Tietokoneen kasaamisohjeet:

Minä kasasin ensimmäisen koneeni tunneissa, vaikka tietysti se ensimmäisellä kerralla jännitti.

Tietokoneen kasaaminen ei todellakaan vaadi mitään juottokolvia tai muuta. Riittää että on ristipäinen ruuvimeisseli ja jos on pienet sakset nippusiteiden katkaisemiseen, niin saa siistimmän paketin.

fdsafdsa kirjoitti:

Minä kasasin ensimmäisen koneeni tunneissa, vaikka tietysti se ensimmäisellä kerralla jännitti.

Tietokoneen kasaaminen ei todellakaan vaadi mitään juottokolvia tai muuta. Riittää että on ristipäinen ruuvimeisseli ja jos on pienet sakset nippusiteiden katkaisemiseen, niin saa siistimmän paketin.

Lue lisää

Taisi mennä 2-3 tuntia. Sitten käyttöjärjestelmän asentaminen ajureineen ja päivityksineen, mutta siinähän ei ole muuta kuin klikkailua ja odottamista. Jos aloittaa päivittämisen illalla, voi jättä koneen päälle yöksi ja aamulla päivitykset on viimeistään asennettu.

fdsafdsa kirjoitti:

Minä kasasin ensimmäisen koneeni tunneissa, vaikka tietysti se ensimmäisellä kerralla jännitti.

Tietokoneen kasaaminen ei todellakaan vaadi mitään juottokolvia tai muuta. Riittää että on ristipäinen ruuvimeisseli ja jos on pienet sakset nippusiteiden katkaisemiseen, niin saa siistimmän paketin.

Lue lisää

Ei se kasaaminen välttämättä paljoa vaadi.

Siinä vaan se juttu, että sitten ku se menee pieleen niin sitten se vasta syökin aikaa. Sekään ei ole mahdotonta, että kiintolevy on yhteensopimaton emolevyn kanssa.

Mutta eihän sillä väliä ole. Sehän kuuluu harrastukseen että ~kaikki on omalla vastuulla.

M-Kar kirjoitti:

Ei se kasaaminen välttämättä paljoa vaadi.

Siinä vaan se juttu, että sitten ku se menee pieleen niin sitten se vasta syökin aikaa. Sekään ei ole mahdotonta, että kiintolevy on yhteensopimaton emolevyn kanssa.

Mutta eihän sillä väliä ole. Sehän kuuluu harrastukseen että ~kaikki on omalla vastuulla.

Lue lisää

Ei mahdotonta, on vain erittäin epätodennäköistä... siis ERITTÄIN EPÄTODENNÄKÖISTÄ.

Yleensä yhteensopivuusongelmia tulee kun yrittää yhdistää aivan eri aikakausien komponentteja toisiinsa. Vaikka vuoden 2012 SSD-levyä vuoden 2005 tietokoneeseen, jolloin ei mitään ssd-levyjä tunnetukaan.

fdsafdsa kirjoitti:

Ei mahdotonta, on vain erittäin epätodennäköistä... siis ERITTÄIN EPÄTODENNÄKÖISTÄ.

Yleensä yhteensopivuusongelmia tulee kun yrittää yhdistää aivan eri aikakausien komponentteja toisiinsa. Vaikka vuoden 2012 SSD-levyä vuoden 2005 tietokoneeseen, jolloin ei mitään ssd-levyjä tunnetukaan.

Lue lisää

Tai sitten se, että kone toimii ja käynnistyy mutta aina vaan kaatuilee satunnaisesti. Kaikki osat ehjiä mutta yhdessä eivät toimi. Siinähän sitten yrittää purkaa kauppaa mutta myyjän ei tarvitse, kun jokainen osa on ehjä.

Sellainen protip että vaikka kasaileekin niin kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Että ostaa vaikka barebonen ja sinne tunkee kiintsarin muistipalikat kun muut on valmiina jos suinkin mahdollista.

M-Kar kirjoitti:

Tai sitten se, että kone toimii ja käynnistyy mutta aina vaan kaatuilee satunnaisesti. Kaikki osat ehjiä mutta yhdessä eivät toimi. Siinähän sitten yrittää purkaa kauppaa mutta myyjän ei tarvitse, kun jokainen osa on ehjä.

Sellainen protip että vaikka kasaileekin niin kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Että ostaa vaikka barebonen ja sinne tunkee kiintsarin muistipalikat kun muut on valmiina jos suinkin mahdollista.

Lue lisää

Luot nyt aivan turhia piruja taivaalle. Erillisosina myytävät komponentit toimivat hyvin yhteen. Ongelmia tulee lähinnä vasta sitten kun alkaa sekoittaa tehdastekoisten merkkikoneiden epästandardeja komponentteja näihin erillisosiin.

On tullut näitä erillisosista kasattuja kasattua >20v. ja ei ole tuollaisia yhteensopimattomuusongelmia eteen juuri tullut. Toki kaikki on mahdollista, mutta silloinkin voi kysyä tietokoneliikkeestä...

"Sellainen protip että vaikka kasaileekin niin kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Että ostaa vaikka barebonen ja sinne tunkee kiintsarin muistipalikat kun muut on valmiina jos suinkin mahdollista."

No ei todellakaan... Barebonet ovat tehdaskasattujen kanssa juuri niitä, mihin on valittu osat halpuuttamisella, ei sen mukaan mitä asiakkaan kannattaa ostaa.

Oikeasti, ei ole ollut tuollaisia ongelmia >20 vuoden kasauskokemuksella, mistä puhut. Kai ne "teoriassa" on mahdollisia, mutta onhan "teoriassa" mahdollista voittaa myös loton päävoitto...

M-Kar kirjoitti:

Tai sitten se, että kone toimii ja käynnistyy mutta aina vaan kaatuilee satunnaisesti. Kaikki osat ehjiä mutta yhdessä eivät toimi. Siinähän sitten yrittää purkaa kauppaa mutta myyjän ei tarvitse, kun jokainen osa on ehjä.

Sellainen protip että vaikka kasaileekin niin kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Että ostaa vaikka barebonen ja sinne tunkee kiintsarin muistipalikat kun muut on valmiina jos suinkin mahdollista.

Lue lisää

"Tai sitten se, että kone toimii ja käynnistyy mutta aina vaan kaatuilee satunnaisesti."

Silloin tietokone on rikki. Ehjä kone ei käyttäydy noin. Haluat ilmeisesti vain herättää jotain väittelyä... :(

fdsafdsa kirjoitti:

Luot nyt aivan turhia piruja taivaalle. Erillisosina myytävät komponentit toimivat hyvin yhteen. Ongelmia tulee lähinnä vasta sitten kun alkaa sekoittaa tehdastekoisten merkkikoneiden epästandardeja komponentteja näihin erillisosiin.

On tullut näitä erillisosista kasattuja kasattua >20v. ja ei ole tuollaisia yhteensopimattomuusongelmia eteen juuri tullut. Toki kaikki on mahdollista, mutta silloinkin voi kysyä tietokoneliikkeestä...

"Sellainen protip että vaikka kasaileekin niin kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Että ostaa vaikka barebonen ja sinne tunkee kiintsarin muistipalikat kun muut on valmiina jos suinkin mahdollista."

No ei todellakaan... Barebonet ovat tehdaskasattujen kanssa juuri niitä, mihin on valittu osat halpuuttamisella, ei sen mukaan mitä asiakkaan kannattaa ostaa.

Oikeasti, ei ole ollut tuollaisia ongelmia >20 vuoden kasauskokemuksella, mistä puhut. Kai ne "teoriassa" on mahdollisia, mutta onhan "teoriassa" mahdollista voittaa myös loton päävoitto...

Lue lisää

Kyllä sitä on kaikennäköistä nähty. On nähty yhteensopivuusongelmia jotka ovat fyysisiä kun näytönohjaimessa liian iso siili, on nähty luokattoman bugisia ajureita ja ties mitä harmia.

Olennainen pointti on se, että jos harrastelee niin siinä VOI tulla ylläriä. Etenkin jos ostaa kaiken halvinta mahdollista missä paljon gigaherziä niin voi olla laadusta pois.

"No ei todellakaan... Barebonet ovat tehdaskasattujen kanssa juuri niitä, mihin on valittu osat halpuuttamisella, ei sen mukaan mitä asiakkaan kannattaa ostaa."

Perustuen mihin? Eiköhän tämä riipu ihan tuotteesta. Massatuotanto ei tarkoita automaattisesti huonoa laatua. Hyvänä esimerkkinä vaikka legendaarinen Fordin T-malli, jossa tietoisesti tehtiin mahdollisimman halpa valmistaa mutta oli silti sen ajan tekniikalla varsin viimeistelty tuote.

Bareboneja on oikeasti vähän kaikkea laatuluokkaa ja itseasiassa monet laadukkaimmista PC:istä ovat helposti juurikin barebonea. Niitähän ne teollisuus PC:t usein ovat jotka on tehty kestämään tärinää, pölyä, lämpöä, kylmää jne. Ei tosiaankaan säästellä senttejä jossain kondensaattoreissa.

"Silloin tietokone on rikki. Ehjä kone ei käyttäydy noin."

Tottakai se on rikki. Jokainen yksittäinen komponentti vaan voi olla täysin ehjä. Ne eivät vaan välttämättä yhdessä toimi luotettavasti.

Aikamoinen sähläri pitää olla, että saa koneen kasaamiseen kulumaan muutaman päivän. Kasaaminen on 2-3 tunnin homma, ja siihen päälle käyttiksen asennus mitä muuta haluaa/tarvitsee asentaa. Aika vähän, enemmänkin pitäisi sanoa, että ei ole tullut vastaan viime vuosina yhteensopimatonta kokonaisuutta. Toista oli, kun ite kasasin ekan oman koneen. Vuosi taisi olla 98. Prossuna oli AMD K6-2 450 MHz, ja emona Epox MVP3 . Näyttiksenä oli joku nVidia Riva TNT2. Tuo kokoonpano oli alkuun oikea säätöpesäke, uusia ajureita ja BIOS päivityksiä tuli todella tiheään. En edes muista montako kertaa asensin Win98:n uusiksi lyhyen ajan sisään. Suurin ongelma tuossa koneessa oli emon VIA MVP3 -piirisarja & nVidia Riva TNT2. Tuollaiseen lähes nolla yhteensopivuudella olevaa komboa ei ole koskaan tuon jälkeen vastaan tullut.

M-Kar kirjoitti:

Kyllä sitä on kaikennäköistä nähty. On nähty yhteensopivuusongelmia jotka ovat fyysisiä kun näytönohjaimessa liian iso siili, on nähty luokattoman bugisia ajureita ja ties mitä harmia.

Olennainen pointti on se, että jos harrastelee niin siinä VOI tulla ylläriä. Etenkin jos ostaa kaiken halvinta mahdollista missä paljon gigaherziä niin voi olla laadusta pois.

"No ei todellakaan... Barebonet ovat tehdaskasattujen kanssa juuri niitä, mihin on valittu osat halpuuttamisella, ei sen mukaan mitä asiakkaan kannattaa ostaa."

Perustuen mihin? Eiköhän tämä riipu ihan tuotteesta. Massatuotanto ei tarkoita automaattisesti huonoa laatua. Hyvänä esimerkkinä vaikka legendaarinen Fordin T-malli, jossa tietoisesti tehtiin mahdollisimman halpa valmistaa mutta oli silti sen ajan tekniikalla varsin viimeistelty tuote.

Bareboneja on oikeasti vähän kaikkea laatuluokkaa ja itseasiassa monet laadukkaimmista PC:istä ovat helposti juurikin barebonea. Niitähän ne teollisuus PC:t usein ovat jotka on tehty kestämään tärinää, pölyä, lämpöä, kylmää jne. Ei tosiaankaan säästellä senttejä jossain kondensaattoreissa.

"Silloin tietokone on rikki. Ehjä kone ei käyttäydy noin."

Tottakai se on rikki. Jokainen yksittäinen komponentti vaan voi olla täysin ehjä. Ne eivät vaan välttämättä yhdessä toimi luotettavasti.

Lue lisää

Barebone koneista haluan pysyä mahdollisimman kaukana. Olihan noita muutamia ihan siedettäviä viritelmiä muutama vuosi sitten Shuttlelta, Epoxilta ja muutamilta muilta valmistajilta. Jos otan tän mun oman kokoonpanon esimerkiksi, mikä on AMD FX-6350 ja siinä CrossFirena 2xHD 7850 Radeonit. Tuskin on olemassa markkinoilla runkoa, mihin nuo osat menisivät. Nykyinenkin kotelo Antec Three Hundred on aikasen täysi. Tai saako tuollaiseen runkoon asennettua oikeasti hiljaisen & tehokkaan jäähdytyksen, esim Noctuan tai vastaavaan? Eipä taida saada.

Jalaa kirjoitti:

Barebone koneista haluan pysyä mahdollisimman kaukana. Olihan noita muutamia ihan siedettäviä viritelmiä muutama vuosi sitten Shuttlelta, Epoxilta ja muutamilta muilta valmistajilta. Jos otan tän mun oman kokoonpanon esimerkiksi, mikä on AMD FX-6350 ja siinä CrossFirena 2xHD 7850 Radeonit. Tuskin on olemassa markkinoilla runkoa, mihin nuo osat menisivät. Nykyinenkin kotelo Antec Three Hundred on aikasen täysi. Tai saako tuollaiseen runkoon asennettua oikeasti hiljaisen & tehokkaan jäähdytyksen, esim Noctuan tai vastaavaan? Eipä taida saada.

Lue lisää

Barebonessa yleensä on valmiina kaikki paitsi muistit, kiintolevy ja käyttis, ei sinne mitään ylimääräisiä tungeta. Barebone koneita saa passiivijäähytteisiäkin jos haluaa oikeasti hiljaisen jäähdytyksen.

M-Kar kirjoitti:

Kyllä sitä on kaikennäköistä nähty. On nähty yhteensopivuusongelmia jotka ovat fyysisiä kun näytönohjaimessa liian iso siili, on nähty luokattoman bugisia ajureita ja ties mitä harmia.

Olennainen pointti on se, että jos harrastelee niin siinä VOI tulla ylläriä. Etenkin jos ostaa kaiken halvinta mahdollista missä paljon gigaherziä niin voi olla laadusta pois.

"No ei todellakaan... Barebonet ovat tehdaskasattujen kanssa juuri niitä, mihin on valittu osat halpuuttamisella, ei sen mukaan mitä asiakkaan kannattaa ostaa."

Perustuen mihin? Eiköhän tämä riipu ihan tuotteesta. Massatuotanto ei tarkoita automaattisesti huonoa laatua. Hyvänä esimerkkinä vaikka legendaarinen Fordin T-malli, jossa tietoisesti tehtiin mahdollisimman halpa valmistaa mutta oli silti sen ajan tekniikalla varsin viimeistelty tuote.

Bareboneja on oikeasti vähän kaikkea laatuluokkaa ja itseasiassa monet laadukkaimmista PC:istä ovat helposti juurikin barebonea. Niitähän ne teollisuus PC:t usein ovat jotka on tehty kestämään tärinää, pölyä, lämpöä, kylmää jne. Ei tosiaankaan säästellä senttejä jossain kondensaattoreissa.

"Silloin tietokone on rikki. Ehjä kone ei käyttäydy noin."

