Auton akun varmistin.

epätietoineeen

Pitäisi laittaa autoon pistorasia, jossa on virtaa, vaikka avain olisi pois virtalukosta. Mutta haluaisin laittaa väliin jonkun "varmistuslaitteen", joka katkaisee virran, jos on vaarana, että akku tyhjenemässä ja on riski, ettei auto lähde käyntiin enää.

Onko sellaista "laitetta" myynnissä missään? Ja minkä niminen se mahtaa olla?

30

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
      • 1500mm2x58W

        Näppärä vehje.


        Mutta laitan oman kysymyksen tähän, kun palsta ei antanut tehdä uutta avausta.
        Jos kaksiputkisessa loisteputkivalaisemessa on kaksi kuristinta, onko silloin selvä, että toisen putken irrottaminen ei vaikuta toisen putken toimintaan?


      • eitoimitalvella

        kesällä toimii vielä tuollainen mutta talvella varsinkin jos auto on diesel niin ainakaan kovalla pakkasella ei kyllä millään lähes tyhjällä akulla saa moottoria käyntiin.

        varminta olisi laittaa erillinen lyijyhyytelöakku pistoketta varten. akun lataus sitten releen kautta joka yhdistää akun muuhun sähköjärjestelmään moottorin käydessä. releen olisi hyvä kestää vähintään 30-40a virtaa koska lämmin ja tyhjä akku pystyy sitä tuon verran ottamaan. sulakkeet samaa koko luokkaa.

        releen ohjaus vähän autosta riippuen. jos vähän vanhempi auto niin onnistuu suoraan generaattorin d johdosta. uudemmassa autossa jossa generaattori ja kaikki muukin väyläohjattu on ehkä varmempaa käyttää automaattista latausrelettä joka tunnistaa jännitteen nousun.

        tai ohjaus saattaa löytyä jostain esim. jos autossa on jossain varaus asuntovaunun latausvirralle joka kytkeytyy vasta moottorin käydessä niin sieltä.

        virrat päällä pelkästään ei kannata kytkeä akkuja yhteen koska jos starttiakku on vajaa / tyhjä niin polttaa ainakin sulakkeet koska tuosta pikkuakusta meinaa tulla reilummin virtaa.


      • 1500mm2x58W
        1500mm2x58W kirjoitti:

        Näppärä vehje.


        Mutta laitan oman kysymyksen tähän, kun palsta ei antanut tehdä uutta avausta.
        Jos kaksiputkisessa loisteputkivalaisemessa on kaksi kuristinta, onko silloin selvä, että toisen putken irrottaminen ei vaikuta toisen putken toimintaan?

        Lisäkysymys.

        Kpndensaattorikin näyttää olevan tuossa valaisimessa. Mihin valaisin sitä tarvitsee? Ei vaikuta ihan häiriönpoistokonkalta, kun on kymmenen senttiä pitkä ja tuuman vahvuinen jötikkä?
        Mutta varsinainen kysymys on, että valaisin on irrotettu asennuksesta, jossa se on ollut kytkettynä omalla keltavihreällä.
        Vaihtaisin sen nyt johdon päähän, joka on vanhasta asennuksesta, eli vain vaihe ja nolla. Siis tekisin ilman muuta nollauksen valaisimen "sokeripalassa" hyppylangalla, ellei olisi alkanut mietityttää tuo iso konkka.
        Joskus olen ostanut loisteputkivalaisimia, joissa tuo hyppylankakytkentä on ollut uutena jo nollan ja valaisimen rungon välillä. S10 on muuten sytyttimen selventämään edelistä kysymystä. Siihen tosin taisin jo pikakokeilemalla saada vastauksen, kun toinen putki syttyi, kun toisen putken sytytin ei ollut paikallaan?


      • sähvö
        1500mm2x58W kirjoitti:

        Lisäkysymys.

