Toisessa ketjussa tuli vastaan kommentti, jonka mukaan teemme Jumalan tahdon koska emme halua joutua kadotukseen.
Jos hieman syvällisemmin ajattelemme tuota, niin tiedämme että me olemme jo ennalta valittuja, kutsuttuja, vanhurskautettuja ja pelastettuja, uskosta eikä teoista.
Raamatun viisaus on monien tiedossa - mutta onko se uskossa sulautunut meihin, vai "esitämmekö" jotakin jota emme oikeasti ole ? Toivon jokaisen ymmärtävän että tämä on tarkoitettu lähinnä jokaiselle ihan itse vastattavaksi, koska meidän ei tule olla tuomareita toisillemme. Siksi emme vastaa tähän kysymykseen veljemme tai siskomme puolesta omaa mielipidettämme hänestä.
Mutta miksi sitten ME teemme oikein - tai minä itse ? Johtuuko se siitä, että:
a) Jumala asettaa ehdot elämälleni ja teen (käskystä) sääntöjen mukaan
b) Pelkään Jumalan hylkäävän minut jos teen asioita Hänen tahtoaan vastaan
c) Rakastan Jumalaa ja lähimmäisiäni niin paljon etten toimi heitä vastaan
d) Pyhä Henki tekee kauttani hyviä asioita (ja minä teen vain pahoja)
e) Jollei tee oikein, ei pelastu
f) Muu, mikä ?
Nämä ehkä nyt vain ajatusten pohjaksi.
Mitä siis arvelette ihmisen todelliseksi motiiviksi tehdä oikein ?
Miksi teemme oikein ?
52
<50
Vastaukset
"Mitä siis arvelette ihmisen todelliseksi motiiviksi tehdä oikein ?"
Arvelen, että yksittäisellä ihmisellä voi olla useampi kuin yksi motiivi ja kenties hän ei edes tiedosta kaikkia motiivejaan. Onhan niitä, jotka tekevät sen minkä tekevät rangaistuksen pelosta (inhimillisen tai jumalallisen) tai sitten palkkion toivossa.- kerettiläinen--
Motiiveja on varmaankin joka lähtöön, mutta itse ajattelisin, että vain oikein tekemällä ihmiset voivat olla todella vilpittömän onnellisia... On tietenkin niitä, jotka ajattelevat, että vahingonilo se on aidoin ilo, mutta voiko pahantahtoinen ihminen olla todella onnellinen? Toisille ilon tuottaminen ja toisten auttaminen tuottaa itsellekin aitoa hyvää mieltä ja kun pystyy iloitsemaan toisten onnistumisista ilman tunnetta, että se on itseltä jotenkin poissa, niin ei tarvitse kärvistellä sellaisten epämiellyttävien tunteiden kuin esimerkiksi kateus kanssa.
Enpä oikein jaksa uskoa, että pahantahtoinen, tahallaan ilkeä ja loukkaavasti käyttäytyvä ihminen olisi onnellinen oikeasti.
Kun tekee hyvää ja toimii oikein saa itsekin kuin sivutuotteena hyvän mielen.
Oikein toimimisen halu on ihmisen luontainen ja synnynnäinen ominaisuus.
Kukapa nyt väärin haluaisi toimia?- kerettiläinen--
>>Oikein toimimisen halu on ihmisen luontainen ja synnynnäinen ominaisuus.<<
Onko todellakin? Minä olen kyllä näkevinäni jo pikkulapsissakin tietynlaista itsekkyyttä...näenköhän väärin...esimerkiksi uhmaikäinen lapsi haluaa kyllä saada tahtonsa läpi muista piittaamatta...
- tätäpäArvelisin
Jos ajattelen, että millaisessa maassa haluaisin elää, ja valtakuntahan yleensä on jotain valtaa kunnioittava, niin lähtisin siitä liikkeelle.
Kun ja koska valtakunta elääkseen oikein, tarvitsee sen sydämen, joka siinä haluaa näin elää, lähtisin siitäkin liikkeelle, eli kyse on silloin rakkaudesta johonkin, eli nyt kaikenkattavaan elämään jossa ei syntyisi pahaa.
Eli olemmekin valintojen kohdassa ja tässä juuri tapahtuu se, että kenen "päässä" se kruunu on.
Näkisin, että elämänatajalla on sananvalta ja siksi tieto yleensä johtaa tekemisiin. Ts. "Johtaja" on tavallaan johtamassa yksin. Kun ja koska Johtajaa nimitän kuninkaaksi, päävastuullinen neuvo, käsky, ohjeet ja määräysvallat on siinä päässä ja sitten tämä "alempi" puoli luonnostaan siten toteuttaa sen hyvän.
Siinä sopii miettiä, että aletaanko pilkkomaan a.b.c.d.e jne. ja kuin koira veräjällä katselisi, mistä raosta pääsisi livahtamaan johonkin, ei toimi.
Vaan rakkaus onkin tahdon täyttymys ja tahto onkin sitten itse tämän Kuninkaan kädessä.
Nyt esimerkkinä, kun tämä Paatero poliisista läksi eläkkeelle, hän totesi, että johtaja aika yksin. Siis hallinta kyllä alemmallatasolla toimii automaattisesti ja hakee uomansa, mutta ylätasolla onkin ne isommat mietteet ja siinä on yksin päättämässä, mihin mennään.
Näin se on tuo Herramme valtakunta. Hän päättää ja siksi kirjaanmerkityllä muistiinsanotetulla taivaallisella palvelulla, vanhimmat heittivä kruununsa tuolle valtaistuimelle. Siis kuvannetaan asia, että ymmärrettäisiin hallintavaltaa.
Hän hallitsija päättää ja siksi se sydämestä lähtenyt hyväksyntä, "kruunut" Hänelle toimii rakkauden kautta ja on Hänen valtakuntansa merkki.
Aikoinaan, tämä "rienaaja"- hän halusi sen kruununsa ja päätösvallalle eskonpuumerkin. Ja myös tämäntähden hän halusi Pojan paikalle.
Siitä syntyi valtataiselun syy, koska sille ei ole taivaassa sijaa. Se ei yksinkertaisesti toimi niin. Vain YKSI tekee päätökset.
Näin kohdaltamme tullaankin tähän Uuden Aadamin käsitteisiin Pojassa.
Meidän on synnyttävä siihen Henkeen, jossa -kuuliaisuus- on päivän sana tänäänkin. Kuuliaisuus- Kuninkaalle, Herralle ja Luojalle.