Tottakai se on rikki. Jokainen yksittäinen komponentti vaan voi olla täysin ehjä. Ne eivät vaan välttämättä yhdessä toimi luotettavasti.

Lue lisää

"Kyllä sitä on kaikennäköistä nähty. On nähty yhteensopivuusongelmia jotka ovat fyysisiä kun näytönohjaimessa liian iso siili, on nähty luokattoman bugisia ajureita ja ties mitä harmia."

Niin no sinulla näitä varmaan on kun suosittelet ja taisit jopa itse käyttää erikoiskoisia SFF-koteloita. Jos ei osaa valita itse osia, jotka sopivat yhteen, kannattaa kysyä neuvoja vaikka tältä palstalta. Kaiken tuollaisen saa selvitettyä etukäteen ja lopulta aika vähän tuollaisia ongelmia on kun pysytään normaalikokoisissa ATX-koteloissa.

Ajureissa mystisiä yhteensopivuusongelmia ei yleensä ole kun pysytään referenssiajureissa ja erilliskomponenteissa. Sen sijaan tehdastekoisissa koneissa voi olla valmistajien omia virityksiä jotka toimivat vain heidän omilla ajureillaan.

Barebonet kannattaa jättää hyllyyn koska niissä on valittu osat useimmiten pelkästään hinnan mukaan, eli kehno virtalähde, oudon kokoisia koteloita (toki ATX-kokoistakin löytyy), emolevy ja muisti on mikä sattuu ja laadusta ei mitään tietoa.

"Barebone koneita saa passiivijäähytteisiäkin jos haluaa oikeasti hiljaisen jäähdytyksen."

Aivan yhtälailla erillisosista tehdyn voi toteuttaa passiivijäähdytteisesti...

"Massatuotanto ei tarkoita automaattisesti huonoa laatua."

Massatuotannolla on mahdollista tehdä laatua, mutta valitettavasti valmistajat eivät tätä mahdollisuutta useimmiten käytä varsinkaan elektroniikassa/tietokoneissa.

"Tottakai se on rikki. Jokainen yksittäinen komponentti vaan voi olla täysin ehjä. Ne eivät vaan välttämättä yhdessä toimi luotettavasti."

Eipä tällaisia ole kyllä vuosikymmenten saatossa vastaan tullut. Hyvin harvinainen asia.

Mitä tulee siihen, mahtuuko jokin näytönohjain tai jokin jäähdytin johonkin koteloon, sitä voi kysyä täältä tai etsiä tarvittava tieto itse googlella, koska asialliset kotelovalmistajat kertovat kuinka pitkälle näytönohjaimelle tai kuinka korkealle prosessorijäähdyttimelle kotelossa on tilaa. Prosessorijäähdyttimien mahdollisesti peittämistä muisti- tai laajennuspaikoista taas löytää tietoa testeistä ja jälleen niitäkin voi kysyä täältä.

Markkinatalouden hieno puoli on se, että valmistajat suunnittelevat itse osansa niin, ettei niiden kanssa tule ongelmia, koska muuten ne eivät kävisi kaupaksi.

fdsafdsa kirjoitti:

"Kyllä sitä on kaikennäköistä nähty. On nähty yhteensopivuusongelmia jotka ovat fyysisiä kun näytönohjaimessa liian iso siili, on nähty luokattoman bugisia ajureita ja ties mitä harmia."

Niin no sinulla näitä varmaan on kun suosittelet ja taisit jopa itse käyttää erikoiskoisia SFF-koteloita. Jos ei osaa valita itse osia, jotka sopivat yhteen, kannattaa kysyä neuvoja vaikka tältä palstalta. Kaiken tuollaisen saa selvitettyä etukäteen ja lopulta aika vähän tuollaisia ongelmia on kun pysytään normaalikokoisissa ATX-koteloissa.

Ajureissa mystisiä yhteensopivuusongelmia ei yleensä ole kun pysytään referenssiajureissa ja erilliskomponenteissa. Sen sijaan tehdastekoisissa koneissa voi olla valmistajien omia virityksiä jotka toimivat vain heidän omilla ajureillaan.

Barebonet kannattaa jättää hyllyyn koska niissä on valittu osat useimmiten pelkästään hinnan mukaan, eli kehno virtalähde, oudon kokoisia koteloita (toki ATX-kokoistakin löytyy), emolevy ja muisti on mikä sattuu ja laadusta ei mitään tietoa.

"Barebone koneita saa passiivijäähytteisiäkin jos haluaa oikeasti hiljaisen jäähdytyksen."

Aivan yhtälailla erillisosista tehdyn voi toteuttaa passiivijäähdytteisesti...

"Massatuotanto ei tarkoita automaattisesti huonoa laatua."

Massatuotannolla on mahdollista tehdä laatua, mutta valitettavasti valmistajat eivät tätä mahdollisuutta useimmiten käytä varsinkaan elektroniikassa/tietokoneissa.

"Tottakai se on rikki. Jokainen yksittäinen komponentti vaan voi olla täysin ehjä. Ne eivät vaan välttämättä yhdessä toimi luotettavasti."

Eipä tällaisia ole kyllä vuosikymmenten saatossa vastaan tullut. Hyvin harvinainen asia.

Mitä tulee siihen, mahtuuko jokin näytönohjain tai jokin jäähdytin johonkin koteloon, sitä voi kysyä täältä tai etsiä tarvittava tieto itse googlella, koska asialliset kotelovalmistajat kertovat kuinka pitkälle näytönohjaimelle tai kuinka korkealle prosessorijäähdyttimelle kotelossa on tilaa. Prosessorijäähdyttimien mahdollisesti peittämistä muisti- tai laajennuspaikoista taas löytää tietoa testeistä ja jälleen niitäkin voi kysyä täältä.

Markkinatalouden hieno puoli on se, että valmistajat suunnittelevat itse osansa niin, ettei niiden kanssa tule ongelmia, koska muuten ne eivät kävisi kaupaksi.

Lue lisää

"lopulta aika vähän tuollaisia ongelmia on kun pysytään normaalikokoisissa ATX-koteloissa."

ATX-koteloissa minä olen ne fyysiset yhteensopimattomuudet nähny.

"Ajureissa mystisiä yhteensopivuusongelmia ei yleensä ole kun pysytään referenssiajureissa ja erilliskomponenteissa."

Surkeimmat ajurit ikinä mitä olen nähnyt oli Cirrus Logicin virallinen ajuri Windowsille, erilliskomponentissa.

"emolevy ja muisti on mikä sattuu ja laadusta ei mitään tietoa."

Aina voi ostaa teollisuus PC:n.

M-Kar kirjoitti:

"lopulta aika vähän tuollaisia ongelmia on kun pysytään normaalikokoisissa ATX-koteloissa."

ATX-koteloissa minä olen ne fyysiset yhteensopimattomuudet nähny.

"Ajureissa mystisiä yhteensopivuusongelmia ei yleensä ole kun pysytään referenssiajureissa ja erilliskomponenteissa."

Surkeimmat ajurit ikinä mitä olen nähnyt oli Cirrus Logicin virallinen ajuri Windowsille, erilliskomponentissa.

"emolevy ja muisti on mikä sattuu ja laadusta ei mitään tietoa."

Aina voi ostaa teollisuus PC:n.

Lue lisää

"Aina voi ostaa teollisuus PC:n."

Sitten saadaankin hintaa, eikä kuitenkaan välttämättä käytetyn euromäärän mukaista hyötyä kotikäyttöön.

AsusDeluxe kirjoitti:

"Aina voi ostaa teollisuus PC:n."

Sitten saadaankin hintaa, eikä kuitenkaan välttämättä käytetyn euromäärän mukaista hyötyä kotikäyttöön.

Riippuu vähän mitä tarvitsee.

Se että kone vaikka toimii 15v omissa käyttötarkoituksissa on jo aika hyvin käytetyt eurot.

M-Kar kirjoitti:

Riippuu vähän mitä tarvitsee.

Se että kone vaikka toimii 15v omissa käyttötarkoituksissa on jo aika hyvin käytetyt eurot.

Sehän se aina tietysti on, että mihin konetta tarvitsee.

vammane kato youtube

Anonyymi kirjoitti:

vammane kato youtube

"vammane" ikivanhojen viestien kaivelija iski jälleen.

M-Kar kirjoitti:

Tai sitten se, että kone toimii ja käynnistyy mutta aina vaan kaatuilee satunnaisesti. Kaikki osat ehjiä mutta yhdessä eivät toimi. Siinähän sitten yrittää purkaa kauppaa mutta myyjän ei tarvitse, kun jokainen osa on ehjä.

Sellainen protip että vaikka kasaileekin niin kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Että ostaa vaikka barebonen ja sinne tunkee kiintsarin muistipalikat kun muut on valmiina jos suinkin mahdollista.

Lue lisää

Staattinen sähkö vahingoittaa komponentteja aiheuttaa katkoksia niihin ja ne ei päällepäin näy yleensä ilmenevätkin vasta koneen lämmetessä kun kone vain pysähtyy ilman mitään ilmoittamatta. Ei niihin komponenttipakkauksiin turhaan sitä ESD merkintää ole laitettu ja kannattaa perehtyä staattisensähkön merkitykseen, ESD-suojaukseen ja komponenttien vikaantumis jännitteisiin jotka ovat yleensä murto-osa staattisen purkauksen jännitteistä vaikka niitä ei huomaisikaan ne riittävät vaurioittamaan herkempiä komponentteja.

Suojautumiseen on hyvä olla asentaja ESD-alusta ja ESD-ranneke, jos vähänkin enemmän kasailee koneita tai haluaa olla varma, että ei hajoita mitään. Vaatteidenkin tulisi olla mahdollisimman vähän varauksia keräävistä materiaaleista eli ei ainakaan keinokuituja.

"Ei siinä hommassa työssäkäyvältä juurikaan rahaa säästy"

Säästyy se sama summa kuin työttömiltäkin. Jos töitä ei tarvitse tehdä kotona työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin, kyse on ajasta jonka aikana ei ansaitse mitään, joten jos silloin voi tehdä jotain mikä säästää vaikka 70€, niin sitten säästää sen 70€ vaikka palkka työajalta olisi 100€/h. Se on sitten eri asia jos ottaa kesken työpäivän palkatonta vapaata koneen kasaamista varten, mutta kuka niin tekee...

"mutta voi menettää paljonkin aikaa ja rahaa, jos mokaa."

Työssäkäyvälle tietokoneen komponenttien hinta ei ole "paljon" ja jos niistä jonkin hajottaa, hajoaa lähinnä yksi noin kymmenestä osasta jolloin "riski" on rahallisesti n.10% koneen hinnasta. Melkeinpä ainoat osat joita voi rikki saada, on emolevy (50-130€) tai jos on oikein huolimaton eikä noudata yksinkertaisimpiakaan mukana tulevia ohjeita, prosessorin 50-350€. Esimerkiksi lukemalla mitä ketjun aloitukseen prosessorin asentamisesta kirjoitin, prosessori ei hajoa.

Muita osia on suorastaan vaikea hajottaa, ellei päästä kissaa, koiraa tai pikkulasta syömään osia tai pyörimään niissä turkkinsa kanssa.

"Liitännät voivat tuntua aloittelijasta todella tiukoilta ja huonon otteen lipsahtaessa voi tulla vahinkoa. "

Näitä "tiukkoja" juttuja on muistin kiinnittäminen (katsot että muistikampa on oikein päin ja sitten painat niin että muoviklipsu loksahtaa kiinni - kyllä se sen kestää) ja prosessorijäähdyttimen kiinnittäminen tai avaaminen - osta kunnon jäähdytin tai käytä mukana tulevaa jäähdytintä, niin ne eivät nykyään ole kovin tiukkoja. Jotkin halvat kolmannen osapuolen mallit olivat joskus todella tiukkoja, mutta kehitys on kehittynyt.

PC-koneen kasaaminen on paitsi opettavainen asia, se helpottaa myös ymmärtämään mahdollisia vikoja ja huoltamaan/päivittämään konetta. Kun homman on tehnyt kerran, sen tekee jatkossa joka kerta. Totta kai ensimmäinen kerta voi jännittää, mutta turhaan. Se ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä.

fdsafdsa kirjoitti:

"Ei siinä hommassa työssäkäyvältä juurikaan rahaa säästy"

Säästyy se sama summa kuin työttömiltäkin. Jos töitä ei tarvitse tehdä kotona työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin, kyse on ajasta jonka aikana ei ansaitse mitään, joten jos silloin voi tehdä jotain mikä säästää vaikka 70€, niin sitten säästää sen 70€ vaikka palkka työajalta olisi 100€/h. Se on sitten eri asia jos ottaa kesken työpäivän palkatonta vapaata koneen kasaamista varten, mutta kuka niin tekee...

"mutta voi menettää paljonkin aikaa ja rahaa, jos mokaa."

Työssäkäyvälle tietokoneen komponenttien hinta ei ole "paljon" ja jos niistä jonkin hajottaa, hajoaa lähinnä yksi noin kymmenestä osasta jolloin "riski" on rahallisesti n.10% koneen hinnasta. Melkeinpä ainoat osat joita voi rikki saada, on emolevy (50-130€) tai jos on oikein huolimaton eikä noudata yksinkertaisimpiakaan mukana tulevia ohjeita, prosessorin 50-350€. Esimerkiksi lukemalla mitä ketjun aloitukseen prosessorin asentamisesta kirjoitin, prosessori ei hajoa.

Muita osia on suorastaan vaikea hajottaa, ellei päästä kissaa, koiraa tai pikkulasta syömään osia tai pyörimään niissä turkkinsa kanssa.

"Liitännät voivat tuntua aloittelijasta todella tiukoilta ja huonon otteen lipsahtaessa voi tulla vahinkoa. "

Näitä "tiukkoja" juttuja on muistin kiinnittäminen (katsot että muistikampa on oikein päin ja sitten painat niin että muoviklipsu loksahtaa kiinni - kyllä se sen kestää) ja prosessorijäähdyttimen kiinnittäminen tai avaaminen - osta kunnon jäähdytin tai käytä mukana tulevaa jäähdytintä, niin ne eivät nykyään ole kovin tiukkoja. Jotkin halvat kolmannen osapuolen mallit olivat joskus todella tiukkoja, mutta kehitys on kehittynyt.

PC-koneen kasaaminen on paitsi opettavainen asia, se helpottaa myös ymmärtämään mahdollisia vikoja ja huoltamaan/päivittämään konetta. Kun homman on tehnyt kerran, sen tekee jatkossa joka kerta. Totta kai ensimmäinen kerta voi jännittää, mutta turhaan. Se ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä.

Lue lisää

PC:n kasaaminen yllättävän vähän opettaa ja päivityksistä lähes 100% on ohjelmistopäivityksiä. Laitteistosta harvemmin osia vaihdetaan ja sitä olisikin hyvä välttää.

Opettavaisempaa on ostaa valmis tietokoneen rauta mikä varmasti toimii ja kasata käyttämänsä ohjelmat mahdollisimman paljon itse saatavilla olevista valmiista ohjelmistokomponenteista. Esim. asentaa vaikka OpenBSD:n tai FreeBSD:n siihen pohjaksi ja siitä alkaa sitten kasailemaan.

