Kaksi terävää kyssäriä sähköstä

Verkkosähkön taajuuteen jo vastattiinkin. Tässä lisää:

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CDcQFjAA&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Taajuusmuuttaja&ei=E-2dVeziNYr8ygOHkKXACg&usg=AFQjCNFnVEpSbTxr6cpMqZmMLz6q0ZI8ng&bvm=bv.96952980,d.bGQ

Generaattorin antaman sähkön taajuus määräytyy ihan yksinkertaisesti sen pyörintänopeuden mukaan.

"Käsittääkseni siinä on aavistus ennakkoa verkkojännitteeseen nähden."

Ei siinä mitään "aavistuksia" ole ! Käynnistetty generaattori vain tahdistetaan verkon taajuuteen. Tahdistuksen jälkeen käynnissä oleva generaattori SEURAA verkon taajuutta.
Lukekaapa jostakin sähköopin kirjasta mitä se generaattorin tahdistaminen on ja MITEN se suoritetaan.

Vastaavasti se generaattori irroitetaan verkosta eli se "lakkaa" seuraamasta verkon taajuutta.
Käytännössä jotkut suuret generaattorit voivat osallistua verkon taajuuden säätöönkin. Tässä yhteydessä on ymmärrettävä generaattorin magnetoitumisen vaikutukset eli ajaako generaattori pätö- vai loistehoa.
Tämä liittyy vaihtovirtamuotoiseen sähköön. Generaattori voi toimia myös verkkoa kuormittavana sähkömoottorina.

Voimalaitoksilla on tahdistuslaitteet joilla generaattori ja verkko sovitetaan toisiinsa. Sähköverko taajuus on senverran VAHVA ja vakaa, että yksittäiset generaattorit sopeutuu kyllä verkon taajuuteen. Se generaattorin pyörimisnopeus vaikuttaa tuotettuun SÄHKÖTEHOON joka on sidoksissa verkon taajuuteen.
Pyörimisnopeus taas on sidoksissa generaattorin rakenteelliseen napalukuun.
Höyryturbiinien pyörittämissä generaattoreissa on paljon suurempi kierrosnopeus kuin vesivoimaloiden turbiinien pyörittämissä generaattoreissa.

"Jos tarkoitat sähköverkon 50 Hz taajuutta, niin säätö tapahtuu voimalan generaattorin, joka tuottaa vaihtovirtaa, pyörimisnopeutta säätämällä. Käsittääkseni siinä on AAVISTUS ennakkoa verkkojännitteeseen nähden."

Miksi et vaivaudu lukemaan sähköopin oppikirjaa jossa kerrotaan generaatorin tahdistuksesta sähköverkkoon? Ei siinä mitään AAVISTUKSIA tunneta.
En viitsi toistaa mitä sähköopin oppikirjat tästä sanoo.
Minä aavistelen ettei sulla ole mitään tietoakaan höyry- tai vesiturbiinien käytöstä.
Höyry- ja vesivoimalaitoksissa generaattorin tahdistus sähköverkkoon on rutiinityötä. Ei tämä ole mitään mystistä "aavistelu" hommaa. Kyllä tämä generaattorin tahdistus on opittavissa varsin helposti ei tämä ole mitään rakettitiedettä eikä aavistelua jostakin tuntemattomasta.
Keskity vaan olemaan sähkönkuluttaja, kyllä me turbiinien(valvojat)hoitajat teemme sitä sähköä kulutusta varten.

höyryturbiininhoitaja kirjoitti:

"Jos tarkoitat sähköverkon 50 Hz taajuutta, niin säätö tapahtuu voimalan generaattorin, joka tuottaa vaihtovirtaa, pyörimisnopeutta säätämällä. Käsittääkseni siinä on AAVISTUS ennakkoa verkkojännitteeseen nähden."

Miksi et vaivaudu lukemaan sähköopin oppikirjaa jossa kerrotaan generaatorin tahdistuksesta sähköverkkoon? Ei siinä mitään AAVISTUKSIA tunneta.
En viitsi toistaa mitä sähköopin oppikirjat tästä sanoo.
Minä aavistelen ettei sulla ole mitään tietoakaan höyry- tai vesiturbiinien käytöstä.
Höyry- ja vesivoimalaitoksissa generaattorin tahdistus sähköverkkoon on rutiinityötä. Ei tämä ole mitään mystistä "aavistelu" hommaa. Kyllä tämä generaattorin tahdistus on opittavissa varsin helposti ei tämä ole mitään rakettitiedettä eikä aavistelua jostakin tuntemattomasta.
Keskity vaan olemaan sähkönkuluttaja, kyllä me turbiinien(valvojat)hoitajat teemme sitä sähköä kulutusta varten.