Siksi kohdaltani käytän tässä kuvaajaa, että polvistun Hänen kasvojensa eteen tänään ja julistan Herran kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.
ts. Karitsan askeleissa on hyvä käydä ja hän vetosi meillekin esimerkkinä kirjoituksiin. Eikös meidänkin ole etuoikeutettuna myös Hänessä tehdä sama. Tämä elämä on kokonaisuus tässä. Haluan elämänsyyntakia elää kohdaltani niin, että tämä luotu- eläisi jo nyt sitä ja sen valtakunnan elämän ja Hengen ilmapiiriä. Se luo kaikelle elämälle viisaan pohjan.
Varpulan M - Exadventistiparka
Totuusfriikki toi esille uuden motiivin, "palkkion toivossa". On totta että monessa kohdin meille annetaan ymmärtää että vaelluksemme perusteella meille olisi iankaikkisen elämän lisäksi jokin "palkka" tai "palkkio".
V.aari taas toi esille ainakin uuden "vivahteen" - "oikein toimimisen halun" luontaisena ominaisuutenamme.
Eikö nämä molemmat sitten olisi tulkittava "itsekkyydeksi" ? Sekä palkan etsiminen että oman itsensä luontaisten ominaisuuksien toteuttaminenhan eivät kumpikaan etsi toisen etua ?
TätäpäArvelisin - jos ymmärsin oikein - tuo esiin velvollisuutta noudattaa Kuninkaan tahtoa. Jos puhutaan motiivista noudattaa tätä "velvollisuutta" - voidaan kysyä teemmekö näin siksi että pelkäämme rangaistusta vai siksi että haluamme toimia oikein ?
Entäpä tuo vilpitön rakkaus Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan ? Tarkoitan siis pyyteetöntä rakkautta joka ei etsi omaa etuaan vaan rakkauden kohteen etua. Voiko se olla meille syy tehdä oikein ? - ja toisaalta - pitäisikö sen olla ?Etiikan opinnoistani muistelen, että siellä opetettiin näin: on tehtävä oikein, koska se on oikein, sen itsensä vuoksi eikä palkka tai rangaistus silmien edessä. Palkkiomoraalia tai rangaistuksen pelosta toimimista ei pidetty minkään arvoisena eettisesti.
totuusfriikki7678 kirjoitti:
Etiikan opinnoistani muistelen, että siellä opetettiin näin: on tehtävä oikein, koska se on oikein, sen itsensä vuoksi eikä palkka tai rangaistus silmien edessä. Palkkiomoraalia tai rangaistuksen pelosta toimimista ei pidetty minkään arvoisena eettisesti.
Tuo eettisyyden puhtaus itsekkyydestä on filosofiseti pohjaton suo.
Jotakin ihminen kokee saavansa eettisestä toiminnastaan joka tapauksessa. Ainakin tuntee toimineensa oikein ja hyvin.
Jotakuinkin kaikissa uskonnoissa on jollakin tavoin esitetty, että oikein tekemisestä seuraa hyvää myös itselle.
Oman itsen laiminlyönti johtaa helposti siihen, että ei pysty auttamaan tai tekemään hyvää muillekaan.
Muotoilu "rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" on taitavasti tehty.v.aari:"Muotoilu "rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" on taitavasti tehty."
Jotkut puhuvatkin rakkauden kolmoiskäskystä: rakkaus Jumalaan, lähimmäiseen ja itseensä eli itseäkin on oikeus rakastaa.
"Miksi teemme oikein?"
Oikein tekeminen on hyvin paljon kulttuurisidonnainen käsite. Esim. joissain kulttuureissa moniavioisuus on täysin oikein ja toisissa kulttuureissa laissa kielletty ja määritelty rikokseksi. "Silmä silmästä ja hammas hampaasta" periaate on myös ollut pitkään käytössä monissa kulttuureissa ja on myös vielä tänäänkin osassa maailmaa oikeutettu käytäntö. Meidän kulttuurissamme ko. "oikeutus" on kuitenkin kielletty.
Raamatun satukirjassa tappaminen on myös oikein kun kyse on vääräuskoisista. Raamatussa kerrotaan erään beduiiniheimon silmittömästä raakuudesta, jolla raakuudella oli jumalien siunaus ja joihin julmuuksiin heidän palvomansa jumalakin tarinoiden mukaan osallistui mieluusti- Raamattu
Israelin kansa kävi monia sotia. Usein niihin liittyi suoranainen Jumalan käsky tuhota kansoja (5. Moos. 7:1,2 1. Sam. 15:1-3. Miten tämä sopii yhteen sen kanssa,että Jumala toisaalta kieltää tappamisen 2.Moos.20:13? Eikö Raamatussa mieluummin kehoteta rakastamaan vihollisia Matt. 5:44?
- kerettiläinen--
Raamattu kirjoitti:
Israelin kansa kävi monia sotia. Usein niihin liittyi suoranainen Jumalan käsky tuhota kansoja (5. Moos. 7:1,2 1. Sam. 15:1-3. Miten tämä sopii yhteen sen kanssa,että Jumala toisaalta kieltää tappamisen 2.Moos.20:13? Eikö Raamatussa mieluummin kehoteta rakastamaan vihollisia Matt. 5:44?
Ateistit vetoavat aina siihen, ettei ole mitään todisteita Raamatun historiallisesta luotettavuudesta ja näin minäkin haluaisin uskoa. En esimerkiksi usko siihen, että Lootin vaimo muuttui kirjaimellisesti suolapatsaaksi, vaan se on vertauskuvallista kerrontaa. Minun näkemykseni on, että Raamattu on vertauskuvia täynnä juuri sen vuoksi, että sen tarkoituksena on paljastaa meidän sisimmät ajatuksemme. Jos ihminen on paha, niin hän etsii sieltä kaikki sellaiset todisteet, jotka tukevat hänen pahoja motiivejaan. Hyvä ihminen taas tarttuu kaikkeen siihen, mikä on hyvää. Salomon tuomio on hyvä esimerkki. Jumala antoi Salomolle viisautta ja hän uhkasi halkaista lapsen MIEKALLA kahtia, mutta ei hän sitä todella tarkoittanut, vaan halusi vaan saada selville, kumpi oli lapsen oikea äiti, joka rakasti tätä. Ja tällä tavoin hän onnistui siinä.
Raamatussa myös sanotaan aivan selvästi, että Jumalan Sana on kaksiteräinen miekka joka paljastaa meidän sisimmät ajatuksemme.
Se on sen perimmäinen tehtävä.