Suurin osa ja se merkittävämpi osa siitä järjestelmästä on ohjelmistoa. Laiteosat ovat melko yhdentekeviä.

M-Kar kirjoitti:

PC:n kasaaminen yllättävän vähän opettaa ja päivityksistä lähes 100% on ohjelmistopäivityksiä. Laitteistosta harvemmin osia vaihdetaan ja sitä olisikin hyvä välttää.

Opettavaisempaa on ostaa valmis tietokoneen rauta mikä varmasti toimii ja kasata käyttämänsä ohjelmat mahdollisimman paljon itse saatavilla olevista valmiista ohjelmistokomponenteista. Esim. asentaa vaikka OpenBSD:n tai FreeBSD:n siihen pohjaksi ja siitä alkaa sitten kasailemaan.

Suurin osa ja se merkittävämpi osa siitä järjestelmästä on ohjelmistoa. Laiteosat ovat melko yhdentekeviä.

Lue lisää

Ei ole laiteosat yhdentekeviä. Tuo on ihan sama kuin väittäisi, että siirtyminen paikasta A paikkaan B sujuu ihan samalla tavalla jollain ikivanhalla ruosteisella Ladalla ja huipputehokkaalla urheiluautolla, jolla voi polttaa kumia joka lähdössä.

M-Kar kirjoitti:

PC:n kasaaminen yllättävän vähän opettaa ja päivityksistä lähes 100% on ohjelmistopäivityksiä. Laitteistosta harvemmin osia vaihdetaan ja sitä olisikin hyvä välttää.

Opettavaisempaa on ostaa valmis tietokoneen rauta mikä varmasti toimii ja kasata käyttämänsä ohjelmat mahdollisimman paljon itse saatavilla olevista valmiista ohjelmistokomponenteista. Esim. asentaa vaikka OpenBSD:n tai FreeBSD:n siihen pohjaksi ja siitä alkaa sitten kasailemaan.

Suurin osa ja se merkittävämpi osa siitä järjestelmästä on ohjelmistoa. Laiteosat ovat melko yhdentekeviä.

Lue lisää

"PC:n kasaaminen yllättävän vähän opettaa ja päivityksistä lähes 100% on ohjelmistopäivityksiä. "

Sinä se änkyröit joka asiasta

Se opettaa kasaamaan koneen, puhdistamaan sen oikein ja huoltamaan koneen ja tämä nyt vaan on hyödyllistä ja rahaa säästävää erityisesti siihen verrattuna, että ostaisi joka kerta kokonaan uuden koneen.

Se että kasaa koneen käyttöjärjestelmän palikoista on myös opettavaista, mutta toisella tavalla. Valitettavasti se käyttöjärjestelmä mikä pelikoneen käyttäjän pitää käyttää, ei ole itse kasattavissa.

v8_murina kirjoitti:

Ei ole laiteosat yhdentekeviä. Tuo on ihan sama kuin väittäisi, että siirtyminen paikasta A paikkaan B sujuu ihan samalla tavalla jollain ikivanhalla ruosteisella Ladalla ja huipputehokkaalla urheiluautolla, jolla voi polttaa kumia joka lähdössä.

Lue lisää

Tuollainen autovertaus ei toimi koska unohdat sen, että ohjelmakomponentteja on paljon enemmän kuin laitekomponentteja. Vertaus olisi ennemmin se, että onko auton vaihdekeppi tärkeämpi kuin loput autosta.

fdsafdsa kirjoitti:

"PC:n kasaaminen yllättävän vähän opettaa ja päivityksistä lähes 100% on ohjelmistopäivityksiä. "

Sinä se änkyröit joka asiasta

Se opettaa kasaamaan koneen, puhdistamaan sen oikein ja huoltamaan koneen ja tämä nyt vaan on hyödyllistä ja rahaa säästävää erityisesti siihen verrattuna, että ostaisi joka kerta kokonaan uuden koneen.

Se että kasaa koneen käyttöjärjestelmän palikoista on myös opettavaista, mutta toisella tavalla. Valitettavasti se käyttöjärjestelmä mikä pelikoneen käyttäjän pitää käyttää, ei ole itse kasattavissa.

Lue lisää

"Se opettaa kasaamaan koneen"

Melko hyödytöntä kun koneet ovat kasvavassa määrin integroitu kokonaisuudessaan emolevylle eikä niissä ole mitään ihmeen kasaamista. Me ei enää eletä 90-luvulla.

"Valitettavasti se käyttöjärjestelmä mikä pelikoneen käyttäjän pitää käyttää, ei ole itse kasattavissa."

Kuka on puhunut missään pelikoneesta? Pelikoneita saa valmiitakin. Koneen kasaaminen on vastaavaa kuin se, että haluaa vaihdella oletusohjelmia. Microsoftin tutkimuksen mukaan, 90% porukasta haluaa mennä oletusohjelmilla. Se 10% vähemmistö sitten haluaa vaihdella ohjelmia, muokkailla, kasailla tietokoneita jne.

M-Kar kirjoitti:

"Se opettaa kasaamaan koneen"

Melko hyödytöntä kun koneet ovat kasvavassa määrin integroitu kokonaisuudessaan emolevylle eikä niissä ole mitään ihmeen kasaamista. Me ei enää eletä 90-luvulla.

"Valitettavasti se käyttöjärjestelmä mikä pelikoneen käyttäjän pitää käyttää, ei ole itse kasattavissa."

Kuka on puhunut missään pelikoneesta? Pelikoneita saa valmiitakin. Koneen kasaaminen on vastaavaa kuin se, että haluaa vaihdella oletusohjelmia. Microsoftin tutkimuksen mukaan, 90% porukasta haluaa mennä oletusohjelmilla. Se 10% vähemmistö sitten haluaa vaihdella ohjelmia, muokkailla, kasailla tietokoneita jne.

Lue lisää

"koneet ovat kasvavassa määrin integroitu kokonaisuudessaan emolevylle"

... mikä on ihan perseestä. Ihan mikä tahansa yksittäinen juttu hajoaa koneesta, niin SER-konttiin vaan, johan sitä oli 2v käytetty. Modulaarisuus tekee laitteista korjattavia, vähentää elektroniikkaromun määrää ja omalta osaltaan pelastaa maailman.

perseestä.on kirjoitti:

"koneet ovat kasvavassa määrin integroitu kokonaisuudessaan emolevylle"

... mikä on ihan perseestä. Ihan mikä tahansa yksittäinen juttu hajoaa koneesta, niin SER-konttiin vaan, johan sitä oli 2v käytetty. Modulaarisuus tekee laitteista korjattavia, vähentää elektroniikkaromun määrää ja omalta osaltaan pelastaa maailman.

Lue lisää

Väärin. Osien määrä vähenee kun ne on integroitu samalle piirille, ja on siis vähemmän hajoavia osia.

M-Kar kirjoitti:

Väärin. Osien määrä vähenee kun ne on integroitu samalle piirille, ja on siis vähemmän hajoavia osia.

Väärin. Nyt siinä yhdessä osassa on enemmän hajoavia asioita, ja se yksi osa on koko koneen hintainen, eli korjaus on järjetöntä, jos takuu ei ole voimassa.

perseestä.on kirjoitti:

Väärin. Nyt siinä yhdessä osassa on enemmän hajoavia asioita, ja se yksi osa on koko koneen hintainen, eli korjaus on järjetöntä, jos takuu ei ole voimassa.

Tietokoneen hinta on suoraan verrannollinen piirien määrään. Integrointiasteen kasvaessa kun koko tekniikka saadaan mahdollisimman pienelle määrälle piirejä, vaikka vain yhdelle, hinta laskee.

Toimintavarmuus myös paranee, sillä ne piirit harvemmin rikkoutuvat. Sen sijaan juotokset, elkot jne. on ne mitä hajoaa.

Todiste: http://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/8308d/Raspberry-Pi-Alustat

Nyky

M-Kar kirjoitti:

Tietokoneen hinta on suoraan verrannollinen piirien määrään. Integrointiasteen kasvaessa kun koko tekniikka saadaan mahdollisimman pienelle määrälle piirejä, vaikka vain yhdelle, hinta laskee.

Toimintavarmuus myös paranee, sillä ne piirit harvemmin rikkoutuvat. Sen sijaan juotokset, elkot jne. on ne mitä hajoaa.

Todiste: http://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/8308d/Raspberry-Pi-Alustat

Nyky

Lue lisää

Ei pyöritä uusimpia pelejä ultra-asetuksilla, joten aivan turha paskavehje. Sopii hikisesti johonkin peruskäyttöön tai muuhun yhtä turhaan.

M-Kar kirjoitti:

Tietokoneen hinta on suoraan verrannollinen piirien määrään. Integrointiasteen kasvaessa kun koko tekniikka saadaan mahdollisimman pienelle määrälle piirejä, vaikka vain yhdelle, hinta laskee.

Toimintavarmuus myös paranee, sillä ne piirit harvemmin rikkoutuvat. Sen sijaan juotokset, elkot jne. on ne mitä hajoaa.

Todiste: http://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/8308d/Raspberry-Pi-Alustat

Nyky

Lue lisää

Aika usein ne ovat liittimet, mitkä hajoavat. Jos ne ovat suoraan emolevyyn juotettuja, niin vitutus on suuri.

raspi.rasputin kirjoitti:

Ei pyöritä uusimpia pelejä ultra-asetuksilla, joten aivan turha paskavehje. Sopii hikisesti johonkin peruskäyttöön tai muuhun yhtä turhaan.

Merkityksetöntä. Edelleenkin piirien määrän väheneminen laskee hintaa ja tuo toimintavarmuutta, ja muutamassa vuodessa ne pelitkin pelataan vähemmällä määrällä piirejä. Nykyään se on marginaalinen poikkeustapaus.

raspi.rasputin kirjoitti:

Aika usein ne ovat liittimet, mitkä hajoavat. Jos ne ovat suoraan emolevyyn juotettuja, niin vitutus on suuri.

Niin, ennen jos oli vaikka 100€ emolevy, 100€ näytönohjain, 100€ levyohjain, 100€ äänikortti, 50€ verkkokortti jne. ja liittimet eri osissa, ja homma mennyt siihen että on pelkkä 100€ emolevy niin ei tuossa erityisesti häviä mitenkään vaikka ne liittimet olisi siinä.

Otetaan nyt esimerkkinä:

- kunnollinen mATX- tai ATX-kotelo
- laadukas riittävän tehokas (esim 550W) virtalähde (tästä ei kannata budjettikoneessakaan tinkiä)
- mahdollisimman uusi perustason laatuemo
- prossuksi vaikka vain i3 boxed
- muistiksi 8Gt tai vaikka vain 4Gt
- mekaaninen kiintolevy
- optinen asema
- käyttis
- näyttistä ei välttämättä edes tarvitse
- kasaus liikkeessä


Paljonko maksaa? Ei montaa sataa, ja tällä tekee kaikki perustason hommat, vaikkei tuosta pelikoneeksi olekaan.

Siitä sitten vähitellen – kun saa haalittua ylimääräistä pikkurahaa – parantelemaan: ostat näyttiksen, lisää muistia, ssd:n (mekaanisen voi jättää toiseksi levyksi), prossun ja siihen paremman jäähyn jne.
Siinähän saa vähitellen oikeinkin hyvän koneen ja hups vaan, tunnet oman koneesi kuin omat taskusi ja osaat rakennella sitä mitenpäin haluat.

Päivityksissä ei välttämättä kannata sylkeä käytetyillekään. Mulla on ehkä ollut järkyttävän hyvä tuuri, mutta kertaakaan en vielä ole ostanut käytettynä toimimatonta tietokonekomponenttia. Uutena kyllä olen vialliseksi osoittautuneita ostanut, mutta jos toimivaan koneeseen asentaa toimimattoman komponentin, niin tietää kyllä mikä osa ei toimi ja palautukseen vaan rikkinäinen.
Näytönohjaimissa etenkin säästää uskomattomasti kun ostaa käytettynä sen viime vuoden mallin sellaiselta, jolla pitää olla aina uusinta uutta. Takuutkin vielä voimassa. Käytettynä ostetut prossutkin ovat mulla aina olleet täysin toimivia.

AsusDeluxe kirjoitti:

Otetaan nyt esimerkkinä:

- kunnollinen mATX- tai ATX-kotelo
- laadukas riittävän tehokas (esim 550W) virtalähde (tästä ei kannata budjettikoneessakaan tinkiä)
- mahdollisimman uusi perustason laatuemo
- prossuksi vaikka vain i3 boxed
- muistiksi 8Gt tai vaikka vain 4Gt
- mekaaninen kiintolevy
- optinen asema
- käyttis
- näyttistä ei välttämättä edes tarvitse
- kasaus liikkeessä


Paljonko maksaa? Ei montaa sataa, ja tällä tekee kaikki perustason hommat, vaikkei tuosta pelikoneeksi olekaan.

Siitä sitten vähitellen – kun saa haalittua ylimääräistä pikkurahaa – parantelemaan: ostat näyttiksen, lisää muistia, ssd:n (mekaanisen voi jättää toiseksi levyksi), prossun ja siihen paremman jäähyn jne.
Siinähän saa vähitellen oikeinkin hyvän koneen ja hups vaan, tunnet oman koneesi kuin omat taskusi ja osaat rakennella sitä mitenpäin haluat.

Päivityksissä ei välttämättä kannata sylkeä käytetyillekään. Mulla on ehkä ollut järkyttävän hyvä tuuri, mutta kertaakaan en vielä ole ostanut käytettynä toimimatonta tietokonekomponenttia. Uutena kyllä olen vialliseksi osoittautuneita ostanut, mutta jos toimivaan koneeseen asentaa toimimattoman komponentin, niin tietää kyllä mikä osa ei toimi ja palautukseen vaan rikkinäinen.
Näytönohjaimissa etenkin säästää uskomattomasti kun ostaa käytettynä sen viime vuoden mallin sellaiselta, jolla pitää olla aina uusinta uutta. Takuutkin vielä voimassa. Käytettynä ostetut prossutkin ovat mulla aina olleet täysin toimivia.

Lue lisää

Tuosta puuttuu käyttöjärjestelmä ja sovellukset.

Se asia mikä on opettavaista on tosiaankin ymmärtää mitkä on standardia ja mitkä ei, ja mihin se vaikuttaa.

Tosiasiassa melkoisen huomattava osa laiteosista on standardoimattomia. Osa on standardoimattomia mutta piirivalmistajat ovat dokumentoineet täysin että ei tule yhteensopivuusongelmia mutta osa taas on sellaisia, joista dokumentointi puuttuu ja yhteensopivuus voi helposti hajota päivityksen yhteydessä kun toimivuus on jonkun salaisesti toimivan binäärimuotoisen ohjelmanpätkän varassa. Sitten kun se menee päivityksessä rikki niin piirivalmistaja voi hieroa nännejään ja myydä uuden, tai päivittää sitä salaista ohjelmanpätkää jos sattuu huvittamaan.

Niinkin tavallinen asia kun grafiikkakiihdytys on laitteistossa standardoimatonta ja standardit on sitä 90-luvun VESA näyttötiloja.