        Kpndensaattorikin näyttää olevan tuossa valaisimessa. Mihin valaisin sitä tarvitsee? Ei vaikuta ihan häiriönpoistokonkalta, kun on kymmenen senttiä pitkä ja tuuman vahvuinen jötikkä?
        Mutta varsinainen kysymys on, että valaisin on irrotettu asennuksesta, jossa se on ollut kytkettynä omalla keltavihreällä.
        Vaihtaisin sen nyt johdon päähän, joka on vanhasta asennuksesta, eli vain vaihe ja nolla. Siis tekisin ilman muuta nollauksen valaisimen "sokeripalassa" hyppylangalla, ellei olisi alkanut mietityttää tuo iso konkka.
        Joskus olen ostanut loisteputkivalaisimia, joissa tuo hyppylankakytkentä on ollut uutena jo nollan ja valaisimen rungon välillä. S10 on muuten sytyttimen selventämään edelistä kysymystä. Siihen tosin taisin jo pikakokeilemalla saada vastauksen, kun toinen putki syttyi, kun toisen putken sytytin ei ollut paikallaan?

        Se on kompensointikonkka eikä vaikuta mitään maadoituksiin. Konkan tarkoituksena on alentaa valaisimen ottamaa näennäisvirtaa jotta saadaan enemmän laitettua valaisimia samaan johtoon ja sulakkeelle.


      • sähvö
        sähvö kirjoitti:

        Se on kompensointikonkka eikä vaikuta mitään maadoituksiin. Konkan tarkoituksena on alentaa valaisimen ottamaa näennäisvirtaa jotta saadaan enemmän laitettua valaisimia samaan johtoon ja sulakkeelle.

        Niin ja jäi vielä sanomatta että se konkka on mitoitettu siten että molemmat putket ovat käytössä. Jos polttaa vain yhtä putkea menee valaisin ylikompensoinnille. Saattaa esiintyä outoa pauketta valokatkaisijassa tms.


      • 1500mm2x58W
        sähvö kirjoitti:

        Niin ja jäi vielä sanomatta että se konkka on mitoitettu siten että molemmat putket ovat käytössä. Jos polttaa vain yhtä putkea menee valaisin ylikompensoinnille. Saattaa esiintyä outoa pauketta valokatkaisijassa tms.

        Onko siitä vaaraa, jos polttaa vain toista putkea?
        Siis tulipalo- tms vaaraa?
        Katkaisijat on myös ajalta ennen muovia. Eli jakorasiat sun muut posliinisia ja johdot metallikuorista putkilankaa (siksikö sitä kutsutaan?). Ajaneet asiansa tähän saakka, mutta ei juuri uskalla mennä johtoja nitkuttelemaan niissä.


      • 1500mm2x58W
        1500mm2x58W kirjoitti:

        Onko siitä vaaraa, jos polttaa vain toista putkea?
        Siis tulipalo- tms vaaraa?
        Katkaisijat on myös ajalta ennen muovia. Eli jakorasiat sun muut posliinisia ja johdot metallikuorista putkilankaa (siksikö sitä kutsutaan?). Ajaneet asiansa tähän saakka, mutta ei juuri uskalla mennä johtoja nitkuttelemaan niissä.

        Hain tietoa itse. Taitaa olla viisainta pitää kumpikin putki kunnossa?
        Vai miten on? Riittääkö, että se konkka on kunnossa, vaikka toinen putki olisi kokonaan irtikin? Nyt haetaan varmaa tietoa!

        http://sfnet.harrastus.elektroniikka.narkive.com/euanxw07/loisteputken-konkka


      • sähvö
        1500mm2x58W kirjoitti:

        Hain tietoa itse. Taitaa olla viisainta pitää kumpikin putki kunnossa?
        Vai miten on? Riittääkö, että se konkka on kunnossa, vaikka toinen putki olisi kokonaan irtikin? Nyt haetaan varmaa tietoa!

        http://sfnet.harrastus.elektroniikka.narkive.com/euanxw07/loisteputken-konkka

        Eipä siitä suoranaisesti mitään vaaraa ole, mutta yksinkertaisinta on ottaa koko konkka pois. Kompensoinnista ei muutaman valaisimen kanssa ole mitään hyötyä.


      • 1500mm2x58W
        sähvö kirjoitti:

        Eipä siitä suoranaisesti mitään vaaraa ole, mutta yksinkertaisinta on ottaa koko konkka pois. Kompensoinnista ei muutaman valaisimen kanssa ole mitään hyötyä.

        Jos otan konkan pois ja poltan vain yhtä putkea, silloinko ei katkaisijat pauku yms ja kaikki on ihan ok ja turvallista???? Alle kymmenen loisteputkivalaisinta on talossa. Muissa ei moista kondensaattoria ole, häikkäkonkka kyllä.