Hepr. 4:12
Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
Hepr. 4:12
Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. [Ef. 6:17; Ilm. 1:16] - Exadventistiparka
kerettiläinen-- kirjoitti:
Ateistit vetoavat aina siihen, ettei ole mitään todisteita Raamatun historiallisesta luotettavuudesta ja näin minäkin haluaisin uskoa. En esimerkiksi usko siihen, että Lootin vaimo muuttui kirjaimellisesti suolapatsaaksi, vaan se on vertauskuvallista kerrontaa. Minun näkemykseni on, että Raamattu on vertauskuvia täynnä juuri sen vuoksi, että sen tarkoituksena on paljastaa meidän sisimmät ajatuksemme. Jos ihminen on paha, niin hän etsii sieltä kaikki sellaiset todisteet, jotka tukevat hänen pahoja motiivejaan. Hyvä ihminen taas tarttuu kaikkeen siihen, mikä on hyvää. Salomon tuomio on hyvä esimerkki. Jumala antoi Salomolle viisautta ja hän uhkasi halkaista lapsen MIEKALLA kahtia, mutta ei hän sitä todella tarkoittanut, vaan halusi vaan saada selville, kumpi oli lapsen oikea äiti, joka rakasti tätä. Ja tällä tavoin hän onnistui siinä.
Raamatussa myös sanotaan aivan selvästi, että Jumalan Sana on kaksiteräinen miekka joka paljastaa meidän sisimmät ajatuksemme.
Se on sen perimmäinen tehtävä.
Hepr. 4:12
Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
Hepr. 4:12
Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. [Ef. 6:17; Ilm. 1:16]". Minun näkemykseni on, että Raamattu on vertauskuvia täynnä juuri sen vuoksi, että sen tarkoituksena on paljastaa meidän sisimmät ajatuksemme. Jos ihminen on paha, niin hän etsii sieltä kaikki sellaiset todisteet, jotka tukevat hänen pahoja motiivejaan. Hyvä ihminen taas tarttuu kaikkeen siihen, mikä on hyvää."
Tuo kirjoituksesi herättää kyllä ajatuksia. Mielenkiintoinen näkemys, on totta että monilla kohdilla voi olla tuollainenkin asia takana.
Ongelmaksi muodostuu tietysti se, mihin piirretään raja vertauskuvallisen ja kirjaimellisen välille... - kerettiläinen--
>>Mielenkiintoinen näkemys<<
Ei se ole pelkästään minun näkemykseni, vaan Raamatussahan sanotaan se aivan suoraan Hebr.4:12
>>Ongelmaksi muodostuu tietysti se, mihin piirretään raja vertauskuvallisen ja kirjaimellisen välille...<<
Ongelmahan se on tietenkin vain meille - ei Jumalalle - joten kannattaa miettiä omia MOTIIVEJAAN, miksi tulkitsee/haluaa tulkita jonkin asian juuri tietyllä tavalla, jos on muitakin tulkinnan mahdollisuuksia. Alex puhuu paljon siitä kokonaissanomasta, joten tulkinnan tulisi olla sopusoinnussa kokonaissanoman kanssa...jos siinä on suuria ristiriitaisuuksia, niin silloin tulkinnassa...sekä omassa ajattelussa ja motiiveissa...on jotain pielessä...
Matt.13
10 Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Miksi sinä puhut heille vertauksin?" [Mark. 4:10-12; Luuk. 8:9,10]
11 Jeesus vastasi: "Siksi, että te olette saaneet oppia tuntemaan taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta he eivät. [1. Kor. 2:10; 1. Joh. 2:27]
12 Jolla on, sille annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. [Matt. 25:29; Mark. 4:25; Luuk. 8:18, Luuk. 19:26]
13 Minä puhun heille vertauksin, koska he näkevät eivätkä kuitenkaan näe ja kuulevat eivätkä kuitenkaan kuule eivätkä ymmärrä. [5. Moos. 29:3; Jer. 5:21; Hes. 12:2]
14 Heissä käy toteen tämä Jesajan ennustus: -- Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö. [Jes. 6:9,10 ; Joh. 12:39,40; Ap. t. 28:25-27; Room. 11:8]
15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.
16 "Autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja korvanne, koska ne kuulevat! [Matt. 16:17; Luuk. 10:23,24] Exadventistiparka kirjoitti:
". Minun näkemykseni on, että Raamattu on vertauskuvia täynnä juuri sen vuoksi, että sen tarkoituksena on paljastaa meidän sisimmät ajatuksemme. Jos ihminen on paha, niin hän etsii sieltä kaikki sellaiset todisteet, jotka tukevat hänen pahoja motiivejaan. Hyvä ihminen taas tarttuu kaikkeen siihen, mikä on hyvää."
Tuo kirjoituksesi herättää kyllä ajatuksia. Mielenkiintoinen näkemys, on totta että monilla kohdilla voi olla tuollainenkin asia takana.
Ongelmaksi muodostuu tietysti se, mihin piirretään raja vertauskuvallisen ja kirjaimellisen välille..."Tuo kirjoituksesi herättää kyllä ajatuksia. Mielenkiintoinen näkemys, on totta että monilla kohdilla voi olla tuollainenkin asia takana.
Ongelmaksi muodostuu tietysti se, mihin piirretään raja vertauskuvallisen ja kirjaimellisen välille..."
Tämä on minuakin pohdituttava aihe, mikä kaikki on Raamatussa vertauskuvallista ja mikä pitäisi ottaa kirjaimellisesti. Monihan pitää esim. luomis- ja lankeemuskertomuksia vertauskuvallisina, jopa runoutena. Mutta nytpä eksyn jo avauksen aiheesta.
Jaa-a , että miksi haluan tehdä hyvää ..? tai oikeastaan .. miksi haluan elää oikeudenmukaisuudessa josta rakkaus on osa.. olla osa siitä .. sillä sitä minä oikeastaan haluan - vaikka en siihen aina oikein kykenekään .. Mutta jos pitäisi vastata että miksi minä haluan ... ihan rehellinen vastaus on minun puolestani että minä näen sellaisen elämän oikeastaan ainoaksi todella elämisen arvoiseksi ... näin se on minulle - ilman sen suurempaa analyysiä ... oikeudenmukaisuus ja rakkaus on jotenkin elämän ehto .. ilman niitä ei elämä ei ole hyvää elämää.. ja huono elämä ei ole sen enempää Jumalan tarkoitus ... kuin elämisen väärtti . Iankaikkinen elämä ei ole itse tarkoitus minulle - minä en haluaisi elää ikuisesti elämää jossa pahuudella ja epäoikeudenmukaisuudella olisi pysyvä osuutensa .. siksi on hyvä tietää että meillä on armollinen Jumala ja lunastus johon voi luottaa ja että epäoikeudenmukaisuutta ja rakkaudettomuutta ei kerran enää ole .. sillä jos ei niin olisi - silloin olisi yhtä hyvä kuolla - ja kuolemalla minä tarkoitan elämän loppua.
Minä uskon että ;) : "Det ska vara gott och leva annars kan det kvitta".. noin yksinkertaisesti sanottuna ..
https://www.youtube.com/watch?v=E0Aj37ml8QI&index=17&list=RD2ANz5qjEHO0
alex- sosiaalineneläin
Miksi ateistit tekevät hyvää?
