Purjevene, poijupaikka laiturissa, sivutuuli. Molemmilla puolilla veneet. Kuinka kovalla tuulella lähdette vielä tarvittaessa laituripaikasta liikkeelle? Yksin vai kaveri apuna? Kuinka kovalla tuulella jäätte jo odottelemaan parempaa keliä? Mitä "temppuja" käytätte helpottamaan lähtöä?
Kuinka kovalla sivutuulella lähdette laiturista?
Sivutuuli
29
2348
Vastaukset
- TS36
Ei laiturista lähtö rajoita millään lailla merellelähtöä.
Keulaan juoksuköysi pitämään keulaa suunnassa. Iso apu on kaverista, mutta huolella valmistelemalla onnistuu yksinkin.- 24foot
Samat sanat. Eipä ole vielä sattunut kohdalle niin kovaa sivutuulta, että se olisi estänyt laiturilta lähdön.
- Seppomartti
Kyllä se vaan rajoittaa, jos haluaa olla vaurioittamatta leen puolen venettä. Vaikeampi määritellä paljonko tuulta ja aaltoa pystyy kikkailemalla kompensoimaan. En haluaisi olla naapuriveneesi kun lähdet yksin
- 24foot
Veneet eivät ole posliinia. Ei vene siitä heti mene pilalle, jos naapuri siihen vähän nojaa. Varsinkin jos fendarit ovat välissä.
- seppomartti
Veneet nojaa molemmilla puolilla juuri nytkin ja tuulee sivulta. Fendarit narisee. Ei siinä posliinit rikkoonnu.
Kun 12m / 10 tonnin vene lähtee suomalaistyylillä peruuttamalla niin 12m pituinen juoksuköysi pitäisi olla tosikireällä jos yritetään estää keulan painumista tuulen mukana. Ensin taivutellaan mantookitolppia ja lopuksi ankannokalla tai ankkurilla vaurioiteta lisää. Toisaalta pitäisi lähteä rajusti eikä peräsimellä ole mitään ohjailutehoa mutta mahdollisesti runsaasti propwalkia. Sivutuulen voima takilassa on suurempi kuin raavaan miehen käsivoimat jo ennen myrskytuulia, riippuu tietenkin veneen koosta.
Toivoisin hieman huomaavaisempaa ja varovaisempaa asennetta kuin "ei rajoita" tai " ei ole posliinia". Olen todennut veneissäni törmäysjälkiä muutamia kertoja. Asian kuuluu, että tekijä on ei ilmoittaudu. - FF27Charlotta
seppomartti kirjoitti:
Veneet nojaa molemmilla puolilla juuri nytkin ja tuulee sivulta. Fendarit narisee. Ei siinä posliinit rikkoonnu.
Kun 12m / 10 tonnin vene lähtee suomalaistyylillä peruuttamalla niin 12m pituinen juoksuköysi pitäisi olla tosikireällä jos yritetään estää keulan painumista tuulen mukana. Ensin taivutellaan mantookitolppia ja lopuksi ankannokalla tai ankkurilla vaurioiteta lisää. Toisaalta pitäisi lähteä rajusti eikä peräsimellä ole mitään ohjailutehoa mutta mahdollisesti runsaasti propwalkia. Sivutuulen voima takilassa on suurempi kuin raavaan miehen käsivoimat jo ennen myrskytuulia, riippuu tietenkin veneen koosta.
Toivoisin hieman huomaavaisempaa ja varovaisempaa asennetta kuin "ei rajoita" tai " ei ole posliinia". Olen todennut veneissäni törmäysjälkiä muutamia kertoja. Asian kuuluu, että tekijä on ei ilmoittaudu.Eli perä edellä laituriin voisikin tässä tapauksessa olla parempi tapa?
- PoijuunJaPoijusta
seppomartti kirjoitti:
Veneet nojaa molemmilla puolilla juuri nytkin ja tuulee sivulta. Fendarit narisee. Ei siinä posliinit rikkoonnu.
Kun 12m / 10 tonnin vene lähtee suomalaistyylillä peruuttamalla niin 12m pituinen juoksuköysi pitäisi olla tosikireällä jos yritetään estää keulan painumista tuulen mukana. Ensin taivutellaan mantookitolppia ja lopuksi ankannokalla tai ankkurilla vaurioiteta lisää. Toisaalta pitäisi lähteä rajusti eikä peräsimellä ole mitään ohjailutehoa mutta mahdollisesti runsaasti propwalkia. Sivutuulen voima takilassa on suurempi kuin raavaan miehen käsivoimat jo ennen myrskytuulia, riippuu tietenkin veneen koosta.
