Perintöveron vastustajille kysymys

"Jos lapselle siirtää syntymän jälkeen vuosittain 4000 euroa, niin 50:ssä vuodessa on kertynyt jo 200000 euroa verovapaata "ennakkoperintöä. Pitäisi tuon määrän riittää kenelle tahansa."

Verottomasti saa lahjoittaa 3999 euroa KOLMEN vuoden aikana; ei vuosittain.

Lisäksi valtaosassa tapauksista se omaisuus on kiinni perheen asunnossa, jota ei tosiaan tuosta vain siirrellä erissä.

Jokaisella on toki omat mielipiteensä, omista lähtökohdistaan, siitä minkä rahasumman "pitäisi" riittää, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla on enemmän sääntö kuin poikkeus että jos perinnöksi asunto jää, on sen asunto vähintään sen 300 000 euroa; useissa tapauksissa huomattavasti enemmän.

"Mutta perinnön saajallehan se on ansiotonta tuloa, sekin netto-osuus mikä nykyään perijälle jää."

Tuossa on kyse mielivaltaisesta asioiden sekoittamisesta ja uudelleen nimeämisestä. Perintö on perintö, ei ansiotuloa.

"Omasta mielestäni perintövero voisi olla 100%, koska silloin vainaja käyttäisi ansionsa järkevämmin ja pääoma olisi aktiivisesti kierrossa."

Jälleen kerrassaan aivan järjetön ja kokonaisuuksia hahmottamaton logiikka, eli tulisi elää kädestä suuhun periaatteella, jolla ajettaisiin minkä tahansa maan talous vararikkoon.

Juuri tuon vuoksi perus-juntin ei koskaan tulisi voittaa lotossa liian suurta pääomaa, koska hän ei edes ole kykenevä sitä älykäästi ja tuottavasti hallinnoimaan. Perusduunarille siksi sopiva lottovoitto olisikin maksimissaan suunnilleen kahden talon arvoa vastaava summa.

Todellisuudessa juurikin hankittu ja olemassa oleva pääoma mahdollistaa tuottavuuden, liiketoiminnan, yrittämisen ja erilaiset tuottoa tuovat investoinnit jne., ei pääoman polttaminen kulutukseen. Sen sijaan älykkäästi investoidun _pääoman tuottoa_ voi käyttää erilaisiin hankntoihin ja myös kulutukseen.

Vaikkapa Ranskan järkyttävä perintöveropolitiikka on johtanut siihen, että jopa vuosisatoja suvuissa olleet ja yleistäkin kulttuuriperimää ja tieto-taitoa edustavat viinitilat ymv. ovat ajautuneet ulkolaisiin omistuksiin, koska perijöillä ei ole ollut mahdollista maksaa perintöveroja. Kyse on suoranaisesta kulttuuriperimän vasemmistolaisesta alasajosta.

Sama tilanne yrityksien jatkuvuuden suhteen laskevassa polvessa, jossa raskaalla perintöverotuksella ajetaan tuottavia yrityksiä konkurssiin ja torpataan nuoremman polven yrittämisen mahdollisuus, sekä osaltaan rapautetaan kansantaloutta ja työllisyyttä.

Tuolloinhan järkevintä oli myydä omaisuutensa kokonaan vaikka kiinalaisille tai venäläisille. Sen jälkeen voi muuttaa ulkomaille ja haaskata saamansa rahat jokaista euroa myöden esimerkiksi Thaimaassa. Tässä tapauksessa Suomi ei hyödy perinnöstä eurollakaan, toisin kuin jopa silloin, jos perintöveroa ei olisi. Kannattaa muistaa, että rikkailla on lapsellisen helppoa vain kadota Suomesta lapsineen ja tällä tavoin päästä kokonaan eroon perintöverosta. Ja aivan yhtä helppoa on myydä omaisuutensa Suomen ulkopuolelle.

Ylipäätään, perintöveron perusteleminen sillä, että rahat pitäisi haaskata kuin typerä ääliö kaikenlaisiin idioottimaisiin hilavitkuttimiin on idiotismin huipentuma.

Aloittaja on oikeilla linjoilla, mutta kärjistää asiansa siten että aloituksesta tulee typerä. Jos perintövero olisi 100%, niin lahjaveron tulisi myös olla 100% tai perinnöt annettaisiin lahjoina. Jos lahjaverokin olisi 100%, niin mitä järkeä olisi antaa lahjaa ?