AsusDeluxe kirjoitti:

Otetaan nyt esimerkkinä:

- kunnollinen mATX- tai ATX-kotelo
- laadukas riittävän tehokas (esim 550W) virtalähde (tästä ei kannata budjettikoneessakaan tinkiä)
- mahdollisimman uusi perustason laatuemo
- prossuksi vaikka vain i3 boxed
- muistiksi 8Gt tai vaikka vain 4Gt
- mekaaninen kiintolevy
- optinen asema
- käyttis
- näyttistä ei välttämättä edes tarvitse
- kasaus liikkeessä


Paljonko maksaa? Ei montaa sataa, ja tällä tekee kaikki perustason hommat, vaikkei tuosta pelikoneeksi olekaan.

Siitä sitten vähitellen – kun saa haalittua ylimääräistä pikkurahaa – parantelemaan: ostat näyttiksen, lisää muistia, ssd:n (mekaanisen voi jättää toiseksi levyksi), prossun ja siihen paremman jäähyn jne.
Siinähän saa vähitellen oikeinkin hyvän koneen ja hups vaan, tunnet oman koneesi kuin omat taskusi ja osaat rakennella sitä mitenpäin haluat.

Päivityksissä ei välttämättä kannata sylkeä käytetyillekään. Mulla on ehkä ollut järkyttävän hyvä tuuri, mutta kertaakaan en vielä ole ostanut käytettynä toimimatonta tietokonekomponenttia. Uutena kyllä olen vialliseksi osoittautuneita ostanut, mutta jos toimivaan koneeseen asentaa toimimattoman komponentin, niin tietää kyllä mikä osa ei toimi ja palautukseen vaan rikkinäinen.
Näytönohjaimissa etenkin säästää uskomattomasti kun ostaa käytettynä sen viime vuoden mallin sellaiselta, jolla pitää olla aina uusinta uutta. Takuutkin vielä voimassa. Käytettynä ostetut prossutkin ovat mulla aina olleet täysin toimivia.

Lue lisää

SSD levyn kanssa on tärkeätä, että muistia on tarpeeksi siihen, että ei tarvitse käyttää swappia.

Eli ensiksi pitää lisätä muistia niin paljon, että swapin voi ottaa pois päältä omassa käytössä. Sitten voi vaihtaa mekaanisen levyn SSD:ksi.

Pelikoneessa muistia pitäisi olla 16Gt, mutta Windowskoneissa peruskäyttöön voi riittää 4Gt ihan hyvin.

M-Kar kirjoitti:

SSD levyn kanssa on tärkeätä, että muistia on tarpeeksi siihen, että ei tarvitse käyttää swappia.

Eli ensiksi pitää lisätä muistia niin paljon, että swapin voi ottaa pois päältä omassa käytössä. Sitten voi vaihtaa mekaanisen levyn SSD:ksi.

Pelikoneessa muistia pitäisi olla 16Gt, mutta Windowskoneissa peruskäyttöön voi riittää 4Gt ihan hyvin.

Lue lisää

8Gt riittää enemmän kuin hyvin pelikäyttöön ja kaikkeen muuhun paitsi ehkä videoeditointiin ja swapin voi ottaa pois tälläkin muistimäärällä.

fdsafdsa kirjoitti:

8Gt riittää enemmän kuin hyvin pelikäyttöön ja kaikkeen muuhun paitsi ehkä videoeditointiin ja swapin voi ottaa pois tälläkin muistimäärällä.

Nykyiset raskaimmat pelit ja lähitulevaisuuden pelit optimoidaan 8Gt muistille josta pelille käytetään 5Gt.

Jäisi sitten 3Gt muistia käyttöjärjestelmälle, muille sovelluksille, levyvälimuistille ja jne. Se saattaa mennä tiukalle, varsinkin jos joku yksittäinen raskaampi peli käyttääkin vähän enemmän kuin 5Gt. Parin vuoden takaisille peleille se 8Gt varmasti helposti riittää.

M-Kar kirjoitti:

Tuosta puuttuu käyttöjärjestelmä ja sovellukset.

"Tuosta puuttuu käyttöjärjestelmä ja sovellukset."

Ai sori, mä luulin, että "käyttis" on käyttöjärjestelmä :D Sen kyllä mainitsin.

"Tosiasiassa melkoisen huomattava osa laiteosista on standardoimattomia."

Jostain syystä mulla on sitten aina käynyt ihme nakki kun normaaliosat valmistajien omine ajureineen ovat aina toimineet Windowsin ja Windows-ohjelmien kanssa hyvin yhteen.

Tosta muistista sen verran, että peruskoneessa voi hyvin lähteä jopa ihan neljästä gigasta. Joka tapauksessa silloin jää ainakin kaks muistipaikkaa tyhjäksi, johon voi sitten ostaa vaikka 8x8Gt kun siltä tuntuu.

AsusDeluxe kirjoitti:

"Tuosta puuttuu käyttöjärjestelmä ja sovellukset."

Ai sori, mä luulin, että "käyttis" on käyttöjärjestelmä :D Sen kyllä mainitsin.

"Tosiasiassa melkoisen huomattava osa laiteosista on standardoimattomia."

Jostain syystä mulla on sitten aina käynyt ihme nakki kun normaaliosat valmistajien omine ajureineen ovat aina toimineet Windowsin ja Windows-ohjelmien kanssa hyvin yhteen.

Tosta muistista sen verran, että peruskoneessa voi hyvin lähteä jopa ihan neljästä gigasta. Joka tapauksessa silloin jää ainakin kaks muistipaikkaa tyhjäksi, johon voi sitten ostaa vaikka 8x8Gt kun siltä tuntuu.

Lue lisää

"Jostain syystä mulla on sitten aina käynyt ihme nakki kun normaaliosat valmistajien omine ajureineen ovat aina toimineet Windowsin ja Windows-ohjelmien kanssa hyvin yhteen."

Sinä puhuit standardiosista. Standardiosilla ei ole mitään omia valmistajan ajureita. Eli älä sotke käsitteitä.

Tässä on vähän listaa niistä laitteistostandardeista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_computer_standards#Hardware

Tässä taas diasarja missä kerrotaan kuinka hyvin minkäkin tyyppisiä laitteita on dokumentoitu, että jos standardi löytyy niin onko se laite sitten oikeasti dokumentoitu:

http://www.openbsd.org/papers/brhard2007/mgp00001.html

Asiantuntevat tietokoneiden kasaajat ovat aina suosineet osia jotka ovat mahdollisimman pitkälle standardoituja tai vähintäänkin ovat täysin dokumentoituja. Se varmistaa pitkän, yhteensopivan käyttöiän. Muissa tapauksissa sitten seurataan, että miten pitkään/hyvin valmistaja tukee niitä omia surkeita ajurivirityksiä.

M-Kar kirjoitti:

"Jostain syystä mulla on sitten aina käynyt ihme nakki kun normaaliosat valmistajien omine ajureineen ovat aina toimineet Windowsin ja Windows-ohjelmien kanssa hyvin yhteen."

Sinä puhuit standardiosista. Standardiosilla ei ole mitään omia valmistajan ajureita. Eli älä sotke käsitteitä.

Tässä on vähän listaa niistä laitteistostandardeista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_computer_standards#Hardware

Tässä taas diasarja missä kerrotaan kuinka hyvin minkäkin tyyppisiä laitteita on dokumentoitu, että jos standardi löytyy niin onko se laite sitten oikeasti dokumentoitu:

http://www.openbsd.org/papers/brhard2007/mgp00001.html

Asiantuntevat tietokoneiden kasaajat ovat aina suosineet osia jotka ovat mahdollisimman pitkälle standardoituja tai vähintäänkin ovat täysin dokumentoituja. Se varmistaa pitkän, yhteensopivan käyttöiän. Muissa tapauksissa sitten seurataan, että miten pitkään/hyvin valmistaja tukee niitä omia surkeita ajurivirityksiä.

Lue lisää

"Sinä puhuit standardiosista. Standardiosilla ei ole mitään omia valmistajan ajureita. Eli älä sotke käsitteitä."

ATX on standardi. Kaikkien valmistajien komponentit joissa lukee PCI-E 16 sopivat kaikkiin emolevyihin, joissa lukee PCI-E 16, kaikkien valmistajien muistikammat joissa lukee DDR3 Dimm sopivat muistipaikkoihin emolevyissä, joissa lukee DDR3 Dimm. Eli käytännössä kaikki liitännät ovat sähkömekaanisesti standardeja ja ajurit taas tuovat yhteensopivuuten muilta osin. Jos ajurissa lukee Windows 7/8.1 tuki, niin sitten laite toimii kaikkien koneiden kanssa joissa on Windows 7 tai 8.1

Tästä on aivan turha väitellä. Toki jollain valmistajalla voi käydä moka jossain kohtaa, mutta sellainen on hyvin harvinaista ja osan joka ei ole yhteensopiva, voi vaihtaa toiseen samanhintaiseen tai kalliimpaan liikkeessä - en ole kyllä kertaakaan joutunut näin tekemään.

Ainoa missä voi olla eroja, on prosessorituki, mutta näissäkin tukipuutteet ovat lähinnä silloin jos toinen osa on hyvin uutta mallia ja toinen erittäin vanhaa. Tämänkin voi helposti tarkastaa valmistajan nettisivuilta.

Aivan turha pelotella ihmisiä mystisillä yhteensopimattomuusongelmilla.

fdsafdsa kirjoitti:

"Sinä puhuit standardiosista. Standardiosilla ei ole mitään omia valmistajan ajureita. Eli älä sotke käsitteitä."

ATX on standardi. Kaikkien valmistajien komponentit joissa lukee PCI-E 16 sopivat kaikkiin emolevyihin, joissa lukee PCI-E 16, kaikkien valmistajien muistikammat joissa lukee DDR3 Dimm sopivat muistipaikkoihin emolevyissä, joissa lukee DDR3 Dimm. Eli käytännössä kaikki liitännät ovat sähkömekaanisesti standardeja ja ajurit taas tuovat yhteensopivuuten muilta osin. Jos ajurissa lukee Windows 7/8.1 tuki, niin sitten laite toimii kaikkien koneiden kanssa joissa on Windows 7 tai 8.1

Tästä on aivan turha väitellä. Toki jollain valmistajalla voi käydä moka jossain kohtaa, mutta sellainen on hyvin harvinaista ja osan joka ei ole yhteensopiva, voi vaihtaa toiseen samanhintaiseen tai kalliimpaan liikkeessä - en ole kyllä kertaakaan joutunut näin tekemään.

Ainoa missä voi olla eroja, on prosessorituki, mutta näissäkin tukipuutteet ovat lähinnä silloin jos toinen osa on hyvin uutta mallia ja toinen erittäin vanhaa. Tämänkin voi helposti tarkastaa valmistajan nettisivuilta.

Aivan turha pelotella ihmisiä mystisillä yhteensopimattomuusongelmilla.

Lue lisää

"Jos ajurissa lukee Windows 7/8.1 tuki, niin sitten laite toimii kaikkien koneiden kanssa joissa on Windows 7 tai 8.1"

Sellainen "ajuri" on lähinnä adapteri standardoimattomalle osalle. Rautatason standardeilla siellä olisi yksi ajuri vaikka kaikille maailman näytönohjaimille suoraan siinä Windowsissa ja kaikki näytönohjaimet toimisi. Näin vaan ei ole.

Eli se raudan ja softan välinen rajapinta ei ole standardi. Tällä on merkitystä, sillä viimeiset 25v mitä on noita koneita kasaillut, juuri ne standardoimattomat laitteet tuo sitä harmia. Näitähän on ollut ties mitä PCI väylään tungettuja softamodeemeja, 3G mokkuloita, Logitechin paskoja kameroita, USB-porttiin tungettavia dingelidongeli härveleitä jotka ei ole standardin mukaisia ja jne.

Se harmi voi tulla Windowsia käytettäessä vaikka service packin yhteydessä tai käyttöjärjestelmää päivitettäessä: https://www.youtube.com/watch?v=FVbf9tOGwno

Vaikka prosessorit eivät ole standardoituja, ne ovat aina olleet dokumentoituja. Siksi ne toimineet aina ongelmitta ohjelmien kanssa, ihan aina. Sitten on niitä WLAN piirejä joita ei ole dokumentoitu niin niiden kanssa on sitten ne harmit kun vaikka päivittää läppärin käyttistä uudempaan niin WLAN voi lakata toimimasta. Sama pätee WLAN tikkujen kanssa.

WLAN-tikut todennäköisesti helpommin rikki, kun sellainen on helposti ostettavissa uusiksi. Laitevalmistaja vaan hieroo nännejään ja sanoo, että mitäs päivitit käyttistä, osta uus tikku niin ongelmasi ratkeaa.

fdsafdsa kirjoitti:

"Sinä puhuit standardiosista. Standardiosilla ei ole mitään omia valmistajan ajureita. Eli älä sotke käsitteitä."

ATX on standardi. Kaikkien valmistajien komponentit joissa lukee PCI-E 16 sopivat kaikkiin emolevyihin, joissa lukee PCI-E 16, kaikkien valmistajien muistikammat joissa lukee DDR3 Dimm sopivat muistipaikkoihin emolevyissä, joissa lukee DDR3 Dimm. Eli käytännössä kaikki liitännät ovat sähkömekaanisesti standardeja ja ajurit taas tuovat yhteensopivuuten muilta osin. Jos ajurissa lukee Windows 7/8.1 tuki, niin sitten laite toimii kaikkien koneiden kanssa joissa on Windows 7 tai 8.1

Tästä on aivan turha väitellä. Toki jollain valmistajalla voi käydä moka jossain kohtaa, mutta sellainen on hyvin harvinaista ja osan joka ei ole yhteensopiva, voi vaihtaa toiseen samanhintaiseen tai kalliimpaan liikkeessä - en ole kyllä kertaakaan joutunut näin tekemään.

Ainoa missä voi olla eroja, on prosessorituki, mutta näissäkin tukipuutteet ovat lähinnä silloin jos toinen osa on hyvin uutta mallia ja toinen erittäin vanhaa. Tämänkin voi helposti tarkastaa valmistajan nettisivuilta.

Aivan turha pelotella ihmisiä mystisillä yhteensopimattomuusongelmilla.

Lue lisää

Ja sehän on huono juttu jos toimii vain Windows 7 ja 8.1 kun Windows 10 on viikon päästä valmis. Standardiosat ovat itsestäänselvästi yhteensopivia, että ei tarvitse leikkiä adaptereilla.

M-Kar kirjoitti:

Ja sehän on huono juttu jos toimii vain Windows 7 ja 8.1 kun Windows 10 on viikon päästä valmis. Standardiosat ovat itsestäänselvästi yhteensopivia, että ei tarvitse leikkiä adaptereilla.

Lue lisää

"Ja sehän on huono juttu jos toimii vain Windows 7 ja 8.1 kun Windows 10 on viikon päästä valmis."

Kun ei muuta ole, niin sitten viisastellaan? Jos asiat menevät, kuten tähänkin asti, niin Win10:ssä toimii kaikki mikä toimii seiskassa ja kasissa.

"Standardiosat ovat itsestäänselvästi yhteensopivia, että ei tarvitse leikkiä adaptereilla."

Käyttäjän kannalta on aivan sama, mikä prosessorituulettimen mukana tulevista adaptereista pitää ottaa käyttöön mihinkin prosessoriin. Muuten ei mitään adaptereita tarvita, vaan osat ovat sähkömekaanisesti yhteensopivia.

