kannata mennä väliin,jos nainen jo puhuu jonkun miehen kanssa :). Jos joku nainen on kaveriporukassaan, niin sinne voi oikeasti mennä väliin, mutta en kehota sitä tekemään, jos ei ole itseluottamusta: naisetkin kun nimittäin voivat tahattomasti päästellä sammakoita suustaan ja ujompi mies voi tulkita ne torjunnaksi.

Ja naiset menevät porukoissa tuollaisiin, koska heitäkin jännittää. Otetaan kaveri mukaan ettei tarvitse olla yksin.



>Ja joo, aion tulkita jatkossakin, että jos nainen jää tuijottamaan puupökkelöä, >vaikka ilmestyn hänen viereensä, häntä ei kiinnosta tippaakaan ja keskustelun >yrittäminen olisi typerää. En odota viipyileviä katseita tai muuta suurempaa >flirttailua, mutta jollain tavalla pitäisi noteerata toisen läsnäolo ja ilmaista >suostumus kontaktiin.

Miten nainen voi olettaa, että sinua kiinnostaa keskustelu, jos vain menet seisomaan hänen viereensä? Naisen logiikalla, hän ajattelee, että "tuokin katsoo puupökkelöä, tulipa kauhean lähelle, miksei se puhu mitään, mitä se oikein aikoo-taidan ottaa askeleen sivulle, ei tuo ainakaan minusta ole kiinnostunut, kun ei ole sanonut mitään. " -> -> Viereen seisomaan tuleminen ei ole naisen mielestä aloite, vaikka jonkun miehen mielestä se voi sitä olla, nainen ei herää sellaiseen, nainen ei pidä sitä mielenkiinnon osoituksena hänen suuntaansa.

Naiselta ei tarvitse pyytää lupaa tai signaalia siihen, että aloittaa kommunikoinnin, sen kuin menee puhumaan. Tietysti tilanne huomioon ottaen (jos nainen jo puhuu(tai vaikka suutelee) toisen miehen kanssa, enpä menisi väliin).

jo nuo olivat vain havainnollistavia esimerkkejä. Mahdolliset yleistykset ovat vain yleistyksiä.

ewfwe kirjoitti:

>Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, miten nainen suhtautuu. On hirveän noloa ja >kiusallista, jos tuleekin jäätävät pakit.

Eikö naisen kanssa voi alkaa puhumaan ilman mitään romanttisia odotuksia? minä en ainakaan ole antanut ainoitakaan pakkeja, jos joku, siis ihan kuka vain on tullut puhumaan kanssani. Miksi antaisin, eihän se puhuminen sitä merkitse, että toinen on sinusta seurustelumielessä kiinnostunut, hän tuli vain puhumaan.

(ei kukaan voi ulkonäön perusteella tietää mitä toinen ajattelee, miten toinen viettää aikaansa, millainen toinen on, pakkohan se on puhumaan mennä, pahimmillaanhan se menee niin, että itse kiinnostuu toisesta, mutta toinen ei, mutta parhaimmillaan alkaa seurustelu, tai löytää uuden ystävän)


>Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, onko nainen kiinnostava. On hirveän noloa ja >kiusallista, jos menee juttelemaan eikä sitten itse tykkää hänestä yhtään.

Siis etkö todellakaan puhu naisille muuten, kuin jos ajattelet, että olet hänestä (romanttisesti) kiinnostunut? jokaisen kanssa voi puhua jostain. Taidenäyttelyssä taiteesta, teatterissa teatterista. Kun pysyy puheissaan neutraalilla maaperällä, ei haittaa yhtään vaikkei kiinnostukaan ihmisestä itsestään, olette vain jutelleet.

>Pitäisi keksiä jotain sanottavaa (keksisin kyllä vaikka kuinka paljon mutta en >mitään höpöhöpö-smalltalk-kulttuuriin sopivaa). On hirveän noloa ja >kiusallista, jos menee esittäytymään ja jää sitten vain seisomaan mykkänä.

en minäkään pidä small talkia kivana, mutta se on todella hyvä keino puhua tuntemattomien kanssa eikä sen tarvitse olla aina niin pinnallista mitä esimerkiki jenkkisarjoissa näytetään. Niitä tilanteita voi harjoitella etukäteen ja esimerkiksi youtubessa on niistä todella paljon videoita (jokainen sanavalmis ihminen on oikeasti kotona harjoitellut tilanteita etukäteen). Ennenkaikea pitää muistaa, että kaikille tulee joskus niitä hiljaisia hetkiä ja kotona voi miettiä siihenkin jotain sanottavaa. Niin ja kannattaa miettiä valmiiksi joku vakiovastaus, jolla pääsee pois tukalasta tilanteesta. ennenkaikkea pitäisi muistaa ettei tarvitse olla täydellinen, ei ne "pokaajatkaan" sellaisia ole, usko pois, olen tavannut monia sellaisia miehiä. Heilläkin tulee hyvin usein kaikenlaisia sammkoita suusta, mutta ei se haittaa, kun ei siinä ole kyse mistään "vain täydellisellä suorituksella onnistuu" jutusta. Niin ja silleikin voi mennä puhumaan, että kun ensin esittelee itsensä ja sitten tajuaa, että menee kohta mykäksi, voi ihan humoristisesti sanoa vaikka, että "en ole ennen ollut museotreffeillä enkä kyllä tiedä yhtään mitä tässä pitäisi puhua, kun en ole mikään Runeberg, mutta oletko itse ollut aiemmin tällaisissa tilaisuuksissa?"

>Pitäisi löytää sopiva hetki. Naiset olivat koko ajan jonkun miehen seurassa, >kulkemassa paikasta toiseen tai kavereidensa kanssa. Ei siellä oikein kukaan >odotellut sen näköisenä, että toivoisi että joku tulisi juttelemaan.

Totta. Oikea hetki on tärkeä asia. Ei kannata mennä väliin,jos nainen jo puhuu jonkun miehen kanssa :). Jos joku nainen on kaveriporukassaan, niin sinne voi oikeasti mennä väliin, mutta en kehota sitä tekemään, jos ei ole itseluottamusta: naisetkin kun nimittäin voivat tahattomasti päästellä sammakoita suustaan ja ujompi mies voi tulkita ne torjunnaksi.

Ja naiset menevät porukoissa tuollaisiin, koska heitäkin jännittää. Otetaan kaveri mukaan ettei tarvitse olla yksin.



>Ja joo, aion tulkita jatkossakin, että jos nainen jää tuijottamaan puupökkelöä, >vaikka ilmestyn hänen viereensä, häntä ei kiinnosta tippaakaan ja keskustelun >yrittäminen olisi typerää. En odota viipyileviä katseita tai muuta suurempaa >flirttailua, mutta jollain tavalla pitäisi noteerata toisen läsnäolo ja ilmaista >suostumus kontaktiin.

Miten nainen voi olettaa, että sinua kiinnostaa keskustelu, jos vain menet seisomaan hänen viereensä? Naisen logiikalla, hän ajattelee, että "tuokin katsoo puupökkelöä, tulipa kauhean lähelle, miksei se puhu mitään, mitä se oikein aikoo-taidan ottaa askeleen sivulle, ei tuo ainakaan minusta ole kiinnostunut, kun ei ole sanonut mitään. " -> -> Viereen seisomaan tuleminen ei ole naisen mielestä aloite, vaikka jonkun miehen mielestä se voi sitä olla, nainen ei herää sellaiseen, nainen ei pidä sitä mielenkiinnon osoituksena hänen suuntaansa.

