Nainen, mitä tunnet, kun annat pakit miehelle?

Vallantunnetta??? Minua ainakin harmittaa kun joudun toiselle sanomaan kiitos ei. Ja jos vielä joku reppana niin kenties sääliksi käy. Siksi sanonkin miehille. Lähestykää vain naista jolta olette saanut merkin lähestymisen hyväksynnästä. Jos nainen on huomannut sinut, todennäköisesti hän on valmis keskustelemaan kanssasi. Eikä pakkeja tarvitse antaa.

En mä mitenkään mielikseni pakkeja anna, mutta se nyt vain on asia, joka pitää tehdä. Mä kun olen varattu, enkä mitenkään salaile sitä.

Joo niin tosiaan, pitäis ne naisten merkit tuntea. No mites kun varatutkin naiset näyttää sillointällöin käyttäytyvän hieman turhan "viehkosti", hä? Että ottaapa selvää.

Mä olen mies. Haluun vastata naisille mille tuntuu antaa pakit. Se on todellakin vastenmielistä.... Itselle tuli vastaan omaikäinen tyttö 25v sitten ja hän sanoi suoraa, että haluaisi olla kanssani. Jos omat taustat ei kestä sitä toista, niin on pakko olla ilkeä! Se,että kaltaiseni ihminen sai ehdotuksen oli kyllä jo melkoinen tasonlasku siltä ihmiseltä, joka oli alla 20v ikäinen..... Nyt äskettäin eräs toinen nainen sanoi minulle, että ulkopuolinen ihminen näkee usein toisen paremmin kuin ihminen itse. Siitähän voi päätellä sitten montaa eri asiaa. ja tulos voi olla se, että ihminen saattaa jopa kuvitella itsestään liikoja.

Surua. Kaikkia ei voi rakastaa.

En ole koskaan antanut kenellekään pakkeja.

ei se pakkien antaminen ole sitä ettei rakasta tai välitä. Hyvää matkaa, minne ikinä meet ja mitä ikinä kohtaat. Tottakai se toinen voi olla sellainekin jota ei ns. välitä.

on.

En muista tilannetta, että olisin antanut pakit. Varmaan niin on silti käynyt, koska seurustelu- saati seksikumppaneita on ollut elämässäni vain muutama. Ne tosin hyvinkin pitkäaikaisia. Mutta yleensä olen hyvä vaistoamaan tilanteita ja tunnelmia. Jos mies on tullut juttelemaan, tai itse olen aloittanut juttelun ja alkaakin vaikuttaa, että mies olisi kiinnostunut jotenkin vakavammin tyttö-poika-mies-nainen-mielessä, vaihdan kevyemmälle vaihteelle ja lopulta yleensä, jos tilanne vakavoituu häivyn paikalta. Baarissa meen esim. vessaan ja sen jälkeen vaihdan luontevasti pöytää tms. Ongelma joskus on ollut, että miespuolinen kaveri on alkanut kaavailla jotain vakavampaa kesken kaveruuden. Silloin on pitänyt ottaa vähän etäisyyttä ja todeta jälleen kerran, että ei, en ole alkamassa seurustelemaan kenenkään kanssa, en edes sinun,vaikka kiva oletkin tms. että tilanne selkiää. Varattuna tietysti helpompaa, muistuttaa toistamisiin, että onnellisesti varattuja ollaan.

Miksi pakkien antamista välttää, ja pakenee paikalta? mun on ylipäätään vaikea uskoa, että joku on iskemässä mua, vaan loppuun saakka yleensä uskon, että kaverina tässä vaan jutskaillaan ja vietetään aikaa. Mutta jos tosiaan jotain rakkaudentunnustuksia alkaa kuulua, on pakko tehdä jotain. Aikanaan opiskelin poikaporukassa ja myöhemmin työskentelin miesvaltaisella alalla ja siksikään en osaa aina aavistaa, että nyt onkin iskusysteemit menossa. Meen vähän puihin, jos joku on oikein perinteinen mies, eikä ajattele naisia kuin vastakkaisena sukupuolena. Mulle miehet on ihmisiä.Miehiä vasta, jos olen haku päällä. Ja se haku päällä-aika oli ja meni kauan sitten :)

Eihän se hyvältä tunnu. Itsekin joskus pakit saaneena tiedän miltä tunuu kun on ensin kerännyt rohkeutta tehdä aloite ja sitten tulee se kiitos mutta ei kiitos. Vaikka pakit olisi kuinka kiltisti muotoiltu niin pahalta se silti tuntuu, sekä antaa että saada.