M-Kar kirjoitti:

Ja sehän on huono juttu jos toimii vain Windows 7 ja 8.1 kun Windows 10 on viikon päästä valmis. Standardiosat ovat itsestäänselvästi yhteensopivia, että ei tarvitse leikkiä adaptereilla.

Lue lisää

"Tässä on vähän listaa niistä laitteistostandardeista:"

Mitäköhän sä nyt mahdat tarkoittaa standardiosilla. Itse en ainakaan osta koneeseen erikseen pci-väylää, UEFIa tai TWAINia. Ostan emolevyjä, prosessoreita, näytönohjaimia, muisteja, kiintolevyjä jne. Kyllä ne mielestäni ovat standardiosia jos noudattavat standardeja.

"Ja sehän on huono juttu jos toimii vain Windows 7 ja 8.1 kun Windows 10 on viikon päästä valmis."

Mikään valmistaja ei voi luvata, että tuleva käyttöjärjestelmä tukee ennen uutta käyttöjärjestelmää tehtyjä laitteita, mutta kunnon valmistajat tekevät kyllä yleensä yhteensopivat ajurit ellei kyseessä ole jo antiikkiosa. Yleensä jo ennen uuden käyttöjärjestelmän virallista julkaisua.

Ihme länkytystä.

fdsafdsa kirjoitti:

"Ja sehän on huono juttu jos toimii vain Windows 7 ja 8.1 kun Windows 10 on viikon päästä valmis."

Kun ei muuta ole, niin sitten viisastellaan? Jos asiat menevät, kuten tähänkin asti, niin Win10:ssä toimii kaikki mikä toimii seiskassa ja kasissa.

"Standardiosat ovat itsestäänselvästi yhteensopivia, että ei tarvitse leikkiä adaptereilla."

Käyttäjän kannalta on aivan sama, mikä prosessorituulettimen mukana tulevista adaptereista pitää ottaa käyttöön mihinkin prosessoriin. Muuten ei mitään adaptereita tarvita, vaan osat ovat sähkömekaanisesti yhteensopivia.

Lue lisää

"Jos asiat menevät, kuten tähänkin asti, niin Win10:ssä toimii kaikki mikä toimii seiskassa ja kasissa."

https://www.youtube.com/watch?v=FVbf9tOGwno

"Mitäköhän sä nyt mahdat tarkoittaa standardiosilla."

Sellainen tekniikka joka on standardoitu.

"Kyllä ne mielestäni ovat standardiosia jos noudattavat standardeja."

Prosessoreilla ei ole mitään standardia mutta ne ovat kaikki asianumaisesti dokumentoitu.

Näytönohjaimien grafiikkakiihdytykselle ei ole mitään standardia. Sitä nyt tekee nykyään Intel, nVidia, AMD jne. ja niillä on lukemattomia piirejä ja se grafiikkakiihdytys ei ole standardia. Standardit löytyy ohjelmistotasolta käyttöjärjestelmän ja sovelluksen väliltä (OpenGL). Laitteistotasolla ne piirit ovat standardoimattomia.

Muistit ovat kyllä standardoitu, ne ovatkin siksi hyvin ongelmattomia.

Emolevyn piireistä lähinnä sarjaportit (USB mukaanlukien) ja ääni (AC'97). Sen sijaan levyohjain ja verkot (ethernet/Wifi) eivät ole. Sen sijaan levyohjaimista 90% on dokumentoitu kuitenkin täysin, ethernet ohjaimista 95% on dokumentoitu täysin, mutta wifi piireistä vain 15% on dokumentoitu täysin.

Se että ostat ATX-emolevyn, ei tarkoita että se on "standardi" kun siellä on piirejä joiden toiminta ei ole standardoitu ja sen lisäksi ei ole asianmukaisesti edes dokumentoitu.

"Mikään valmistaja ei voi luvata, että tuleva käyttöjärjestelmä tukee ennen uutta käyttöjärjestelmää tehtyjä laitteita"

Standardiosat toimivat suoraan. Dokumentointi jos on kunnossa niin tukikin saadaan käyttöjärjestelmään ihan eri varmuudella ja aikataululla.

"Muuten ei mitään adaptereita tarvita, vaan osat ovat sähkömekaanisesti yhteensopivia."

Ajurit ovat adaptereita standardoimattomille osille.

M-Kar kirjoitti:

"Jos asiat menevät, kuten tähänkin asti, niin Win10:ssä toimii kaikki mikä toimii seiskassa ja kasissa."

https://www.youtube.com/watch?v=FVbf9tOGwno

"Mitäköhän sä nyt mahdat tarkoittaa standardiosilla."

Sellainen tekniikka joka on standardoitu.

"Kyllä ne mielestäni ovat standardiosia jos noudattavat standardeja."

Prosessoreilla ei ole mitään standardia mutta ne ovat kaikki asianumaisesti dokumentoitu.

Näytönohjaimien grafiikkakiihdytykselle ei ole mitään standardia. Sitä nyt tekee nykyään Intel, nVidia, AMD jne. ja niillä on lukemattomia piirejä ja se grafiikkakiihdytys ei ole standardia. Standardit löytyy ohjelmistotasolta käyttöjärjestelmän ja sovelluksen väliltä (OpenGL). Laitteistotasolla ne piirit ovat standardoimattomia.

Muistit ovat kyllä standardoitu, ne ovatkin siksi hyvin ongelmattomia.

Emolevyn piireistä lähinnä sarjaportit (USB mukaanlukien) ja ääni (AC'97). Sen sijaan levyohjain ja verkot (ethernet/Wifi) eivät ole. Sen sijaan levyohjaimista 90% on dokumentoitu kuitenkin täysin, ethernet ohjaimista 95% on dokumentoitu täysin, mutta wifi piireistä vain 15% on dokumentoitu täysin.

Se että ostat ATX-emolevyn, ei tarkoita että se on "standardi" kun siellä on piirejä joiden toiminta ei ole standardoitu ja sen lisäksi ei ole asianmukaisesti edes dokumentoitu.

"Mikään valmistaja ei voi luvata, että tuleva käyttöjärjestelmä tukee ennen uutta käyttöjärjestelmää tehtyjä laitteita"

Standardiosat toimivat suoraan. Dokumentointi jos on kunnossa niin tukikin saadaan käyttöjärjestelmään ihan eri varmuudella ja aikataululla.

"Muuten ei mitään adaptereita tarvita, vaan osat ovat sähkömekaanisesti yhteensopivia."

Ajurit ovat adaptereita standardoimattomille osille.

Lue lisää

"Se että ostat ATX-emolevyn, ei tarkoita että se on "standardi" kun siellä on piirejä joiden toiminta ei ole standardoitu ja sen lisäksi ei ole asianmukaisesti edes dokumentoitu."

Tämä ja nämä muut juttusi näistä osista ja niiden väitetystä epäyhteensopivuudesta ovat aika kaukana todellisuudesta. Luuletko että jokin tietokonekomponentteja valmistava firma pysyisi kauankin pystyssä, jos heidän osansa eivät sopisi tietokoneisiin ja toimisi niissä...

Ei tehdaskoneissakaan ole mistään standardiosia omien määritelmiesi mukaan, vaan ajurit pitää olla joka lähtöön. Sen sijaan tehdasvalmisteisissa koneissa on ties mitä valmistajien omia viritelmiä ja sitten sitä ollaankin hukassa ja kaikki menee uusiksi jos jotain hajoaa. Erityisesti kotelot ovat hyvinkin valmistajakohtaisia sen suhteen, mitä niihin saa sisälle mahtumaan tai mitä ylipäätään muuten sopimaan. Samoin tehdasvalmisteisista koneista voi löytyä läppäreihin tarkoitettuja muisteja ja mSATA-portteja yms. jotka ovat ikävä yllätys ja voivat aiheuttaa ylimääräisiä kuluja.

Sen sijaan kun ostaa kunnollisen erillisosista tehdyn koneen, niin portit ovat mitä niiden pitäisikin olla, koteloon voi asentaa monenlaisia emolevyjä itx:stä e-atx:ään ja koppaan mahtuu jos jonkinkokoisia prosessorijäähdyttimiä.

Myös ajurituki on erillisosista kootuissa yleensä parempi - ajureita löytyy laajemmalle määrälle käyttöjärjstelmäversioita, kun taas tehdaskoneissa ajurituki päättyy melkeinpä siihen käyttöjärjestelmään, millä kone on myyty.

fdsafdsa kirjoitti:

"Se että ostat ATX-emolevyn, ei tarkoita että se on "standardi" kun siellä on piirejä joiden toiminta ei ole standardoitu ja sen lisäksi ei ole asianmukaisesti edes dokumentoitu."

Tämä ja nämä muut juttusi näistä osista ja niiden väitetystä epäyhteensopivuudesta ovat aika kaukana todellisuudesta. Luuletko että jokin tietokonekomponentteja valmistava firma pysyisi kauankin pystyssä, jos heidän osansa eivät sopisi tietokoneisiin ja toimisi niissä...

Ei tehdaskoneissakaan ole mistään standardiosia omien määritelmiesi mukaan, vaan ajurit pitää olla joka lähtöön. Sen sijaan tehdasvalmisteisissa koneissa on ties mitä valmistajien omia viritelmiä ja sitten sitä ollaankin hukassa ja kaikki menee uusiksi jos jotain hajoaa. Erityisesti kotelot ovat hyvinkin valmistajakohtaisia sen suhteen, mitä niihin saa sisälle mahtumaan tai mitä ylipäätään muuten sopimaan. Samoin tehdasvalmisteisista koneista voi löytyä läppäreihin tarkoitettuja muisteja ja mSATA-portteja yms. jotka ovat ikävä yllätys ja voivat aiheuttaa ylimääräisiä kuluja.

Sen sijaan kun ostaa kunnollisen erillisosista tehdyn koneen, niin portit ovat mitä niiden pitäisikin olla, koteloon voi asentaa monenlaisia emolevyjä itx:stä e-atx:ään ja koppaan mahtuu jos jonkinkokoisia prosessorijäähdyttimiä.

Myös ajurituki on erillisosista kootuissa yleensä parempi - ajureita löytyy laajemmalle määrälle käyttöjärjstelmäversioita, kun taas tehdaskoneissa ajurituki päättyy melkeinpä siihen käyttöjärjestelmään, millä kone on myyty.

Lue lisää

"Luuletko että jokin tietokonekomponentteja valmistava firma pysyisi kauankin pystyssä, jos heidän osansa eivät sopisi tietokoneisiin ja toimisi niissä..."

Onhan ne tähänkin mennessä pysyneet ja tekevät vaan lisää rahaa kun voivat myydä uudet osat kun vanhat eivät toimi päivityksen jälkeen: https://www.youtube.com/watch?v=FVbf9tOGwno

"Ei tehdaskoneissakaan ole mistään standardiosia omien määritelmiesi mukaan"

Kyllä siellä on AC'97 äänet, USB-porttia ja jne. ja on ihan standardimallista näppäimistöä ja hiirtä mitä niissä konepaketeissa on. Nyt kuitenkin puhuttiin koneiden kasaamisesta itse, ja osaavat koneenrakentajat suosivat standardimallisia osia, että voivat päivittää uudempaan ilman ongelmia. Vaihtoehtoisesti se on sitten tätä: https://www.youtube.com/watch?v=FVbf9tOGwno

Laiteosien integraatioaste on kasvanut niin paljon, että sillä ei ole niin väliä minkämuotoinen se on fyysisesti. Sillä ei oikeasti ole yleensä mitään merkitystä onko ATX vai ei kun olennaisinta on se, että kun ostaa sen raudan että se toimii sitten jatkossakin, voi uusia ohjelmat ongelmitta ja jne. Vastahan ne mainosti laturin kokoista konetta missä poweri samassa niin ei sellaisesta vaihdella mitään näytönohjainta tai muutakaan että sitten ostetaan muutamalla kympillä tai satkulla uusi kone. Enemmän se vaivaa jos pitää täysin ehjä kone uusia siksi että sitä ei voi päivittää tai se rajoittaa jotenkin.

Eli ehdottomasti tärkeintä on sen ohjelmiston ja raudan välisen rajapinnan standardointi tai vähintäänkin dokumentoinnin aste. Se rauta nyt voi ihan hyvin olla vaikka integroitu yhdelle piirille, se on sivuseikka.

fdsafdsa kirjoitti:

"Se että ostat ATX-emolevyn, ei tarkoita että se on "standardi" kun siellä on piirejä joiden toiminta ei ole standardoitu ja sen lisäksi ei ole asianmukaisesti edes dokumentoitu."

Tämä ja nämä muut juttusi näistä osista ja niiden väitetystä epäyhteensopivuudesta ovat aika kaukana todellisuudesta. Luuletko että jokin tietokonekomponentteja valmistava firma pysyisi kauankin pystyssä, jos heidän osansa eivät sopisi tietokoneisiin ja toimisi niissä...

Ei tehdaskoneissakaan ole mistään standardiosia omien määritelmiesi mukaan, vaan ajurit pitää olla joka lähtöön. Sen sijaan tehdasvalmisteisissa koneissa on ties mitä valmistajien omia viritelmiä ja sitten sitä ollaankin hukassa ja kaikki menee uusiksi jos jotain hajoaa. Erityisesti kotelot ovat hyvinkin valmistajakohtaisia sen suhteen, mitä niihin saa sisälle mahtumaan tai mitä ylipäätään muuten sopimaan. Samoin tehdasvalmisteisista koneista voi löytyä läppäreihin tarkoitettuja muisteja ja mSATA-portteja yms. jotka ovat ikävä yllätys ja voivat aiheuttaa ylimääräisiä kuluja.

Sen sijaan kun ostaa kunnollisen erillisosista tehdyn koneen, niin portit ovat mitä niiden pitäisikin olla, koteloon voi asentaa monenlaisia emolevyjä itx:stä e-atx:ään ja koppaan mahtuu jos jonkinkokoisia prosessorijäähdyttimiä.

Myös ajurituki on erillisosista kootuissa yleensä parempi - ajureita löytyy laajemmalle määrälle käyttöjärjstelmäversioita, kun taas tehdaskoneissa ajurituki päättyy melkeinpä siihen käyttöjärjestelmään, millä kone on myyty.

Lue lisää

Mutta, kuten sanoin niin osaavat koneen kasaajat ja asentajat huomioivat osien standardinmukaisuuden ja dokumentoinnin asteen, pellet sitten katselee jotain megahertzejä ja hintalappua, ja ostaa jokseenkin sokkonaan roskaa.

Kyllähän tämä vähän liittyy siihen, kun minulla ne hommat toimii ja se mitä minä teen, saan kestämään vaikka 15v ja ei ole häiriöitä ja ongelmia, ja ohjelmistoja on voitu päivittää kaiken aikaa nykyaikaiseksi.

Edelleenkin kannattaa muistaa se, että ohjelmistoilla on ~aina enemmän merkitystä kuin millään laitteistotason jutuilla.

fdsafdsa kirjoitti:

"Se että ostat ATX-emolevyn, ei tarkoita että se on "standardi" kun siellä on piirejä joiden toiminta ei ole standardoitu ja sen lisäksi ei ole asianmukaisesti edes dokumentoitu."

Tämä ja nämä muut juttusi näistä osista ja niiden väitetystä epäyhteensopivuudesta ovat aika kaukana todellisuudesta. Luuletko että jokin tietokonekomponentteja valmistava firma pysyisi kauankin pystyssä, jos heidän osansa eivät sopisi tietokoneisiin ja toimisi niissä...