Nykyinen perintövero on mielestäni melko asiallinen, siinä suora perillinen maksaa kohtuullisen pienen summan veroa saamastaan tulosta. Se on pienempi kuin on esim. pääomatulon verotus. Itse en voi käsittää ajatusta miksi "ansioton" perintö/lahjoitus olisi vähemmän verotettua kuin itse hankittu pääomatulo. (Näin se nyt on)

Ajatus että asunnon hinta on Helsingissä aina yli 300 tuhatta euroa, ei ole hyvä esimerkki perintöveroasiassa. Perintöveroa ei määrätä markkinahinnasta, vaan verotusarvosta.

Ainoa ryhmä ihmisiä joiden uskon kärsivän nykyisestä perintöverosta ovat pienten ja keskisuurten yhtiöiden omistajien perilliset, mikäli he eläessään eivät ole suunnitelleet yhtiön siirtymistä. Mutta katsokaa kuinka näppärästi Koneen, Pauligin ja UPMn omistajat siirtävät omistusta perillisilleen sijoitusyhtiöiden kautta. Siihen ei perintöverotus pääse käsiksi, kun asia hoidetaan rauhallisesti vuosien saatossa.

Ruotsissa ei ole perintö/lahjaveroa. Mitenköhän siellä on veron lopettamisesta koitunut verotulon vähentyminen on kompensoitu? Ainakin yhteisövero on Ruotsissa 2% suurempi kuin Suomessa.

Perhe on eräs perinteellinen verotusyksikkö ja kaikein eniten se on tärkeä sukupolvenvaihdoksissa ja perheyrityksissä.Perheen sisällä ei ole tarvetta jo kerran verotetun omaisuuden uudelleenverotukseen ,koska se loukkaa perheen arvoa tärkeänä ihmissuhteena ja yksituisomaisuus on jopa lailla suojattu.Parhaiten raha tuottaa juuri perheyrityksissä ja huonoiten valtion omaisuutena.
Suomi on kapitalistinen maa ja siinä pysyy,joten ei ole tarvetta romuttaa ,perhearvoja,yksityisomistusta eikä perheyrityksiä.
Ruotsissa ei ole terveellistä kyllä perintöveroa laisinkaan.
Iso raha muuttaa ulkomaille jos perintöveroa ei poisteta kokonaan.

"Hesarissa oli hiljattain juttu, jossa miljoonaomaisuutta hallinneen yli 90 vuotiaan isän poika ei sulattanut isälleen sijoitusneuvoja antaneen pankin toimintaa, jonka ohjeita noudattamalla oli isälle tullut maksettavaksi runsaasti pääomaveroja. Miksihän poika on ollut niin hanakka puuttumaan asiaan? Isähän sijoitti omia rahojaan ja tuskinpa isä eläkepäiviään edelleenkään rahattomana joutuu elämään."

Miten tämänkin asian voi älyllis-moraalisessa epärehellisyydessään transformoida todellisuutta vastaamattomaksi ja jopa hyökkäykseksi 90-vuotiaan mihen poikaa ja perillisiä vastaan.

Todellisuudessa oli kyse pankkien moraalittomista ja suorastaan röyhkeän rikollisista toimintatavoista.

Pankkien "sijoitusneuvojat" ovat todellisuudessa useinkin röyhkeitä, painostavia, manipuloivia ja agressiivisia pankin omien talousinstrumenttien kauppiaita, jonka ainoa tavoite on tuottaa maksimaalisesti pankille ja "neuvojalle" myyntiin sidonnaisia bonuksia.

Alla artikkeli kokonaisuudessaan.

- ->

HS: Pankin sijoitusneuvot toivat vanhukselle jättiverot 02.06.2015

Helsingin Sanomat uutisoi 92-vuotiaan miehestä, jolta verottaja vaati kymmeniätuhansia euroja veroa osakkeiden myyntivoitosta viime vuodelta. Iäkäs mies ei kysyttäessä edes muistanut myyneensä osakkeita.

Vanhuksen poika otti yhteyttä isän pankkiin, Nordeaan, ja sai myös isältään huolellisesti arkistoidut paperit katsottavaksi. Kävi ilmi, että isän parin miljoonan euron arvoisesta osakesalkusta, jota hän on kartuttanut vähitellen 1950-luvulta alkaen, on runsaan vuoden aikana myyty neljäsosa.

Myynnistä saadut varat on sijoitettu Nordean sijoitusrahastoihin, jotka vielä paketoitiin kuluiltaan kalliiksi kapitalisaatiosopimukseksi.

Myynnit on tehty vähitellen. Vuoden 2013 syksyllä sijoitusneuvoja oli suositellut tapaamisessa isälle ensimmäisen kerran koko osakesalkun myymistä ja sijoittamista uudelleen. Silloin 92-vuotias ei vielä suostunut, vaan teki vain 150 000 euron sijoituksen. Myöhemmin osakkeita on myyty kuitenkin vielä kolmeen otteeseen ja sijoitettu aina samaan kohteeseen, kapitalisaatiosopimukseen.