- Exadventistiparka
Tuo on myös mielenkiintoinen kysymys. Tunnen monta ateistia joiden tekemiset ovat lähes esimerkillisiä verratuna monen kristityn vaellukseen.
Siitä voikin nostaa esille kysymyksen: eikö meidän motiivimme tehdä hyvää pitäisi sitten olla korkeammat kuin heidän ? Millä tavoin me olisimme heitä parempia tässä asiassa ?
Vai onko Jeesuksen tunteminen muuttanut meissä ja motiiveissamme yhtään mitään ??? Jos ei, niin sitten meillä lienee syytä itsetutkiskeluun. - sosiaalineneläin
Exadventistiparka kirjoitti:
Tuo on myös mielenkiintoinen kysymys. Tunnen monta ateistia joiden tekemiset ovat lähes esimerkillisiä verratuna monen kristityn vaellukseen.
Siitä voikin nostaa esille kysymyksen: eikö meidän motiivimme tehdä hyvää pitäisi sitten olla korkeammat kuin heidän ? Millä tavoin me olisimme heitä parempia tässä asiassa ?
Vai onko Jeesuksen tunteminen muuttanut meissä ja motiiveissamme yhtään mitään ??? Jos ei, niin sitten meillä lienee syytä itsetutkiskeluun.Niin... hyvän tekemiseen ei tarvitse uskontoa - ei teidän eikä muiden.
Miksi ateistit tekevät hyvää? kysyi "sosiaalieläin" ..
Minä olen varma että jokaisessa meissä on (tai on ainakin ollut) myös jotain "hyvää".
Mistä se sitten johtuu ? siis mikä on sen hyvän "todellinen motiivi" .. Siitä voi olla vaikeampaa olla ihan varma - aina edes omassa itsessään. Onko se esimerkiksi ymmärrystä että itsekin voi paremmin jos on muillekin "hyvä".. tai onko se vaikkapa velvollisuuden tunnetta esimerkiksi perhettään ja varsinkin lapsiaan kohtaan, joka panee meidät toimimaan siten että sitä voi kutsua "hyvän tekemiseksi".
Maailmassa on muutamia ihmisiä (Jeesuksen lisäksi) joiden katsotaan olleen "hyväntekijöitä" - yksi sellainen oli esimerkiksi katolinen "Äiti Teresa" - oikealta nimeltään Agnes Gonxha Bojaxhiu - joka jätti ammattinsa ja eli suuren osan elämästään auttamalla usein lähellä kuolemaansa olevia Kalkutan köyhiä ihmisiä.
Kun/jos ihmiset halustaan tekevät hyvää - en usko että motiivit vaihtelee kovinkaan paljon uskova tai ei .. en usko esimerkiksi että todellinen uskova tekisi hyvää vain saadakseen siitä palkinnoksi iankaikkisen elämän ..
Me teemme hyvää ja se on "hyvä" .. mutta todelliset motiivit ?? Jaa-a ...
alexVrt. 1 Kor 13:1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
13:2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
13:3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta ("Agape" eli "Jumallinen Rakkaus") , ei se minua mitään hyödyttäisi."
.
Vrt. http://otakoppi.webnode.fi/news/jumalallinen-rakkaus-♥-/- sosiaalineneläin
alex.kasi kirjoitti:
Miksi ateistit tekevät hyvää? kysyi "sosiaalieläin" ..
Minä olen varma että jokaisessa meissä on (tai on ainakin ollut) myös jotain "hyvää".
Mistä se sitten johtuu ? siis mikä on sen hyvän "todellinen motiivi" .. Siitä voi olla vaikeampaa olla ihan varma - aina edes omassa itsessään. Onko se esimerkiksi ymmärrystä että itsekin voi paremmin jos on muillekin "hyvä".. tai onko se vaikkapa velvollisuuden tunnetta esimerkiksi perhettään ja varsinkin lapsiaan kohtaan, joka panee meidät toimimaan siten että sitä voi kutsua "hyvän tekemiseksi".
Maailmassa on muutamia ihmisiä (Jeesuksen lisäksi) joiden katsotaan olleen "hyväntekijöitä" - yksi sellainen oli esimerkiksi katolinen "Äiti Teresa" - oikealta nimeltään Agnes Gonxha Bojaxhiu - joka jätti ammattinsa ja eli suuren osan elämästään auttamalla usein lähellä kuolemaansa olevia Kalkutan köyhiä ihmisiä.
Kun/jos ihmiset halustaan tekevät hyvää - en usko että motiivit vaihtelee kovinkaan paljon uskova tai ei .. en usko esimerkiksi että todellinen uskova tekisi hyvää vain saadakseen siitä palkinnoksi iankaikkisen elämän ..
Me teemme hyvää ja se on "hyvä" .. mutta todelliset motiivit ?? Jaa-a ...
alexTuo nimimerkkini "sosiaalineneläin" on jo itsessään yksinkertaisuudessaan vastaus hyvän tekemisen syyksi. En sen enempää jaksa alkaa selittää...
- sosiaalineneläin
sosiaalineneläin kirjoitti:
Tuo nimimerkkini "sosiaalineneläin" on jo itsessään yksinkertaisuudessaan vastaus hyvän tekemisen syyksi. En sen enempää jaksa alkaa selittää...
Emme olisi sosaalisia eläimiä, jos emme tekisi toisillemme hyvää. Siitä on turha mitään jumalallista alkuperää etsiä, koska sitä esiintyy - nisäkkäillä varsinkin hyvin samaistuttavasti - luonnossa paljon. Jotkut yksilöt tekevät enemmän hyvää, jotkut myös pahaa.
sosiaalineneläin kirjoitti:
Emme olisi sosaalisia eläimiä, jos emme tekisi toisillemme hyvää. Siitä on turha mitään jumalallista alkuperää etsiä, koska sitä esiintyy - nisäkkäillä varsinkin hyvin samaistuttavasti - luonnossa paljon. Jotkut yksilöt tekevät enemmän hyvää, jotkut myös pahaa.
Niin "luonnollinen ihminen" on tavallaan kuin eläin eli tekee hyvää juuri "omille lajitovereilleen"... eli juuri tätä "luonnollinen ihminen" tekee, siis hän on hyvä kaikille niille jotka ovat samanlaisia, harrastavat samoja asioita ja ajattelevat usein samalla tavoin...
Tämä "luonnollinen ihminen" näkyy hyvin tälläkin palstalla !
.
Vrt Luuk 6:32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
6:33 Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät.
.
Ja jatkuu....
6:35 Vaan rakastakaa vihollisianne
6:36 Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen.
