Sydän on rikki. Suhde kariutui miehen paniikin takia. Ei halua seurustella, mutta syytä en kunnolla edes tiedä. Pohtii rakastaako liian vähän vai nimenomaan pelästyi vahvoja tunteita... Enään en jaksanut pelleillä.
Te tiedätte sen tunteen... Järki sanoo, että unohda moinen! Tunteet ja ajatukset päässä eivät anna tehdä niin. Pohdit kaikkialla liikkuessasi sitä ihanaa tyyppiä ja taas joku asia oikein muistuttaa hänestä. Se ärsyttää ja tekis mieli karjua, että miks ei muistoja saa vain pyyhittyä pois!! Eikö ole tuttua?
Hävitkää muistot!
Voikurjuus
5
65
Vastaukset
- Px8
Täysin sama tilanne, mutta olen itse mies. Nyt oikeastaan vaan toivon etten olisi ikinä kyseisen naisen kanssa tavannutkaan. Sitä vaan haikailee perään vaikka tietää että todennäköisyys yhteen paluuseen on lähellä nollaa :(
Täällä toinen mies samassa tilanteessa.
Yli vuosi tiivistä seurustelua takana ja yhdessä suunniteltu myös tulevaisuutta. Yhtenä päivänä törmää sitten seinään. Ei halua nähdä, mitään kunnollista selitystä ei saa, vaan selityksenä on "en itsekään tiedä mikä tuli". Kertoo tunteita kuitenkin olevan edelleen, mutta ei halua silti jatkaa, ei edes keskustella siitä voisiko tilannetta jotenkin korjata. Ymmärtäisin edes jotankin, jos olisi ollut riitaa, mutta ei. Kuvittelisi nelikymppisen, toisella kierroksella olevan osaavan hoitaa tälläiset jo fiksummin.
Kuluu useita viikkoja, nähdään kerran ja molemmilla tunteet edelleen voimissaan. Mainitsee, että tulikohan hätiköityä ja tehtyvä virhe? Sovitaan uusi tapaaminen muutaman viikon päähän - joka sitten edellisenä iltana perutaan. Syynä se, että ahdistaa koska tunteita on ja tapaamisen jälkeen olisi sen takia tunteet enemmän sekaisin.
Mulle riitti. Kun tarpeeksi monta kertaa saa näpeilleen, niin tyhmempikin oppii.
Mikä lie paniikki, sitoutumiskammo, toinen mies? Sama se. Vaikka olenkin erittäin pitkäpinnainen niin kaikkea en siedä. Parempi kääntää uusi sivu elämässä!
Paras lääke tähän tautiin on aika - ja uusi romanssi sitten aikanaan.
Voimia myös AP:lle!- Shebroken
Täällä nainen samassa tilanteessa. Mies sai paniikin eikä ollutkaan enää vuoden jälkeen varma mistään. Hän nimenomaan oli se joka halusi ja oli varma. Olo on loukattu ja huijattu. Miten sitä kuvitteleekaan tuntevansa toisen ja sitten tapahtuu täyskäännös... :(
Koitan saada itseäni eteenpäin uskomaan että jossain vielä kulkee se ihminen joka jää ja tahtoo yhtä lailla.
Tsemppiä muille samassa tilanteessa oleville!
- Samajuttu
Juuri tässä kyyneleita kuivailen täysin samasta syystä.. Lauantaina jäähyväiset. Puhelinumerot pois FB-kaveruus pois, hulluna lenkkeilyä, leipomista, töitä jne jne.. vaan ei sitä saa pois valtavaa ikävää toisen luo :(
Sydän on säröillä täälläkin. Tapaat ihmisen josta todella pidät, ja kaikki tuntuu ihan yliluonnolliselta, ja saa kerrankin vastakaikua naiselta. Sitten yhdessä hetkessä kaikki muuttuu, ja kumppani kylmenee ja etääntyy, alkaa vedota menkkoihin, mutta unessani sain vastauksen, joka piti paikkansa. Nainen alkoi kaivata jotain miestä menneisyydestä, ja tylysti ilmoitti ettei pysty ystävyyttä enempään. Aikansa se ottaa päästä yli näiden, mutta seuraavakin partneri teki lähes samoin, joten sydän on rikki monesta kohdasta, ja sitä pohtii, kannattaako särkeä enempää, kun en kerran riitä kenellekään :( Ikävintä on muistot, jotka tulee mieleen paikoista, joissa yhdessä tuli käytyä. Kunpa olisi nappi, jota painamalla pääsisi eroon näistä muistoista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.