Pojan mukaan pankki suositteli, että loputkin osakkeet myytäisiin.

Sijoitusneuvot poikivat jättiverot

Nordean sijoitusneuvo oli monella tavalla kehno: 92-vuotias mies sai maksettavakseen yhteensä noin 100 000 euroa luovutusvoittoveroa, koska osakkeiden arvo oli vuosikymmenten kuluessa noussut. Veroista selvitäkseen hänen pitää myydä lisää osakkeita. Sijoitusten tuotto jäi huomattavasti huonommaksi kuin mitä osakkeet olisivat tuottaneet, jos niitä ei olisi myyty.

Nordea saa pankin tuotteisiin siirretyn omaisuuden hoidosta noin 10 000 euroa palkkiota vuodessa. Pelkkien osakkeiden säilytyksestä isä ei olisi maksanut juuri mitään.

Kaiken lisäksi neuvo myydä osakkeet elämän ehtoopuolella tulee johtamaan omaisuuden kaksinkertaiseen verotukseen, kun se aikanaan siirtyy perikunnalle. Omaisuuden antaminen perinnöksi osakkeina olisi ollut huomattavasti edullisempaa.

Järjestelyssä voittavat siis pankki ja verottaja. Asiakas ja hänen perillisensä häviävät.

Nordea myöntää Helsingin Sanomille, ettei tapauksessa ole toimittua ”parhaalla mahdollisella tavalla”. Nordean varainhoidon johtaja Risto Kuoppamäki sanoo, että ”useampi asia viittaa siihen”.

”Pitää hyvin tarkasti varmistaa, että asiakas ymmärtää, mistä on kyse.” Iäkkäät eivät ylipäänsä hänen mukaansa ole kapitalisaatiosopimuksen ensisijainen kohderyhmä, koska sitä ei suositella lainkaan alle kolmen vuoden sijoitusajalla.

70–80-vuotiaille tarjotaan jopa eläkevakuutuksia

Osakesäästäjien keskusliiton kunniapuheenjohtajan, professori Jarmo Leppiniemen mukaan osakesalkun omistavia iäkkäitä ihmisiä kutsutaan jatkuvasti sijoitusneuvojien juttusille.

Pankit näkevät omista rekistereistään kenellä on varallisuutta. Muut varainhoitajat saalistavat tietoa esimerkiksi verotiedoista ja yritysten osakerekistereistä, jotka ovat julkisia.

Hänen mukaansa takavuosina 70–80-vuotiaille saatettiin tarjota jopa eläkevakuutustuotteita.

Sijoitusneuvojia kouluttavan APV-Sijoitustutkinnot-yrityksen toimitusjohtajan Markku Savikon mielestä pankki on toiminut virheellisesti monessa kohdassa. Pankin pitäisi ensinnäkin huolellisesti varmistua siitä, että iäkäs ihminen tietää, mitä on tekemässä. Yhdeksänkymppisen kohdalla pitäisi jo lähteä siitä, että ihminen ei ymmärrä.

Lainsäätäjät ja valvojat ovat kiinnittäneet huomiota sijoitustuotteiden markkinointiin iäkkäille ihmisille. Finanssivalvonta kirjelmöi viimeksi viime syyskuussa sijoituspalvelujen tarjoajille ja muistutti varovaisuudesta iäkkäiden asiakkaiden palvelemisessa.

Toimistopäällikkö Timo Peltonen Fivasta painottaa, että asiakkaan iän kasvaessa sijoitusneuvojan huolellisuusvelvoitteet kasvavat.

"Pankilla ei pitäisi olla mitään syytä lähestyä asiakasta, jos hän on selvästi tehnyt omat ratkaisunsa. Ja neuvojen pitäisi olla tietenkin aina asiakkaan edun mukaisia", Peltonen sanoo.

Omaisuuksien kartuttaminen on sukupolvien saavutus. Niitten jälkeläiset joitten vanhemmat ovat eläneet holtittomasti ja eläneet kädestä suuhun tuhlaten tienestinsä jo elinaikanaan ulkomaanmatkoihin tai muuhun hurvitteluun kohtalona on olla köyhinä. Osalla tietenkin saattoi olla huono-onni koulutuksen, terveyden, yhteiskunnallisten mullistusten tai ammatinvalinnan suhteen, mutta sen kompensoiminen ei ole säästäväisesti eläneitten jälkeläisten tehtävä.

Olet ihan juntti ja kateellinen. Mene suoraan johonkin kommunismi maahan elämään..