Toivoisin hieman huomaavaisempaa ja varovaisempaa asennetta kuin "ei rajoita" tai " ei ole posliinia". Olen todennut veneissäni törmäysjälkiä muutamia kertoja. Asian kuuluu, että tekijä on ei ilmoittaudu.Joo, hyviä kommentteja.
Sivutuulella poijusta lähdettäessä pitää olla vauhtia ja pitää saada poiju kerralla irti.
Minulla on juurikin tuollainen 12-metrinen/10-tonninen purjevene, jolla seilaa paljon yksinkin. Poijuun tuleminen ei ole oikeastaan koskaan ongelma, lähteminen joskus on.
Yksi kikka on löysätä peräköysi ja ajaa keula kiinni laituriin. Sitten jätetään vaihde päälle, jolloin on helppo irrotella keulaköydet ja kääntää sen jälkeen veneen perä haluttuun suuntaan. Sitten vain ruori keskelle, vaikka lukkoon, ja reipas kiihdytys taaksepäin. Reipas kiihdytys on sikälikin hyvä, että sitten voi laittaa vaihteen vapaalle ennen kuin peräköysi löystyy liikaa ja menee potkuriin.
Kaikenlaisia muitakin hyviä tekniikoita on. Tärkeintä on valita sopiva ja harjoitella se hyvin.
- 19-6
Tämä lienee kuvitteellinen ongelma. Jos suojaisessa satamassa (ei merellä) on tuulennopeus yli 10 m/s mikä Suomessa on erittäin harvinaista ja silti on pakko päästä merelle niin on Darvin palkinnon saajien joukossa aika ylhäällä.
Toki yleistyneiden keulasa olevien ankkureiden takia voi jättää yhden miehen mihin joka pitää köydellä huolen että leen veneesen ei osuta. Kaasua sitten peruutettaessa käytetään riittävästi.
Otetaan sitten se rannalle jäänyt kaveri kyytiin sivukiinnitykessä sopivassa paikassa näitähän satamissa on useita. - kaikkeatapahtuu
Mikäli molempien puolien veneiden poijut ovat lähekkäin omaasi ongelmia saattaa tulla ajelehtiessa leen narun ja poijun päälle. Pitää saada kunnon pakki vauhti päälle ja onnistua poijun irrotuksessa. Harkitsemisen arvoista on viedäkö puhtina naru poijun läpi takaisin veneeseen, jolloin irrotus ainakin onnistuu. Itsellä oli vaikeuksia Hangossa viime kesänä, poker runin aikaan em. lähdössä, vaikka oli avustajia viereisissä veneissä ja laiturilla, kun sattui vielä polvilumpio muljahtamaan pois juuri poijua irrottaessa...
- kaikkeatapahtuu
Merellä tuuli oli 12 ms ja osui laituriinkin ikävästi.
- kaikkeatapahtuu
Jos veneet ovat hyvin lähekkäin, kuin sillit purkissa, ei vaikeuksia pitäisi tulla. Vaikeinta on mikäli veneiden ja poijujen välit ovat "sopivan" etäällä toisistaan ja jokaiseen veneeseen osuu sivutuuli painaen koko ajan veneitä "erikseen". Tällöin oma poiju saattaa olla ikävän ylhäälä tuulessa lähdön kannalta. Tällöin täytyy vaan saada reilu perävauhti, muuten ei onnistu.
- seppomartti
Yllä arvataan vaikeuksia tulevan ja apumiehistöä tarvittavan 10-12 m/s tuulessa. Saattaa olla oikea suuruusluokka vaikka määritelmän mukaan silloin ei vielä ole "kova" tuuli. Apumiehet voivat kävellä luuvartin veneen kantta pitkin köysiensä kanssa ja miehet poimitaan kyytiin muualta kuten yllä mainitaan.