Ei tehdaskoneissakaan ole mistään standardiosia omien määritelmiesi mukaan, vaan ajurit pitää olla joka lähtöön. Sen sijaan tehdasvalmisteisissa koneissa on ties mitä valmistajien omia viritelmiä ja sitten sitä ollaankin hukassa ja kaikki menee uusiksi jos jotain hajoaa. Erityisesti kotelot ovat hyvinkin valmistajakohtaisia sen suhteen, mitä niihin saa sisälle mahtumaan tai mitä ylipäätään muuten sopimaan. Samoin tehdasvalmisteisista koneista voi löytyä läppäreihin tarkoitettuja muisteja ja mSATA-portteja yms. jotka ovat ikävä yllätys ja voivat aiheuttaa ylimääräisiä kuluja.

Sen sijaan kun ostaa kunnollisen erillisosista tehdyn koneen, niin portit ovat mitä niiden pitäisikin olla, koteloon voi asentaa monenlaisia emolevyjä itx:stä e-atx:ään ja koppaan mahtuu jos jonkinkokoisia prosessorijäähdyttimiä.

Myös ajurituki on erillisosista kootuissa yleensä parempi - ajureita löytyy laajemmalle määrälle käyttöjärjstelmäversioita, kun taas tehdaskoneissa ajurituki päättyy melkeinpä siihen käyttöjärjestelmään, millä kone on myyty.

Lue lisää

"Edelleenkin kannattaa muistaa se, että ohjelmistoilla on ~aina enemmän merkitystä kuin millään laitteistotason jutuilla."

Tätä pitää erityisesti korostaa kun ainahan nää koneen kasaajat selittää kuinka tärkeätä on voida PÄIVITTÄÄ sitä häkkyrää vuodesta toiseen niin siinähän se ohjelmisto-rauta välinen rajapinta korostuu. Ohjelmistoja päivitetään eniten, ohjelmistopäivityksillä saa eniten parannuksia. Sehän on on mitä paskimmin kasaattu "päivitettävä" kokoonpano jos rampauttaa sen ohjelmistojen ~mielivaltaisen vapaan uusimisen.

M-Kar kirjoitti:

"Edelleenkin kannattaa muistaa se, että ohjelmistoilla on ~aina enemmän merkitystä kuin millään laitteistotason jutuilla."

Tätä pitää erityisesti korostaa kun ainahan nää koneen kasaajat selittää kuinka tärkeätä on voida PÄIVITTÄÄ sitä häkkyrää vuodesta toiseen niin siinähän se ohjelmisto-rauta välinen rajapinta korostuu. Ohjelmistoja päivitetään eniten, ohjelmistopäivityksillä saa eniten parannuksia. Sehän on on mitä paskimmin kasaattu "päivitettävä" kokoonpano jos rampauttaa sen ohjelmistojen ~mielivaltaisen vapaan uusimisen.

Lue lisää

"Ohjelmistoja päivitetään eniten, ohjelmistopäivityksillä saa eniten parannuksia. Sehän on on mitä paskimmin kasaattu "päivitettävä" kokoonpano jos rampauttaa sen ohjelmistojen ~mielivaltaisen vapaan uusimisen."

Missä ihmeen mikämikä-maassa sinä elät?

Ohjelmistot eivät mystisiä parannuksia tee suorituskykyyn tai laatuun - yleensä ollenkaan. Toki ohjelmaversio voi vaihtua ja uusi softa tehdä jotain mitä vanha ei, tai sitten tekee täysin samat asiat mutta käyttöliittymä on hieman erilainen.

Ohjelmistotuen jatkuvuus on kutakuinkin sama riippumatta siitä, minkä valmistajan PC-koneen ostaa tai kasaako itse. Se kun on käyttöjärjestelmästä kiinni ja kaikki uudet PC-koneet pyörittävät samoja Windows-versioista. Voi toki olla että tulevan Intel Skylaken käyttöjärjestelmätuki kestää pidemmälle kuin tämänhetkisten, mutta tämä ei ole asia josta kannattaisi huolta kantaa.

fdsafdsa kirjoitti:

"Ohjelmistoja päivitetään eniten, ohjelmistopäivityksillä saa eniten parannuksia. Sehän on on mitä paskimmin kasaattu "päivitettävä" kokoonpano jos rampauttaa sen ohjelmistojen ~mielivaltaisen vapaan uusimisen."

Missä ihmeen mikämikä-maassa sinä elät?

Ohjelmistot eivät mystisiä parannuksia tee suorituskykyyn tai laatuun - yleensä ollenkaan. Toki ohjelmaversio voi vaihtua ja uusi softa tehdä jotain mitä vanha ei, tai sitten tekee täysin samat asiat mutta käyttöliittymä on hieman erilainen.

Ohjelmistotuen jatkuvuus on kutakuinkin sama riippumatta siitä, minkä valmistajan PC-koneen ostaa tai kasaako itse. Se kun on käyttöjärjestelmästä kiinni ja kaikki uudet PC-koneet pyörittävät samoja Windows-versioista. Voi toki olla että tulevan Intel Skylaken käyttöjärjestelmätuki kestää pidemmälle kuin tämänhetkisten, mutta tämä ei ole asia josta kannattaisi huolta kantaa.

Lue lisää

"Ohjelmistot eivät mystisiä parannuksia tee suorituskykyyn tai laatuun - yleensä ollenkaan."

Olet väärässä. Ohjelmistoissa tehdyt optimoinnit voi tuoda jopa 1000x suorituskykyparannuksia. Sen sijaan 10x tehokkaamman koneen ostaminen maksaa huomattavasti.

Voit ihan vapaasti verrata peacekeeperillä vaikka IE8 ja uutta Edgeä niin varmasti huomaat hurjan suorituskykyeron. Ja IE7 ja IE6 ne vasta hitaita olikin.

Android 5 esimerkiksi on huimasti optimoidumpi kuin aiemmat versiot, Javaa on optimoitu joka julkaisussa, Windowsia on optimoitu, Debiania on optimoitu...

Just päivitin kesällä yhden Ubuntu 10.04 LTS läppärin uuteen Debian 8 Mateen. Samoja ohjelmakomponentteja oli paljon vaikka eri käyttöjärjestelmä, mutta toimi selvästi nopeammin. Ohjelmia on siis optimoitu.

"Ohjelmistotuen jatkuvuus on kutakuinkin sama riippumatta siitä, minkä valmistajan PC-koneen ostaa tai kasaako itse."

Riippuu komponenteista myös.

M-Kar kirjoitti:

"Luuletko että jokin tietokonekomponentteja valmistava firma pysyisi kauankin pystyssä, jos heidän osansa eivät sopisi tietokoneisiin ja toimisi niissä..."

Onhan ne tähänkin mennessä pysyneet ja tekevät vaan lisää rahaa kun voivat myydä uudet osat kun vanhat eivät toimi päivityksen jälkeen: https://www.youtube.com/watch?v=FVbf9tOGwno

"Ei tehdaskoneissakaan ole mistään standardiosia omien määritelmiesi mukaan"

Kyllä siellä on AC'97 äänet, USB-porttia ja jne. ja on ihan standardimallista näppäimistöä ja hiirtä mitä niissä konepaketeissa on. Nyt kuitenkin puhuttiin koneiden kasaamisesta itse, ja osaavat koneenrakentajat suosivat standardimallisia osia, että voivat päivittää uudempaan ilman ongelmia. Vaihtoehtoisesti se on sitten tätä: https://www.youtube.com/watch?v=FVbf9tOGwno

Laiteosien integraatioaste on kasvanut niin paljon, että sillä ei ole niin väliä minkämuotoinen se on fyysisesti. Sillä ei oikeasti ole yleensä mitään merkitystä onko ATX vai ei kun olennaisinta on se, että kun ostaa sen raudan että se toimii sitten jatkossakin, voi uusia ohjelmat ongelmitta ja jne. Vastahan ne mainosti laturin kokoista konetta missä poweri samassa niin ei sellaisesta vaihdella mitään näytönohjainta tai muutakaan että sitten ostetaan muutamalla kympillä tai satkulla uusi kone. Enemmän se vaivaa jos pitää täysin ehjä kone uusia siksi että sitä ei voi päivittää tai se rajoittaa jotenkin.

Eli ehdottomasti tärkeintä on sen ohjelmiston ja raudan välisen rajapinnan standardointi tai vähintäänkin dokumentoinnin aste. Se rauta nyt voi ihan hyvin olla vaikka integroitu yhdelle piirille, se on sivuseikka.

Lue lisää

"Eli ehdottomasti tärkeintä on sen ohjelmiston ja raudan välisen rajapinnan standardointi tai vähintäänkin dokumentoinnin aste."

Ja tässä juuri erilliskomponenteista koottu laite osoittaa vahvuutensa. Ei se silti sitä tarkoita, että kaikki pitää ostaa erillisen, sillä tokihan emolle on integroitu väkisinkin ties mitä. Valmiskoneissa vaan on aika vaikea tietää, edes mitä sinne on integroitu, erillisen emon kun ostaa, niin kaikki tiedot ovat ostajan nähtävillä.

M-Kar kirjoitti:

Mutta, kuten sanoin niin osaavat koneen kasaajat ja asentajat huomioivat osien standardinmukaisuuden ja dokumentoinnin asteen, pellet sitten katselee jotain megahertzejä ja hintalappua, ja ostaa jokseenkin sokkonaan roskaa.

Kyllähän tämä vähän liittyy siihen, kun minulla ne hommat toimii ja se mitä minä teen, saan kestämään vaikka 15v ja ei ole häiriöitä ja ongelmia, ja ohjelmistoja on voitu päivittää kaiken aikaa nykyaikaiseksi.

Edelleenkin kannattaa muistaa se, että ohjelmistoilla on ~aina enemmän merkitystä kuin millään laitteistotason jutuilla.

Lue lisää

"pellet sitten katselee jotain megahertzejä ja hintalappua, ja ostaa jokseenkin sokkonaan roskaa"

Nämä mainitsemasi pellet ovat sitten yleensä niitä pakettikoneiden ostajia.

Taikauskonnoton kirjoitti:

"Eli ehdottomasti tärkeintä on sen ohjelmiston ja raudan välisen rajapinnan standardointi tai vähintäänkin dokumentoinnin aste."

Ja tässä juuri erilliskomponenteista koottu laite osoittaa vahvuutensa. Ei se silti sitä tarkoita, että kaikki pitää ostaa erillisen, sillä tokihan emolle on integroitu väkisinkin ties mitä. Valmiskoneissa vaan on aika vaikea tietää, edes mitä sinne on integroitu, erillisen emon kun ostaa, niin kaikki tiedot ovat ostajan nähtävillä.

Lue lisää

"Ja tässä juuri erilliskomponenteista koottu laite osoittaa vahvuutensa."

Erilliskomponentit ei tarkoita automaattisesti sitä, että olisi standardeja ja dokumentoituja komponentteja.

"Valmiskoneissa vaan on aika vaikea tietää, edes mitä sinne on integroitu, erillisen emon kun ostaa, niin kaikki tiedot ovat ostajan nähtävillä."

Kyllä valmiskoneidenkin sisältämät komponentit voi saada selville.

Silloin kun itse haluaa tehdä niin laiteosat on tässä se helpompi rasti... Ohjelmistoja kun kasailee niin siinä on vähän enemmän monimutkaisuutta ja niillähän on enemmän merkitystä kuin jollain laiteosilla.

M-Kar kirjoitti:

Silloin kun itse haluaa tehdä niin laiteosat on tässä se helpompi rasti... Ohjelmistoja kun kasailee niin siinä on vähän enemmän monimutkaisuutta ja niillähän on enemmän merkitystä kuin jollain laiteosilla.

Lue lisää

"Silloin kun itse haluaa tehdä niin laiteosat on tässä se helpompi rasti... Ohjelmistoja kun kasailee niin siinä on vähän enemmän monimutkaisuutta ja niillähän on enemmän merkitystä kuin jollain laiteosilla."

Menee varmasti vaikeaksi, jos asentaa kotikäyttöön sovelluspalvelimia ja henkilökohtaisia pilviä, mutta jos puhutaan tavallisesta kotikäyttäjästä, niin ei siinä mitään hankaluutta ole. Asennetaan käyttöjärjestelmä, siihen ajurit ja päivitykset, sekä virustorjunta. Sitten asennetaan ne pelit ja ohjelmat joita heti kokee tarvitsevansa - ei siinä mitään sen erikoisempaa ole. Aivan tavallista ohjelman asentamista.

"Varaudu vaikeisiin ruuveihin, joiden mahdoton sijainti saattaa irrottaa kieleltäsi muutaman kirosanan."

Näitä ei nykyään enää onneksi ole. Ennen oli toisin kun korppuasemat ja cd-asemat piti ruuvata halpoihin koteloihin suoraan kiinni. Nykyään on onneksi kelkat ja luistit. Sen kuin ruuvaa luistin dvd-aseman kylkiin ja työntää dvd-aseman sisään.

Suosittelen asennukseen pitkävartista, magneettikärkistä ruuvimeisseliä

fdsafdsa kirjoitti:

"Silloin kun itse haluaa tehdä niin laiteosat on tässä se helpompi rasti... Ohjelmistoja kun kasailee niin siinä on vähän enemmän monimutkaisuutta ja niillähän on enemmän merkitystä kuin jollain laiteosilla."

Menee varmasti vaikeaksi, jos asentaa kotikäyttöön sovelluspalvelimia ja henkilökohtaisia pilviä, mutta jos puhutaan tavallisesta kotikäyttäjästä, niin ei siinä mitään hankaluutta ole. Asennetaan käyttöjärjestelmä, siihen ajurit ja päivitykset, sekä virustorjunta. Sitten asennetaan ne pelit ja ohjelmat joita heti kokee tarvitsevansa - ei siinä mitään sen erikoisempaa ole. Aivan tavallista ohjelman asentamista.

Lue lisää

"mutta jos puhutaan tavallisesta kotikäyttäjästä"

Mikä ihmeen "tavallinen kotikäyttäjä" ? Tavallinen kotikäyttäjä ostaa valmiin tietokoneen. Nyt on tarkoitus kasata itselle järjestelmä omien erikoisten tarpeiden mukaisesti. Eli kun kasataan niin valitaan näytönohjainta, valitaan muistipalikkaa, valitaan prosessoria, emolevyä, kiintolevyä, jäähdytystä, työpöytäympäristöä, ikkunamanageria, selainta, officea, shelliä, laitearkkitehtuuria, virransyöttöä, ulkosun teema, muokataan pikanäppäimet, järjestellään käyttöliittymän napit haluttuihin paikkoihin, kotelon näköä, taustakuva, ohjelmien laajennokset, viritetään ja laitetaan proxyä, viilataan välimuisteja, optimoidaan muistikäyttöä..

Nythän puhutaan harrastuneisuudesta kun kerran lähdetään itse kasailemaan osista. Suurin osa osista on tietystikin ohjelmistokomponentteja. Niitä on paljon enemmän kuin laiteosia kun kasaillaan itse.

Tai jos ei niin onkos siinä touhussa sitten mitään järkeä?