6:37 Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomitasosiaalineneläin kirjoitti:
Tuo nimimerkkini "sosiaalineneläin" on jo itsessään yksinkertaisuudessaan vastaus hyvän tekemisen syyksi. En sen enempää jaksa alkaa selittää...
Juu, et varmaan jaksa selittää :)) mikä on sekin "hyvä" asia .. siitä olisi nimittäin tullut juuri sitä niin tavallista ateistista selittämistä .. osa totta ja osa puppua ..
alex- sosiaalineneläin
alex.kasi kirjoitti:
Juu, et varmaan jaksa selittää :)) mikä on sekin "hyvä" asia .. siitä olisi nimittäin tullut juuri sitä niin tavallista ateistista selittämistä .. osa totta ja osa puppua ..
alexKysymyksessä oli miksi teemme hyvää, ei mikä on hyvää. Toisen hyvä ei välttämättä ole toisen mielestä hyvä.
- Exadventistiparka
sosiaalineneläin kirjoitti:
Kysymyksessä oli miksi teemme hyvää, ei mikä on hyvää. Toisen hyvä ei välttämättä ole toisen mielestä hyvä.
Ei suinkaan - kysymys oli siitä miksi teemme OIKEIN.
Ateistisessa maailmassa tähän ei voi vastata - koska törmätään juuri esittämääsi kysymykseen mikä on oikein - onko se minulle hyvää vai toiselle...
Oikein tekeminen on kuitenkin kristillisyydessä yksiselitteinen. Ei helppo meille ihmisille selittää tai ymmärtääkään - mutta yksiselitteinen kuitenkin - tässä yksi lyhyt määritelmä:
Teemme oikein jos teemme niin kuin Jeesus olisi meidän sijassamme tehnyt.
Esimerkkinä: Kun Jeesus moitti fariseuksia kyykäärmeen sikiöiksi, Hän teki aivan "oikein" - mutta ateistin kannalta Hän olisi tuolloin tehnyt "väärin" - koska ei hyväksynyt eikä suvainnut niitä jotka haluavat toteuttaa vain omaa uskonnollisuuttaan tai omia tarpeitaan... toisaalta Jeesus myös teki "hyvää" koska pyrki samalla herättämään noita ihmisiä näkemään oman uskonsa vääristymät sekä myös varottamaan muita kristittyjä heidän kaltaisuudestaan - mutta ateistin mielestä teki "pahaa" koska julkisesti solvasi toisia jotka eivät nähneet asioita samoin kuin Hän. - sosiaalineneläin
Exadventistiparka kirjoitti:
Ei suinkaan - kysymys oli siitä miksi teemme OIKEIN.
Ateistisessa maailmassa tähän ei voi vastata - koska törmätään juuri esittämääsi kysymykseen mikä on oikein - onko se minulle hyvää vai toiselle...
Oikein tekeminen on kuitenkin kristillisyydessä yksiselitteinen. Ei helppo meille ihmisille selittää tai ymmärtääkään - mutta yksiselitteinen kuitenkin - tässä yksi lyhyt määritelmä:
Teemme oikein jos teemme niin kuin Jeesus olisi meidän sijassamme tehnyt.
Esimerkkinä: Kun Jeesus moitti fariseuksia kyykäärmeen sikiöiksi, Hän teki aivan "oikein" - mutta ateistin kannalta Hän olisi tuolloin tehnyt "väärin" - koska ei hyväksynyt eikä suvainnut niitä jotka haluavat toteuttaa vain omaa uskonnollisuuttaan tai omia tarpeitaan... toisaalta Jeesus myös teki "hyvää" koska pyrki samalla herättämään noita ihmisiä näkemään oman uskonsa vääristymät sekä myös varottamaan muita kristittyjä heidän kaltaisuudestaan - mutta ateistin mielestä teki "pahaa" koska julkisesti solvasi toisia jotka eivät nähneet asioita samoin kuin Hän.>>Ei suinkaan - kysymys oli siitä miksi teemme OIKEIN.>>
Niinpäs aloituksessa olikin - ekaan kommenttiini laitoin näköjään hyvää.
>>Ateistisessa maailmassa tähän ei voi vastata - koska törmätään juuri esittämääsi kysymykseen mikä on oikein - onko se minulle hyvää vai toiselle...>>
Tietysti voidaan ja joka päivä niin tehdäänkin - seitsemän miljardia ihmistä tekee sen haastavaksi.
Esimerkistäsi:
Minäkin voin noudattaa siis Jeesuksen opetusta ja mennä kaikkien erimieltä olevien pöytään haukkumaan heitä kyykäärmeen sikiöiksi - sekö sinulla on tuossa pointtina? Rauhaa ja rakkautta ei tuolla tavalla maailmaan saada - se kuitenkin lienee lähempänä Jeesuksen kokonaissanomaa.
Saan tulla sinun aamupalapöytääsi haukkumalla tekemään sinun lahkosta varoituksen muille kristityille ja herättämään sinut näkemään uskosi vääristymän. Tuolla esimerkillä eri lahkon(sori en tiedä parempaa sanaa) jäsenet voi juosta surutta jokapäivä huutelemassa toisilleen jokapuolella missä nyt sattuu näkemäänkään. Aivan surkea neuvo, koska teidän uskonne ei ole sen oikeampaa kuin toisenkaan - todistustaakka uupuaa joka uskovalta ja joka uskonnolta. - sosiaalineneläin
Exadventistiparka kirjoitti:
Ei suinkaan - kysymys oli siitä miksi teemme OIKEIN.
Ateistisessa maailmassa tähän ei voi vastata - koska törmätään juuri esittämääsi kysymykseen mikä on oikein - onko se minulle hyvää vai toiselle...
Oikein tekeminen on kuitenkin kristillisyydessä yksiselitteinen. Ei helppo meille ihmisille selittää tai ymmärtääkään - mutta yksiselitteinen kuitenkin - tässä yksi lyhyt määritelmä:
Teemme oikein jos teemme niin kuin Jeesus olisi meidän sijassamme tehnyt.
Esimerkkinä: Kun Jeesus moitti fariseuksia kyykäärmeen sikiöiksi, Hän teki aivan "oikein" - mutta ateistin kannalta Hän olisi tuolloin tehnyt "väärin" - koska ei hyväksynyt eikä suvainnut niitä jotka haluavat toteuttaa vain omaa uskonnollisuuttaan tai omia tarpeitaan... toisaalta Jeesus myös teki "hyvää" koska pyrki samalla herättämään noita ihmisiä näkemään oman uskonsa vääristymät sekä myös varottamaan muita kristittyjä heidän kaltaisuudestaan - mutta ateistin mielestä teki "pahaa" koska julkisesti solvasi toisia jotka eivät nähneet asioita samoin kuin Hän.Plus en kääntyisi uskontoon minkä johtohahmo näyttää esimerkkiä haukkumalla erimieltä olevia.