Syyllisyyttä.

Pahalta se tuntuu. Ei siinä ole mitään vallankäytöllistä, kun siinä ei ole varsinaisesti varaa valita. Jos ei ole kemiaa, niin ei ole, ja jos on varattu, niin on.

P*skalta, kiusalliselta. Minulle olisi täysin ok jos kukaan ei iskisi koskaan. Välttelen katsekontaktia vieraiden miesten kanssa ja kavereiden kanssa keskustellaan vain keskenämme, jos joku pyrkii seuraan niin annamme hienotunteiset pakit (tai jos ei usko niin suorasanaisemmat vasta sitten). Jos joku lähestyy tanssilattialla, tanssin poispäin. Tästä huolimatta, vaikken enää ole edes mitenkään hehkeimmilläni, saan välillä yrityksiä.

Välillä olen lukenut sinkut-palstan jaarituksia siitä, miten inhat ylimieliset naiset torjuvat miehiä. Ja tajunnut, että sellaisina meitäkin joku saattaa pitää, mutta me olemme kaikki varattuja emmekä halua tuhlata kenenkään rakkauden- ja seksinjanoisen miespolon aikaa. Joskus siviilisäädystä kerrotaankin jos iskuyritys on suora, mutta jos joku hakee kontaktia esim. kysymällä nimeä niin tuntuu aika epäkohteliaalta täräyttää vastaukseksi "olen naimisissa". Vastaan kysymykseen, hymyilen ja poistun paikalta. Vastaavasti, jos joku haluaa meidän pöytään, vastataan yleensä että on yksityisluonteinen keskustelu kesken (mikä on sekin totta) eikä "ollaan varattuja".

Kerran mies halusi pöytäämme ja tapamme mukaan sanoimme haluavamme keskustella kaksin. Jäi hieman kurja fiilis, mutta ravintolasta poistuessamme mies hymyili ymmärtäväisen tietävästi. Tajusin, että puhuimme parhaillaan isoon ääneen tulevista häistäni ja kaverillani oli jalkapallon kokoinen raskausmaha. Mies ymmärsi kertaheitolla, ettei ollut pärtsäkerroinpakit kyseessä. Jäi hyvä mieli, kun kerrankin EI jäänyt fiilis että olisi antanut toiselle ihmiselle tahtomattaan viestiä ettei hän kelpaa.

Kunpa olisi joku yksiselitteinen keino viestittää ulospäin, että hei ei kannata, olet sitten naapurin Reiska tai Brad Pitt niin täältä et hakemaasi löydä. Sormukset on, ei auta, niitä ei huomaa kaukaa, eikä ne kaikkia lähestyjiä edes kiinnosta.

Aloituskysymyksessä tuntuu olevan takana oletus, että mies jolle annetaan pakit, olisi naisen mielestä ihan hyvä mies, mutta jostain selittämättömästä syystä antaa pakit tälle. Ainoa selitys olisi se vallantunne.

No, tuskin se ihan näin menee. Jos tuo oletus olisikin, mies olisi ihan hyvä, niin pakkien syy lienee se että nainen on varattu. Mutta yleensä pakkien syy on se että mies ei miellytä. On se sitten käytös, ulkonäkö, haju, mikä tahansa syy, niin jokin siinä miehessä ei miellytä.

Varmaanhan toki on tapauksia, jotka antavat pakkeja vallantunteen vuoksi, mutta eiköhän ole niin että heillä viiraa päässä.

Yksi syy voisi olla ujous, sairaalloinen sellainen.