Naiselta ei tarvitse pyytää lupaa tai signaalia siihen, että aloittaa kommunikoinnin, sen kuin menee puhumaan. Tietysti tilanne huomioon ottaen (jos nainen jo puhuu(tai vaikka suutelee) toisen miehen kanssa, enpä menisi väliin).

jo nuo olivat vain havainnollistavia esimerkkejä. Mahdolliset yleistykset ovat vain yleistyksiä.

Lue lisää

"(jokainen sanavalmis ihminen on oikeasti kotona harjoitellut tilanteita etukäteen)."

Hmmm....en voi tietää varmaksi, mutta itse en ainakaan ole, tosin en ole ihan varma kuinka sananvalmis olen, mutta yleensä kyllä pärjään......

" Ennenkaikea pitää muistaa, että kaikille tulee joskus niitä hiljaisia hetkiä"
"ennenkaikkea pitäisi muistaa ettei tarvitse olla täydellinen"

Nämä asiat ihan totta, ovat ihan luonnollisia asioita, eli sammakot, töksäytykset yms. kuuluvat asiaan ja niistä saakin sitten jutunjuurtakin, ainakin toisenpuolen taholta, mutta kuinka moni oikeasti "treenaa" näitä etukäteen kotona??

Siis tuo ei vain istu omaan persoonaan/luonteeseen, menee jotenkin oudoksi.....mutta tottakai varmasti ihan hyviä neuvoja joillekin, kenelle tuo sopii...

"Jos joku nainen on kaveriporukassaan, niin sinne voi oikeasti mennä väliin, mutta en kehota sitä tekemään, jos ei ole itseluottamusta: naisetkin kun nimittäin voivat tahattomasti päästellä sammakoita suustaan"

Tuo on niin totta, posket voivat kokea "punoituksen" tunnetta, jos naiset innostuvat oikein porukalla "heittämään läppää". =D

Ihan hyviä ohjeita annoit, sekä myös nuo harjoittelut ovat varmasti joillekin hyviä, jos tuntuu, että niistä saisi itseluottamusta......

ewfwe kirjoitti:

>Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, miten nainen suhtautuu. On hirveän noloa ja >kiusallista, jos tuleekin jäätävät pakit.

Eikö naisen kanssa voi alkaa puhumaan ilman mitään romanttisia odotuksia? minä en ainakaan ole antanut ainoitakaan pakkeja, jos joku, siis ihan kuka vain on tullut puhumaan kanssani. Miksi antaisin, eihän se puhuminen sitä merkitse, että toinen on sinusta seurustelumielessä kiinnostunut, hän tuli vain puhumaan.

(ei kukaan voi ulkonäön perusteella tietää mitä toinen ajattelee, miten toinen viettää aikaansa, millainen toinen on, pakkohan se on puhumaan mennä, pahimmillaanhan se menee niin, että itse kiinnostuu toisesta, mutta toinen ei, mutta parhaimmillaan alkaa seurustelu, tai löytää uuden ystävän)


>Pitäisi jotenkin tietää etukäteen, onko nainen kiinnostava. On hirveän noloa ja >kiusallista, jos menee juttelemaan eikä sitten itse tykkää hänestä yhtään.

Siis etkö todellakaan puhu naisille muuten, kuin jos ajattelet, että olet hänestä (romanttisesti) kiinnostunut? jokaisen kanssa voi puhua jostain. Taidenäyttelyssä taiteesta, teatterissa teatterista. Kun pysyy puheissaan neutraalilla maaperällä, ei haittaa yhtään vaikkei kiinnostukaan ihmisestä itsestään, olette vain jutelleet.

>Pitäisi keksiä jotain sanottavaa (keksisin kyllä vaikka kuinka paljon mutta en >mitään höpöhöpö-smalltalk-kulttuuriin sopivaa). On hirveän noloa ja >kiusallista, jos menee esittäytymään ja jää sitten vain seisomaan mykkänä.

en minäkään pidä small talkia kivana, mutta se on todella hyvä keino puhua tuntemattomien kanssa eikä sen tarvitse olla aina niin pinnallista mitä esimerkiki jenkkisarjoissa näytetään. Niitä tilanteita voi harjoitella etukäteen ja esimerkiksi youtubessa on niistä todella paljon videoita (jokainen sanavalmis ihminen on oikeasti kotona harjoitellut tilanteita etukäteen). Ennenkaikea pitää muistaa, että kaikille tulee joskus niitä hiljaisia hetkiä ja kotona voi miettiä siihenkin jotain sanottavaa. Niin ja kannattaa miettiä valmiiksi joku vakiovastaus, jolla pääsee pois tukalasta tilanteesta. ennenkaikkea pitäisi muistaa ettei tarvitse olla täydellinen, ei ne "pokaajatkaan" sellaisia ole, usko pois, olen tavannut monia sellaisia miehiä. Heilläkin tulee hyvin usein kaikenlaisia sammkoita suusta, mutta ei se haittaa, kun ei siinä ole kyse mistään "vain täydellisellä suorituksella onnistuu" jutusta. Niin ja silleikin voi mennä puhumaan, että kun ensin esittelee itsensä ja sitten tajuaa, että menee kohta mykäksi, voi ihan humoristisesti sanoa vaikka, että "en ole ennen ollut museotreffeillä enkä kyllä tiedä yhtään mitä tässä pitäisi puhua, kun en ole mikään Runeberg, mutta oletko itse ollut aiemmin tällaisissa tilaisuuksissa?"

>Pitäisi löytää sopiva hetki. Naiset olivat koko ajan jonkun miehen seurassa, >kulkemassa paikasta toiseen tai kavereidensa kanssa. Ei siellä oikein kukaan >odotellut sen näköisenä, että toivoisi että joku tulisi juttelemaan.

Totta. Oikea hetki on tärkeä asia. Ei kannata mennä väliin,jos nainen jo puhuu jonkun miehen kanssa :). Jos joku nainen on kaveriporukassaan, niin sinne voi oikeasti mennä väliin, mutta en kehota sitä tekemään, jos ei ole itseluottamusta: naisetkin kun nimittäin voivat tahattomasti päästellä sammakoita suustaan ja ujompi mies voi tulkita ne torjunnaksi.

Ja naiset menevät porukoissa tuollaisiin, koska heitäkin jännittää. Otetaan kaveri mukaan ettei tarvitse olla yksin.



>Ja joo, aion tulkita jatkossakin, että jos nainen jää tuijottamaan puupökkelöä, >vaikka ilmestyn hänen viereensä, häntä ei kiinnosta tippaakaan ja keskustelun >yrittäminen olisi typerää. En odota viipyileviä katseita tai muuta suurempaa >flirttailua, mutta jollain tavalla pitäisi noteerata toisen läsnäolo ja ilmaista >suostumus kontaktiin.

Miten nainen voi olettaa, että sinua kiinnostaa keskustelu, jos vain menet seisomaan hänen viereensä? Naisen logiikalla, hän ajattelee, että "tuokin katsoo puupökkelöä, tulipa kauhean lähelle, miksei se puhu mitään, mitä se oikein aikoo-taidan ottaa askeleen sivulle, ei tuo ainakaan minusta ole kiinnostunut, kun ei ole sanonut mitään. " -> -> Viereen seisomaan tuleminen ei ole naisen mielestä aloite, vaikka jonkun miehen mielestä se voi sitä olla, nainen ei herää sellaiseen, nainen ei pidä sitä mielenkiinnon osoituksena hänen suuntaansa.

