"Opiskelupaikkojen hakujärjestelmä on uudistunut, ja sen mukaan yhdellä haulla haetaan yhteen tai useampaan hakukohteeseen. Vuodesta 2016 otetaan käyttöön niin sanotut ensikertalaiskiintiöt. Oikeustieteen alalla on tiedekuntien yhteisellä päätöksellä alustavasti linjattu, että ensikertalaiskiintiön suuruudeksi määriteltäisiin 75 prosenttia. Vaikka prosenttiosuus kuulostaa korkealta, se ei kuitenkaan olennaisesti merkitse sitä, että kiintiöön kuulumattomat joutuisivat hakijoina nykyistä heikompaan asemaan. Kiintiö alkaa todellisuudessa vaikuttaa vasta viiveellä, eikä silloinkaan liian ohjaavasti. En voi tässä yhteydessä käsitellä tätä asiaa tarkemmin."
Ei oo kauheesti alanvaihtajilla jatkossa toivoo
http://blogs.helsinki.fi/oikeustieteellinen/2015/05/25/miten-opiskelijat-tulisi-valita-oikeustieteen-koulutusalalle/
Ensikertalaiskiintiö 75% oikiksissa ens vuonna
38
2648
Vastaukset
- eoijrnjdin
Onkohan muihinkin yliopistoihin tulossa sama 75 prosentin ensikertalaiskiintiö, vai onko yliopistokohtainen?
- ocr
Turkuu tulee kans. Koskeekohan se ainoastaan yhteispistekiintiötä?
- Rolloo
Lappi tais olla 65 jos en väärin muista.
- Oikikseen
Meinaako tää nyt sitten käytännössä että turha toivo hakea ensi vuonna, kun on ottanut muualta aikasemmin paikan vastaan? :S Ja niin, sanottiinhan tuossa ettei pitäisi huonontaa mahdollisuuksia, mutta toi 75% kuulostaa vaan aika pahalta..:(
- tosionon
Ensikertalaiskiintiö tulee ensi vuonna kaikkiin yliopistoihin ja kaikkiin tiedekuntiin.
- ghtkshhj
"Oikeustieteen alalla on tiedekuntien yhteisellä päätöksellä alustavasti linjattu, että ensikertalaiskiintiön suuruudeksi määriteltäisiin 75 prosenttia." Asia on tuolla selvä, jos kaikki neljä tiedekuntaa ovat tuon yhdessä linjanneet. Eli oikeustieteessä ensikertalaiskiintiö on kaikkissa paikoissa 75 %. Vaihtelee eri aloilla.
- kiintiö
Kiintiö tulee, mutta kuinka suuri osa annetaan ensimmäistä paikkaa hakeville, on vielä auki.
- InterestedPerson
Kuinka suuria mahdollisuuksia tässä enää jo paikan omaavilla on ylipäänsä enää oikeustieteelliseen? Pitää meinaa aika hyviä pisteitä vetää että pääsee tuohon neljäsosaan mukaan...
- oikeusjakohtuus
Kyllähän tähänkin asti toista tai kolmatta opiskelupaikkaa korkeakouluun tai yliopistoon hakevia on ollut vähemmistö.
Eikö ole tärkeää, että useampi saisi edes sen yhden opiskelupaikan elämässään? Mielestäni maallamme ei ole varaa kouluttaa yksiä ja samoja ihmisiä moneen kertaan ja sen vuoksi jättää osa kokonaan ilman opiskelupaikkaa.
Todella kestämätöntä on, että jotkut saavat montakin opiskelupaikkaa vuosien mittaan, mutta aina "väärältä"alalta. Minusta ensikertalaisille pitäisi varata 90 % opiskelupaikoista. - yrittämäänvaankaikki
75 % kiintiö ei muuta tilannetta Helsingissä eikä Turussa nykyisestä juuri mitenkään. Nykyisinkin ensikertalaisten osuus on ollut niissä suurin piirtein tuolla tasolla, vähän enemmänkin. Lapissa ensikertalaisia on ollut vähän vähemmän eli siellä vaikuttaa jonkun verran, mutta ei merkittävästi. Joensuussa merkitys on suurin, kun HTM-opiskelijoita on siirtynyt OTM-opiskelijoiksi - tarkoittaa siis että muiden kuin Joensuun omien HTM-opiskelijoiden mahdollisuudet saada opiskelupaikka paranevat olennaisesti.