Fendareista yllä on väärä ohje. Ne eivät suojaa keularakenteita laisinkaan tässä kuvitellussa tilanteessa. - fendareidenkäyttö
Tuo on oikeastaan yksi veneilyn hankalimpia tilanteita Suomen saaristossa. Liikkuvassa veneessä ei tulisi olla fendareira. Ennen liikkeelle lähtöä kaikki muut fendarit otetaan pois paitsi ankannokkassa olevat laattafendarit, joikka suojataan muiden veneitä. Paikallaan olevissa veneissä sen sijaan fendareita tulisi olla enemmän kuin nykyään on tapana. Peräosastaan leveissä veneissä takakulmien fendarit ovat tärkeät. Jollain fendareita on kolme kummalakin puolella keskellä venettä metrin päässä toisistaan, tuo tarkoittaa käytännössä, että siinä veneessä on n. yksi fendari keskellä. Ilman fendareita veneen voi ajaa vauhdilla ulos ja varsinkin silloin, jos poijuköysi on irrotettu valmiiksi. Usein vauhtia tarvitaan, koska venepakka kuroo venepaikan siivutuulessa nopeasti umpeen. Harvaan satamaan tuuli osuus niin, ettei hyvällä järjestelyllä pääsisi turvallisesti liikkeelle viimeistään parin tunnin odottelun jälkeen.
- Windsuvi
Laiturista irtaantuminen on tosiaan helpompaa kun sen tekee vauhdilla, se poiju pitää saada ekalla yrittämällä irti.
Vieressä olevat veneet toimii minusta hyvänä tuulensuojana, ja kun ottaa vauhdin päälle vene kyllä pitää suuntansa poijulle saakka. Pahempi paikka on jos olet se ensimmäinen vene tuulen puolella.
Laituriin tulo ja sen poijun ottaminen on minusta hankalampi tilanne, silloin välillä pitää vauhti pysäyttää jotta saa poijun kiinni ja silloin pääsee tuuli ajolle. Hyviä keinoja edellä. Itse pyydän leenpuoleisen naapuriveneen miehistön avuksi ja vaikka odotan heitä. Heillähän on selkeä intressi auttaa.
- OtaaAvunVastaan
Lähteminen ei ole ongelma koska siihen voi valmistautua hyvin ja saada ihmisiä auttamaan. Jos lähtö ei ole keskellä yötä, halukkaita on niin paljon, että saa valita.
Laituriin tuloon ei pääse etukäteen keräämään auttajia, mutta jos homma näyttää haastavalta tai alkaa mennä pahasti pieleen, käsiä on ympärillä paljon. - Sinklehäntet
Ei ole lähdön vaikeus ollut vielä ongelma jos tuulee kovaa, joten suoraan kysymykseen suora vastaus - 15 m/s tuulella lähden kevyesti hymyillen :)
Onneksi minulla on pieni vene, pinnaohjaus ja heikko moottori, 4,5 tn veneen vedän aina käsin, moottori tyhjäkäynnillä ja vapaalla. Jalalla voi heilautella pinnan toiseen laitaan jos lähtee pahasti kääntymään. Tietysti keulagasti (jos on) katsoo miten keula kääntyy ja/tai kovemmilla keleillä naapuriveneistä pyydetään apua. Silti ei näiden käsiä tarvita, vaikkakin ankannokan lisääminen veneen keulan pituuteen on tuonut lisää haasteita, pitää vetää vaan rivakasti leen puolen takakulmasta katsellen samalla miten keula kääntyilee. Eihän naapureita saa naarmuttaa, harjoitus tekee mestaajan, vai mites se nyt menikää... - tiburon
Rajuja moottorimanöövereita voi välttää käyttämällä tuulenpuoleista naapuria hyväksi. Juoksuköysi oman veneen keskeltä/keulasta sen peräknaapin ympäri, niin voi rauhallisesti vetää itsensä ulos vähitellen vaikka koneella auttaen.
Puoshaka on myös hyvä apuväline ja vaihtoehto juoksuköydelle. Sillä saa kiinni naapurin reunalistasta tai kaidetolpan juuresta - huom. EI kaidetolpan yläpäästä tai mantookista, ettei väänny. - Rassy
Sivutuulilähtöä tuli käytännössä testattua sekä seurattua muiden suorituksia viime viikonloppuna, kun tuuli 10-14 m/s sunnuntaina. Uusimmissa 35-jalkaisissa veneissä vaikutti lähes poikkeuksetta olevan keulapotkurit, jotka surisivatkin kilpaa satamassa veneiden lähtiessä. Sivutuulimanöveerit (ja niiden haasteellisuus) riippuvat paljon siis myös siitä, että millainen vene on painoltaan, tuulipinta-alaltaan, runkomuodoltaan ja varustelultaan (keulapotkuri vai ei). Tämän vuoksi asiaan ei ole yhtä oikeaa vastausta.