Naiselta ei tarvitse pyytää lupaa tai signaalia siihen, että aloittaa kommunikoinnin, sen kuin menee puhumaan. Tietysti tilanne huomioon ottaen (jos nainen jo puhuu(tai vaikka suutelee) toisen miehen kanssa, enpä menisi väliin).

jo nuo olivat vain havainnollistavia esimerkkejä. Mahdolliset yleistykset ovat vain yleistyksiä.

Lue lisää

"Eikö naisen kanssa voi alkaa puhumaan ilman mitään romanttisia odotuksia?"
"Siis etkö todellakaan puhu naisille muuten, kuin jos ajattelet, että olet hänestä (romanttisesti) kiinnostunut?"

Sinkkutapahtumassa puhumiseen liittyy joku odotus. En kyllä muutenkaan yleensä puhu, ellei ole syytä (asiointi jossain, työjutut ym.). Vaikea keksiä puhuttavaa, jos ei ole oikeaa informaationvaihtotarvetta. Jos on kiinnostunut, voi yrittää keksiä jotain, muuten liian raskasta ja epämotivoivaa.

"(ei kukaan voi ulkonäön perusteella tietää mitä toinen ajattelee..."

En pidä tilanteista, joissa en voi ennakoida yhtään, mitä tulee tapahtumaan.

"jokaisen kanssa voi puhua jostain"

Kunhan keksii ensin sopivan aiheen ja arvioi, miten toinen suhtautuu siihen ja ylipäänsä keskustelun avaamiseen.

"olette vain jutelleet."

Huh. Jos ajatellaan kahden ihmisen suhdetta asteikolla 1-10 tuntemattomuudesta seurusteluun, niin mielestäni juttelu on jossain 6-7 paikkeilla, sinun mielestäsi ilmeisesti 1-2. Tosin minulle on käynyt enemmän kuin kerran niin, että olen jutellut jonkun naisen kanssa ja ollut ihan riemuissani, ja sitten onkin ilmennyt, että minä en ole ollut hänelle kerrassaan mitään ja olen jäänyt ihmettelemään, että mitä kummaa. Eli ehkä totuus on lähempänä sitä 1-2, vaikka en vain ymmärrä sitä.

"Ja naiset menevät porukoissa tuollaisiin, koska heitäkin jännittää. Otetaan kaveri mukaan ettei tarvitse olla yksin."

Mielenkiintoista saada tuohon naisnäkökulmaa. Minua jännittäisi paljon enemmän, jos joku tuttu olisi vieressä kyttäämässä, mitä teen.

"Miten nainen voi olettaa, että sinua kiinnostaa keskustelu, jos vain menet seisomaan hänen viereensä?"

Koska menin hänen viereensä. En olisi mennyt, jos ei kiinnostaisi (paitsi jos tila olisi niin pieni ja täynnä että olisi pakko).

"Viereen seisomaan tuleminen ei ole naisen mielestä aloite,"

Ei aloite, mutta heräte. Toinen tulee toisen reviirille, jolloin on oletettavaa, että tämä ottaa selvää tulijan aikeista esim. tarkistamalla, vaikuttaako tulija kiinnostuneen hänestä vai puupökkelöstä.

"Naiselta ei tarvitse pyytää lupaa tai signaalia siihen, että aloittaa kommunikoinnin, sen kuin menee puhumaan."

Tuntuu melkein yhtä radikaalilta ajatukselta kuin että ravintolassa voisi mennä popsimaan ruokaa tuntemattoman lautaselta ilman lupaa. Ei sellaista pysty, vaikka joku väittäisikin, että on sallittua. Kai siinä on se, että minulla on luontainen halu antaa naisen päättää itse, haluaako hän avata kommunikaatioyhteyden kanssani. Vähän sama kuin että en kiskoisi tuntematonta naista väkisin sitä jännää pökkelöä katsomaan vaan kysyisin haluaako. Tämä ei tietenkään ole symmetrinen tilanne, vaan itse miehenä ilahtuisin, jos joku nainen (ei humalainen eikä mummo) tulisi kerrankin vaikka oudollakin tavalla tekemään tuttavuutta.

"Sinkkutapahtumassa puhumiseen liittyy joku odotus. En kyllä muutenkaan yleensä puhu, ellei ole syytä (asiointi jossain, työjutut ym.). Vaikea keksiä puhuttavaa, jos ei ole oikeaa informaationvaihtotarvetta. Jos on kiinnostunut, voi yrittää keksiä jotain, muuten liian raskasta ja epämotivoivaa."

Sinkkutapahtumassa voi nimenomaan mennä vaan juttelemaan ja katsomaan että mikäs toi toinen on ja se on tavallaan luontevaa kun toinenkin on siksi paikalla. Ei sen tarvitse mennä niin että kiinnostut kaukaa ja sitten menet ota tai jätä -tyylillä iskemään, altistaen itsesi suorille pakeille. Mene juttelemaan vaan, ei sen tarvitse tarkoittaa sinunkaan suunnaltasi että olisit jo valmis jatkoille.

"Mielenkiintoista saada tuohon naisnäkökulmaa. Minua jännittäisi paljon enemmän, jos joku tuttu olisi vieressä kyttäämässä, mitä teen."

Ujon ja alistetun ihmisen dilemma. Nettideitilläkään ei voi omalla kuvalla esiintyä kun "joku tuttu saattaisi nähdä". Eikö kannattaisi valita kaverit niin, että he antavat tukea eikä pilkkaa tai kritisoi?

:D Toimi myös pua-aikana, kun olin hoikempi.

MGTOW kirjoitti:

"(jokainen sanavalmis ihminen on oikeasti kotona harjoitellut tilanteita etukäteen)."

Hmmm....en voi tietää varmaksi, mutta itse en ainakaan ole, tosin en ole ihan varma kuinka sananvalmis olen, mutta yleensä kyllä pärjään......

" Ennenkaikea pitää muistaa, että kaikille tulee joskus niitä hiljaisia hetkiä"
"ennenkaikkea pitäisi muistaa ettei tarvitse olla täydellinen"

Nämä asiat ihan totta, ovat ihan luonnollisia asioita, eli sammakot, töksäytykset yms. kuuluvat asiaan ja niistä saakin sitten jutunjuurtakin, ainakin toisenpuolen taholta, mutta kuinka moni oikeasti "treenaa" näitä etukäteen kotona??

Siis tuo ei vain istu omaan persoonaan/luonteeseen, menee jotenkin oudoksi.....mutta tottakai varmasti ihan hyviä neuvoja joillekin, kenelle tuo sopii...

"Jos joku nainen on kaveriporukassaan, niin sinne voi oikeasti mennä väliin, mutta en kehota sitä tekemään, jos ei ole itseluottamusta: naisetkin kun nimittäin voivat tahattomasti päästellä sammakoita suustaan"

Tuo on niin totta, posket voivat kokea "punoituksen" tunnetta, jos naiset innostuvat oikein porukalla "heittämään läppää". =D

Ihan hyviä ohjeita annoit, sekä myös nuo harjoittelut ovat varmasti joillekin hyviä, jos tuntuu, että niistä saisi itseluottamusta......

Lue lisää

"Hmmm....en voi tietää varmaksi, mutta itse en ainakaan ole, tosin en ole ihan varma kuinka sananvalmis olen, mutta yleensä kyllä pärjään......"

