SKOLIOOSISTA

Moi! Korsetti on varmaankin se paras vaihtoehto, omasta mielestäni. Se on paksu ja joustamaton korsetti ja kyllä se yleensä painaakin. Ei kiusattu mutta kyseltiin miksi, mikä tuo on, yms. Salilla käyntiä uskoisin voivasi jatkaa jonkun ajan jälkeen(kysy lääkäriltäsi), mutta ei varmaan kannata nostella painoja ja tehdä selälle huonoja liikkeitä. Ja sen tehtäessä se siis muotoillaan sinulle sopivaksi.

Hei,
skolioosi on todella yleinen, sitä ei vain "ennen vanhaan" osattu tutkia ja hoitaa. Korsettiin tottuminen vie aikansa, mutta se on kuulemani mukaan tehokas keino skolioosin hoidossa. Vaiva on hyvä hoitaa nyt kuntoon kun vielä voi, niin on vähemmän todennäköistä että kärsit sitten vanhempana selkäkivuista.
Omalla tyttärellä todettiin skolioosi, mutta hänen tapauksessaan todettiin ettei korsetti ole tarpeen, koska sk. sen verran lievä. Kovast tämä korsetti tuntui pelottavan, mutta meille ainakin lääkäri vakuutti, että siihen tottuu nopeasti ja sen kanssa voi olla ihan niin kuin ennenkin. Tsemppiä sinne!

Tutkipa tuota sitä korsettia odotellessasi!

http://www.selkasivut.fi/selka/skolioosi.html

Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa parhaiten lapsena ja nuorena, mutta aikuisenakin kannattaa jatkaa liikuntaharrastusta, sillä liikunta auttaa myös tasapainon säilyttämisessä ja luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa.

Suomessa terveellinen ja monipuolinen ravinto ei riitä pitämään yllä tervettä luustoa, nivelsiteitä, välilevyjä ja niveliä. Lisäravinteena tarvitaan:

C-vitamiinia 400 mg/vrk
D-vitamiinia 50-100 µg/vrk
K2-vitamiinia 50-100 µg/vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400 mg/vrk

Nämä lisäravinteet maksavat kuukaudessa n. 5€, joten ei ole rahasta kiinni oman luustonsa hyvinvoinnista huolehtiminen. Edullisimmin lisäravinteita myydään Citymarketissa, iHerbissä sekä suomalaisissa verkkokaupoissa.

Toisille skolioosi on idiopaattinen, toisille taas ei!

http://www.selkasivut.fi/selka/repa/repa.html

Idiopaattinen skolioosi tulee, kun luusto ei saa tarvitsemiaan ravinteita.


Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen (2011) tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos.

Dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on vakava D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä.

Mäkitien arvelee myös, että Suomessa on suuri joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää.

Hauras luusto on riskitekijä osteoporoosin lisäksi myös varhaiselle nivelrikolle ja muille tuki- ja liikuntaelinsairauksille.

Ympärivuotisen ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa.

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

Taitaapi olla asialla se sama palstan 'nuori' vakikirjoittelija, jolla vastadiagnosoitu vakava sairaus.

D-vitamiini on lukuisille elintoiminnoille välttämätön hormoni. D-vitamiinin puutteella on todettu yhteys luukatoon, syöpiin, diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, hermoston rappeumatauteihin, verenkiertosairauksiin, infektioihin, lihaskatoon ja iäkkäiden kaatumisiin. D-vitamiinin puutos on masentuneilla yleisempää.

Ihminen on suunniteltu elämään auringossa, ei pimeässä. Ihmiskunta on kehittynyt Afrikan oloissa, jossa auringon valon ansiosta veren D-vitamiinipitoisuus eli seerumin kalsidiolipitoisuus (S-D-25) on ollut vähintään 100 nmol/l.

Googlella löytyy satoja tutkimuksia, että D-vitamiinin puutoksella on yhteys idiopaattisen skolioosin syntyyn.

Vuonna 2014 Amerikkalaisen Institute of Medicinen (IOM) suosituksen mukaan D-vitamiinin (kalsidiolin) riittävä pitoisuus veressä on 50 nmol/l. Edelleen IOM toteaa, että hoitotutkimuksien mukaan pohjoisten alueiden väestön valtaosa (97.5%) saavuttaa tämän pitoisuuden päivittäisellä 15 mikrogramman D-vitamiinin saannilla.