- maybelline
oikeusjakohtuus kirjoitti:
Kyllähän tähänkin asti toista tai kolmatta opiskelupaikkaa korkeakouluun tai yliopistoon hakevia on ollut vähemmistö.
Eikö ole tärkeää, että useampi saisi edes sen yhden opiskelupaikan elämässään? Mielestäni maallamme ei ole varaa kouluttaa yksiä ja samoja ihmisiä moneen kertaan ja sen vuoksi jättää osa kokonaan ilman opiskelupaikkaa.
Todella kestämätöntä on, että jotkut saavat montakin opiskelupaikkaa vuosien mittaan, mutta aina "väärältä"alalta. Minusta ensikertalaisille pitäisi varata 90 % opiskelupaikoista.Ennemminkin meillä ei ole varaa yhteiskuntaan, jossa ei saa vaihtaa alaa tai opiskella uutta tutkintoa. Olisi muutenkin älytöntä sulkea oikeustieteen opinnot juuri korkeakoulututkinnon suorittaneilta, eli siltä porukalta, jolla on todennäköisesti rahkeita kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Korkea ensikertalaisten kiintiö rankaisisi niitä, jotka eivät ehkä pääse oikikseen ensimmäisellä yrittämällä, mutta pääsevät silti jonnekin muualle. Nämäkö eivät sitten enää saisi yrittää oikeustieteelliseen toista kertaa, koska olivat liian hyviä ja saivat opiskelupaikan? Ja sitten ne onnettomat, jotka eivät meinaa päästä mihinkään, saisivat vaan yrittää kerta toisensa jälkeen. Ei kuullosta hyvältä!
En ole kuullut, että kukaan oikiksen alanvaihtajista kokisi olevansa väärällä alalla, joten tästä ei tarvitse huolehtia. Päin vastoin, alanvaihtajilla on aika usein lakialaa sivuavaa työkokemusta ja muutakin syytä olettaa, että pärjäävät sekä opinnoissa että myöhemmin työelämässä. Kyseessä on niin pitkä rupeama pääsykokeineen ja monen vuoden opintoihin, että vain harva ryhtyy siihen huvin vuoksi. - oikeusjakohtuus
maybelline kirjoitti:
Ennemminkin meillä ei ole varaa yhteiskuntaan, jossa ei saa vaihtaa alaa tai opiskella uutta tutkintoa. Olisi muutenkin älytöntä sulkea oikeustieteen opinnot juuri korkeakoulututkinnon suorittaneilta, eli siltä porukalta, jolla on todennäköisesti rahkeita kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Korkea ensikertalaisten kiintiö rankaisisi niitä, jotka eivät ehkä pääse oikikseen ensimmäisellä yrittämällä, mutta pääsevät silti jonnekin muualle. Nämäkö eivät sitten enää saisi yrittää oikeustieteelliseen toista kertaa, koska olivat liian hyviä ja saivat opiskelupaikan? Ja sitten ne onnettomat, jotka eivät meinaa päästä mihinkään, saisivat vaan yrittää kerta toisensa jälkeen. Ei kuullosta hyvältä!
En ole kuullut, että kukaan oikiksen alanvaihtajista kokisi olevansa väärällä alalla, joten tästä ei tarvitse huolehtia. Päin vastoin, alanvaihtajilla on aika usein lakialaa sivuavaa työkokemusta ja muutakin syytä olettaa, että pärjäävät sekä opinnoissa että myöhemmin työelämässä. Kyseessä on niin pitkä rupeama pääsykokeineen ja monen vuoden opintoihin, että vain harva ryhtyy siihen huvin vuoksi.Ensikertalaiskiintiö ei todellakaan tarkoita, ettei alaa saisi vaihtaa. Peräti 1/4 paikoista on varattu alanvaihtajille.
Alanvaihtajat vaan vievät paikkoja niiltä, jotka eivät ole saaneet vielä koskaan ensimmäistäkään opiskelupaikkaa.
Vielä sanon senkin, että äärimmäisen harva sentään ylioppilaaksi valmistunut tuskin voi olla niin rajoittunut ja jäykkä, ettei hän olisi sopiva muualle kuin juridiikan alalle. Sen toisenkin vaihtoehdon kun saa vieläpä itse valita. Sitä paitsi kyllä edelleen saa hakea oikeustieteelliseen toisenkin ja vaikka kolmannen kerran.