Lue lisää

Eipä taida nämä haalariasuiset "höyryturbiininhoitajat" ymmärtää mitään sähköverkon teoreettisesta puolesta. Tekevät vain enemmän tai vähemmän onnistuneesti sitä mitä heille on opetettu.

opetettu_apina kirjoitti:

Eipä taida nämä haalariasuiset "höyryturbiininhoitajat" ymmärtää mitään sähköverkon teoreettisesta puolesta. Tekevät vain enemmän tai vähemmän onnistuneesti sitä mitä heille on opetettu.

Lue lisää

Ei meille ainakaan olla opetettu mitään "aavistelua". Eikä meidän edes tarvitse tietää kaikkea sähköverkkojen teoriastakaan, vaan meidän työhön riittää se, että turbogeneraattori tahdistuu sähköverkkoon oikein.
Tämän pitäisi riittää myös sähkönkuluttajille.

Teoria lyhennettynä kuuluu seuraavasti:
"Oikean katkaisijan sulkemishetken eli tahdistuksen toteamiseksi käytetään erityisiä apulaitteita (esim. tahdistuslamput). Tämä tilanne saavutetaan kun generaattorin ja sähköverkon katkaisijan molemmilla puolilla jännitteet ovat yhtäsuuret, samanvaiheiset (3-v) ja saman taajuiset (50 Hz)". (siis syöttö ja kuorma)
"Haalaripukuiselle" tämä riittää, tosin valvomotyö keskitetyssä valvomossa on sen verran siistiä ettei haalareita edes tarvita. Huoltoseisokkityöt ovat sitten jo eri juttu eli haalareita vaativaa.

Kyllä me osaamme työmme joten te tavikset-sähkönkuluttajat voitte olla päätä vaivaamatta.

höyryturbiininhoitaja kirjoitti:

Ei meille ainakaan olla opetettu mitään "aavistelua". Eikä meidän edes tarvitse tietää kaikkea sähköverkkojen teoriastakaan, vaan meidän työhön riittää se, että turbogeneraattori tahdistuu sähköverkkoon oikein.
Tämän pitäisi riittää myös sähkönkuluttajille.

Teoria lyhennettynä kuuluu seuraavasti:
"Oikean katkaisijan sulkemishetken eli tahdistuksen toteamiseksi käytetään erityisiä apulaitteita (esim. tahdistuslamput). Tämä tilanne saavutetaan kun generaattorin ja sähköverkon katkaisijan molemmilla puolilla jännitteet ovat yhtäsuuret, samanvaiheiset (3-v) ja saman taajuiset (50 Hz)". (siis syöttö ja kuorma)
"Haalaripukuiselle" tämä riittää, tosin valvomotyö keskitetyssä valvomossa on sen verran siistiä ettei haalareita edes tarvita. Huoltoseisokkityöt ovat sitten jo eri juttu eli haalareita vaativaa.

Kyllä me osaamme työmme joten te tavikset-sähkönkuluttajat voitte olla päätä vaivaamatta.

Lue lisää

Tuota, synkronigeneraattoria pyöritetään verkon tahdissa, ja tuottoa säädetään magnetoinnilla joka nostaa generaattorin jännitettä.
Asynkronigeneraattori, joka on itse asiassa tavallinen kolmivaihemoottori, pyörii tyhjäkäyntiä verkon tahdissa moottorina. Sähköä tuottamaan se alkaa kun voimakoneella pyritään 'puskemaan' generaattoria ylikierroksille.

minkäänhoitaja kirjoitti:

Tuota, synkronigeneraattoria pyöritetään verkon tahdissa, ja tuottoa säädetään magnetoinnilla joka nostaa generaattorin jännitettä.
Asynkronigeneraattori, joka on itse asiassa tavallinen kolmivaihemoottori, pyörii tyhjäkäyntiä verkon tahdissa moottorina. Sähköä tuottamaan se alkaa kun voimakoneella pyritään 'puskemaan' generaattoria ylikierroksille.

Lue lisää

Suuret generaattorit taitaa olla tavallisimmin tahtikoneita. Tavallinen kolmivaihemoottori saadaan kyllä toimimaan myös generaattorina, mutta voimalaitosten generaattorit ovat tavallisimmin tahtikoneita.
Höyryturbiinien pyörittämät generaattorit pyörivät tavallisimmin 3000 r/min ja vesivoimalaitoksissa turbiinien pyörittämät generaattorit tavallisimmin pyörii n. 64 - 600 r/min.
Tämä tekninen ero vaatii generaattoreissa erilaisia napalukuja jotta se 50 Hz verkkotaajuus saataisiin
Tahtikoneen pyörimisnopeus on AINA kiinteässä yhteydessä verkon taajuuteen f.
Tahtikoneen ja sähköverkon välinen katkaisija voidaan sulkea hetkellä jolloin jännite katkaisijan yli mitattaessa on nolla. Näin vältetään virtasykäykset.
Tahdistushetkellä generaattorissa ei ole maksimikuormaa eli se ei tuota maksimimääräistä sähkötehoa. Tahdistuksen jälkeen generaattorin kuorma nostetaan maksimiin generaattorin magnetointia muuttamalla.