Kanadalaiset tilastotieteilijät ovat kuitenkin nyt osoittaneet IOM-laskelman virheelliseksi. Kun IOM:n käyttämät tutkimukset analysoitiin uudestaan ja korjattiin havaittu tilastotieteellinen virhe, osoittautui, että 15 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla väestön kalsidioli ylittää varmuudella vain tason 27 nmol/l. Kirjoittajat toteavat, että D-vitamiinin liian pienellä päiväsaannin suosituksella on vakavia kansanterveydellisiä ja hoidollisia seuraamuksia ja että suositus tulee arvioida uudestaan.

"91% skolioosiin sairastuneilla oli merkittävä D-vitamiinin puutos, veren D-vitamiinin pitoisuus oli alle 50 nmol/l"

"Vuoden 2005 tutkimuksessa 40% idiopaattiseen skolioosiin sairastuneella lapsella oli osteopenia (alentunut luuntiheys, joka johtaa osteoporoosiin)."

"Veren D-vitamiinipitoisuuden ollessa 80-100 nmol/l tiedetään estävän osteoporoosia, osteopeniaa ja osteomalasiaa (aikuisten riisitauti) ja riittävän terveen luuston kasvuun."

"Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen (2011) tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos. Lastenlääkäri dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on vakava D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä. "

"Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä."
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

"Odottavan äidin D-vitaminin puuutos näkyy sikiön luuston kehityksen häiriönä jo viidennellä raskauskuukaudella."

"Vuonna 2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä."


Lähteet:

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

http://www.scoliosisjournal.com/content/9/S1/O45

http://www.easy-immune-health.com/vitamin-d-and-scoliosis.html

http://www.scielo.br/pdf/coluna/v13n4/1808-1851-coluna-13-04-00275.pdf

https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT01103115

http://www.bone-abstracts.org/ba/0002/ba0002P171.htm

http://www.tritolonen.fi/files/pdf/paakkari-y-l%C3%A4k%C3%A4ri.pdf

http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=17852&p_palsta_id=4

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26156737

KÄYTÄTTEKÖ EDELLEEN D-VITAMIINILISÄÄ?

D-vitamiini on lukuisille elintoiminnoille välttämätön hormoni. D-vitamiinin puutteella on todettu yhteys luukatoon, "synnynäisiin" ryhtivikoihin, syöpiin, diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, hermoston rappeumatauteihin, verenkiertosairauksiin, infektioihin, lihaskatoon ja iäkkäiden kaatumisiin. D-vitamiinin puutos on masentuneilla yleisempää. Melkoisen kunnioituksen ansaitseva vitamiini siis on kyseessä.

Ihminen on suunniteltu elämään auringossa, ei pimeässä. Ihmiskunta on kehittynyt Afrikan oloissa, jossa auringon valon ansiosta veren D-vitamiinipitoisuus eli seerumin kalsidiolipitoisuus (S-D-25) on ollut vähintään 100 nmol/l.

Veriarvojen perusteella riittämätön D-vitamiininsaanti on kuitenkin yleistä pimeässä Pohjolassa (suomalaisilla n. 40 nmol/l, jos saanti ruuasta on vain 10µg päivässä). Vakava D-vitamiinin puutos on Suomessa talviaikaan arviolta seitsemällä kymmenestä kasvuikäisestä ja keski-ikäisistä sekä vanhuksilla ihan kaikilla. Pois laskuista jäävät lähinnä ne, jotka käyvät pari kertaa vuodessa aurinkorannalla ja syövät runsaasti kalaa sekä ne, jotka syövät säännöllisesti suuria annoksia (100µg/päivä) D-vitamiinivalmisteita. D-vitamiinin vähyys saattaakin olla yksi merkittävimmistä ehkäistävissä olevista suomalaisten terveysriskeistä.

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

Suomessa alle 1v saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.


Uudessa tanskalaisessa seurantatutkimuksessa on nyt havaittu, että matala, alle 50 nmol/l D-vitamiinitaso yhdistyy 2,5 kertaa suurempaan keskenmenon riskiin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella verrattuna yli 50 nmol/l tasoon. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että D-vitamiinilla on keskenmenoja ehkäisevää vaikutusta.
D-vitamiinia tarvitaan raskausaikana selvästi enemmän kuin muulloin.
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2015/07/15/ajcn.114.103655.abstract?papetoc

Lääkärini mukaan skolioosini syy tuskin on ruokavaliossa, sillä käytän päivittäin rasvattomia maitotuotteita (kalsiumia tulee n. 900 mg / päivä) ja syön D-vitamiinilisää elokuusta toukokuun loppuun (kesälläkin, jos on yhtä pilvinen kesä, kuin tämä on ollut..). Mikä muu voisi vaikuttaa skolioosin syntyyn, kun ruokavalio ja liikunta on ihan kunnossa?