Oma veneeni on perinteisen mallinen ja lähes pitkäkölinen. Saapuminen lienee helpompaa kuin moderneilla veneillä, koska vene pysyy pienemmälläkin nopeudella paremmin suunnassa. Vastaavasti satamasta lähteminen on ongelmallista, koska ohjaus pakilla on olematonta tai sitä ei sivutuulessa käytännössä ole ollenkaan. Veneen saa periaatteessa lähtemään pakilla suoraan taaksepäin, kun pistää pakin päälle ja reilusti kierroksia jo ennen juoksuköyden irroitusta. Käytännön ongelmana kuitenkin on, että jos poijuväli on pitkä, niin venettä ei pysty vauhdissa ohjaaman pakilla sen oman poijun luokse. Lyhyemmällä poijuvälillä tämä strategia toimii keskimäärin paremmin, kun vene pitää vaan saada siististi ulos veneiden välistä. Tällöinkin poijukoukun irroitus voi olla haastavaa, jos samassa poijussa on toinen koukku. Em. seikkojen vuoksi olen siirtynyt käyttämään pitempää juoksuköyttä keulasta haastavissa lähdöissä.- seppomartti
Mutta ongelma ei pitkällä köydellä poistu. 10-15m köydellä ei ole kovassa sivutuulessa ole mitään sivuttaista voimkomponenttia, ellei se ole äärimmäisen kireä. Se taas on vastoin tarvetta lähteä reippaalla vauhdilla. Pitkän köyden estovaikutus keulan osumiseen leen veneen takaosaa on vähäinen.
Fendareista jälleen: jos molemmissa veneissä on fendarit niin ne takertuvat toisiinsa. Vähemmän huono olisi pistää kaikki fendarit leen veneen kylkeen. - Rassy
On totta, että pitkä köysi ei toimi, jos aivan vieressä on toinen vene. Tällöin onkin järkevintä sopia joko suojan- tai tuulenpuolen naapurin kanssa lähdöstä. Suojanpuolen naapuri voi uittaa veneen kätevästi ulos keulakaiteesta työntämällä. Huomattavasti vaikeampaa tämä on siitä liikkuvasta veneestä, jos ei halua naapurin mantookivaijereista työntää.
Mutta tuota pidempää juoksuköyttä käytän tilanteissa, joissa oman ja suojanpuoleisen välissä on esim. yksi tyhjä paikka. Ts. vene on sen verran kaukana, että sitä ei saa käytettyä apuna, mutta sen verran lähellä, että on riski nirhasta takakulmaan keula-ankkurilla, jos keula lähtee tuulen mukana voimakkaasti kääntymään.
Muutaman kerran kokeillut vauhtilähtöjä pitkällä poijuvälillä, ja se tunne on mukava, kun poijun lähestyessä vauhdilla huomaa, että ei siihen poijuun tule osumaan. No ei se mikään katastrofi ole, sillä poijukoukun voi käydä poimimassa ulkokauttakin, mutta ihan täysiä tyylipisteitä ei tällöin napata. - Sinkelhäntit
Rassyllä on ongelmia "Käytännön ongelmana kuitenkin on, että jos poijuväli on pitkä, niin venettä ei pysty vauhdissa ohjaaman pakilla sen oman poijun luokse." "Muutaman kerran kokeillut vauhtilähtöjä pitkällä poijuvälillä, ja se tunne on mukava, kun poijun lähestyessä vauhdilla huomaa, että ei siihen poijuun tule osumaan."