      • 1500mm2x58W
        sähvö kirjoitti:

        Eipä siitä suoranaisesti mitään vaaraa ole, mutta yksinkertaisinta on ottaa koko konkka pois. Kompensoinnista ei muutaman valaisimen kanssa ole mitään hyötyä.

        Yksinkertaista varmaan ottaa konkka pois, mutta...???

        "eikös loistehon kompensointi ja
        häiriönpoisto liity tietyssä mielessä toisiinsa? Reaktiiviset kuormat, eli
        tässä tapauksessa se kuristin pukkaa ( tai ainakin yrittää....) virran
        katkaisuhetkellä verkkoon sisältäämäänsä energiaa. Mutta jos siinä on
        rinnnalla kompensointikonkka jolloin kuristimen induktiivinen reaktanssi
        kuomoutuu konkan kapasitiivisella reaktanssilla ja ko. LC-piirin cos fii
        menee lähemmäksi nollaa jolloin kuorman reaktiivinen osuus pienenee
        vähentäen kipunointia virran katkaisuhetkellä.
        "


        Mainitsemassani valaisimessa ei ole erikseen häiriönpoistokonkkaa.

        Jopas tästä nyt tuli ongelma, täytynee kysyä huomenna oikeilta sähkäreiltä.


      • sähvö
        1500mm2x58W kirjoitti:

        Yksinkertaista varmaan ottaa konkka pois, mutta...???

        "eikös loistehon kompensointi ja
        häiriönpoisto liity tietyssä mielessä toisiinsa? Reaktiiviset kuormat, eli
        tässä tapauksessa se kuristin pukkaa ( tai ainakin yrittää....) virran
        katkaisuhetkellä verkkoon sisältäämäänsä energiaa. Mutta jos siinä on
        rinnnalla kompensointikonkka jolloin kuristimen induktiivinen reaktanssi
        kuomoutuu konkan kapasitiivisella reaktanssilla ja ko. LC-piirin cos fii
        menee lähemmäksi nollaa jolloin kuorman reaktiivinen osuus pienenee
        vähentäen kipunointia virran katkaisuhetkellä.
        "


        Mainitsemassani valaisimessa ei ole erikseen häiriönpoistokonkkaa.

        Jopas tästä nyt tuli ongelma, täytynee kysyä huomenna oikeilta sähkäreiltä.

        Häiriönpoistokonkat ovat loistevalaisimissa jo 'menneen talven lumia', niitä ei enää ole uusissa valaisimissa. Ei ole tarvetta enää, kun ei ole käyttössä AM-radioita. Kohta ei ole näitä perinteisiä (kuristin sytytin) loistevalaisimiakaan.


      • Juu_sano
        sähvö kirjoitti:

        Häiriönpoistokonkat ovat loistevalaisimissa jo 'menneen talven lumia', niitä ei enää ole uusissa valaisimissa. Ei ole tarvetta enää, kun ei ole käyttössä AM-radioita. Kohta ei ole näitä perinteisiä (kuristin sytytin) loistevalaisimiakaan.

        Tä?
        Jos loistevalaisimessa elektroninen liitäntälaite niin näin. Vintagevehkeissä vielä x-määrä jarruja. Siis näissä peruspaksuputkivalaisimissa.


      • soittakaaa911

      • soittakaa911
        soittakaaa911 kirjoitti:

        http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288739053556.html


        Kun nettiä selaa, ei kohta uskalla tehdä mitään.

        http://www.sahkoviesti.fi/turvallisuus/vilkkuvissa-loisteputkilampuissa-palovaara.html

        Moistä mä löydän vastaavuustaulukon, jossa kerrotaan, mikä elektroninen sytytin korvaa tuon vaaralliseksi mainitun?
        Mikä korvaa S kympin, mikä S kakkosen jne?
        Seuraavaksi alan selata lääkärikirjaa. Varmaan kaikkien tautien kaikki oireet sopivat minuun. No, sitten voin unohtaa nuo sytytinjutut. Kyllä on elämä turvatonta.


