Saarimökkiläiset

Kesällä-keväällä on tullut remonttia tehtyä saarimökeillä, aurinko paistaa ja linnut laulaa on hyvä työympäristö silloin.

Totta sinänsä mitä ap sanoo. Mutta on siinä saarimökkeilyssä sekin puoli, että kun voimat heikkenee niin saaressa olo käy turvattomaksi.

Naapurin vanha pariskunta harmittelee nyt, että miksi tulikin tehtyä mökki saareen vaikka olisi ollut maata myös mantereen puolella. Venematkaa on se kilometri, mikä sinullakin. Mutta kun ei ole enää takeita, että riittävätkö voimat moottorin käyntiin nykimiseen. Tai että onnistuuko lähtö ja/tai rantautuminen kovemmassa tuulessa ja että pääseekö sieltä lääkäriin tarvittaessa, niin eivätpä uskalla mökillä enää käydä, ellei joku nuoremman polven edustaja lähde mukaan. Ja harvoinpa pääsevät, kun työt ovat esteenä. Kunto ja ajotaito riittäisi kyllä mantereen mökillä oleiluun siinä kuin omakotitalokin, mutta saareen ei ole enää asiaa, kun ei ole luottoa (ihan aiheellisesti) omiin voimiin. Jo kymmenen vuotta ovat ikävöineet kesiä rakkaassa saaressaan, vaikka silloin tällöin sinne pääsevätkin. Se on pitkä aika elämän ehtoopuolella.

Toinen riesa heille ja muillekin saarimökkeilijöille ovat olleet nämä nykytalvet. Mukavan leutoja kelejä, mutta kun jäät ovat on mitä ovat ja ylitettävässä salmessa virtauksia, niin sekin on ollut heillä riesana vuosikaudet. Ja jos jää kestäisikin, niin lumettoman jään railoutuminen stressaa.

Nämä kun tiedostaa niin saarimökki on oivan rauhallinen paikka. Itse naapureiden tuskaa seurattuani päädyin saarimökkiin, jonne pääsee autolla, pihaan asti. Viereisestä saaresta olisin puolta halvemmalla saanut rutkasti isomman mökkipaikan ja paremman ilmansuunnan. Valintaan toki vaikutti sekin, että kuivanmaan kasvattina vaimoani hirvittää pienikin venettä keikuttava aallokko, jota itse en noteeraa lainkaan.

Kun automatka mökille on puoli tuntia, niin sen tuplaa lyhytkin venematka.

Minulla mökki saaressa jonne lyhyt venematka.
Siksi saaressa, koska sain tontin halvalla ja sinne tulee kuitenkin sähkö.
Tottakai mentereella oleva mökki on helpompi. Asian ratkaisi kuitenkin talousasiat.
Ranta on kuitenkin hyvin kaunis ilta-aurinkoon. Lisäksi rannassa auto- ja venepaikka.

Mantereelta ani harvoin löytyy yhtä hienoja maisemia kuin saaresta. Merellä ja saimaalla ainakin avun saa saareen tarvittaessa 112 ja koordinaatit antamalla avun saa usein nopeammin kuin mantereelle, tietenkin paikasta riippuen. Myös jos ei enään veneeseen kykene eikä saa konetta käyntiin niin ei se mannerpaikan pitäminenkään kauan onnistu.

Minä viihdyn saaressa. Venematka on vartin (10 km), ja mieluummin ajelen venettä kuin autoa. Meidän saaressa on sähköt, vesijohto ja 4g:kin kuuluu eli fasiliteetit on kunnossa.

Hyttiveneellä on kiva lähteä, ei tarvitse mitään haalareita vetää. Tavara kulkee hyvin, jos yksin menen niin reppu selässä, ruokakassi kädessä ja kaljalaatikko toisessa kädessä.

En tunne että siellä olisi kuin periferiassa, mutta jotenkin se merimatka tekee kivan kynnyksen arjen ja mökkeilyn välille. Työasiat unohtuu totaalisesti kun hyppää paattiin.

Kelirikko on yleensä yllättävän lyhyt, ja ajoittuu sellaiseen aikaan ettei ehkä mökillä niin viihtyisikään. Tänä talvena joulukuussa nostin paatin ja maaliskuussa laskin. Moottorikelkkaa ei tarvittu...

vakioaihe vedätykselle (mantere - saari batlle).

Itsellä seitsemäs vuosi meren saarellä mökkeilyä. Edelleen aivan haltioissani. Taika ei katoa, eikä pienintäkään kyllästymisen merkkiä ole ollut.

Meimaisema ja vaatimattomat olosuhteet lumoavat.

Yllättävän hyvin oon päässyt kelirikkoajatkin ohittamaan.
Silloin kun on joutunut jäiden takia passailemaan, seuraava saareen pääsy on vieläkin juhlallisempaa.

Saarimökki = hieno tapaa elää. Kaikki irti vaan.