Onko itsemurha itsekästä?

Ihminen on rakennettu niin, että kaikki hänen tekonsa ovat lähtökohtaisesti itsekkäitä. Ihminen on saanut alkunsakin vanhempiensa itsekkäistä syistä, jos muuta väittää niin ei tiedä mistä puhuu tai on jotenkin yksinkertainen.

Voi miten ikävä kuulla :( onhan se tosi itsekästä mut entiiä jaksaako :/ minkä ikäinen siskosi oli?

15-vuotias. Kiitos sulle.:)

Itellä tuli kerran vahingossa toho rannevaltimoo viilettyä ku oli paska olo ja sairaalareissuhan se oli. Kyl mä tässä silti oon. Luulen että oot kuitenki aivan ihana ihminen ja kumppaninkin löytäisit jos et olis noin syrjäytynyt tai masentunut. Ite oon kans vähä syrjäytyny ku tuntuu että mikää ei huvita ja sängystä nousemine tuntuu ylitsepääsemättömälle. Yritä vielä miettiä jos joku asia tai unelma vois tuua iloa sun elämään. :/ alottaja siis vieläki täällä päivystää

Voi sua, lapsihan olet vielä.Etkö voi vanhemmillesi puhua asioista? miksi olet surullinen ja masentunut? Älä tee itsellesi mitään, sulla elämä edessä. Etkö voisi mennä puhumaan psyliatrille pahasta olostasi, saisit tukea ja apua. Nätisti vastasit yhdelle kirjoittajalle ja se kertoo sinusta paljon, olet hyväsydäminen ja lämmin ihminen :) tsemppiä sulle:)!

Älä vähättele, ei se mun mielestä ikää katso koska pahimmalta tuntuu.

Joskus se on nuorempana, joskus vanhempana, itse olisin melkoisen syvästi loukkaantunut jos joku olis tullut sanomaan 21 vuotta sitten, "lapsihan olet vielä". Pahimpia tunnemyrskyjähän silloin käydään, mitkä vanhemmalla iällä osaa käsitellä eri tavalla.

Kysy mieluummin miksi. Aina näihin ajatuksiin on syy, toisille mitätön, toisille tärkeämpi. Eli kumpi siis onkaan itsekkäämpi?

@sinäpienipoloinen;
pahoittelut, luin ensin hieman hätäisesti. Hyvää varmasti tarkoitit ja takerruin ensimmäiseen lauseeseen, oikealla linjalla olet kuitenkin, ja olen pitkälti samaa mieltä, mutta kokemuksesta tiedän, että jo 10 vuotiaasta voi tuntua pahalta jos sanot, että lapsihan olet vielä.

Tottahan se on, mutta aloittaja selvästi ilmaisee itseään paremmin kuin jotkut 50-vuotiaat. Joko trolli tai oikeasti anonyymin juttelun tarpeessa, mitä olisin itsekkin tarvinnut sen reilu 20 vuotta sitten...

Ei vähätellä, trollit on helppo ilmoittaa.

Ja BTW;
tuskin olen oikea henkilö keskustelemaan, enkä välttämättä edes halua keskustella aloittajan kanssa asiasta. Voin kuitenkin vaikka tänne jakaa omia vastaavia kokemuksia.

alottaja kirjoitti:

Itellä tuli kerran vahingossa toho rannevaltimoo viilettyä ku oli paska olo ja sairaalareissuhan se oli. Kyl mä tässä silti oon. Luulen että oot kuitenki aivan ihana ihminen ja kumppaninkin löytäisit jos et olis noin syrjäytynyt tai masentunut. Ite oon kans vähä syrjäytyny ku tuntuu että mikää ei huvita ja sängystä nousemine tuntuu ylitsepääsemättömälle. Yritä vielä miettiä jos joku asia tai unelma vois tuua iloa sun elämään. :/ alottaja siis vieläki täällä päivystää

Lue lisää

Täytyy vielä vastata nimimerkille alottaja vaikka tuleekin vähän myöhään :) Vedin sitten kuitenkin kesällä käsivarren auki mutta valtimo ei mennyt poikki. Nyt tuo pitkä arpi kiristää ja kirvelee jatkuvasti sekä siihen tulee verenpurkaumia jos altistuu hankaukselle, joten aika pitkäkestoinen haittaa tästäkin tuli. Näyttääkin monien mielestä aika kuumottavalta :D
Omassa elämässä ei ole tapahtunut oikeastaan mitään muutoksia paitsi että viinan käyttö on vain lisääntynyt, eli se varmaan verioksennuksien vuoro seuraavana. Viime viikonloppuna meni jotain 2 pitkää lonkeroa, 13 olutta ja 0.7l jallupullo. Eilen tuli otettua vielä viiniäkin ja viina on koko ajan mielessä.

Itsemurhan ajattelua ei tarvitse pelätä ja siitä voi puhua. Hyvä alku kun olet kirjoittanut palstalle. Kuka voisi olla sellainen lähipiirissäsi, jolle voisit avautua? Koulupsykologi? Kuraattori? Opettaja? Kummitäti?... Sitä voi ihan vain sanoa, että olen ajatellut itsemurhaa. Ammatti-ihmiset eivät pelkää kuunnella tämmöisiä asioita. Sitten lähdetään purkamaan elämäntilannetta, löytyy syitä miksi on tämmöisiä ajatuksia ja mikä ahdistaa. Voidaan miettiä keinoja muuttaa jotain niin, että elämä alkaa tuntua helpommalta. Saat kokea välittämistä, opit luottamaan johonkuhun, piakkoin tulet täysi-ikäiseksi ja sinulla on sitten valmiuksia alkaa hallita omaa elämääsi.