Samaan kiinnitin huomiota. En minäkään mieti etukäteen, mitä sanoisin ja milloin sanoisin ja miten sanoisin. Mutta jos on vaikeaa päästä alkuun niin parempi harjoitella ja miettiä jo kotona kuin jättää keskustelunavaukset tekemättä.

Vielä parempi harjoitella spontaania kontaktinottoa ihmisiin tuolla ulkona ilman minkäänlaisia sukupuoleen liittyviä motiiveja, eli jutella vanhuksille, koiranulkoiluttajille, lasten kanssa leikkiville...

mä.en.tajuu kirjoitti:

"Eikö naisen kanssa voi alkaa puhumaan ilman mitään romanttisia odotuksia?"
"Siis etkö todellakaan puhu naisille muuten, kuin jos ajattelet, että olet hänestä (romanttisesti) kiinnostunut?"

Sinkkutapahtumassa puhumiseen liittyy joku odotus. En kyllä muutenkaan yleensä puhu, ellei ole syytä (asiointi jossain, työjutut ym.). Vaikea keksiä puhuttavaa, jos ei ole oikeaa informaationvaihtotarvetta. Jos on kiinnostunut, voi yrittää keksiä jotain, muuten liian raskasta ja epämotivoivaa.

"(ei kukaan voi ulkonäön perusteella tietää mitä toinen ajattelee..."

En pidä tilanteista, joissa en voi ennakoida yhtään, mitä tulee tapahtumaan.

"jokaisen kanssa voi puhua jostain"

Kunhan keksii ensin sopivan aiheen ja arvioi, miten toinen suhtautuu siihen ja ylipäänsä keskustelun avaamiseen.

"olette vain jutelleet."

Huh. Jos ajatellaan kahden ihmisen suhdetta asteikolla 1-10 tuntemattomuudesta seurusteluun, niin mielestäni juttelu on jossain 6-7 paikkeilla, sinun mielestäsi ilmeisesti 1-2. Tosin minulle on käynyt enemmän kuin kerran niin, että olen jutellut jonkun naisen kanssa ja ollut ihan riemuissani, ja sitten onkin ilmennyt, että minä en ole ollut hänelle kerrassaan mitään ja olen jäänyt ihmettelemään, että mitä kummaa. Eli ehkä totuus on lähempänä sitä 1-2, vaikka en vain ymmärrä sitä.

"Ja naiset menevät porukoissa tuollaisiin, koska heitäkin jännittää. Otetaan kaveri mukaan ettei tarvitse olla yksin."

Mielenkiintoista saada tuohon naisnäkökulmaa. Minua jännittäisi paljon enemmän, jos joku tuttu olisi vieressä kyttäämässä, mitä teen.

"Miten nainen voi olettaa, että sinua kiinnostaa keskustelu, jos vain menet seisomaan hänen viereensä?"

Koska menin hänen viereensä. En olisi mennyt, jos ei kiinnostaisi (paitsi jos tila olisi niin pieni ja täynnä että olisi pakko).

"Viereen seisomaan tuleminen ei ole naisen mielestä aloite,"

Ei aloite, mutta heräte. Toinen tulee toisen reviirille, jolloin on oletettavaa, että tämä ottaa selvää tulijan aikeista esim. tarkistamalla, vaikuttaako tulija kiinnostuneen hänestä vai puupökkelöstä.

"Naiselta ei tarvitse pyytää lupaa tai signaalia siihen, että aloittaa kommunikoinnin, sen kuin menee puhumaan."

Tuntuu melkein yhtä radikaalilta ajatukselta kuin että ravintolassa voisi mennä popsimaan ruokaa tuntemattoman lautaselta ilman lupaa. Ei sellaista pysty, vaikka joku väittäisikin, että on sallittua. Kai siinä on se, että minulla on luontainen halu antaa naisen päättää itse, haluaako hän avata kommunikaatioyhteyden kanssani. Vähän sama kuin että en kiskoisi tuntematonta naista väkisin sitä jännää pökkelöä katsomaan vaan kysyisin haluaako. Tämä ei tietenkään ole symmetrinen tilanne, vaan itse miehenä ilahtuisin, jos joku nainen (ei humalainen eikä mummo) tulisi kerrankin vaikka oudollakin tavalla tekemään tuttavuutta.

Lue lisää

"Sinkkutapahtumassa puhumiseen liittyy joku odotus. En kyllä muutenkaan yleensä puhu, ellei ole syytä (asiointi jossain, työjutut ym.). Vaikea keksiä puhuttavaa, jos ei ole oikeaa informaationvaihtotarvetta. Jos on kiinnostunut, voi yrittää keksiä jotain, muuten liian raskasta ja epämotivoivaa."

Kuulostaa aika... ahdistavalta mahdollisen tulevan parisuhdekumppanin näkökulmasta. Mutta onhan hiljaisia naisiakin.

"Huh. Jos ajatellaan kahden ihmisen suhdetta asteikolla 1-10 tuntemattomuudesta seurusteluun, niin mielestäni juttelu on jossain 6-7 paikkeilla, sinun mielestäsi ilmeisesti 1-2."

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä ne "vaiheet" 1-5 sitten ovat. Veikkaan, että monet naiset (ja miehet) tuolla sinkkutapahtumassa juttelivat niin monien ihmisten kanssa (= vaihtoivat muutaman sanan), että he eivät jälkeen päin edes muista kaikkia käytyjä sananvaihtoja eivätkä koe edes tarvetta muistella niitä.

Oletko harkinnut sitä vaihtoa, että ihan tietoisesti alkaisit kehittää omia kommunikaatiotapojasi? Vai aiotko pitää kiinni siitä, että naisen on tehtävä aloite tai muuten pysyt yksin?

mä.en.tajuu kirjoitti:

"Eikö naisen kanssa voi alkaa puhumaan ilman mitään romanttisia odotuksia?"
"Siis etkö todellakaan puhu naisille muuten, kuin jos ajattelet, että olet hänestä (romanttisesti) kiinnostunut?"

Sinkkutapahtumassa puhumiseen liittyy joku odotus. En kyllä muutenkaan yleensä puhu, ellei ole syytä (asiointi jossain, työjutut ym.). Vaikea keksiä puhuttavaa, jos ei ole oikeaa informaationvaihtotarvetta. Jos on kiinnostunut, voi yrittää keksiä jotain, muuten liian raskasta ja epämotivoivaa.

"(ei kukaan voi ulkonäön perusteella tietää mitä toinen ajattelee..."

En pidä tilanteista, joissa en voi ennakoida yhtään, mitä tulee tapahtumaan.

"jokaisen kanssa voi puhua jostain"

Kunhan keksii ensin sopivan aiheen ja arvioi, miten toinen suhtautuu siihen ja ylipäänsä keskustelun avaamiseen.

"olette vain jutelleet."

Huh. Jos ajatellaan kahden ihmisen suhdetta asteikolla 1-10 tuntemattomuudesta seurusteluun, niin mielestäni juttelu on jossain 6-7 paikkeilla, sinun mielestäsi ilmeisesti 1-2. Tosin minulle on käynyt enemmän kuin kerran niin, että olen jutellut jonkun naisen kanssa ja ollut ihan riemuissani, ja sitten onkin ilmennyt, että minä en ole ollut hänelle kerrassaan mitään ja olen jäänyt ihmettelemään, että mitä kummaa. Eli ehkä totuus on lähempänä sitä 1-2, vaikka en vain ymmärrä sitä.

"Ja naiset menevät porukoissa tuollaisiin, koska heitäkin jännittää. Otetaan kaveri mukaan ettei tarvitse olla yksin."