Käytännössä generaattoreilla ja turbiineilla on jokin minimikuorma jolla ne voivat pysyä verkossa PÄTÖTEHON tuottajana.
Oma lukunsa on sitten se kun "ajetaan" loistehoa. (tästä ei nyt sen enempää)
Magnetoinnista riippuen generaattori voi "tuottaa" pätö- ja loistehoa.

Kyllä tämä teoreettinen puoli on selostettu alan oppikirjoissa. Ei tässä mitään "aavistelu" mystiikkaa ole. Palkkaakan ei makseta aavistelujen mukaan.

höyryturbiininhoitaja kirjoitti:

"Jos tarkoitat sähköverkon 50 Hz taajuutta, niin säätö tapahtuu voimalan generaattorin, joka tuottaa vaihtovirtaa, pyörimisnopeutta säätämällä. Käsittääkseni siinä on AAVISTUS ennakkoa verkkojännitteeseen nähden."

Miksi et vaivaudu lukemaan sähköopin oppikirjaa jossa kerrotaan generaatorin tahdistuksesta sähköverkkoon? Ei siinä mitään AAVISTUKSIA tunneta.
En viitsi toistaa mitä sähköopin oppikirjat tästä sanoo.
Minä aavistelen ettei sulla ole mitään tietoakaan höyry- tai vesiturbiinien käytöstä.
Höyry- ja vesivoimalaitoksissa generaattorin tahdistus sähköverkkoon on rutiinityötä. Ei tämä ole mitään mystistä "aavistelu" hommaa. Kyllä tämä generaattorin tahdistus on opittavissa varsin helposti ei tämä ole mitään rakettitiedettä eikä aavistelua jostakin tuntemattomasta.
Keskity vaan olemaan sähkönkuluttaja, kyllä me turbiinien(valvojat)hoitajat teemme sitä sähköä kulutusta varten.

Lue lisää

>... sähköopin oppikirjaa jossa kerrotaan generaatorin
>tahdistuksesta sähköverkkoon? Ei siinä mitään AAVISTUKSIA tunneta.

Selitäpä tarkemmin. Lulisi, että kun generaattori on täydellisesti tahdistettu verkkoon, sen tuottama jännite seuraa tarkoin verkon jännitettä. Kun jännite-ero generaattorin ja verkon välillä on koko ajan nolla, virtakin on nolla. Tällöin generaattori ei puske verkkoon tehoa.

Taas on joku korpifyysikko lähtenyt keksimään sähköä uudelleen.

"Sähkökenttä ja magneettikenttä ovat itseasiassa saman kentän, eli sähkömageettisen kentän, kaksi eri komponenttia. Ne EIVÄT niinkään vuorovaikuta keskenään,"

Mihinkäs on jäänyt se lukutaito? Fysiikan ja sähtötekniikan kirjoissa kyllä aivan selvästi puhutaan käsitteestä "vaihekulma" tai "vaihesiirto" eli sähkökenttä ja magneettikenttä ovat toisiinsa nähden vuorovaikutuksessa.
Lueppas se teksti sähkön kulusta johtimessa ja minkälaisen magneettikentän se muodostaa johtimen ympärille. Lueppas ne tekstit antennien säteilykuvioista.
Ja lueppas ne tekstit pyörivien sähkömoottorien toiminnasta eli miten niissä toimii sähkö- ja magneettikentät.

Ehkä kannattaa harjoitella sitä luetun ymmärtämistä enemmän kuin omien teorioiden kehittelyä.

Muuttumaton sähkövarauksen liike aiheuttaa myös saman aikaisesti muuttumattoman magneettikentän.
Kun sähkövarauksen liikettä tai sen voimakkuutta muutetaan, vuorovaikuttaa tämä muutoksen myös magneettikenttään, ja myös toisinpäin.
Vuorovaikuttava tekijä pyrkii vaikutuksellaan myös kumoamaan alkuperäistä muutosta, mutta myös jatkaa sitä.

Tällä palstalla esiintyy hauska ilmiö: heti kun joku yrittää parhaansa mukaan antaa nykyfysiikan mukaisen selityksen asiaan x, joku "muistan jotain lukion/amiksen/peruskoulun fysiikasta" asenteella varustettu tyyppi yrittää ampua vastauksen alas.

Tässä tapauksessa tosin edes nykyfysiikasta puhuminen on vähän liioittelua. Klassisen sähkömagneettinen teoria ei tosiaan ole minun käsialaani, vaan kyseisen teorian kokosi herra James C. Maxwell 1860-luvulla. Jos sähkömagnetiikan teoriaosaaminen on sillä tasolla, että 150 vuotta sitten tiedetyt asiat ovat täyttä hepreaa, ei ehkä kannattaisi yrittää keskustella asiasta ikään kuin tietäisi siitä jotain. Vähän kuin pätisi mekaniikassa, vaikkei koskaan olisi kuullutkaa Newtonista. Lukiofysiikassa sähkö esitetään vielä varsin nyrkkikaavatyyliin, lähinnä koska lukilaiset eivät vielä osaa riittävästi matematiikkaa.