Menetin elämänhaluni jossain vaiheessa ja samanlaisia ajatuksia oli. Sain hyvä keskustelukumppanin ja tein suuria muutoksia elämässäni. Kyllä minulla vieläkin on takataskussa se itsemurhakortti ja käytän, jos kerta kaikkiaan maailma romahtaisi, mutta saa olla kyllä melkoinen romahdus ennen kuin sitä tarvitsen. Se on vähän niinkuin korttia pelatessa saisi huonot kortit, eikä viitsi pelata peliä loppuun. Kyllä niitä ässiäkin elämässä tulee jossain muodossa.

Jos et saat sanottua kenellekään niin kopioi täältä sopiva teksti ja anna terveydenhoitajalle tai jollekin yllä mainitulle. Onnistuuko?

Minulla oli vakava masennus nuoruusiässä.
Sitä helvettiä en toivoisi yhdellekään ihmiselle maanpäällä. Itsemurha oli mielessä päivittäin ja olo oli järkyttävän tuskainen.
Oli useampi vuosi etten edes ymmärtänyt mistä oli kyse.Tänä aikana väärässä seurassa haavoitin itseäni ihmisten ymmärtämättömien ohjeiden/puoskaroinnin takia pahasti.
Sitten kun tajusin lopulta mistä oli kyse niin hakeuduin psykoterapioihin.
Olen käynyt yhteensä ainakin 7v yksilöpsykoterapioissa ja lisäksi 3,5v ryhmäpsykoterapian. Vertaistuki on ollut kuitenkin ihan korvaamaton apu, vaikka terapioistakin on ollut paljon apua.
Olen nyt lähelle 50v ja ollut jatkuvasti työelämässä ja saavuttanut keskeisimmät asiat mitä olen halunnutkin. En ole enää masentunut, osaan hankkia itselleni sopivanlaista tukea ja apua aina sitä tarvitessani, minulla on ihanat lapset, mies, työ. Mikään ei ole itsestään selvää, koska lähtökohtani koko aikuiselämään olivat niin surkeat. Haluan muistuttaa kaikille, MASENNUS ON HOIDETTAVISSA OLEVA SAIRAUS!!!!!

Kaikilla ei ole perheenjäseniä jolloin ketään ei kiinnosta kuoletko sinä vai et. Esimerkiksi terveydenhoitoalan ihmisiä ei kiinnosta olemassaolosi yhtään, olet vain yksi potilas ja tapausnumero niiden tuhansien ja tuhansien joukossa. Minä en ole koskaan saanut mt-toimistosta mitään muuta merkittävää hyötyä kuin lääkkeet vaikka olen käynyt siellä jo yli 10 vuotta.
Jotkut oikeasti kuvittelevat vielä tänä päivänä että kun mene ammattilaisen juttusille niin ongelmat häviävät kuin taikaiskusta vaikka se hoito onkin teennäistä paskaa ja ennuste on monissa mielenterveysongelmissa heikko. Masennuskin voi olla kroonista ja tuo onkin varmasti merkittävin itsemurhaan johtava sairaus.

164cmM kirjoitti:

Kaikilla ei ole perheenjäseniä jolloin ketään ei kiinnosta kuoletko sinä vai et. Esimerkiksi terveydenhoitoalan ihmisiä ei kiinnosta olemassaolosi yhtään, olet vain yksi potilas ja tapausnumero niiden tuhansien ja tuhansien joukossa. Minä en ole koskaan saanut mt-toimistosta mitään muuta merkittävää hyötyä kuin lääkkeet vaikka olen käynyt siellä jo yli 10 vuotta.
Jotkut oikeasti kuvittelevat vielä tänä päivänä että kun mene ammattilaisen juttusille niin ongelmat häviävät kuin taikaiskusta vaikka se hoito onkin teennäistä paskaa ja ennuste on monissa mielenterveysongelmissa heikko. Masennuskin voi olla kroonista ja tuo onkin varmasti merkittävin itsemurhaan johtava sairaus.

Lue lisää

"Jotkut oikeasti kuvittelevat vielä tänä päivänä että kun menee ammattilaisen juttusille niin ongelmat häviävät kuin taikaiskusta vakka se hoito onkin teennäistä paskaa ja ennuste on monissa mielenterveysongelmissa heikko."
Jos hoitosi on teennäistä paskaa niin kannattaako?Masennuksen ym muiden mt ongelmien hoitoon on eritavoin kouluttautunutta henkilökuntaa ja kannattaa valita huippuhyin koulutettu tehokasta tutkimusnäyttöön perustuva terapiaan antava henkilö. Terapiassa kyseenalaistetaan sinun masennusta aiheuttavat ajattelutapasi ja se on kovaa psyykkistä työtä.
Älä hellittelenoita masentavia ajatuksiasi vaan hankkiudu rautaisen ammattilaisen hoidettavaksi ja kokeile mitä tapahtuu, sekä vertaistuen piiriin. Olen tuolla edellä kirjoittanut mitä vakavasta mielenterveyden häiriöstä nouseminen omalla kohdallani on vaatinut.
SINÄ OLET ANSAINNUT PARASTA; VAADI SITÄ ITSELLESI.

"Itsemurha on jokaisen oma asia."

Höpsistä.Kyllä se vaan todella kipeästi omaisia koskettaa ja saattaa vaurioittaa useamman sukupolven päähänkin.

Olen omalla kohdallani erittäin onnellinen etten tuota tyhmyyttä koskaan suorittanut, vaikka mieli olisi joskus tehnyt.