Vai pitäisikö alanvaihtajille varata puolet opiskelupaikoista? Sehän tarkoittaisi, että jokaiselle on varmistettu kaksi korkeakoulututkintoa. Velkaisen Suomen resurssit eivät siihen riitä! - oikeusjakohtuus
äärimmäisen harva p.o. kovin moni
- maybelline
oikeusjakohtuus kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiö ei todellakaan tarkoita, ettei alaa saisi vaihtaa. Peräti 1/4 paikoista on varattu alanvaihtajille.
Alanvaihtajat vaan vievät paikkoja niiltä, jotka eivät ole saaneet vielä koskaan ensimmäistäkään opiskelupaikkaa.
Vielä sanon senkin, että äärimmäisen harva sentään ylioppilaaksi valmistunut tuskin voi olla niin rajoittunut ja jäykkä, ettei hän olisi sopiva muualle kuin juridiikan alalle. Sen toisenkin vaihtoehdon kun saa vieläpä itse valita. Sitä paitsi kyllä edelleen saa hakea oikeustieteelliseen toisenkin ja vaikka kolmannen kerran.
Vai pitäisikö alanvaihtajille varata puolet opiskelupaikoista? Sehän tarkoittaisi, että jokaiselle on varmistettu kaksi korkeakoulututkintoa. Velkaisen Suomen resurssit eivät siihen riitä!Argumenttisi ovat nyt aika surkeita :(. Vastaan silti.
Nykytilannetta muistuttava 75 prosentin kiintiö on varmaan ihan kohtuullinen. Tuplatutkinnon suorittajien määrä tuskin lisääntyy, koska harva on valmis vaihtamaan palkkatyötä monen vuoden opiskeluun ja surkeisiin tuloihin. Ei siis tarvitse varata puolta paikoista. Nyt rakentelet ihan hassuja, epärealistisia uhkakuvia. Kyseessä poikkeustilanne, jonka pitää olla mahdollinen vastedeskin. Alanvaihtajia on varmaan enemmän kuin kahden tutkinnon suorittajia. Jos alaa voi vaihtaa kesken opintojen tehokkaasti, se varmaan vähentää tarvetta tehdä kahta tutkintoa. Siispä alanvaihtamista kannattanee tukea.
Muut argumenttisi ovat sellaista hölynpölyä, etten pysty vastaamaan niihin. Tosin tässä kait on vastakkain kaksi tärkeää asiaa, eli jonkun ensimmäinen opiskelupaikka ja jonkun mahdollisuus vaihtaa alaa. Ei näistä voi valita, vaan pitänee pyrkiä löytämään sopiva tasapaino. Eikö niin? - achtungmeineherren
oikeusjakohtuus kirjoitti:
Kyllähän tähänkin asti toista tai kolmatta opiskelupaikkaa korkeakouluun tai yliopistoon hakevia on ollut vähemmistö.
Eikö ole tärkeää, että useampi saisi edes sen yhden opiskelupaikan elämässään? Mielestäni maallamme ei ole varaa kouluttaa yksiä ja samoja ihmisiä moneen kertaan ja sen vuoksi jättää osa kokonaan ilman opiskelupaikkaa.
Todella kestämätöntä on, että jotkut saavat montakin opiskelupaikkaa vuosien mittaan, mutta aina "väärältä"alalta. Minusta ensikertalaisille pitäisi varata 90 % opiskelupaikoista.sie et sitten ole päässyt yhteenkään?? kyllä opiskelupaikat ovat niille, jotka selviävät pääsykokeista - eikä niille, jotka niistä ruikuttaa.
- vladimirpuumies
oikeusjakohtuus kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiö ei todellakaan tarkoita, ettei alaa saisi vaihtaa. Peräti 1/4 paikoista on varattu alanvaihtajille.
Alanvaihtajat vaan vievät paikkoja niiltä, jotka eivät ole saaneet vielä koskaan ensimmäistäkään opiskelupaikkaa.