      • 1500mm2x58W
        sähvö kirjoitti:

        Eipä siitä suoranaisesti mitään vaaraa ole, mutta yksinkertaisinta on ottaa koko konkka pois. Kompensoinnista ei muutaman valaisimen kanssa ole mitään hyötyä.

        http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=1059.0

        Tuo kuulostaisi uskottavalta tuo eka kirjoitus.
        Tehtaassa työskennellyt sähkäri myös sanoi, että tehtaan sähkökeskuskessa oli isot konkat loistehon kompensointia varten.
        Eli kyse olisi siis sähkön säästöstä, joka isoissa tehdassaleissa tietysti on merkittävä tekijä?


      • 1500mm2x58W
        1500mm2x58W kirjoitti:

        http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=1059.0

        Tuo kuulostaisi uskottavalta tuo eka kirjoitus.
        Tehtaassa työskennellyt sähkäri myös sanoi, että tehtaan sähkökeskuskessa oli isot konkat loistehon kompensointia varten.
        Eli kyse olisi siis sähkön säästöstä, joka isoissa tehdassaleissa tietysti on merkittävä tekijä?

        "58W/150cm n.8-10uF"


        Tuossa kirjoituksessa mainittiin tuollainen noinarvo konkan koolle.
        Noissa omissa valaisimissa se on 12 µF. Valaisin on siis kahdella 58W putkella/sytyttimellä. kahdella kuristimella ja yhdellä kondensaattorilla.


      • sähvö
        1500mm2x58W kirjoitti:

        http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=1059.0

        Tuo kuulostaisi uskottavalta tuo eka kirjoitus.
        Tehtaassa työskennellyt sähkäri myös sanoi, että tehtaan sähkökeskuskessa oli isot konkat loistehon kompensointia varten.
        Eli kyse olisi siis sähkön säästöstä, joka isoissa tehdassaleissa tietysti on merkittävä tekijä?

        Ei se tehdaskaan sähkön kulutuksessa säästä, ainoastaan sähkölaskuissa, kun 'siivoavat' loistehonsa itse pois.


      • 1500mm2x58W
        sähvö kirjoitti:

        Ei se tehdaskaan sähkön kulutuksessa säästä, ainoastaan sähkölaskuissa, kun 'siivoavat' loistehonsa itse pois.

        Noin taitaa olla, kun oikein sanotaan.

        Asia, joka enää mietityttää, on se, että jos konkka on paikallaan, onko silloin syytä kummankin putken myös olla paikallaan ja ehyitä?


      • sähvö
        1500mm2x58W kirjoitti:

        Noin taitaa olla, kun oikein sanotaan.

        Asia, joka enää mietityttää, on se, että jos konkka on paikallaan, onko silloin syytä kummankin putken myös olla paikallaan ja ehyitä?

        Toisen putken ollessa pois käytöstä on kompensointia yli tarpeen, mutta se tulee hyödyksi talon muiden valaisimien yms. kompensointiin. Jos koko talossa ei ole sillä hetkellä kompensoitavaa, ylimääräinen kapasitiivinen loisteho siirtyy jakeluverkkoon, kompensoiden siellä naapureilta tulevaa iduktiivista loistehoa.


      • 1500mm2x58W
        sähvö kirjoitti:

        Toisen putken ollessa pois käytöstä on kompensointia yli tarpeen, mutta se tulee hyödyksi talon muiden valaisimien yms. kompensointiin. Jos koko talossa ei ole sillä hetkellä kompensoitavaa, ylimääräinen kapasitiivinen loisteho siirtyy jakeluverkkoon, kompensoiden siellä naapureilta tulevaa iduktiivista loistehoa.

        Aiemmin kirjoitit, ettei muutaman valaisimen kanssa kompensoinnista ole mitään hyötyä?


      • sähvö
        1500mm2x58W kirjoitti:

        Aiemmin kirjoitit, ettei muutaman valaisimen kanssa kompensoinnista ole mitään hyötyä?

        Ei siitä nytkään ole mitään taloudellista hyötyä sinulle. Jos sinulla olisi niin pitkä jono noita valaisimia, että joutuisit vahventamaan niiden johtoa ja sulaketta, voisit silloin kompensoinnilla välttää sen. Tällöin voidaan puhua todellisesta hyödystä. Mutta muutaman valaisimen kompensoinnilla, ja varsinkin ylikompensoinnilla hyödytät kyllä sähköyhtiötä - ilmaiseksi.