M-Kar kirjoitti:

"mutta jos puhutaan tavallisesta kotikäyttäjästä"

Mikä ihmeen "tavallinen kotikäyttäjä" ? Tavallinen kotikäyttäjä ostaa valmiin tietokoneen. Nyt on tarkoitus kasata itselle järjestelmä omien erikoisten tarpeiden mukaisesti. Eli kun kasataan niin valitaan näytönohjainta, valitaan muistipalikkaa, valitaan prosessoria, emolevyä, kiintolevyä, jäähdytystä, työpöytäympäristöä, ikkunamanageria, selainta, officea, shelliä, laitearkkitehtuuria, virransyöttöä, ulkosun teema, muokataan pikanäppäimet, järjestellään käyttöliittymän napit haluttuihin paikkoihin, kotelon näköä, taustakuva, ohjelmien laajennokset, viritetään ja laitetaan proxyä, viilataan välimuisteja, optimoidaan muistikäyttöä..

Nythän puhutaan harrastuneisuudesta kun kerran lähdetään itse kasailemaan osista. Suurin osa osista on tietystikin ohjelmistokomponentteja. Niitä on paljon enemmän kuin laiteosia kun kasaillaan itse.

Tai jos ei niin onkos siinä touhussa sitten mitään järkeä?

Lue lisää

"Tavallinen kotikäyttäjä ostaa valmiin tietokoneen."

Monet aivan tavalliset kotikäyttäjät - siis erotuksena ammattikäyttäjistä tai työkäytöstä - ovat kasanneet ja kasaavat tietokoneita. Valmista tietokonetta eivät osta pelaajistakaan kuin ne, jotka tarvitsevat naapuria kasaamaan Ikeahyllynsä.

"Nyt on tarkoitus kasata itselle järjestelmä omien erikoisten tarpeiden mukaisesti. "

Ihan tavallisiin tarpeisiin, eli pelikäyttöön. Valitettavasti valmiskoneista ei pelikäyttöön ole kun suunnittelusta vastaa markkinointiosasto jonka ekonomilla on pöydällään todennäköisesti Mac, eikä hän ymmärrä mitään muuta käyttöä kuin facebookin kroonisen räpläämisen.

"kun kasataan niin valitaan näytönohjainta, valitaan muistipalikkaa, valitaan prosessoria, emolevyä, kiintolevyä, jäähdytystä, työpöytäympäristöä, ikkunamanageria, selainta, officea, shelliä, laitearkkitehtuuria, virransyöttöä, ulkosun teema, muokataan pikanäppäimet, järjestellään käyttöliittymän napit haluttuihin paikkoihin, kotelon näköä, taustakuva, ohjelmien laajennokset, viritetään ja laitetaan proxyä, viilataan välimuisteja, optimoidaan muistikäyttöä.."

Mitä ihmettä sinä oikein sekoilet?

Valitaan osat, kasataan tai kasautetaan kone, asennetaan Windows päivityksineen ja ajureineen tai annetaan liikkeen asentaa ja sitten asennetaan peli/pelit joita halutaan pelata. Se on siinä.

fdsafdsa kirjoitti:

"Tavallinen kotikäyttäjä ostaa valmiin tietokoneen."

Monet aivan tavalliset kotikäyttäjät - siis erotuksena ammattikäyttäjistä tai työkäytöstä - ovat kasanneet ja kasaavat tietokoneita. Valmista tietokonetta eivät osta pelaajistakaan kuin ne, jotka tarvitsevat naapuria kasaamaan Ikeahyllynsä.

"Nyt on tarkoitus kasata itselle järjestelmä omien erikoisten tarpeiden mukaisesti. "

Ihan tavallisiin tarpeisiin, eli pelikäyttöön. Valitettavasti valmiskoneista ei pelikäyttöön ole kun suunnittelusta vastaa markkinointiosasto jonka ekonomilla on pöydällään todennäköisesti Mac, eikä hän ymmärrä mitään muuta käyttöä kuin facebookin kroonisen räpläämisen.

"kun kasataan niin valitaan näytönohjainta, valitaan muistipalikkaa, valitaan prosessoria, emolevyä, kiintolevyä, jäähdytystä, työpöytäympäristöä, ikkunamanageria, selainta, officea, shelliä, laitearkkitehtuuria, virransyöttöä, ulkosun teema, muokataan pikanäppäimet, järjestellään käyttöliittymän napit haluttuihin paikkoihin, kotelon näköä, taustakuva, ohjelmien laajennokset, viritetään ja laitetaan proxyä, viilataan välimuisteja, optimoidaan muistikäyttöä.."

Mitä ihmettä sinä oikein sekoilet?

Valitaan osat, kasataan tai kasautetaan kone, asennetaan Windows päivityksineen ja ajureineen tai annetaan liikkeen asentaa ja sitten asennetaan peli/pelit joita halutaan pelata. Se on siinä.

Lue lisää

"Ihan tavallisiin tarpeisiin, eli pelikäyttöön."

Pelikäyttö on poikkeuksellinen erikoistarve koneita kasattaessa. Yleensä pelaaminen hoidetaan pelikonsoleilla tai valmiskoneilla.

"Valitaan osat, kasataan tai kasautetaan kone, asennetaan Windows päivityksineen ja ajureineen tai annetaan liikkeen asentaa ja sitten asennetaan peli/pelit joita halutaan pelata."

Miten niin Windows? Eihän Windows ole yleensä kasaamisessa suosittu kun sitä voi muokata niin surkeasti. Kasailussa, räätälöinnissä ja virittelyssä suosittuja on Debian, FreeBSD, Arch Linux, Gentoo ja OpenBSD. Windowsia ja Ubuntua käytetään myös mutta ne ovat siinä huonompia. Windows erityisesti.

M-Kar kirjoitti:

"Ihan tavallisiin tarpeisiin, eli pelikäyttöön."

Pelikäyttö on poikkeuksellinen erikoistarve koneita kasattaessa. Yleensä pelaaminen hoidetaan pelikonsoleilla tai valmiskoneilla.

"Valitaan osat, kasataan tai kasautetaan kone, asennetaan Windows päivityksineen ja ajureineen tai annetaan liikkeen asentaa ja sitten asennetaan peli/pelit joita halutaan pelata."

Miten niin Windows? Eihän Windows ole yleensä kasaamisessa suosittu kun sitä voi muokata niin surkeasti. Kasailussa, räätälöinnissä ja virittelyssä suosittuja on Debian, FreeBSD, Arch Linux, Gentoo ja OpenBSD. Windowsia ja Ubuntua käytetään myös mutta ne ovat siinä huonompia. Windows erityisesti.

Lue lisää

Nyt puhuttiin LAITTEEN kasaamisesta, ei ohjelmiston räätälöinnistä. Pelikäytössä kaikki muut paitsi Windows ovat kusta ja paskaa, paitsi konsolit, mitkä ovat vaikkua ja räkää.

pääsi.on.kova.kuin.kivi kirjoitti:

Nyt puhuttiin LAITTEEN kasaamisesta, ei ohjelmiston räätälöinnistä. Pelikäytössä kaikki muut paitsi Windows ovat kusta ja paskaa, paitsi konsolit, mitkä ovat vaikkua ja räkää.

Lue lisää

Kyllä tietokoneeseen kuuluu ohjelmistot olennaisena osana ja ohjelmistokomponentteja on enemmän. Aloitusviestissä ei puhuta mitään mistään peleistä eikä se liity mitenkään tietokoneen räätälöintiin.

"Kuukausi sitten oli nuorimies vastaavissa ongelmissa. Et osannut 20 vuoden kasauskokemuksella antaa hänelle oikeastaan mitään hyödyllistä tai varmaa tietoa. "

Mitähän sinä höpiset? Ensinnäkin annoin ohjeita täysin sokkona mahdollisesti satojen kilometrien päästä. Luuletko että minulla on jokin kristallipallo, jolla voin nähdä hänen koneensa sisälle etänä?

Kävimme läpi yleisimmät mahdolliset aiheuttajat, jotka kannattaa testata ennen kuin lähtee kysymään osia takuuseen.

Googletin asioita siinä vaiheessa kun halusin varmistaa, käyttäytyykö aloittajan emolevy siten kuin ne emolevyt joita olen itse käyttänyt. Tässä tapauksessa osoittautui, että kyseisen valmistajan kyseinen malli ei tosiaankaan osaa antaa mitään merkkiä siitä, onko prosessori ehjä, rikki, tai edes paikoillaan.

Väärinasennusten poissulkemisen yms. testaamisten jälkeen vian aiheuttajaksi jäi joko emolevy tai prosessori (ei esimerkiksi väärin oleva johto, virtalähde, muistikammat tai muut). Näiden kahden väliltä ei ollut mahdollista saada asiaa selville, eikä tätä olisi muuttanut mikään asiantuntemus tai osaaminen.

Olennaisinta tuossa on, että vika selvisi lopulta ja aloitaja sai takuuseen uuden komponentin.

fdsafdsa kirjoitti:

"Kuukausi sitten oli nuorimies vastaavissa ongelmissa. Et osannut 20 vuoden kasauskokemuksella antaa hänelle oikeastaan mitään hyödyllistä tai varmaa tietoa. "

Mitähän sinä höpiset? Ensinnäkin annoin ohjeita täysin sokkona mahdollisesti satojen kilometrien päästä. Luuletko että minulla on jokin kristallipallo, jolla voin nähdä hänen koneensa sisälle etänä?

Kävimme läpi yleisimmät mahdolliset aiheuttajat, jotka kannattaa testata ennen kuin lähtee kysymään osia takuuseen.

Googletin asioita siinä vaiheessa kun halusin varmistaa, käyttäytyykö aloittajan emolevy siten kuin ne emolevyt joita olen itse käyttänyt. Tässä tapauksessa osoittautui, että kyseisen valmistajan kyseinen malli ei tosiaankaan osaa antaa mitään merkkiä siitä, onko prosessori ehjä, rikki, tai edes paikoillaan.

Väärinasennusten poissulkemisen yms. testaamisten jälkeen vian aiheuttajaksi jäi joko emolevy tai prosessori (ei esimerkiksi väärin oleva johto, virtalähde, muistikammat tai muut). Näiden kahden väliltä ei ollut mahdollista saada asiaa selville, eikä tätä olisi muuttanut mikään asiantuntemus tai osaaminen.

Olennaisinta tuossa on, että vika selvisi lopulta ja aloitaja sai takuuseen uuden komponentin.

Lue lisää

Höpö höpö. Aloittaja sanoo heti aluksi että vika on joko emossa tai prossussa. Nuo lapselliset löpsötyksesi muistikammat, piuhat ym. nippelit kokeilee joka aloittelijakin, ja moneen kertaan ennen kuin alkaa edes muilta kysellä.

Aloittajan ongelmaan veikkauksesi oli lopuksi emo koska se ei "rääkäise" kun prossu puuttuu. Vika oli kuitenkin prossussa ja jos hän olisi sinun ohjeesi mukaan toiminut ja palauttanut emon sakko olisi tullut ehjästä emosta.

Summa Summarum. Vain kaksi vaihtoehtoa ja niistäkin valitsit väärin. Mitä me tästä opimme? Älä koskaan luota nettipastoilla saamaasi tietoon, kristallipalloisten tai pallottomien. Ota kasauspalvelu mukaan jos haluat salettitoimivaa.

Juuei, tee kuten M-Kar neuvoo:
osta vaan joku pakettikone ja asenna OpenBSD:n tai FreeBSD:n siihen pohjaksi ja varmasti toimii seuraavat 15 vuotta :D

Kyllä se lähes legopalikoiden yhteen liittämistä on. Osia ei saa väärinpäin, kuin väkisin. Kyl mä mieluummin ite kasaan koneen, kuin kannan kaupasta kotiin täyttä paskaa. Halvimmat konepaketit, kun sattuvat olemaan sitä.

Viestitila loppui kesken.

Mutta tuossa ne "vaikeat" kohdat. Loppu on sitä että SATA-kaapeli vedetään emolevyn SATA-portista DVD-RW ja SSD-aseman SATA-portteihin (ei sovi väärinpäin, ei sovi väärään paikkaan), yhdistetään virtalähteeltä johdot edellämainittuihin - taaskaan ei mikän sovi väärään paikkaan väärinpäin.

Prosessorituulettimen johto kiinnitetään ohjekirjaa tai emolevyn pintaa katsomalla kohtaa jossa lukee CPU_FAN ja samoin kotelon tuulettimet (ohjeet tulee mukana) kiinnitetään joko emolevyyn tai mallista riippuen suoraan virtalähteen johtoihin, jolloin on sovitinjohto mukana. Sitten on vielä kotelon USB-porttien johtojen liittäminen emolevyyn, mutta taas pätee se, että niitä ei saa väärään paikkaan sopimaan, eikä väärinpäin.

Hankalin homma johdoissa on nuo pikkujohdo (POWER LED, HDD LED, RESET SWITCH ja POWER SWITCH, mutta ei kone siihen hajoa, vaikka ne väärinpäin tai väärään paikkaan menisi. Hyvässä emolevyssä tulee mukana sovitinholkki johon ne työnnetään, jolloin se on helppo homma. Ennen ei tullut ja niitä piti ohjekirjasta hieman katsoa, mikä mihinkin tulee, mutta ei niitäkään ole kuin neljä, joten ei niiden kanssa pahasti sekaisin voi mennä :)

Sitten on vielä äänipiuha, esim. AC97 joka tulee emolevylle jos haluaa että kotelon kuulokeporttiin tulee ääni. Taas se on merkitty selvästi, mihin se tulee kiinni.

Kovalevy/SSD-asennetaan kuten DVD-RW.

Vielä näytönohjain. Näytönohjaimelle oleva PCI-E 16x paikka on helppo tunnistaa pituudesta - se mitä pitää käyttää on ylin (lähimpänä prosessoria oleva) pitkä lisäkorttipaikka. Sen oikeassa reunassa on kiinnitysklipsi, jota pitää vääntää kun näytönohjain irroitetaan, mutta kiinnilaitettaessa ei tarvitse tehdä muuta kuin katsoa, että klipsi loksahtaa paikalleen.

http://content.hwigroup.net/images/products_larges/215518/asus-z97-a.jpg kyseinen klipsi isosta kirkkaasta ympyrästä (piirisarja) oikealle ylös n. 1-1.5cm), harmaa muovinen juttu.

Ennen näytönohjaimen asentamista pitää tietokoneen kotelosta kuitenkin irroittaa mallista riippuen (usein 2kpl) laajennuspaikan mitälie pölysuojia. Nämä ovat tässä kuvassa noita kiiltäviä/valkoisia, ei oikein eroa kuvasta väriä: http://www.techwarelabs.com/wp-content/gallery/optimus1200/optimus6.jpg

Tämä siksi että näytönohjaimen takalevyn tulee niiden tilalle, että saa monitorikaapelin yms. kiinni.

Sitten vaan kokeilemaan virtojen laittamista päälle. Unohtuiko jotain?

fdsafdsa kirjoitti:

Viestitila loppui kesken.

Mutta tuossa ne "vaikeat" kohdat. Loppu on sitä että SATA-kaapeli vedetään emolevyn SATA-portista DVD-RW ja SSD-aseman SATA-portteihin (ei sovi väärinpäin, ei sovi väärään paikkaan), yhdistetään virtalähteeltä johdot edellämainittuihin - taaskaan ei mikän sovi väärään paikkaan väärinpäin.