Vielä sanon senkin, että äärimmäisen harva sentään ylioppilaaksi valmistunut tuskin voi olla niin rajoittunut ja jäykkä, ettei hän olisi sopiva muualle kuin juridiikan alalle. Sen toisenkin vaihtoehdon kun saa vieläpä itse valita. Sitä paitsi kyllä edelleen saa hakea oikeustieteelliseen toisenkin ja vaikka kolmannen kerran.
Vai pitäisikö alanvaihtajille varata puolet opiskelupaikoista? Sehän tarkoittaisi, että jokaiselle on varmistettu kaksi korkeakoulututkintoa. Velkaisen Suomen resurssit eivät siihen riitä!Jep, kuten syyttäjä Velitski. Ompelija, jos en ihan väärin muista. :D
- juupaduu33
Kyllä ne varmistaa ensikertalaiskiintiössä tarpeeksi korkealla koepiste hyväksymisrajalla, ettei pääsy tähänkään koulutukseen helpotu muihin nähden. Jos ei ensikertalaisia hyväksymisrajan ylittäneitä ole tarpeeksi voivat paikat mennä muille. Katsokaa vaan, tulee sama suunnitelma kuin lääkiksen puolelle. Muutenkin nuo kiintiömäärät on varmasti edustava otos nykyisestä hakijaotoksesta.
- 145
Onko tämä totta? Minkälainen systeemi lääkiksessä, tai muissa suosituissa kouluissa, on?
- vet56888
Asiat tarkentuu lääkiksiinkin vasta syksyllä, mutta esim. eläinlääkiksessä (sama pääsykoe kuin lääkiksessä) ainakin on suunnitelma näin:"
Opiskelupaikkojen varaaminen ensikertalaisille hakijoille Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2016
Eläinlääketieteellinen tiedekunta varaa yhteishaussa 2016 yhteensä 44 opiskelupaikkaa eli n. 65 % aloituspaikoista henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syyslukukaudella 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta.*
Mikäli ensikertalaisille varattuihin paikkoihin ei ole riittävästi ensikertalaishakijoita, jotka ovat saavuttaneet hyväksymisen edellytyksenä olevan vähimmäispistemäärän, niin ensikertalaispaikkoihin voidaan valita muita kuin ensikertalaishakijoita.
Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaishakijoille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä ensikertalaishakijoiden ja muiden hakijoiden joukosta.
Eläinlääketieteen koulutusohjelman hakuopas vuodelle 2016 julkaistaan loppusyksystä 2015."
lähde: http://www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/valinta/hakuopas.html
- hyvin
Ensikertalaiseksi katsotaan, jos on valmistunut (?) tai ottanut paikan vastaan ennen v 2014.
- Ensikerta
Ei tietenkään katsota ensikertalaiseksi jos on jo valmistunut, mutta ennen kevään 2014 yhteishakua vastaanotettu opiskelupaikka ei vie ensikertalaisuutta, koska laki ei vaikuta takautuvasti
- Huolestunuthakija
En ole ensikertalainen..Onko siis mitään mahdollisuutta päästä sisälle? Alkaa pikkuhiljaa iskeä epätoivo.
- Sadde22
Uusia ylioppilaita hakijoista on noin 30 %. Tarkistin tänään tilastot. Ja ensikertalaisia ovat siis he plus muut joilla EI ole opiskelupaikkaa.
Ja se, että ensikertalaisen täytyy kuitenkin saada se vähimmäispiste määrä valintakokeesta tullakseen valituksi. Minusta nämä uudistukset ovat hyviä.
Emme voi jättää lukioista ja muualta tulevia sukupolvia samaan kilpailuun kuin missä me olemme olleet opiskelupaikkojemme suhteen.
Ymmärrän kannanottoja niin puolesta kuin vastaankin, mutta minusta on annettava mahdollisuus nuorille.
Minustakin 75% oli shokki mutta näinä aikoina tarvitaan epätoivoisia menetelmiä.
Uudistus ei millään tavalla eristä vanhoja opiskelijoita uusista, se asettaa vain määriä. Jokaisella on edelleen mahdollisuus.
Meillä ollaan yritetty olla niin tasa-arvoisia kaikessa.