- Exadventistiparka
sosiaalineneläin kirjoitti:
Plus en kääntyisi uskontoon minkä johtohahmo näyttää esimerkkiä haukkumalla erimieltä olevia.
Tuo on sellaisen ihmisen näkemys joka ei ymmärrä Häntä eikä kuka Hän on. Kun ymmärtää Raamattua ja sen kautta sitä mitä Jumala halusi noiden ihmisten tekevän, näkee asian aivan toisin.
Hän ei ollut "johtohahmo", vaan Jumala, jonka sanan nuo fariseukset olivat vääristäneet. Toisaalta, kun opit ymmärtämään Jumalan sanaa, ymmärrät myös että se mitä Hän sanoi ei ollut haukkumista vaan tosiasioiden toteamista.
Se mitä viestissäsi ilmaisit on verrattavissa siihen että 10-vuotias lukee Lorenz-muunnoksista ja toteaa sen jälkeen että ei ikinä enää opettelisi fysiikkaa joka ei ymmärrä että ajan kulku ja kappaleiden dimensiot eivät muutu mihinkään vaikka kulkisi kuinka kovaa.
On asioita joita ei voi ymmärtää jollei niihin pääse ensin "sisään". - sosiaalineneläin
Exadventistiparka kirjoitti:
Tuo on sellaisen ihmisen näkemys joka ei ymmärrä Häntä eikä kuka Hän on. Kun ymmärtää Raamattua ja sen kautta sitä mitä Jumala halusi noiden ihmisten tekevän, näkee asian aivan toisin.
Hän ei ollut "johtohahmo", vaan Jumala, jonka sanan nuo fariseukset olivat vääristäneet. Toisaalta, kun opit ymmärtämään Jumalan sanaa, ymmärrät myös että se mitä Hän sanoi ei ollut haukkumista vaan tosiasioiden toteamista.
Se mitä viestissäsi ilmaisit on verrattavissa siihen että 10-vuotias lukee Lorenz-muunnoksista ja toteaa sen jälkeen että ei ikinä enää opettelisi fysiikkaa joka ei ymmärrä että ajan kulku ja kappaleiden dimensiot eivät muutu mihinkään vaikka kulkisi kuinka kovaa.
On asioita joita ei voi ymmärtää jollei niihin pääse ensin "sisään".Kyllä minä ymmärsin esimerkkisi pointin, se vain ei toimi ilman haukkujan kohottamista jalustalle ja varmuutta oman asian oikeallisuudesta. Voit laittaa esimerkkisi henkilön tilalle jonkun muun kuin Jeesuksen, niin merkitys muuttuu kummasti ja ymmärrät miksi se ei ole jumalattomassa tai usean jumalan maailmassa oikea tai hyvä tapa toimia.
- sosiaalineneläin
sosiaalineneläin kirjoitti:
Kyllä minä ymmärsin esimerkkisi pointin, se vain ei toimi ilman haukkujan kohottamista jalustalle ja varmuutta oman asian oikeallisuudesta. Voit laittaa esimerkkisi henkilön tilalle jonkun muun kuin Jeesuksen, niin merkitys muuttuu kummasti ja ymmärrät miksi se ei ole jumalattomassa tai usean jumalan maailmassa oikea tai hyvä tapa toimia.
Eikä missään asiassa nykypäivänä oikea tai hyvä tapa toimia oli oikeassa tai ei.
- Exadventistiparka
sosiaalineneläin kirjoitti:
Eikä missään asiassa nykypäivänä oikea tai hyvä tapa toimia oli oikeassa tai ei.
Tuossa olemme samaa mieltä. Erona on vain se että Hän on Jumala, Hän meidät tehnyt ja me olemme Hänen omiaan - joten Hänellä on "auktoriteettia" sanoa ääneen se mikä on totuus.
- soiaalineneläin
Exadventistiparka kirjoitti:
Tuossa olemme samaa mieltä. Erona on vain se että Hän on Jumala, Hän meidät tehnyt ja me olemme Hänen omiaan - joten Hänellä on "auktoriteettia" sanoa ääneen se mikä on totuus.
Joten taisit puhua vahingossa ohi suun, kun sanoit aiemmin: "Teemme oikein jos teemme niin kuin Jeesus olisi meidän sijassamme tehnyt.".
sosiaalineneläin kirjoitti:
Kysymyksessä oli miksi teemme hyvää, ei mikä on hyvää. Toisen hyvä ei välttämättä ole toisen mielestä hyvä.
Hyvää on varmaan kaikenlaista - esimerkiksi kohdata lähimmäisensä ilman oman voiton pyydettä.. se on aika hyvä asia .. Puhua totta - oikealla tavalla .. myös ..
Kiinassa on sananparsi joka sanoo: "Mitä et halua ihmisten tekevän sinulla - älä sinäkään tee sitä heille".. aika hyvä .. mutta parempi on "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat..
alexalex: «Kiinassa on sananparsi joka sanoo: "Mitä et halua ihmisten tekevän sinulla - älä sinäkään tee sitä heille".. aika hyvä .. mutta parempi on "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat..»
Nuo molemmat sotkeentuvat housuihinsa ja koomisesti kompastuvat, jos niitä koetellaan hyvillä vastaesimerkeillä. Jotta noilla ohjeilla olisi arvoa, on ymmrrettävä asia laajasti periaatteellisella tasolla ja jättää yksittäisten käytännön tilanteiden ratkaiseminen auki ja tapauskohtaisesti harkittavaksi.
Ihminen tekee hyvää toisille koska siitä on hänelle hyötyä, eli itsekkyys siihen on syynä. Aivan kuten uskovainenkin tekee hyvää kun luulee saavansa jumalaltaan palkinnon ja jos ei tee, saa rangaistuksen, eli itsekkyys.
Mutta asiasta on myös mielenkiintoisia tieteellisiä pohdintoja, joista yksi on tässä:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20130208/urn_nbn_fi_uef-20130208.pdf
>>> Miksi epäitsekkyys kannattaa? Altruismin evolutiivinen kehittyminen >>
Eli eipä siihen jumalia tai mitään uskontoa tarvita, tähänkään.
Eläinmaailma on täynnä käytöstä, joissa eläimen käyttäytymisestä on hyötyä etenkin toisille yksilöille, ei niinkään määrätyllä tavalla käyttäytyvälle yksilölle ja eläimetkin osaavat sen siis ilman jumalia ja niiden koston pelkoa, joten ihminen lienee siinä mielessä eläinlajeista idioottimaisin, tai ainakin osa heistä, että jotkut tarvitsevat hyvän käytöksen selittämiseksi jonkin taikaukon tai jumalan.- sosaalineneläin
>>Ihminen tekee hyvää toisille koska siitä on hänelle hyötyä, eli itsekkyys siihen on syynä. Aivan kuten uskovainenkin tekee hyvää kun luulee saavansa jumalaltaan palkinnon ja jos ei tee, saa rangaistuksen, eli itsekkyys.>>
Totta, epäitsekästä tekoa ei ole olemassa. Luulet vain - Bushmanni ..