Mielenkiintoista saada tuohon naisnäkökulmaa. Minua jännittäisi paljon enemmän, jos joku tuttu olisi vieressä kyttäämässä, mitä teen.

"Miten nainen voi olettaa, että sinua kiinnostaa keskustelu, jos vain menet seisomaan hänen viereensä?"

Koska menin hänen viereensä. En olisi mennyt, jos ei kiinnostaisi (paitsi jos tila olisi niin pieni ja täynnä että olisi pakko).

"Viereen seisomaan tuleminen ei ole naisen mielestä aloite,"

Ei aloite, mutta heräte. Toinen tulee toisen reviirille, jolloin on oletettavaa, että tämä ottaa selvää tulijan aikeista esim. tarkistamalla, vaikuttaako tulija kiinnostuneen hänestä vai puupökkelöstä.

"Naiselta ei tarvitse pyytää lupaa tai signaalia siihen, että aloittaa kommunikoinnin, sen kuin menee puhumaan."

Tuntuu melkein yhtä radikaalilta ajatukselta kuin että ravintolassa voisi mennä popsimaan ruokaa tuntemattoman lautaselta ilman lupaa. Ei sellaista pysty, vaikka joku väittäisikin, että on sallittua. Kai siinä on se, että minulla on luontainen halu antaa naisen päättää itse, haluaako hän avata kommunikaatioyhteyden kanssani. Vähän sama kuin että en kiskoisi tuntematonta naista väkisin sitä jännää pökkelöä katsomaan vaan kysyisin haluaako. Tämä ei tietenkään ole symmetrinen tilanne, vaan itse miehenä ilahtuisin, jos joku nainen (ei humalainen eikä mummo) tulisi kerrankin vaikka oudollakin tavalla tekemään tuttavuutta.

Lue lisää

"Huh. Jos ajatellaan kahden ihmisen suhdetta asteikolla 1-10 tuntemattomuudesta seurusteluun, niin mielestäni juttelu on jossain 6-7 paikkeilla, sinun mielestäsi ilmeisesti 1-2. Tosin minulle on käynyt enemmän kuin kerran niin, että olen jutellut jonkun naisen kanssa ja ollut ihan riemuissani, ja sitten onkin ilmennyt, että minä en ole ollut hänelle kerrassaan mitään ja olen jäänyt ihmettelemään, että mitä kummaa. Eli ehkä totuus on lähempänä sitä 1-2, vaikka en vain ymmärrä sitä."

Et vaan ymmärrä sitä. Tutustumisen ensimmäinen askel on "moi" tai jotain vastaavaa. Tai ehkä muutama vaihdettu katse jos tilanne on sellainen, jossa vastakkaista sukupuolta ollaan tietoisesti lähestymässä.

1plus1 kirjoitti:

"Sinkkutapahtumassa puhumiseen liittyy joku odotus. En kyllä muutenkaan yleensä puhu, ellei ole syytä (asiointi jossain, työjutut ym.). Vaikea keksiä puhuttavaa, jos ei ole oikeaa informaationvaihtotarvetta. Jos on kiinnostunut, voi yrittää keksiä jotain, muuten liian raskasta ja epämotivoivaa."

Sinkkutapahtumassa voi nimenomaan mennä vaan juttelemaan ja katsomaan että mikäs toi toinen on ja se on tavallaan luontevaa kun toinenkin on siksi paikalla. Ei sen tarvitse mennä niin että kiinnostut kaukaa ja sitten menet ota tai jätä -tyylillä iskemään, altistaen itsesi suorille pakeille. Mene juttelemaan vaan, ei sen tarvitse tarkoittaa sinunkaan suunnaltasi että olisit jo valmis jatkoille.

"Mielenkiintoista saada tuohon naisnäkökulmaa. Minua jännittäisi paljon enemmän, jos joku tuttu olisi vieressä kyttäämässä, mitä teen."

Ujon ja alistetun ihmisen dilemma. Nettideitilläkään ei voi omalla kuvalla esiintyä kun "joku tuttu saattaisi nähdä". Eikö kannattaisi valita kaverit niin, että he antavat tukea eikä pilkkaa tai kritisoi?

Lue lisää

Minulla ei ole kavereita, joten heistä ei tarvitse murehtia.

Ei kai kukaan aikuisiällä enää pilkkaa eikä paljon kritisoikaan toisten yksityiselämää. Ongelma on tietäminen. Yksityisasiat ovat yksityisiä, enkä halua muiden tietävän niistä. En haluaisi kenenkään tutun näkevän esim. millaisille naisille juttelen sinkkutapahtumassa tai varsinkaan mitä sanon. Eikä kyse ole siitä, että häpeäisin vaikka naismakuani tai jotain, vaan siitä että ne asiat eivät kuulu muille.

Kaverit voi ehkä valita; työkavereita, sukulaisia, entisiä harrastustuttuja, naapureita ym. ei. Tietenkin jos voisi elää anonyymiä elämää vailla vakituisia ihmiskontakteja, voisi vähän vapaammin toimia.

helka kirjoitti:

"Sinkkutapahtumassa puhumiseen liittyy joku odotus. En kyllä muutenkaan yleensä puhu, ellei ole syytä (asiointi jossain, työjutut ym.). Vaikea keksiä puhuttavaa, jos ei ole oikeaa informaationvaihtotarvetta. Jos on kiinnostunut, voi yrittää keksiä jotain, muuten liian raskasta ja epämotivoivaa."

Kuulostaa aika... ahdistavalta mahdollisen tulevan parisuhdekumppanin näkökulmasta. Mutta onhan hiljaisia naisiakin.

"Huh. Jos ajatellaan kahden ihmisen suhdetta asteikolla 1-10 tuntemattomuudesta seurusteluun, niin mielestäni juttelu on jossain 6-7 paikkeilla, sinun mielestäsi ilmeisesti 1-2."

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä ne "vaiheet" 1-5 sitten ovat. Veikkaan, että monet naiset (ja miehet) tuolla sinkkutapahtumassa juttelivat niin monien ihmisten kanssa (= vaihtoivat muutaman sanan), että he eivät jälkeen päin edes muista kaikkia käytyjä sananvaihtoja eivätkä koe edes tarvetta muistella niitä.

Oletko harkinnut sitä vaihtoa, että ihan tietoisesti alkaisit kehittää omia kommunikaatiotapojasi? Vai aiotko pitää kiinni siitä, että naisen on tehtävä aloite tai muuten pysyt yksin?

Lue lisää

"Kuulostaa aika... ahdistavalta mahdollisen tulevan parisuhdekumppanin näkökulmasta. Mutta onhan hiljaisia naisiakin."

Kommenttini koski tilanteita, joissa pitäisi puhua tuntemattomalle tai puolitutulle, jonka kanssa ei ole muodostunut yhteisiä juttuja. Parisuhteessa tilanne on täysin toinen. Silloin voidaan puhua yhteisesti kiinnostavista asioista, koska tutustumiskuviot ja kontaktin muodostukset on jo hoidettu ja molemmat suunnilleen tietävät mistä toiselle voi puhua ja yksittäiset virhearviot eivät niin haittaa enää. Tuntematon tuskin innostuisi, jos pölähtäisin viereen selittämään vaikka jotain tieteellistä teoriaa tai harrastusprojektini seuraavaa yksityiskohtaa tai suunnittelemaan yhteisiä kotitöitä. Yksi parisuhteelta eniten odottamiani asioita on juuri se, että pääsisi puhumaan asioista, joita normaalisti miettii yksin, mutta kuten jo aiemmin totesin, "keksisin kyllä vaikka kuinka paljon mutta en mitään höpöhöpö-smalltalk-kulttuuriin sopivaa" eli ne kiintoisat puheenaiheet eivät sovi tuntemattoman kanssa kontaktin avaukseen.