Saa nähdä mitä tästä vielä kehittyy?- Benissimo
Vaan mahtaako tämä uudistus auttaa, jos/kun ongelmana on se, että korkeakouluopinnot ovat jakautuneet yhä selvemmin kahteen tai kolmeen ryhmään arvostuksen ja työllistävyyden perusteella? Vai onko niin, että lääkiksen, oikiksen jne. hakupaineet eivät helpota, koska nykytilanteessa näihin hakevat nekin, jotka normaalitilanteessa saattaisivat hakea jonnekin muualle. Muiden korkeakouluopintojen arvostuksen ja työllistävyyden parantaminen saattaisi auttaa enemmän kuin tällainen pakottaminen.
Uudistuksen tarkoituksena on ilmeisesti, että juuri uusien ylioppilaiden asema pääsykokeissa paranisi, mikä taas kasvattaisi opinto-ohjauksen ja toisen asteen opetuksen merkitystä opiskelupaikan valinnassa. Tämä voi olla hyvä asia tai sitten todella huono.
Voi myös olla, ettei uudistus oikeasti paranna niiden uusien ylioppilaidenkaan asemaa. On mahdollista, että uudistuksen jälkeen parhaassa asemassa ovat ne, jotka voivat pitää välivuosia ja hakea useita kertoja ottamatta paikkaa vastaan, esim. miehet, joille asevelvollisuus antaa kätevästi ylimääräistä miettimisaikaa. Tai ne, jotka pääsevät suoraan todistuksella johonkin matemaattis-luonnontieteelliseen koulutukseen ja jotka voivat sen vuoksi osallistua ja panostaa vaikeisiin pääsykokeisiin riskittä. Todistuksen perusteella saatua opiskelupaikkaa ei myöskään tarvitse ottaa heti vastaan, koska sen voi ottaa vastaan sitten myöhemminkin, joten toisilla voi olla pääsykokeissa ensikertalaisasema useana vuonna. Huonoin tilanne on niillä, joilla ei ole mahdollisuutta välivuosiin ja joiden kaikissa hakuvaihtoehdoissa on pääsykoekirjoihin perustuva pääsykoe.
Vaikuttaa pahasti siltä, että koko uudistus on suunniteltu ja toteutettu tunnepohjalta ja olettamusten perusteella. Alkuperäisenä tarkoituksenahan oli suoraan estää toisten korkeakoulututkintojen suorittaminen, mutta kun se ei ollut mahdollista, vatvottiin aikaiseksi tämä nykyinen versio, joka ei käytännössä ehkä muuta mitään ja joka ei myöskään tuo tilanteeseen parannusta. Uudistuksen syynä oli täysin perustelematon oletus, että yliopisto-opintoja suorittaneet saisivat jonkinlaista ylimääräistä etua pääsykokeisiin. En ole nähnyt tälle käsitykselle mitään luotettavia, objektiivisia perusteluja. Valmistelun tuloksena monille on lähinnä ehkä syntynyt käsitys, että toisen korkeakoulututkinnon suorittaminen olisi kaikissa tilanteissa jotenkin erityisen paheksuttavaa. Valmistelu on siis vaikuttanut ihmisten mielipiteisiin, mutta jää nähtäväksi, onko koko uudistuksella mitään muuta vaikutusta. - syytässä
Uudistus tehtiin, koska halutaan suosia uusia ylioppilaita, halutaan ihmiset nuorempina työelämään.
- Benissimo
Aika näyttää, koituuko tämä oikeasti uusien ylioppilaiden hyödyksi. Todennäköisesti ei, jos kilpailu opiskelupaikoista pysyy yhtä kovana. Ihan yhtä hyvin olisi voitu panostaa opiskelijoiden sitouttamiseen pakottamisen sijaan. Sanktiot ja uhat olisi voinut vaikka kohdistaa niihin laitoksiin ja oppiaineisiin, joilla opintoja keskeytetään, jos vaikka opiskelijat siten motivoituisivat jatkamaan aloittamiaan opintoja.
Kun sisäänvalittavista opiskelijoista 75% tulee olemaan ensikertalaisia ja opiskeluoikeus on rajattu 7 vuoteen, johtaa tämä minusta selkeällä aritmetiikalla tulevien valmistuneiden nuorempaan ikään.
En tiedä miten yleistä alan vaihtaminen tai toisen tutkinnon opiskelu on yliopisto- ja korkeakoulutasolla ollut. On kuitenkin sanottava, että varsinkin oikeustieteellinen tutkinto on erittäin hyödyllinen toinen tutkinto. Tällöin henkilö voi helposti perehtyä juuri oman alansa oikeudellisiin kysymyksiin ja ymmärtää ne alakohtaisessa kontekstissa.