Mainitsin viestissäni, että liikkuva pistevaraus synnyttää magneettikentän. Lienee tiedossa, että sähkövirta on elektronien liikettä, ja että elektroneja voidaan käsitellä pistevarauksina. Eli sähkövirran aiheuttaman magneettikentän syntyä kuvaa itseasiassa juuri tuo mainitsemani Biot-Savart:n laki. Avatkaas se lukion kirjanne, jos ette usko.

Voisit toimiihan_se vielä ihan omin sanoin kertoa, miten ihmeessä fysiikan kirjojen "vaihekulma" tai "vaihesiirto" liittyy aloittajan kysymykseen. Termillä kun yleensä viitataan vaihtosähköpiirin virran ja jännitteen väliseen vaihe-eroon.

korpi2: olet oikeassa. Vuorovaikutus on kuitenkin näennäinen. Kuvittele kaksi havaitsijaa jotka tarkastelevat samaa pistevarausta. Toinen havaitsija on pistevarauksen kanssa samassa liiketilassa, toinen taas liikkuu pistevarauksen suhteen. He näkevät samasta asemasta erilaisen magneettikentän, tai oikeastaan samassa liiketilassa oleva ei näe magneettikenttää lainkaan. Vertaa tilanteeseen jossa tarkastellaan massapisteen gravitaatiokenttää; se on sama tarkastelijan liiketilasta riippumatta.

toimiihan_ne kirjoitti:

"Sähkökenttä ja magneettikenttä ovat itseasiassa saman kentän, eli sähkömageettisen kentän, kaksi eri komponenttia. Ne EIVÄT niinkään vuorovaikuta keskenään,"

Mihinkäs on jäänyt se lukutaito? Fysiikan ja sähtötekniikan kirjoissa kyllä aivan selvästi puhutaan käsitteestä "vaihekulma" tai "vaihesiirto" eli sähkökenttä ja magneettikenttä ovat toisiinsa nähden vuorovaikutuksessa.
Lueppas se teksti sähkön kulusta johtimessa ja minkälaisen magneettikentän se muodostaa johtimen ympärille. Lueppas ne tekstit antennien säteilykuvioista.
Ja lueppas ne tekstit pyörivien sähkömoottorien toiminnasta eli miten niissä toimii sähkö- ja magneettikentät.

Ehkä kannattaa harjoitella sitä luetun ymmärtämistä enemmän kuin omien teorioiden kehittelyä.

Lue lisää

Kannattaa erottaa vaihtosähkön jännitteen ja virran vaihesiirto eli fii kulma sähkömagneettisesta kentästä.
On totta, että SM-kentässä magneettikenttä ja sähköinen kenttä ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden ja kentän kulkusuunta on 90 asteen kulmassa molempiin nähden.
Vai mitä mahdoit tarkoittaa?

surtsurtsurt kirjoitti:

Tällä palstalla esiintyy hauska ilmiö: heti kun joku yrittää parhaansa mukaan antaa nykyfysiikan mukaisen selityksen asiaan x, joku "muistan jotain lukion/amiksen/peruskoulun fysiikasta" asenteella varustettu tyyppi yrittää ampua vastauksen alas.

Tässä tapauksessa tosin edes nykyfysiikasta puhuminen on vähän liioittelua. Klassisen sähkömagneettinen teoria ei tosiaan ole minun käsialaani, vaan kyseisen teorian kokosi herra James C. Maxwell 1860-luvulla. Jos sähkömagnetiikan teoriaosaaminen on sillä tasolla, että 150 vuotta sitten tiedetyt asiat ovat täyttä hepreaa, ei ehkä kannattaisi yrittää keskustella asiasta ikään kuin tietäisi siitä jotain. Vähän kuin pätisi mekaniikassa, vaikkei koskaan olisi kuullutkaa Newtonista. Lukiofysiikassa sähkö esitetään vielä varsin nyrkkikaavatyyliin, lähinnä koska lukilaiset eivät vielä osaa riittävästi matematiikkaa.

Mainitsin viestissäni, että liikkuva pistevaraus synnyttää magneettikentän. Lienee tiedossa, että sähkövirta on elektronien liikettä, ja että elektroneja voidaan käsitellä pistevarauksina. Eli sähkövirran aiheuttaman magneettikentän syntyä kuvaa itseasiassa juuri tuo mainitsemani Biot-Savart:n laki. Avatkaas se lukion kirjanne, jos ette usko.

