Hyvä on, tehdään sitten 100h ilmaista työtä

100 tunnista ilmaista työtä kertyy tutkimuslaitosten mukaan 4,5 miljardia. Sipilän tarjouksessa tästä vain pieni osa näkyisi valtion budjetissa. Valtaosa menisi suoraan firmoille. Ei juuri kuulosta hyvältä diililtä työntekijöiden kannalta eikä valtion kannalta.

Ensin kai firmojen pitäisi keksiä 100 h / työntekijä lisää sitä työtä. Hölmölässä kun ollaan, hölmöläiset alistuvat. Pientä mutinaa, mutta alistuvat sitten.

Hyvä että töitä riittää edes nykyisille tunneille, tarkoitusko lienee että
ne kenelle ei ole lisätyötunteja tarjolla alennetaan palkkaa, tai siirrytään kk-palkkauksesta tuntipalkkaukseen.

Ei ole enää mitään rajaa enää ahneudella ollaan kohta viimevuosisadan alun torpparien asemassa. Saisi tulla vielä kapinakin päälle,niin päästäisiin tästä paskasta.

Työttömyys ei ainakaan parane, jos työntekijät luopuvat vuorotteluvapaista ja lisäksi tekevät 100 tuntia lisätyötä ilman palkkaa ja ilman 100 tuntia vastaavia eläkemaksuja. MOT-ohjelmassa kerrottiin. että yritys hankki teollisuusrobotin, joka korvaa viikon työntekijän tekemän työn muutamassa tunnissa. Digitalisointi ja sitä seuraava robotiikka eivät tarvitse lisää työntekijöitä, jotta yritysten tuottavuus kasvaisi.
Yritykset tarvitsevat valtiontukia tuotannon robotointiin, jotta voittoja ei tarvitse sijoittaa investointeihin. Näin yritykset voivat jakaa voittonsa OSINKOINA.
Molempien lamojen aikana, sekä 2007 ja nykylaman, yrityksissä on vietetty OSINKOKARNEVAALEJA ja jaettu ennätyssuuret osingot. Viime vuodelta osinkoja jaettiin 800 miljardia, mikä on sama summa, minkä pörssiyritykset saivat kun yritysvero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

On hullua ajatella, että Suomen suuret työttömyysluvut saataisiin laskuun, jos nykyiset työlliset tekevät lisää 100 palkatonta työtuntia vuodessa.

Suurtyöttömyyten vaikuttavat tutkijoiden mukaan
- talouskasvua estävät suuret tuloerot (rikkaiden rahat makaavat veroparatiiseissa, eivät siis ole kulutuksessa, pienituloisten ostovoima on heikentynyt, joten kulutuskysyntä vähenee)
- tuotantoa on siirretty halpatyövoiman maihin
- Venäjän vienti ei vedä (pakotteiden vuoksi)
- automatisointi, robotiikka, digitalisointi...
- Suomesta on tehty kulutusyhteiskunta sekä heikon ostovoiman (köyhyysvaje kasvaa) että kalliiden palveluiden vuoksi. Arvonlisävero ja muut niin sanotut "haittaverot" ovat Suomessa korkeat. Asuminen on kallista ja kallistuu lisää hallituksen tulevien toimenpiteiden johdosta.

Hallitusohjelmassa ei ole maataloustuottajien, yli kahden miljardin euron kansallisen tuen karsimista. Päinvastoin saavat lisää veroetuja, joita on myös runsaasti. Sukupolvenvaihdos-eduista viherryttämis ja luopumisetuihin, yli 200 eri tukimuotoa.

Myöskään yritystuista ei karsita. Yritystuet ovat arvioiden mukaan yli kolme miljardia ja ne kohdennetaan pääosin suurille pörssiyrityksille, samoille listalle päässeille, vuodesta toiseen. Yritystuet vääristävät kilpailua ja estävät talouskasvua, kun uudet yritykset eivät tukilistoille pääse. Ongelma on siinä, että Suomen vähäisten myyntivoittojen verotuksen vuoksi hyvin käynnistyneet uudet yritykset myydään ulkomaiseen omistukseen. Toki kaikki mahdolliset yritystuet on sitä ennen hyödynetty.

Kun leikataan ainoastaan pieni- ja keskituloisten indekseistä, sosiaalietuuksista, opetuksesta, opintotuesta, työttömyysturvasta, vuorotteluvapaista, hammashoidon sairausvakuutuskorvauksista, joukkoliikenteestä ja sote-palveluista, niin KÖYHYYSVAJE kasvaa ja sen myötä LEIPÄJONOT.

Hallitusohjelmasta päätettäessä olisi pitänyt kuulla taloustieteen professoreita ja veroprofessoreita, ei siis vain Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Maataloustuottajien keskusliiton (MTK) edunvalvojia.

Yhteiskuntasopimukseen tuskin päästään, kun työntekijöitä vaaditaan lisäämään työttömyyttä ja tekemään palkatonta työtä. Lisäksi työehtosopimusten yleissitovuutta pitäisi heikentää. Ammattiliitot suunnittelevat yhdistävänsä voimavaransa suureen yhteiseen keskusjärjestöön parin vuoden kuluessa. Myös insinööriliitto liittynee yhteisrintamaan. Haluaako Sipilän hallitus varmistaa työehtojen tuntuvat huononnukset ennen sitä, eli ensi kesänä? Hurskastelua ovat Sipilän toivomukset siitä, että Suomen rikkaat VAPAAEHTOISESTI osallistuvat talkoisiin eli ulkomaan velan maksuun.

Verokohtelun pitäisi muuttua Suomessa muiden EU-maiden tasolle, jotta suomalaisten ostovoima elpyisi ja työttömyys vähenisi. Suomessa pääomiin kohdistuva verotus oli 5,5 miljardia pienempi kuin muissa EU-maissa. Työhön kohdistuva verotus sen sijaan suurempi. Kulutusverojen osuus oli Suomessa EU:n tilaston mukaan (v.2012) 32,4 % ja kaikissa muissa EU-maissa keskimäärin 28,5 %. Verokriteereiksi VERONMAKSUKYKY. Se olisi oikeudenmukaisen verotuksen lähtökohta.