Oikeudenmukaisuutta ja rakkautta on olemassa, se on varma ... :) Ihmisten elämä menee usein väärille urille juuri siksi että aletaan ajattelemaan (ja uskomaan) että kaikki kuitenkin loppujen lopuksi on vain itsekkyyttä . Ei se että ihminen hyvää tehdessään voi usein itsekin hyvin tarkoita että hän olisi itsekäs .. se on vain eräänlainen seuraus oikeasta elämästä.
alex- kerettiläinen--
sosaalineneläin kirjoitti:
>>Ihminen tekee hyvää toisille koska siitä on hänelle hyötyä, eli itsekkyys siihen on syynä. Aivan kuten uskovainenkin tekee hyvää kun luulee saavansa jumalaltaan palkinnon ja jos ei tee, saa rangaistuksen, eli itsekkyys.>>
Totta, epäitsekästä tekoa ei ole olemassa.>>Totta, epäitsekästä tekoa ei ole olemassa.<<
Mikähän itsekäs motiivi on niillä lääkäreillä, jotka esimerkiksi Syyriassa auttavat oman henkensä uhalla sodan uhreja? Taitavat olla tosi itsekästä porukkaa...moni vähemmän itsekäs lähtee kalppimaan sieltä... - sosiaalineneläin
kerettiläinen-- kirjoitti:
>>Totta, epäitsekästä tekoa ei ole olemassa.<<
Mikähän itsekäs motiivi on niillä lääkäreillä, jotka esimerkiksi Syyriassa auttavat oman henkensä uhalla sodan uhreja? Taitavat olla tosi itsekästä porukkaa...moni vähemmän itsekäs lähtee kalppimaan sieltä...Saavat saman tuntemuksen kuin me antamalla rahaa hyväntekeväisyyteen ja tekemällä hyödyllistä työtä – voimakkaampana tietysti. Hyviksi ja oikeiksi kokemistaan teoista seuraa hyvä mieli – en tarkoita, että se olisi heidän tietoinen motiivi siellä auttamiseen ja varmasti toivovat ettei heitä siellä tarvittaisi.
kerettiläinen-- kirjoitti:
>>Totta, epäitsekästä tekoa ei ole olemassa.<<
Mikähän itsekäs motiivi on niillä lääkäreillä, jotka esimerkiksi Syyriassa auttavat oman henkensä uhalla sodan uhreja? Taitavat olla tosi itsekästä porukkaa...moni vähemmän itsekäs lähtee kalppimaan sieltä...>>> Mikähän itsekäs motiivi on niillä lääkäreillä, jotka esimerkiksi Syyriassa auttavat oman henkensä uhalla sodan uhreja? Taitavat olla tosi itsekästä porukkaa...moni vähemmän itsekäs lähtee kalppimaan sieltä... >>
He saavat siitä hyvän mielen auttamalla sellaisia, joita muut eivät uskalla auttaa. Itsekäs syy. He kokevat olevansa parempia ja kenties urheampia kuin toiset ihmiset.
Tai muutamat voivat kokea tuollaisen tuovan heille mainetta, jota he voivat myöhemmin hyödyntää.
Toiset taas tekevät sen hakemalla uusia extreme-kokemuksia, joita sota-alueella työskenteleminen aiheuttaa, eli osa ihmisistä kaipaa jännitystä ja jatkuvaa adrenaliinia elämäänsä yms yms yms.
Sinne menemättä jättäminen on myös itsekästä, jos ajattelee oman henkensä olevan tärkeämpi kuin jonkun muun henki.- kerettiläinen--
Joo, kyllä varmaan on sellaisia, jotka tekevät sen noista motiiveista, että kokevat olevansa parempia, urheampia tai uskovat sen tuovan heille mainetta ja kenties niitäkin, jotka hakevat extremeä, mutta onko se aivan MAHDOTON ajatus sinulle, että joku tekisi sen vain siitä syystä, että se on OIKEIN ja haluavat vain auttaa kärsiviä lähimmäisiään, EIVÄTKÄ SILTI KOKISI OLEVANSA PAREMPIA KUIN MUUT... Voisi verrata esimerkiksi siihen, että on erittäin älykkäitä ihmisiä, jotka usein kokevat olevansa parempia kuin muut ("arjalaisia rotuihmisiä") ja pitävät sitä ikään kuin jotenkin "omana" ansionaan ja kohtelevat "alempiarvoisiaan" ja tyhmempiä kanssamatkaajiaan tylysti ja halveksien ja käyttävät älyään vain omien itsekkäiden tarpeidensa tyydyttämiseen, mutta sitten heidän vastakohtanaan on myös sellaisia älykkäitä ihmisiä, jotka ovat nöyriä ja tajuavat, etteivät he ole itse mitenkään voineet vaikuttaa siihen, millaisena ovat syntyneet, vaan se on lahja, jonka he ovat saaneet ja käyttävät sitä pyyteettömästi muiden hyväksi sekä suhtautuvat kaikkiin lähimmäisiinsä, jopa niihin tyhmiin ja yksinkertaisiin, heidän ihmisarvoaan kunnioittaen...tosin he ovat kyllä varmaan vähemmistössä tässä narsistien ja psykopaattien johtamassa maailmassa...
- sosiaalineneläin
kerettiläinen-- kirjoitti:
Joo, kyllä varmaan on sellaisia, jotka tekevät sen noista motiiveista, että kokevat olevansa parempia, urheampia tai uskovat sen tuovan heille mainetta ja kenties niitäkin, jotka hakevat extremeä, mutta onko se aivan MAHDOTON ajatus sinulle, että joku tekisi sen vain siitä syystä, että se on OIKEIN ja haluavat vain auttaa kärsiviä lähimmäisiään, EIVÄTKÄ SILTI KOKISI OLEVANSA PAREMPIA KUIN MUUT... Voisi verrata esimerkiksi siihen, että on erittäin älykkäitä ihmisiä, jotka usein kokevat olevansa parempia kuin muut ("arjalaisia rotuihmisiä") ja pitävät sitä ikään kuin jotenkin "omana" ansionaan ja kohtelevat "alempiarvoisiaan" ja tyhmempiä kanssamatkaajiaan tylysti ja halveksien ja käyttävät älyään vain omien itsekkäiden tarpeidensa tyydyttämiseen, mutta sitten heidän vastakohtanaan on myös sellaisia älykkäitä ihmisiä, jotka ovat nöyriä ja tajuavat, etteivät he ole itse mitenkään voineet vaikuttaa siihen, millaisena ovat syntyneet, vaan se on lahja, jonka he ovat saaneet ja käyttävät sitä pyyteettömästi muiden hyväksi sekä suhtautuvat kaikkiin lähimmäisiinsä, jopa niihin tyhmiin ja yksinkertaisiin, heidän ihmisarvoaan kunnioittaen...tosin he ovat kyllä varmaan vähemmistössä tässä narsistien ja psykopaattien johtamassa maailmassa...