Voisit toimiihan_se vielä ihan omin sanoin kertoa, miten ihmeessä fysiikan kirjojen "vaihekulma" tai "vaihesiirto" liittyy aloittajan kysymykseen. Termillä kun yleensä viitataan vaihtosähköpiirin virran ja jännitteen väliseen vaihe-eroon.

korpi2: olet oikeassa. Vuorovaikutus on kuitenkin näennäinen. Kuvittele kaksi havaitsijaa jotka tarkastelevat samaa pistevarausta. Toinen havaitsija on pistevarauksen kanssa samassa liiketilassa, toinen taas liikkuu pistevarauksen suhteen. He näkevät samasta asemasta erilaisen magneettikentän, tai oikeastaan samassa liiketilassa oleva ei näe magneettikenttää lainkaan. Vertaa tilanteeseen jossa tarkastellaan massapisteen gravitaatiokenttää; se on sama tarkastelijan liiketilasta riippumatta.

Lue lisää

"Vertaa tilanteeseen jossa tarkastellaan massapisteen gravitaatiokenttää; se on sama tarkastelijan liiketilasta riippumatta."

Newtonin gravitaatioteroriassa juurikin näin, mutta yleisessä suhteellisuusteoriassa tämä ei pidä paikkaansa. Suht. teorian linearisointi itseasiassa tuottaa analogisen systeemin Maxwellin yhtälöiden kanssa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Gravitoelectromagnetism

surtsurtsurt kirjoitti:

Tällä palstalla esiintyy hauska ilmiö: heti kun joku yrittää parhaansa mukaan antaa nykyfysiikan mukaisen selityksen asiaan x, joku "muistan jotain lukion/amiksen/peruskoulun fysiikasta" asenteella varustettu tyyppi yrittää ampua vastauksen alas.

Tässä tapauksessa tosin edes nykyfysiikasta puhuminen on vähän liioittelua. Klassisen sähkömagneettinen teoria ei tosiaan ole minun käsialaani, vaan kyseisen teorian kokosi herra James C. Maxwell 1860-luvulla. Jos sähkömagnetiikan teoriaosaaminen on sillä tasolla, että 150 vuotta sitten tiedetyt asiat ovat täyttä hepreaa, ei ehkä kannattaisi yrittää keskustella asiasta ikään kuin tietäisi siitä jotain. Vähän kuin pätisi mekaniikassa, vaikkei koskaan olisi kuullutkaa Newtonista. Lukiofysiikassa sähkö esitetään vielä varsin nyrkkikaavatyyliin, lähinnä koska lukilaiset eivät vielä osaa riittävästi matematiikkaa.

Mainitsin viestissäni, että liikkuva pistevaraus synnyttää magneettikentän. Lienee tiedossa, että sähkövirta on elektronien liikettä, ja että elektroneja voidaan käsitellä pistevarauksina. Eli sähkövirran aiheuttaman magneettikentän syntyä kuvaa itseasiassa juuri tuo mainitsemani Biot-Savart:n laki. Avatkaas se lukion kirjanne, jos ette usko.

Voisit toimiihan_se vielä ihan omin sanoin kertoa, miten ihmeessä fysiikan kirjojen "vaihekulma" tai "vaihesiirto" liittyy aloittajan kysymykseen. Termillä kun yleensä viitataan vaihtosähköpiirin virran ja jännitteen väliseen vaihe-eroon.

korpi2: olet oikeassa. Vuorovaikutus on kuitenkin näennäinen. Kuvittele kaksi havaitsijaa jotka tarkastelevat samaa pistevarausta. Toinen havaitsija on pistevarauksen kanssa samassa liiketilassa, toinen taas liikkuu pistevarauksen suhteen. He näkevät samasta asemasta erilaisen magneettikentän, tai oikeastaan samassa liiketilassa oleva ei näe magneettikenttää lainkaan. Vertaa tilanteeseen jossa tarkastellaan massapisteen gravitaatiokenttää; se on sama tarkastelijan liiketilasta riippumatta.

Lue lisää

Miten se Maxwellin ukko selitti sähkömagneettisten aaltojen (radioaaltojen) etenemisen tyhjiössä, siellä ei ole mitään ainetta jossa sähkö voisi kulkea. Jonkinlainen sähkövirta kun on magneettikentän syntymisen edellytys. Magneettikentälle tai sähkökentälle sinänsä tyhjiö ei kai ole mikään este, mutta kenttien vuorovaikutus vaatii sähkövarauksien liikettä (sähkövirtaa).

korpi2 kirjoitti:

Miten se Maxwellin ukko selitti sähkömagneettisten aaltojen (radioaaltojen) etenemisen tyhjiössä, siellä ei ole mitään ainetta jossa sähkö voisi kulkea. Jonkinlainen sähkövirta kun on magneettikentän syntymisen edellytys. Magneettikentälle tai sähkökentälle sinänsä tyhjiö ei kai ole mikään este, mutta kenttien vuorovaikutus vaatii sähkövarauksien liikettä (sähkövirtaa).