"Huh. Jos ajatellaan kahden ihmisen suhdetta asteikolla 1-10 tuntemattomuudesta seurusteluun, niin mielestäni juttelu on jossain 6-7 paikkeilla, sinun mielestäsi ilmeisesti 1-2."
"Olisi mielenkiintoista tietää, mitä ne "vaiheet" 1-5 sitten ovat."

Esim. näin (tämä ei tietenkään ole ainoa mahdollinen polku ja esim. netin kautta muodostuvassa suhteessa vaiheet ovat erilaiset):
1 = ei mitään
2 = ollaan samassa tilassa
3 = ollaan niin lähekkäin niin pitkään, että voi syntyä kontakti
4 = katsekontakti
5 = katsekontakti, jossa molemmat antavat hyväksynnän
6 = juttelua
7 = kontaktin jatkolle suotuisaa juttelua
8 = treffien sopiminen
9 = treffeillä käynti
10 = parisuhde

Em. vaiheet tietenkin kuvaavat parisuhdehakuista tutustumista, eivät esim. asiointitilannetta, jossa puhutaan ulkoisesta pakosta.

"Oletko harkinnut sitä vaihtoa, että ihan tietoisesti alkaisit kehittää omia kommunikaatiotapojasi?"

Haluaisin, mutta se on vaikeaa, koska sosiaaliset normit ja naisten käytös ovat niin epäloogisia, että niistä on äärimmäisen vaikea ottaa selvää ja ymmärtää niitä. Oppiminen olisi helppoa, jos oman ja naisen toiminnan ja lopputuloksen välillä olisi nähtävissä selviä yhteyksiä ja syy-seuraussuhteita, mutta niin ei ole.

"Vai aiotko pitää kiinni siitä, että naisen on tehtävä aloite tai muuten pysyt yksin?"

En ole koskaan sanonut, että naisen pitäisi tehdä aloite. Mielestäni kummankaan ei tarvitse tehdä aloitetta, jos molemmat haluavat tutustua - ja toisaalta jos toinen ei halua tutustua, aloitteen teko olisi kuitenkin turhaa.

mä.en.tajuu kirjoitti:

"Kuulostaa aika... ahdistavalta mahdollisen tulevan parisuhdekumppanin näkökulmasta. Mutta onhan hiljaisia naisiakin."

Kommenttini koski tilanteita, joissa pitäisi puhua tuntemattomalle tai puolitutulle, jonka kanssa ei ole muodostunut yhteisiä juttuja. Parisuhteessa tilanne on täysin toinen. Silloin voidaan puhua yhteisesti kiinnostavista asioista, koska tutustumiskuviot ja kontaktin muodostukset on jo hoidettu ja molemmat suunnilleen tietävät mistä toiselle voi puhua ja yksittäiset virhearviot eivät niin haittaa enää. Tuntematon tuskin innostuisi, jos pölähtäisin viereen selittämään vaikka jotain tieteellistä teoriaa tai harrastusprojektini seuraavaa yksityiskohtaa tai suunnittelemaan yhteisiä kotitöitä. Yksi parisuhteelta eniten odottamiani asioita on juuri se, että pääsisi puhumaan asioista, joita normaalisti miettii yksin, mutta kuten jo aiemmin totesin, "keksisin kyllä vaikka kuinka paljon mutta en mitään höpöhöpö-smalltalk-kulttuuriin sopivaa" eli ne kiintoisat puheenaiheet eivät sovi tuntemattoman kanssa kontaktin avaukseen.

"Huh. Jos ajatellaan kahden ihmisen suhdetta asteikolla 1-10 tuntemattomuudesta seurusteluun, niin mielestäni juttelu on jossain 6-7 paikkeilla, sinun mielestäsi ilmeisesti 1-2."
"Olisi mielenkiintoista tietää, mitä ne "vaiheet" 1-5 sitten ovat."

Esim. näin (tämä ei tietenkään ole ainoa mahdollinen polku ja esim. netin kautta muodostuvassa suhteessa vaiheet ovat erilaiset):
1 = ei mitään
2 = ollaan samassa tilassa
3 = ollaan niin lähekkäin niin pitkään, että voi syntyä kontakti
4 = katsekontakti
5 = katsekontakti, jossa molemmat antavat hyväksynnän
6 = juttelua
7 = kontaktin jatkolle suotuisaa juttelua
8 = treffien sopiminen
9 = treffeillä käynti
10 = parisuhde

Em. vaiheet tietenkin kuvaavat parisuhdehakuista tutustumista, eivät esim. asiointitilannetta, jossa puhutaan ulkoisesta pakosta.

"Oletko harkinnut sitä vaihtoa, että ihan tietoisesti alkaisit kehittää omia kommunikaatiotapojasi?"

Haluaisin, mutta se on vaikeaa, koska sosiaaliset normit ja naisten käytös ovat niin epäloogisia, että niistä on äärimmäisen vaikea ottaa selvää ja ymmärtää niitä. Oppiminen olisi helppoa, jos oman ja naisen toiminnan ja lopputuloksen välillä olisi nähtävissä selviä yhteyksiä ja syy-seuraussuhteita, mutta niin ei ole.

"Vai aiotko pitää kiinni siitä, että naisen on tehtävä aloite tai muuten pysyt yksin?"

En ole koskaan sanonut, että naisen pitäisi tehdä aloite. Mielestäni kummankaan ei tarvitse tehdä aloitetta, jos molemmat haluavat tutustua - ja toisaalta jos toinen ei halua tutustua, aloitteen teko olisi kuitenkin turhaa.

Lue lisää

Taitaapi tuossa treffeillä käynnin ja parisuhteen välissä olla vielä monen monituista paskatestiä ja muuta kohtaa.

ätmel kirjoitti:

Taitaapi tuossa treffeillä käynnin ja parisuhteen välissä olla vielä monen monituista paskatestiä ja muuta kohtaa.

Riippuu halutaanko tehdä asioista vaikeita. Mielestäni vaiheissa 7&9 pitäisi yksinkertaisesti käydä läpi, kuinka hyvin kumpikin vastaa toisen toiveita ja katsoa tullaanko muuten toimeen keskenään. Sitten molemmat vain päättäisivät, kelpaako vai ei, ja kas, päästäisiin kohtaan 10 tai lopetettaisiin tutustuminen.

mä.en.tajuu kirjoitti:

Riippuu halutaanko tehdä asioista vaikeita. Mielestäni vaiheissa 7&9 pitäisi yksinkertaisesti käydä läpi, kuinka hyvin kumpikin vastaa toisen toiveita ja katsoa tullaanko muuten toimeen keskenään. Sitten molemmat vain päättäisivät, kelpaako vai ei, ja kas, päästäisiin kohtaan 10 tai lopetettaisiin tutustuminen.

Lue lisää

No, voin kertoa, että noin se ei tapahdu. Eikä tuossa välissä ole mitään paskatestejäkään vaan siihen tarvitaan tapailua, deittailua, seurustelua, tutustumista, sitä voi kutsua millä nimellä hyvänsä, minkä aikana opitaan tuntemaan toinen ihminen ja pikkuhiljaa tietämään, olisiko hän se johon voisi sitoutua. Se nyt vaan on täysin mahdotonta yhden tai kahdenkaan juttelun perusteella tietää, vastaako toinen toiveita ja tullaanko toimeen keskenään. Yhden tai kahden _vuoden_ jälkeen siitä alkaa olla jonkinlainen käsitys.