Mitä opintojen aloittamiseen tulee, on epäkohtana epäilemättä ollut kilpailu vuosikausia pääsykokeisiin lukeneiden kanssa. Nämä kerta toisensa jälkeen pääsykokeisiin tulevat ovat sinut monien käsitteiden, periaatteiden ja käytäntöjen kanssa, joihin ensikertalaiset ovat vasta törmänneet. Tämä on luonnollisesti antanut heille etua arvostelussa.
Toinen seikka ovat yhteen kouluun sisäänotetut opiskelijat, jotka käyttävät valtaosan ajastaan valmistautumalla toisen koulun pääsykokeisiin, kerta toisensa jälkeen. Tällöin haaskataan yhteiskunnan ja henkilön omia resursseja.
Minusta on kohtuullista ja oikeudenmukaista, että ensikertalaisille on vähimmäissisäänpääsykiintiö. Tosin minusta toisen tutkinnon suorittajillekin voisi olla kiintiö. Loput paikat voitaisiin jakaa jo yhden opiskelupaikan vastaanottaneille, mutta vielä valmistumattomille.- Toivonmenettänyt
No ei tämä nyt ainakaan suosi meitä hirveän vanhoja 30 vuotiaita, jotka olemme opiskeleet surkean ei-työllistävän tutkinnon kuten medianomi. Meidän sukupolvi vetää taas lyhyimmän korren kuten aina. Ihan turha kuvitella että pääsis opiskelemaan toista alaa, joka voisi vaikka työllistää. Me olemme ilmeisesti jo liian vanhoja opiskelemaan ja pelastettaviksi. Kortistoon siis päädymme loppuiäksi. Aika epätoivoinen olo tässä on kun mahdollisuudet nousta suosta ovat aina nihkeät ja kaikki tuntuvat unohtavan että olemme olemassa. Eivät alaa vaihda vain työssäkäyvät vaan nimenomaan myös työttömät.
Ehkä pitäisi vain hypätä kaivoon.- tradenomix
Paha juttu. Jos on menettänyt toivon, ei jaksa lukea pääsykokeisiin ja joku toinen motivoituneempi saman ikäinen tradenomi vie paikan nenän edestä.
- medianomitradenomi_btw
Juu tsemppiä vaan. Itse en hae juuri oikikseen. Ei-ensikertalaisille siis vain 10 aloituspaikkaa hakemassani kohteessa. Montakohan teikäläistä sinnekin mahtaa hakea? 500? 1500? Hyvä että joillakin täällä on vielä ylevät kuvitelmat omista mahdollisuuksistaan. Matikkapäätä kannattaa tradenominkin tosin vähän tsempata.
- mitäss
Ensikertalaiskiintiö on pieni. Tänä vuonna Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen valituista yli 80 % oli ensikertalaisia ilman kiintiötä.
- PoruKalle
Siis kamala poru asiasta, vaikka loppujen lopuksi kiintiöillä ei ole suurtakaan vaikutusta oikkiksen kestohakijoille.
- herääpahvi123
Mikä vitun oikKis?
- kuka10
Muistakaa te ei ensikertalaiset, että uudistuksen päätettäessä LUVATTIIN toisena vuonna taas helpotetaan alanvaihtajien hakumahdollisuutta. Tietty lupaukset tehty rikottavaksi. Mutta kyseisen lupauksen uskoen, 2017 olisi taas enemmän paikkoja myös alanvaihtajille....
- asiaamiettinyt
Ero on käytännössä ensikertalaisten hyväksi vain jotain 0-2 pistettä hakutilanteesta riippuen.
- Marsupilami000
Minä olen nyt keväällä hakemassa, enkä ole ensikertalainen. Kyllähän se aluksi veti mielialaa hieman maahan, kun kuuli tästä uudistuksesta, mutta toisaalta nyt täytyy asennoitua tekemään töitä entistä kovemmin sisäänpääsyn eteen.
- jepajepjep
Ota huomioon, että kyseinen keskusteluketju on alkanut vuonna 2015.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3624359En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831819Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan651560- 441546
En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o291380Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(591341Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka2051335Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej531333Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change81218- 281215