Lue lisää

Tyhjiölle voitiin mitata kyseiset ominaisuudet (tyhjiön permittiivisyys ja permeabiliteetti). Maxwellin teoria kertoo kuinka sähkömagneettinen kenttä käyttäytyy vastaavat ominaisuudet omaavassa väliaineessa. Teoria ei ottanut kantaa mikä siihen, mikä antaa tyhjiölle kyseiset ominaisuudet. Elettiin 1800-luvun loppupuoliskoa, ja tuohon aikaan oli vallalla eetteriteoria. Ajateltiin, että avaruuden täyttää tietyssä liiketilassa oleva sähkömagneettisia aaltoja kantava väliaine.

Sähkömagneettiset aallot ovat häiriöitä sähkömagneettisessa kentässä (fotoneja). Radioaaltojen tapauksessa häiriöt syntyvät esim. niitä lähettävässä antennissa. Nuo etsimäsi sähkövarauksien liikkeet löytyvät tuosta antennista. Antennista irrottuaan häiriöt ovat jo olemassa, eikä niitä ylläpitämään tarvita mitään ulkoista sähkövirtaa.

Olet sinällään väärässä sanoessasi, että "kenttien vuorovaikutus vaatii sähkövarauksien liikettä". Muuttuva sähkökenttä ja/tai sähkövirta saavat aikaan muuttuvan magneettikentän Maxwell–Ampère yhtälön mukaisesti: https://upload.wikimedia.org/math/a/c/c/accb22e992c379374b55f022652a339c.png
Vastaavasti muuttuva magneettikenttä saa aikaan muuttuvan sähkökentän Maxwell-Faraday yhtälön mukaisesti: https://upload.wikimedia.org/math/9/c/a/9cab6787646062d6e658cd1e83ad468f.png

Fotonia voi ajatella värähtelevänä sähkö/magneetti-kenttänä. Värähdellessään toinen kentät vaikuttavat toisiinsa.

surtsurtsurt kirjoitti:

Tyhjiölle voitiin mitata kyseiset ominaisuudet (tyhjiön permittiivisyys ja permeabiliteetti). Maxwellin teoria kertoo kuinka sähkömagneettinen kenttä käyttäytyy vastaavat ominaisuudet omaavassa väliaineessa. Teoria ei ottanut kantaa mikä siihen, mikä antaa tyhjiölle kyseiset ominaisuudet. Elettiin 1800-luvun loppupuoliskoa, ja tuohon aikaan oli vallalla eetteriteoria. Ajateltiin, että avaruuden täyttää tietyssä liiketilassa oleva sähkömagneettisia aaltoja kantava väliaine.

Sähkömagneettiset aallot ovat häiriöitä sähkömagneettisessa kentässä (fotoneja). Radioaaltojen tapauksessa häiriöt syntyvät esim. niitä lähettävässä antennissa. Nuo etsimäsi sähkövarauksien liikkeet löytyvät tuosta antennista. Antennista irrottuaan häiriöt ovat jo olemassa, eikä niitä ylläpitämään tarvita mitään ulkoista sähkövirtaa.

Olet sinällään väärässä sanoessasi, että "kenttien vuorovaikutus vaatii sähkövarauksien liikettä". Muuttuva sähkökenttä ja/tai sähkövirta saavat aikaan muuttuvan magneettikentän Maxwell–Ampère yhtälön mukaisesti: https://upload.wikimedia.org/math/a/c/c/accb22e992c379374b55f022652a339c.png
Vastaavasti muuttuva magneettikenttä saa aikaan muuttuvan sähkökentän Maxwell-Faraday yhtälön mukaisesti: https://upload.wikimedia.org/math/9/c/a/9cab6787646062d6e658cd1e83ad468f.png

Fotonia voi ajatella värähtelevänä sähkö/magneetti-kenttänä. Värähdellessään toinen kentät vaikuttavat toisiinsa.

Lue lisää

Tulipas hassua tekstiä, ei saisi muokata copy-paste tyyliin.

surtsurtsurt kirjoitti:

Tyhjiölle voitiin mitata kyseiset ominaisuudet (tyhjiön permittiivisyys ja permeabiliteetti). Maxwellin teoria kertoo kuinka sähkömagneettinen kenttä käyttäytyy vastaavat ominaisuudet omaavassa väliaineessa. Teoria ei ottanut kantaa mikä siihen, mikä antaa tyhjiölle kyseiset ominaisuudet. Elettiin 1800-luvun loppupuoliskoa, ja tuohon aikaan oli vallalla eetteriteoria. Ajateltiin, että avaruuden täyttää tietyssä liiketilassa oleva sähkömagneettisia aaltoja kantava väliaine.