Nyt pitää taas ottaa huomioon miten erilaisella kalustolla voimme olla liikkeellä. Isolla ja raskaalla veneellä varmaankin moottorilla peruuttaminen on se vaihtoehto, ja siitä kait Rassyn tapauksessa on kyse? Itsellä ei ole ollut yli 6tn paatteja, ja tuohon kokoluokkaan saakka poijuköydestä veto on tärkein konsti veneen irrottamiseksi laiturista. Ehkä olen niin vahva? :) Jos on kovempi sivutuuli, niin jalalla voi kääntää samalla vaihteen pakille (kun kone on tyhjäkäyntikierroksilla), mutta tärkeintä on reipas veto poijuköydestä. Ja kun sen köyden toinen pää on poijussa kiinni, niin ihan varmasti siihen poijuun osuu, vene voi tietysti kääntyillä mihin asentoon tuuli sen sitten haluaakaan, mutta sillä ei ole väliä enää sen jälkeen kun on päässyt naapureiden välistä pois.
Voishan sitä koneellakin poijulle ajella, mutta yksin tai kaksin ei ole oikein hyvä konsti. Kukas sitä poijuköyttä tai -liinaa hoitaa jos kippari vaan moottoriveneilee? :-o Liinat ovat uppoavia, poijuköydet myös usein ja sinne vetolaitteeseen on joku joskus liinansa saanutkin sotkettua, olen nähnyt... - Rassy
Sitten kun tuulee se 10-14 m/s takaviistosta (kuten viime su), niin ei siinä isompaa venettä enää vedetä käsivoimin poijulle. Jollain modernilla ja keulapotkurilla varustetulla veneellä varmaan voi pakittaa hieman hitaammin, jolloin poijun irroitukseen jää vähän paremmin aikaa. Omalla veneelläni keula lähtee pakittaessa kuitenkin helposti kääntymään poispäin tuulesta, jollei vauhtia ole reilusti. Tämä tekee sen, että sitä poijuköyttä saa kelata sisään aika hemmetin nopeasti, jos siinä haluaa jotain vetoa pitää perän ohjaamiseksi poijulle. Ja mitä kovempaa liikutaan taaksepäin, sen voimakkaampi pitäisi vetovoiman olla, jotta suuntaa muuttuu. Tilanne olisi ehkä helpompi, jos veneessä olisi kolmas henkilö, joka voisi keskittyä sen peräköyden kiskomiseen ja poijun irroitukseen.
- Sinkkelihändi
Rassy kirjoitti:
Sitten kun tuulee se 10-14 m/s takaviistosta (kuten viime su), niin ei siinä isompaa venettä enää vedetä käsivoimin poijulle. Jollain modernilla ja keulapotkurilla varustetulla veneellä varmaan voi pakittaa hieman hitaammin, jolloin poijun irroitukseen jää vähän paremmin aikaa. Omalla veneelläni keula lähtee pakittaessa kuitenkin helposti kääntymään poispäin tuulesta, jollei vauhtia ole reilusti. Tämä tekee sen, että sitä poijuköyttä saa kelata sisään aika hemmetin nopeasti, jos siinä haluaa jotain vetoa pitää perän ohjaamiseksi poijulle. Ja mitä kovempaa liikutaan taaksepäin, sen voimakkaampi pitäisi vetovoiman olla, jotta suuntaa muuttuu. Tilanne olisi ehkä helpompi, jos veneessä olisi kolmas henkilö, joka voisi keskittyä sen peräköyden kiskomiseen ja poijun irroitukseen.
Joo, kait sitä poijuköyttä hoitelet kätevästi siinä koneella ajellessakin. Pakkohan se on jottei ropeliin sotkeennu. Ja onhan joskus peräpoiju niin lähellä että lähdössä ei kovin pitkälle saa käsin vedettyä, ja iisidukin laukasun jälkeen pitää sitten pakitella niin perksaleesti jottei ankannokka ala raapsutella alapuolen naapurin kylkeä. Mutta toivottavasti verbisi "kelata" poijuköyden vedon yhteydessä oli ns. kuvaannollinen, koska eihän sitä mihinkään kelata vaan kiskotaan sen verran kun rotia löytyy. Myöhemmin sitten koilataan köysi tai kelataan liina. Yks juttu vielä tuon köydellä vetämisen puolesta - se ropelin sivuveto eli propvalkki, sehän voi olla hyväkin jos on oikeaan suuntaan mutta yleensä se on olosuhteita vastaan. Poijuköydestä vetämällä saa ohjausnopeutta ilman ropelin sivuvetoa. Heh, heh - kuulostankos vähän paasaavalta ja omiin kaavoihinsa kangistuneelta vanhalta käävältä :D
Hieno ja teoreettinen keskustelu kyllä, oikein pitänyt miettiä että onkos joskus tuullut ikävästi viimeisten 30 kesän ja 50000 mailin aikana kun olen satamasta lähtenyt. Ei nyt just tule mieleen oikein pahoja tilanteita, enkä ole kenenkään kylkeen tehnyt naarmuja (vielä - koputellaan puuta) vaikka aikoinaan oli aika jäykkäniskainen pitkäkölinen pursi jolla reissattiin Itämeren eteläosissakin. Sikäli mukava juttu että puhutaan enemmän teoreettisesta ongelmasta kuin ongelmasta. Vähän sama juttu kuin jotkut väittävät joidenkin veneiden muka olevan hankalia satamissa, jos nyt on vähän isompi kääntösäde niin kippari tietysti tuntee veneensä ja ajaa sen mukaan.