Miksi vitussa pitää sanoa olevansa Tahvo? Jos nimi pitää valehdella, niin miksi sen pitää olla typerä junttinimi, miksei voi olla cool nimi, kuten Jean-Claude? "Moi, olen Jean-Claude!" Siinä muuten alkaa akalla kummasti mahlat ruiskuta ja tissit väpättää, kun se ajattelee, että kohta Jean-Claude runttaa kyrvän sisään.

helka kirjoitti:

No, voin kertoa, että noin se ei tapahdu. Eikä tuossa välissä ole mitään paskatestejäkään vaan siihen tarvitaan tapailua, deittailua, seurustelua, tutustumista, sitä voi kutsua millä nimellä hyvänsä, minkä aikana opitaan tuntemaan toinen ihminen ja pikkuhiljaa tietämään, olisiko hän se johon voisi sitoutua. Se nyt vaan on täysin mahdotonta yhden tai kahdenkaan juttelun perusteella tietää, vastaako toinen toiveita ja tullaanko toimeen keskenään. Yhden tai kahden _vuoden_ jälkeen siitä alkaa olla jonkinlainen käsitys.

Lue lisää

Voi kyllä naiset näkyvät tietävän jo yhden tapaamisen perusteella. Olet siis tässäkin taas väärässä.

ätmel kirjoitti:

Voi kyllä naiset näkyvät tietävän jo yhden tapaamisen perusteella. Olet siis tässäkin taas väärässä.

Siis eihän ketään ole sanonut, ettei "ei jatkoon" korttia voi käyttää jo eka kerralla, vai onko?

Esittääkö jotkut etteivät ymmärrä näitä asioita vai eivätkö ihan oikeasti ymmärrä?

Välillä vaan tulee sellainen olo, että "ei voi olla totta", mutta kai se sitten johtuu siitä, että persoonia/luonteita/arvoja/ajatusmaailmoita on niin kovin monia ja erillaisia..........vai johtuuko sittenkään kaikki asiat.....

ätmel kirjoitti:

Voi kyllä naiset näkyvät tietävän jo yhden tapaamisen perusteella. Olet siis tässäkin taas väärässä.

Tottakai voi tietää heti, jos toinen ei sytytä. Mutta se, että haluaa tavata uudestaan, ei vielä tarkoita että kyseessä olisi loppuelämän rakkaustarina. ehkä toisella tapaamisella paljastuu piirteitä tai asioita, jotka saavat kiinnostuksen loppumaan, ehkä kolmannella. Ehkä sitten, kun tulee ensimmäinen riita. Tai kun aletaan jakaa myös arkea yhdessä hoitamalla yhdessä kauppareissuja ja ruoanlaittoja. Jne.

helka kirjoitti:

Tottakai voi tietää heti, jos toinen ei sytytä. Mutta se, että haluaa tavata uudestaan, ei vielä tarkoita että kyseessä olisi loppuelämän rakkaustarina. ehkä toisella tapaamisella paljastuu piirteitä tai asioita, jotka saavat kiinnostuksen loppumaan, ehkä kolmannella. Ehkä sitten, kun tulee ensimmäinen riita. Tai kun aletaan jakaa myös arkea yhdessä hoitamalla yhdessä kauppareissuja ja ruoanlaittoja. Jne.

Lue lisää

Kumpi se nyt on? Voiko vai eikö voi tietää "yhden juttelun perusteella" "vastaako toinen toiveita"? Sössötyksesi käy koko ajan vain sekavammaksi.

ätmel kirjoitti:

Kumpi se nyt on? Voiko vai eikö voi tietää "yhden juttelun perusteella" "vastaako toinen toiveita"? Sössötyksesi käy koko ajan vain sekavammaksi.

Etkö ole joskus ollut treffeillä, joilla olet tiennyt heti, että "ei kiitos"? Toisen osapuolen olemus on ollut sellainen, että olet tiennyt heti ettet voisi haluta häntä naisena? Ei ole tarvinnut edes sen kummemmin jutella, kun jo ensireaktio kertoo ettei tästä tule mitään? Tai ensivaikutelma on ollut ihan ok, mutta kun olet ollut vähän aikaa ihmisen seurassa niin olet tiennyt, että olette ihan erilaisia?

Jokaisella, joka on käynyt netin kautta treffeillä, on varmasti tällaisia kokemuksia. Eli he ovat tienneet heti, että toinen ei sytytä ja se siitä.

Sitten on niitä toisenlaisia kokemuksia: toinen sytyttää ja häntä haluaa tavata uudestaan. Siitä toisesta tapaamisesta on vielä kuitenkin pahuksen pitkä matka parisuhteeseen. Eli vaikka toinen on puoleensavetävä ja kiinnostava, niin ei voi tietää ennen kuin tutustumisen myötä, onko hän myös sellainen ihminen johon haluaa ja voi sitoutua. Tosi moni tuttavuus loppuu muutaman tapaamisen tai muutaman viikon/kuukauden jälkeen.

helka kirjoitti:

Etkö ole joskus ollut treffeillä, joilla olet tiennyt heti, että "ei kiitos"? Toisen osapuolen olemus on ollut sellainen, että olet tiennyt heti ettet voisi haluta häntä naisena? Ei ole tarvinnut edes sen kummemmin jutella, kun jo ensireaktio kertoo ettei tästä tule mitään? Tai ensivaikutelma on ollut ihan ok, mutta kun olet ollut vähän aikaa ihmisen seurassa niin olet tiennyt, että olette ihan erilaisia?

Jokaisella, joka on käynyt netin kautta treffeillä, on varmasti tällaisia kokemuksia. Eli he ovat tienneet heti, että toinen ei sytytä ja se siitä.

Sitten on niitä toisenlaisia kokemuksia: toinen sytyttää ja häntä haluaa tavata uudestaan. Siitä toisesta tapaamisesta on vielä kuitenkin pahuksen pitkä matka parisuhteeseen. Eli vaikka toinen on puoleensavetävä ja kiinnostava, niin ei voi tietää ennen kuin tutustumisen myötä, onko hän myös sellainen ihminen johon haluaa ja voi sitoutua. Tosi moni tuttavuus loppuu muutaman tapaamisen tai muutaman viikon/kuukauden jälkeen.

Lue lisää

Nainen siis luovuttaa heti, jos kaikki ei mene aivan täydellisesti. Nainen ei anna tutustumiselle aikaa eikä tutustu mieheen, jos ensivaikutelmasta on herännyt pienikin kysymysmerkki. Ei ihme, että Suomessa on niin paljon sinkkuja: koko pariutumiskulttuuri on täysin naisen kiimalimojen armoilla.

ätmel kirjoitti:

Nainen siis luovuttaa heti, jos kaikki ei mene aivan täydellisesti. Nainen ei anna tutustumiselle aikaa eikä tutustu mieheen, jos ensivaikutelmasta on herännyt pienikin kysymysmerkki. Ei ihme, että Suomessa on niin paljon sinkkuja: koko pariutumiskulttuuri on täysin naisen kiimalimojen armoilla.