Sähkömagneettiset aallot ovat häiriöitä sähkömagneettisessa kentässä (fotoneja). Radioaaltojen tapauksessa häiriöt syntyvät esim. niitä lähettävässä antennissa. Nuo etsimäsi sähkövarauksien liikkeet löytyvät tuosta antennista. Antennista irrottuaan häiriöt ovat jo olemassa, eikä niitä ylläpitämään tarvita mitään ulkoista sähkövirtaa.

Olet sinällään väärässä sanoessasi, että "kenttien vuorovaikutus vaatii sähkövarauksien liikettä". Muuttuva sähkökenttä ja/tai sähkövirta saavat aikaan muuttuvan magneettikentän Maxwell–Ampère yhtälön mukaisesti: https://upload.wikimedia.org/math/a/c/c/accb22e992c379374b55f022652a339c.png
Vastaavasti muuttuva magneettikenttä saa aikaan muuttuvan sähkökentän Maxwell-Faraday yhtälön mukaisesti: https://upload.wikimedia.org/math/9/c/a/9cab6787646062d6e658cd1e83ad468f.png

Fotonia voi ajatella värähtelevänä sähkö/magneetti-kenttänä. Värähdellessään toinen kentät vaikuttavat toisiinsa.

Lue lisää

Tuon esittämäsi teorian mukaan radioaallot eivät siis jatku saumattomasti vuorovaikutuksen avulla edetessään antennista pois päin.
Vaan antenni siis lähettää tietyllä taajuudella sähkö- ja magneetti-aaltopareja, jota etenevät valon nopeudella pois päin, ilman jatkuvaa saumatonta aaltomuotoa?

Olet ihan oikeassa.

Wikipedian mukaan "epätasaisessa magneettikentässä samalla varauksella varustetut hiukkaset jakautuvat erillisiksi hiukkassuihkuiksi niiden spinin mukaan", siinä missä käsittääkseni tasaisessa "normaalissa" magneettikentässä kaikki negatiiviset hiukkaset kulkevat tiettyyn suuntaan ja positiiviset toiseen suuntaan. Mistä tämä ero sitten tulee, en tiedä.

runnercheetu kirjoitti:

Wikipedian mukaan "epätasaisessa magneettikentässä samalla varauksella varustetut hiukkaset jakautuvat erillisiksi hiukkassuihkuiksi niiden spinin mukaan", siinä missä käsittääkseni tasaisessa "normaalissa" magneettikentässä kaikki negatiiviset hiukkaset kulkevat tiettyyn suuntaan ja positiiviset toiseen suuntaan. Mistä tämä ero sitten tulee, en tiedä.

Lue lisää

Eikös spin-tekijä antanut elektronille magneettikentän. Magneettisilla aineilla nämä elektronien kentät on samansuuntaiset itse atomin magneettikentän kanssa. Ilmeisesti myös vapailla elektronilla, jotka ovat varsinaista sähkövirtaa, on magneettikenttä.
Positiivisia liikkuvia hiukkasia ei kai ole olemassa, on vain kappaleessa negatiivisten elektronien vajausta ( ) tai ylimäärää (-).

korpi2 kirjoitti:

Eikös spin-tekijä antanut elektronille magneettikentän. Magneettisilla aineilla nämä elektronien kentät on samansuuntaiset itse atomin magneettikentän kanssa. Ilmeisesti myös vapailla elektronilla, jotka ovat varsinaista sähkövirtaa, on magneettikenttä.
Positiivisia liikkuvia hiukkasia ei kai ole olemassa, on vain kappaleessa negatiivisten elektronien vajausta ( ) tai ylimäärää (-).

Lue lisää

Kyllä protonieja saadaan liikkeeseen.

kljlkjljlk kirjoitti:

Kyllä protonieja saadaan liikkeeseen.

Joo atomipommissa, ei kait tavan sähkövirtana?

korpi2 kirjoitti:

Joo atomipommissa, ei kait tavan sähkövirtana?

Ei tavan sähkövirtana, mutta esimerkiksi LHC hiukkaskiihdyttimessä on käytetty protoni-protoni törmäyttimiä.

Kaikki protonit, neutronit ja elektronit ovat keskenään samanlaisia, riippumatta siitä minkä alkuaineen atomeista ne ovat peräisin. Onko pystytty rakentamaan uutta atomia 'irto-osista'? Voisi kuvitella hajoitettavan jotain sopivaa yleistä alkuainetta osiksi, koota niistä vaikka kulta-atomeja.

ulkona-aiheesta kirjoitti:

Kaikki protonit, neutronit ja elektronit ovat keskenään samanlaisia, riippumatta siitä minkä alkuaineen atomeista ne ovat peräisin. Onko pystytty rakentamaan uutta atomia 'irto-osista'? Voisi kuvitella hajoitettavan jotain sopivaa yleistä alkuainetta osiksi, koota niistä vaikka kulta-atomeja.