- hiljaahyväätulee
Ko paikasta yksinään lähtö on haastava ja vauriomahdollisuudet suuret, varsinkin jos joku homma menee pieleen. Mikäli tuulenpuolen veneessä on miehitys niin he voivat keulaköyden avulla estää kaulan painumisen alas niin kauan että poijuköysi on irti. Venettä voidaan uittaa ulos ilman moottorivoimaa tai vinssillä peräköyttä kiristäen. Kun poiju irti niin pakkia ja naapuriveneen auttaja heitää köyden irti. Mikäli itsellä on veneessä kaveri niin köyden voi myös kietaista naapuriveneen keskipollarin ympäri ja hallita keulaa näin. Tässä on mahdollista korjatakkin kiinnityspistettä välillä. Vene pysyy hyvin paikallaan naapuriveneen suojassa pienelläkin voimankäytöllä. Ei pelkkä takila niin hirveästi ota tuulta ja syvä köli hidastaa sivuttaisliikettä.
- maltilla
Käytetään edestakaisia köysiä ja vinssejä.
Vinssaat veneesi köydet kireinä selville vesille, perä poijuun kiinni tai vähän yli. Sitten vain laukaiset systeemin ja peruuttelet pois. Äläkä hätäile, mitään kiirettä ei ole niin kauan kuin köydet ovat kiinni - D.Uncker
Hyväksi havaittu keino on puskea veneellä päin laituri vaihde päällä, mikäli mahdollista. Tämä edellyttää tietenkin keulafendarin tai vastaavan käyttöä. Omassa veneessäni on ankkuri keulahelassa tukevasti kiinni ja sitävasten on hyvä "nojata" laituriin. Sitten irrotetaan peräköysi joka on tietenkin viritetty ja saavuttaessa lenkiksi niin että irrotus tapahtuu veneestä eikä poijusta. Sitten keulaköydet irti ja venettä pidetään samalla peräsimen avulla paikoillaan. Sitten vielä lisää kaasua että saadaan aikaan mukava potkurivirtaus poispäin laiturista ja eikun pakkipäälle ja reilusti kaasua, lähtee kuin hauki rannasta..
- Fixari
Itsellä kokematon miehistö (vaimo jolla kaksi kesää purjehdusta takana 2 pientä lasta). Käytännössä siis melko lailla "yksin" aina satamamanöövereissä. Olen usein käyttänyt aika paljon aikaa ja vaivaa sivutuuliolosuhteissa poijusta lähtöön; usein käyn kumiveneellä irroittamassa poijuhaan etukäteen ja pyydän naapuriveneestä/laiturilta apua veneen paikalla pitämiseen. Jos laituri on tyhjä, käännän veneen kylki laituria vasten josta lähtö onkin sitten helpompaa, varsinkin jos käy viemässä keulasta juoksuköyden erikseen poijulle, niin saa veneen käännettyä. Konsteja on monia, mutta usein olen pakotettu käyttämään jonkin verran pohdinta-aikaa tuohon lähtemiseen....useimmiten hyvällä menestyksellä. Joskus taas mennyt ylityöstämiseksi ja tulee turhaan hikeä vuodatettua. Veneenä 3.5t 30ft purkkari.
- Oppiaojasta
Reippaasti vain nopeutta, niin irtoaa hyvin. Täytyy vain luottaa siihen, että kääntyy. Tässä esimerkki.
https://www.youtube.com/watch?v=fLCB3wMfgBU
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271888
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1281874Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231838Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851620Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?601442Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201256Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371153Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381150- 111148
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101127