      • 1500mm2x58W
        sähvö kirjoitti:

        Ei siitä nytkään ole mitään taloudellista hyötyä sinulle. Jos sinulla olisi niin pitkä jono noita valaisimia, että joutuisit vahventamaan niiden johtoa ja sulaketta, voisit silloin kompensoinnilla välttää sen. Tällöin voidaan puhua todellisesta hyödystä. Mutta muutaman valaisimen kompensoinnilla, ja varsinkin ylikompensoinnilla hyödytät kyllä sähköyhtiötä - ilmaiseksi.

        Kerro vielä, kuinka se minulle on tappioksi, jos yhdessä valaisimessa on tuo kyseinen kondensaattori? Vaikka se olisi talon ainoa valaisin?


      • sähvö
        1500mm2x58W kirjoitti:

        Kerro vielä, kuinka se minulle on tappioksi, jos yhdessä valaisimessa on tuo kyseinen kondensaattori? Vaikka se olisi talon ainoa valaisin?

        Vaikka ylikompensointia ei milloinkaan suositella, en näe muuta haittaa tässä tapauksessa kuin valokytkimen suurempi kipinöinti ja myös kuluminen. Kipinöinti kytkimessä lisääntyy yleensä kompensoitaessa, vaikka ei ylikompensoitaiskaan. Itse poistaisin konkan jos polttaisin vain toista putkea.


      • 1500mm2x58W
        sähvö kirjoitti:

        Vaikka ylikompensointia ei milloinkaan suositella, en näe muuta haittaa tässä tapauksessa kuin valokytkimen suurempi kipinöinti ja myös kuluminen. Kipinöinti kytkimessä lisääntyy yleensä kompensoitaessa, vaikka ei ylikompensoitaiskaan. Itse poistaisin konkan jos polttaisin vain toista putkea.

        "Toisen putken ollessa pois käytöstä on kompensointia yli tarpeen, mutta se tulee hyödyksi talon muiden valaisimien yms. kompensointiin."

        Kirjoitit myös noin. Siis, jos minulla on toinen valaisin samassa ryhmässä, tuon mukaan kompensoinnista onkin hyötyä, vaikka vain toinen putki olisi siinä kompensointikonkalla varustetussa valaisimessa käytössä?


        Selitä tarkemmin,mielestäni kumoat omia vastauksiasi toisilla vastauksillasi. Olettaen, että olet sama henkilö tuon nimimerkin takana.


      • sähvö
        1500mm2x58W kirjoitti:

        "Toisen putken ollessa pois käytöstä on kompensointia yli tarpeen, mutta se tulee hyödyksi talon muiden valaisimien yms. kompensointiin."

        Kirjoitit myös noin. Siis, jos minulla on toinen valaisin samassa ryhmässä, tuon mukaan kompensoinnista onkin hyötyä, vaikka vain toinen putki olisi siinä kompensointikonkalla varustetussa valaisimessa käytössä?


        Selitä tarkemmin,mielestäni kumoat omia vastauksiasi toisilla vastauksillasi. Olettaen, että olet sama henkilö tuon nimimerkin takana.

        Riippuu vähän siitä pyritkö ideaaliseen lopputulemaan teknisessä, taloudellisessa, yleismaailmallisessa vai henkisessä mielessä. Se on sinun pähkäiltävä itse keskenäsi.


    • onkonäinyesnot

      Olen nähnyt liikelaitoksista purettuja loisteputkivalaisimia, joissa toisen putken virranrajoitus on kuristimella ja toisen putken virran rajoitus kondensaattorilla. Saattaisi olla kysyjänkin tapauksessa näin?

      • sähvö

        Helppo todeta, onko kuristimia yksi vai kaksi.
        Sinänsä aika pielavetinen kytkentä.


      • 1500mm2x58W

        Ei ole, vaan kuristimia on kaksi.


      • 1500mm2x58W

        Minä olen nähnyt vanhoja loisteputkivalaisimia, joissa ei ollut sytyttimiä ollenkaan.
        Kieltämättä ihmetytti, mutta asensin niitä paikalleen, kun sellainen oli määräys.
        Lamput toimi ja valjeus tuli varastoon, mutta sytyttimiä niissä ei ollut, ei tietenkään myös paikkoja niille.
        Mikä systeemi niissä lienee ollut?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      137
      1926
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1908
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1858
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1640
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1448
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1266
    7. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1160
    9. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1148
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1137
    Aihe