Lue lisää

Jopa anti ainetta on valmistettu. Kullaksikin voidaan ainetta kuulemma muuttaa, mutta prosessi maksaa paljon enemmän kuin kullan hinta on.

sivuun-aiheesta kirjoitti:

Ei tavan sähkövirtana, mutta esimerkiksi LHC hiukkaskiihdyttimessä on käytetty protoni-protoni törmäyttimiä.

Ja se hiukkaskiihdytin kuluttaa valtavan määrän sähkömagneettista energiaa. Ei ne protonit itsestään liiku.

Korjaan, "erikoisen suhteellisuus-teorian" mukaan...

Okei, ehkä tämän voi visualisoida.
Ajattele, että seisot kaverisi kanssa edessänne (ja takananne) hyvin pitkä staattisesti varattu lanka. Alat lentää langan mukaisesti eteenpäin ja kaverisi jää paikoilleen. Kaverisi käynnistää "varausmittarin" ja "magneettimittarin", sinä lentäessäsi käynnistät samanlaiset laitteet.

Näette eri tulokset!

Paikalla olevan kaverin mielestä lentävä kaveri on myös magneettikentässä, vaikka ei itse olekaan. Vaikka molemmat ovat samanveroisessa asemassa, siis inertiaali-koordinaatistoissa.

Olen aina vähän vierastanut tapaa selittää luonnonilmiöitä matemaattisilla yhtälöillä, silloin kun ei tiedetä miten ilmiö todella tapahtuu. Mikä takaa että kaavaan on keksitty juuri oikeat suureet, vaikka se onkin saatu jotenkin täsmäämään. Jos joku lopputulema on vain yhtälön avulla saatu, ilman kokeellista todistetta, on sen arvo sama kuin kahvin poroista ennustaminen. Tarkoitan näitä korkealentoisimpia teorioita, Ohmi & kumppanit on ihan OK!
Jo helpotti :)

korpi2 kirjoitti:

Olen aina vähän vierastanut tapaa selittää luonnonilmiöitä matemaattisilla yhtälöillä, silloin kun ei tiedetä miten ilmiö todella tapahtuu. Mikä takaa että kaavaan on keksitty juuri oikeat suureet, vaikka se onkin saatu jotenkin täsmäämään. Jos joku lopputulema on vain yhtälön avulla saatu, ilman kokeellista todistetta, on sen arvo sama kuin kahvin poroista ennustaminen. Tarkoitan näitä korkealentoisimpia teorioita, Ohmi & kumppanit on ihan OK!
Jo helpotti :)

Lue lisää

Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria on ennustanut ilmiöitä, joita on voitu havainnoida vasta paljon myöhemmin havaintovälineiden kehityttyä. Myös standardimalli on ennustanut hiukkasia, kuten neutriinon ja positronin ja viimeisenä löydettynä Higgsin bosonin. Pitäisin sitä melkoisen hyvänä näyttönä siitä, että matematiikka kuvaa varsin oikein luontoa teorian soveltuvuusalueella. Tietenkään luonnossa tapahtuva prosessi ei ole sama kuin matematiikan kaava. å

"Yleisen suhteellisuusteorian mukaan asia menee niin, että toisen inertiaali-koordinaatiston näkemä sähkökenttä voi olla toisen magneettikenttä - ja päinvastoin.
Ne ovat yksi ja sama kenttä."

Miten tällä teorialla selitetään induktiossa tapahtuva magneettikentän energian muuttuminen sähkökentäksi ja edelleen lähdejännitteeksi ja virran muutokseksi joka pyrkii estämään ko. magneettikentän muutosta. Samanaikaista vai peräkkäistä?

korpi2 kirjoitti:

"Yleisen suhteellisuusteorian mukaan asia menee niin, että toisen inertiaali-koordinaatiston näkemä sähkökenttä voi olla toisen magneettikenttä - ja päinvastoin.
Ne ovat yksi ja sama kenttä."

Miten tällä teorialla selitetään induktiossa tapahtuva magneettikentän energian muuttuminen sähkökentäksi ja edelleen lähdejännitteeksi ja virran muutokseksi joka pyrkii estämään ko. magneettikentän muutosta. Samanaikaista vai peräkkäistä?

Lue lisää

Se on samanaikaista, magneettikenttää ja sähkökenttää ei voi erottaa toisistaan kun kyse on sähkömagneettisesta energiasta.
Tämä sähkömagneettinen energia on nyt vaan tälläistä joka vaatii matematiikan ymmärtämistäkin. (valitettavasti)

vähän_vaikeaa kirjoitti:

Se on samanaikaista, magneettikenttää ja sähkökenttää ei voi erottaa toisistaan kun kyse on sähkömagneettisesta energiasta.
Tämä sähkömagneettinen energia on nyt vaan tälläistä joka vaatii matematiikan ymmärtämistäkin. (valitettavasti)

Lue lisää

Matemaattiset yhtälöt ovat se helppo tie asioiden selittämiseen. Mutta jos asian täysin sisäistää, voi sen myös sanallisestikin selittää.