Lue lisää

Väitän, etteivät sen paremmin naiset kuin _miehetkään_ ryhdy parisuhteeseen ihmisen kanssa, jota eivät voisi kuvitella haluavansa seksuaalisesti. Jos sinä siihen pystyt niin silloin luulisi olevan helppoa löytää itsellesi nainen; ei väliä miltä hän näyttää, millainen on olemukseltaan, ryhdiltään, miltä tuoksuu, miltä kuulostaa. Todista omalla käytökselläsi, ettei tuollaisilla asioilla ole merkitystä!

Suurin osa treffeistä on kyllä omalla kohdallani nasahtanut siihen, että mies on ollut ok mutta _kummallakaan puolen_ ei ole iskenyt niin paljon kipinää, että kumpikaan olisi innolla ehdottanut uutta tapaamista. Monen kanssa on tullut tavattua toistekin, joidenkin kanssa useamman kerran, yhden kanssa yritin puolitoista vuotta löytää sitä kipinää, mutta kokemuksesta tiedän nyt, että jos sitä ei ensi tapaamisella ole (vaan toinen tuntuu pikemmin veljeltä tai ok-kaverilta kuin mieheltä) niin ei sitä myöskään tule.

helka kirjoitti:

Väitän, etteivät sen paremmin naiset kuin _miehetkään_ ryhdy parisuhteeseen ihmisen kanssa, jota eivät voisi kuvitella haluavansa seksuaalisesti. Jos sinä siihen pystyt niin silloin luulisi olevan helppoa löytää itsellesi nainen; ei väliä miltä hän näyttää, millainen on olemukseltaan, ryhdiltään, miltä tuoksuu, miltä kuulostaa. Todista omalla käytökselläsi, ettei tuollaisilla asioilla ole merkitystä!

Suurin osa treffeistä on kyllä omalla kohdallani nasahtanut siihen, että mies on ollut ok mutta _kummallakaan puolen_ ei ole iskenyt niin paljon kipinää, että kumpikaan olisi innolla ehdottanut uutta tapaamista. Monen kanssa on tullut tavattua toistekin, joidenkin kanssa useamman kerran, yhden kanssa yritin puolitoista vuotta löytää sitä kipinää, mutta kokemuksesta tiedän nyt, että jos sitä ei ensi tapaamisella ole (vaan toinen tuntuu pikemmin veljeltä tai ok-kaverilta kuin mieheltä) niin ei sitä myöskään tule.

Lue lisää

Viimeksikin tapasin naisen, jota en ensi silmäyksellä pitänyt kovin viehättävänä. Paremmin tutustuessa aloin kuitenkin lämmetä naiselle. Nainen kuitenkin päätti luovuttaa heti alkuunsa, koska kiimalimat eivät lentäneet pitkin seiniä riittävän kovalla paineella.

helka kirjoitti:

No, voin kertoa, että noin se ei tapahdu. Eikä tuossa välissä ole mitään paskatestejäkään vaan siihen tarvitaan tapailua, deittailua, seurustelua, tutustumista, sitä voi kutsua millä nimellä hyvänsä, minkä aikana opitaan tuntemaan toinen ihminen ja pikkuhiljaa tietämään, olisiko hän se johon voisi sitoutua. Se nyt vaan on täysin mahdotonta yhden tai kahdenkaan juttelun perusteella tietää, vastaako toinen toiveita ja tullaanko toimeen keskenään. Yhden tai kahden _vuoden_ jälkeen siitä alkaa olla jonkinlainen käsitys.

Lue lisää

Jos tietäisin, että nainen haluaa tutustua 2v ennen suhdetta, en tuhlaisi häneen hetkeäkään. Mikä siinä niin vaikeaa muka on? Itse voisin tehdä päätöksen varmaan parissa tunnissa, jos nainen olisi yhteistyökykyinen eli vastailisi avoimesti.

helka kirjoitti:

Tottakai voi tietää heti, jos toinen ei sytytä. Mutta se, että haluaa tavata uudestaan, ei vielä tarkoita että kyseessä olisi loppuelämän rakkaustarina. ehkä toisella tapaamisella paljastuu piirteitä tai asioita, jotka saavat kiinnostuksen loppumaan, ehkä kolmannella. Ehkä sitten, kun tulee ensimmäinen riita. Tai kun aletaan jakaa myös arkea yhdessä hoitamalla yhdessä kauppareissuja ja ruoanlaittoja. Jne.

Lue lisää

Eli mies ei voi koskaan luottaa, että valintansa tehnyt nainen pitäisi sen. Koska tahansa voi tulla "mut ku eihän me vielä ees tunnettu ja nyt tuntuu ettei oo sitä kemiaa".

bgnbjgibguijbg kirjoitti:

Jos tietäisin, että nainen haluaa tutustua 2v ennen suhdetta, en tuhlaisi häneen hetkeäkään. Mikä siinä niin vaikeaa muka on? Itse voisin tehdä päätöksen varmaan parissa tunnissa, jos nainen olisi yhteistyökykyinen eli vastailisi avoimesti.

Lue lisää

"Itse voisin tehdä päätöksen varmaan parissa tunnissa, jos nainen olisi yhteistyökykyinen eli vastailisi avoimesti."

Minkä verran sinulla on kokemusta parisuhteista? Siitä, kuinka tunteet toista ihmistä kohtaan syvenevät? Kuinka hän vuorostaan joskus saa raivostumaan niin, että tuntuu ettei häntä halua enää koskaan nähdäkään?

... Niinpä.

No, ehkä joskus jossain kohtaat naisen, joka parin tunnin keskustelun pohjalta on valmis sitoutumaan loppuelämäkseen. Hirveästi en sen puolesta löisi kuitenkaan vetoa, valitettavasti.

sitoutumishaluinen.mies kirjoitti:

Eli mies ei voi koskaan luottaa, että valintansa tehnyt nainen pitäisi sen. Koska tahansa voi tulla "mut ku eihän me vielä ees tunnettu ja nyt tuntuu ettei oo sitä kemiaa".

Lue lisää

No parisuhteet nyt ei vain toimi noin. Et voi itsekään tietää rakastavasi ihmistä tämän loppuelämän ajan tunnettuasi hänet muutaman päivän tai edes viikon ajan. Tai siis _haluavasi_ rakastaa.

helka kirjoitti:

"Itse voisin tehdä päätöksen varmaan parissa tunnissa, jos nainen olisi yhteistyökykyinen eli vastailisi avoimesti."

Minkä verran sinulla on kokemusta parisuhteista? Siitä, kuinka tunteet toista ihmistä kohtaan syvenevät? Kuinka hän vuorostaan joskus saa raivostumaan niin, että tuntuu ettei häntä halua enää koskaan nähdäkään?

... Niinpä.

No, ehkä joskus jossain kohtaat naisen, joka parin tunnin keskustelun pohjalta on valmis sitoutumaan loppuelämäkseen. Hirveästi en sen puolesta löisi kuitenkaan vetoa, valitettavasti.

Lue lisää

Jos pitkän ajan jälkeen tulee esiin jotain, joka oleellisesti muuttaa halua ja edellytyksiä olla yhdessä, silloinhan toinen on antanut virheellistä tietoa aiemmin tai pimittänyt jotain tärkeää.

Minulla ei ole tapana olla niin irrationaalinen, että välillä pitäisin jostain asiasta ja välillä inhoaisin sitä.

Tiedän, että naiset eivät halua tutustua oikeasti, joten olen kärsivällinen heidän temppuilunsa kanssa ainakin pari viikkoa. Yleensä siinä paikkeilla tuleekin jo pakit heidän suunnaltaan.