Oikein tekemisestä tulee hyvä mieli, joten se on pohjimmiltaan itsekäs teko.
- kerettiläinen--
Missä sanotaan, että hyvä mieli on itsekästä? Jos sinä saat hyvän mielen siitä, että teet jollekin toiselle hyvää, niin miksi se olisi itsekästä. Jos sinä saat hyvän mielen siitä, että teet toisille pahaa, niin se on itsekästä. Voisi verrata pyyteetön ilo/vahingonilo...
- sosiaalineneläin
kerettiläinen-- kirjoitti:
Missä sanotaan, että hyvä mieli on itsekästä? Jos sinä saat hyvän mielen siitä, että teet jollekin toiselle hyvää, niin miksi se olisi itsekästä. Jos sinä saat hyvän mielen siitä, että teet toisille pahaa, niin se on itsekästä. Voisi verrata pyyteetön ilo/vahingonilo...
>>Missä sanotaan, että hyvä mieli on itsekästä?>>
Ei sitä sellaiseksi mielletäkään, koska se on pohjana kaikelle mitä teemme – kellään ei ole sellaista kokemusta missä se ei olisi pohjana.
Jos joudumme tekemään jotain epämiellyttävää asiaa, niin teemme sen saavuttaaksemme sen mihin se epämiellyttävä asia johtaa, josta saamme sen mielihyvän. Jos mahdollisesti saavutettavan mielihyvän oletettu määrä, ei ylitä siihen vaadittavan tehtävän epämiellyttävyyttä silloin emme tee sitä.
Tahdoksi sitä voi myös kutsua, ei nimen vaihto muuta sen itsekkyyttä – kaiken se tekee itseä varten. - sosiaalineneläin
kerettiläinen-- kirjoitti:
Missä sanotaan, että hyvä mieli on itsekästä? Jos sinä saat hyvän mielen siitä, että teet jollekin toiselle hyvää, niin miksi se olisi itsekästä. Jos sinä saat hyvän mielen siitä, että teet toisille pahaa, niin se on itsekästä. Voisi verrata pyyteetön ilo/vahingonilo...
>>Jos sinä saat hyvän mielen siitä, että teet jollekin toiselle hyvää, niin miksi se olisi itsekästä. Jos sinä saat hyvän mielen siitä, että teet toisille pahaa, niin se on itsekästä.>>
Hyvä pointti. Itsekkyys itseäsi kohtaan on sama kummassakin – ulkoapäin eri. Tietoisesti et pysty tekemään muita kuin itseäsi eniten miellyttäviä ratkaisuja – huomioon ottaen matkalla mahdollisesti olevia epämiellyttäviä tekoja, jotka saattavat tehdä hyvää jollekin.
- elettyennenkin
yksilölle ja eläimetkin osaavat sen siis ilman jumalia
Taas yksi itsestäänselvyys vain siksi että ei ole mahdollista ymmärtää eläimen jumaluutta, "tiedetään"??? mitä eläin ajattelee???
Tietenkin tiedät ettet tiedä eläimen ajatuksia. Tämä nyt vain hyvän keskustelun kommenttina.
Samoin yleistetään yksilön teko joksikin oman mielen mukaiseksi vain siksi kun ensin on selvitetty onko hän "uskovainen" vai "ateisti"
Minusta rakastaminen on ennen kaikkea itsensä rakastamista joka esiintyy "hyvän" tekemisenä. Tiedän mitä rakkaus on rakastamalla itseäni. Tiedän että rakkauteen kuuluu myötäeläminen, pitkäpinnaisuus, armeliaisuus. Tarjoan näitä aina tilaisuuden tullen ja lopulta kumppani hyväksyy minut sellaisena kun olen koska en haasta "riitaa" en korosta erimielisyyttäni vaikka olenkin monissa asioissa toisella kannalla kun hän tai he.
Tietyllä tavalla siis ostan itselleni mielenrauhan ja ilon esittämällä omat näkökantani ilman pakkosyöttöä ilman syyttämistä ja vaatimuksia. Olen siis täysin itsekäs luopumalla vänkäämisestä ja silti joka hetki päätän syönkö kaurapuuroni menenkö töihin ketä äänestän jne... En luovu elämästäni luovun haastamisesta.No, kyllä ihminen voi tuosta halutessaan kasvaa ymmärtämään että kaikki ei ole vain oman edun hakemista.. Se vaatii vain hieman avarampaa katsantoa elämään ..
alexalex.kasi kirjoitti:
No, kyllä ihminen voi tuosta halutessaan kasvaa ymmärtämään että kaikki ei ole vain oman edun hakemista.. Se vaatii vain hieman avarampaa katsantoa elämään ..
alex>> No, kyllä ihminen voi tuosta halutessaan kasvaa ymmärtämään että kaikki ei ole vain oman edun hakemista.. >>
Ei se olekaan oman edun hakemista suoraan, vaan ryhmän edun hakemista.
SIksihän eläimetkin käyttäytyvät toisiaan kohtaan altruistisesti ilman taikaukkoja ja jumalia, kun siitä on etua ryhmälle, ei välttämättä suoraan yksilölle.- elettyennenkin
Ei se olekaan oman edun hakemista suoraan, vaan ryhmän edun hakemista.
Tässäkin on mahdollisuus ymmärtää että uhrautumalla voi saavuttaa jotakin?
Uhrautuminen on mielestäni sairaaloista palkinnon ja huomion kerjäämistä joka ei missään milloinkaan ole hyvän tekemistä kenellekään. Uhrautuja syyllistää kohteensa, aivan kuten tulkinnat ristin kuolemasta olisi merkityksellinen uhrin vuoksi. Ei ole suurempaa väärinkäsitystä. Jeesus ei uhrautunut, hän halusi näyttää ylösnousemuksen mallin ilmestymällä aitona itsenään hirvittävästä kehon raatelemisesta huolimatta. Hän todisti kehon kuoleman merkityksettömyyden
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta
Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri181515- 281305
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka631212Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha111102Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651036Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.271035Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?101026Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan30999Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se6991Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus
YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha1990