Prosessorituulettimen johto kiinnitetään ohjekirjaa tai emolevyn pintaa katsomalla kohtaa jossa lukee CPU_FAN ja samoin kotelon tuulettimet (ohjeet tulee mukana) kiinnitetään joko emolevyyn tai mallista riippuen suoraan virtalähteen johtoihin, jolloin on sovitinjohto mukana. Sitten on vielä kotelon USB-porttien johtojen liittäminen emolevyyn, mutta taas pätee se, että niitä ei saa väärään paikkaan sopimaan, eikä väärinpäin.

Hankalin homma johdoissa on nuo pikkujohdo (POWER LED, HDD LED, RESET SWITCH ja POWER SWITCH, mutta ei kone siihen hajoa, vaikka ne väärinpäin tai väärään paikkaan menisi. Hyvässä emolevyssä tulee mukana sovitinholkki johon ne työnnetään, jolloin se on helppo homma. Ennen ei tullut ja niitä piti ohjekirjasta hieman katsoa, mikä mihinkin tulee, mutta ei niitäkään ole kuin neljä, joten ei niiden kanssa pahasti sekaisin voi mennä :)

Sitten on vielä äänipiuha, esim. AC97 joka tulee emolevylle jos haluaa että kotelon kuulokeporttiin tulee ääni. Taas se on merkitty selvästi, mihin se tulee kiinni.

Kovalevy/SSD-asennetaan kuten DVD-RW.

Vielä näytönohjain. Näytönohjaimelle oleva PCI-E 16x paikka on helppo tunnistaa pituudesta - se mitä pitää käyttää on ylin (lähimpänä prosessoria oleva) pitkä lisäkorttipaikka. Sen oikeassa reunassa on kiinnitysklipsi, jota pitää vääntää kun näytönohjain irroitetaan, mutta kiinnilaitettaessa ei tarvitse tehdä muuta kuin katsoa, että klipsi loksahtaa paikalleen.

http://content.hwigroup.net/images/products_larges/215518/asus-z97-a.jpg kyseinen klipsi isosta kirkkaasta ympyrästä (piirisarja) oikealle ylös n. 1-1.5cm), harmaa muovinen juttu.

Ennen näytönohjaimen asentamista pitää tietokoneen kotelosta kuitenkin irroittaa mallista riippuen (usein 2kpl) laajennuspaikan mitälie pölysuojia. Nämä ovat tässä kuvassa noita kiiltäviä/valkoisia, ei oikein eroa kuvasta väriä: http://www.techwarelabs.com/wp-content/gallery/optimus1200/optimus6.jpg

Tämä siksi että näytönohjaimen takalevyn tulee niiden tilalle, että saa monitorikaapelin yms. kiinni.

Sitten vaan kokeilemaan virtojen laittamista päälle. Unohtuiko jotain?

Lue lisää

"Sen oikeassa reunassa on kiinnitysklipsi, jota pitää vääntää kun näytönohjain irroitetaan, mutta kiinnilaitettaessa ei tarvitse tehdä muuta kuin katsoa, että klipsi loksahtaa paikalleen."

Tähän sellainen tarkennus, että jos se on oletuksena "kiinni-asennossa", niin pitää napsauttaa auki ja sitten kun kortin työntää paikoilleen, se napsahtaa taas kiinni, mutta sen päättelee kyllä itsekin kun laitteet on edessä.

fdsafdsa kirjoitti:

Viestitila loppui kesken.

Mutta tuossa ne "vaikeat" kohdat. Loppu on sitä että SATA-kaapeli vedetään emolevyn SATA-portista DVD-RW ja SSD-aseman SATA-portteihin (ei sovi väärinpäin, ei sovi väärään paikkaan), yhdistetään virtalähteeltä johdot edellämainittuihin - taaskaan ei mikän sovi väärään paikkaan väärinpäin.

Prosessorituulettimen johto kiinnitetään ohjekirjaa tai emolevyn pintaa katsomalla kohtaa jossa lukee CPU_FAN ja samoin kotelon tuulettimet (ohjeet tulee mukana) kiinnitetään joko emolevyyn tai mallista riippuen suoraan virtalähteen johtoihin, jolloin on sovitinjohto mukana. Sitten on vielä kotelon USB-porttien johtojen liittäminen emolevyyn, mutta taas pätee se, että niitä ei saa väärään paikkaan sopimaan, eikä väärinpäin.

Hankalin homma johdoissa on nuo pikkujohdo (POWER LED, HDD LED, RESET SWITCH ja POWER SWITCH, mutta ei kone siihen hajoa, vaikka ne väärinpäin tai väärään paikkaan menisi. Hyvässä emolevyssä tulee mukana sovitinholkki johon ne työnnetään, jolloin se on helppo homma. Ennen ei tullut ja niitä piti ohjekirjasta hieman katsoa, mikä mihinkin tulee, mutta ei niitäkään ole kuin neljä, joten ei niiden kanssa pahasti sekaisin voi mennä :)

Sitten on vielä äänipiuha, esim. AC97 joka tulee emolevylle jos haluaa että kotelon kuulokeporttiin tulee ääni. Taas se on merkitty selvästi, mihin se tulee kiinni.

Kovalevy/SSD-asennetaan kuten DVD-RW.

Vielä näytönohjain. Näytönohjaimelle oleva PCI-E 16x paikka on helppo tunnistaa pituudesta - se mitä pitää käyttää on ylin (lähimpänä prosessoria oleva) pitkä lisäkorttipaikka. Sen oikeassa reunassa on kiinnitysklipsi, jota pitää vääntää kun näytönohjain irroitetaan, mutta kiinnilaitettaessa ei tarvitse tehdä muuta kuin katsoa, että klipsi loksahtaa paikalleen.

http://content.hwigroup.net/images/products_larges/215518/asus-z97-a.jpg kyseinen klipsi isosta kirkkaasta ympyrästä (piirisarja) oikealle ylös n. 1-1.5cm), harmaa muovinen juttu.

Ennen näytönohjaimen asentamista pitää tietokoneen kotelosta kuitenkin irroittaa mallista riippuen (usein 2kpl) laajennuspaikan mitälie pölysuojia. Nämä ovat tässä kuvassa noita kiiltäviä/valkoisia, ei oikein eroa kuvasta väriä: http://www.techwarelabs.com/wp-content/gallery/optimus1200/optimus6.jpg

Tämä siksi että näytönohjaimen takalevyn tulee niiden tilalle, että saa monitorikaapelin yms. kiinni.

Sitten vaan kokeilemaan virtojen laittamista päälle. Unohtuiko jotain?

Lue lisää

"Sitten vaan kokeilemaan virtojen laittamista päälle. Unohtuiko jotain?"

Mitä tehdä sitten kun ei toimi ja miten ratkotaan se. Voi olla yksinkertaisempaa kuten kontaktiongelmat tai voi olla monimutkaisempaa. Ja tosiasiassa nythän se varsinainen kasaaminen alkaa kun pääsee ohjelmia laittamaan.

OpenBSD:ssä on poikkeuksellisen tasokas dokumentaatio, että kaikki nippelit ja vaiheet käydään perusteellisesti: http://www.openbsd.org/faq/index.html

M-Kar kirjoitti:

"Sitten vaan kokeilemaan virtojen laittamista päälle. Unohtuiko jotain?"

Mitä tehdä sitten kun ei toimi ja miten ratkotaan se. Voi olla yksinkertaisempaa kuten kontaktiongelmat tai voi olla monimutkaisempaa. Ja tosiasiassa nythän se varsinainen kasaaminen alkaa kun pääsee ohjelmia laittamaan.

OpenBSD:ssä on poikkeuksellisen tasokas dokumentaatio, että kaikki nippelit ja vaiheet käydään perusteellisesti: http://www.openbsd.org/faq/index.html

Lue lisää

"Mitä tehdä sitten kun ei toimi ja miten ratkotaan se."

Oireiden mukaan

"Ja tosiasiassa nythän se varsinainen kasaaminen alkaa kun pääsee ohjelmia laittamaan."

Ei vaan silloin alkaa ohjelmien asentaminen. Eli asennetaan Windows, siihen ajurit ja päivitykset, sekä ne ohjelmat joita halutaan käyttää - ei ole vaikeaa.

fdsafdsa kirjoitti:

"Mitä tehdä sitten kun ei toimi ja miten ratkotaan se."

Oireiden mukaan

"Ja tosiasiassa nythän se varsinainen kasaaminen alkaa kun pääsee ohjelmia laittamaan."

Ei vaan silloin alkaa ohjelmien asentaminen. Eli asennetaan Windows, siihen ajurit ja päivitykset, sekä ne ohjelmat joita halutaan käyttää - ei ole vaikeaa.

Lue lisää

Ne joita huolestuttaa kovasti se, että mitä jos jokin koneen osa onkin rikki ja miten sen saa selville, niin kannattaa tarkastaa että siinä emolevyssä mitä harkitsee, on hyvä itsediagnostiikka. Esimerkiksi Asus Z97-A emolevyssä on erilliset ledit prosessorille, muisteille yms. jotka kertovat, mikä osa on rikki.

Mutta entä jos ei osaa ja entä jos kone on täysin mykkä? No sitten kone viedään liikkeeseen joka selvittää sen. Ei se mitenkään älyttömän kallista ole. Autoon tuskin saa edes öljynvaihtoa siihen hintaan merkkikorjaamosta.

M-Kar kirjoitti:

"Sitten vaan kokeilemaan virtojen laittamista päälle. Unohtuiko jotain?"

Mitä tehdä sitten kun ei toimi ja miten ratkotaan se. Voi olla yksinkertaisempaa kuten kontaktiongelmat tai voi olla monimutkaisempaa. Ja tosiasiassa nythän se varsinainen kasaaminen alkaa kun pääsee ohjelmia laittamaan.

OpenBSD:ssä on poikkeuksellisen tasokas dokumentaatio, että kaikki nippelit ja vaiheet käydään perusteellisesti: http://www.openbsd.org/faq/index.html

Lue lisää

Jotain poikkeuksellisen sekoa tossa M-Karissa on. Hänelle emolevyn asennus on mystiikkaa, ja sit hän suosittelee asentamaan openBSD:tä että pääsee siihen kiinnostavan vaikeaan asentelemiseen.
Miksei osta kunnon emoa (jonka kanssa ei ole mystiikkaa) ja sit joku peruskäyttis.
No mut tää onkin tää, joka suosittelee pelikonerakentajille matkapuhelinprossuista tehtyjen klusterien rakentamista alustaksi.

Hehhehehee kirjoitti:

Jotain poikkeuksellisen sekoa tossa M-Karissa on. Hänelle emolevyn asennus on mystiikkaa, ja sit hän suosittelee asentamaan openBSD:tä että pääsee siihen kiinnostavan vaikeaan asentelemiseen.
Miksei osta kunnon emoa (jonka kanssa ei ole mystiikkaa) ja sit joku peruskäyttis.
No mut tää onkin tää, joka suosittelee pelikonerakentajille matkapuhelinprossuista tehtyjen klusterien rakentamista alustaksi.

Lue lisää

Ei emolevyn asennuksessa ole mitään mystiikkaa.

Kuten sanoin, osaavat rakentajat ovat aina valinneet osia jotka ovat standardeja tai hyvin dokumentoituja.

OpenBSD:n asentamisessa ei ole mitään vaikeaa. Se on itseasiassa ehkä nopeiten asennettava käyttis. Se vaan on poikkeuksellisen hyvin dokumentoitu.

fdsafdsa kirjoitti:

"Mitä tehdä sitten kun ei toimi ja miten ratkotaan se."

Oireiden mukaan

"Ja tosiasiassa nythän se varsinainen kasaaminen alkaa kun pääsee ohjelmia laittamaan."

Ei vaan silloin alkaa ohjelmien asentaminen. Eli asennetaan Windows, siihen ajurit ja päivitykset, sekä ne ohjelmat joita halutaan käyttää - ei ole vaikeaa.

Lue lisää

Windows ei oikein sovellu muokkaamiseen. Vie tehokkaasti sen idean siitä rakentelusta.

Jos ei sitten halua muokata ja rakentaa mitään niin yhtä hyvin sitä voi ostaa valmiin koneen. Edelleenkin ohjelmilla on eniten merkitystä.

M-Kar kirjoitti:

Windows ei oikein sovellu muokkaamiseen. Vie tehokkaasti sen idean siitä rakentelusta.

Jos ei sitten halua muokata ja rakentaa mitään niin yhtä hyvin sitä voi ostaa valmiin koneen. Edelleenkin ohjelmilla on eniten merkitystä.

Lue lisää

Ei Windows sovellukaan siihen, että sitä muokattaisiin jotenkin radikaalisti. Harmillista, mutta ei sille mitään mahda. Windows on kuitenkin lähes pakollinen, jos meinaa käyttää niitä ohjelmia mitä haluaa.

Kun hankkii laitteistonsa osina eikä valmispakettina, saa juuri sellaisen kuin haluaa juuri niin laadukkaana kuin haluaa ja halvemmalla kuin vastaavan valmispaketin.

moqmoqmoqmoq kirjoitti:

Ei Windows sovellukaan siihen, että sitä muokattaisiin jotenkin radikaalisti. Harmillista, mutta ei sille mitään mahda. Windows on kuitenkin lähes pakollinen, jos meinaa käyttää niitä ohjelmia mitä haluaa.

Kun hankkii laitteistonsa osina eikä valmispakettina, saa juuri sellaisen kuin haluaa juuri niin laadukkaana kuin haluaa ja halvemmalla kuin vastaavan valmispaketin.

Lue lisää

"Windows on kuitenkin lähes pakollinen, jos meinaa käyttää niitä ohjelmia mitä haluaa."

Ei ole. Suurin osa ohjelmista tehdään käyttöjärjestelmille joissa on Linux ja ne tehdään käyttöjärjestelmillä joissa on Linux.

"Kun hankkii laitteistonsa osina eikä valmispakettina, saa juuri sellaisen kuin haluaa juuri niin laadukkaana kuin haluaa ja halvemmalla kuin vastaavan valmispaketin."

Laadukkaimmat koneet ovat rajuun käyttöön suunnattuja valmiskoneita. Kotikasaajalla ei oikein käytännössä riitä resurssit tekemään armeijavehkeitä.

M-Kar kirjoitti:

"Windows on kuitenkin lähes pakollinen, jos meinaa käyttää niitä ohjelmia mitä haluaa."

Ei ole. Suurin osa ohjelmista tehdään käyttöjärjestelmille joissa on Linux ja ne tehdään käyttöjärjestelmillä joissa on Linux.

"Kun hankkii laitteistonsa osina eikä valmispakettina, saa juuri sellaisen kuin haluaa juuri niin laadukkaana kuin haluaa ja halvemmalla kuin vastaavan valmispaketin."

Laadukkaimmat koneet ovat rajuun käyttöön suunnattuja valmiskoneita. Kotikasaajalla ei oikein käytännössä riitä resurssit tekemään armeijavehkeitä.

Lue lisää

Kotikäyttäjä ei tarvitse armeijavehkeitä. Aika harva edes haluaisi sellaisia kotiinsa.

moqmoqmoqmoq kirjoitti:

Kotikäyttäjä ei tarvitse armeijavehkeitä. Aika harva edes haluaisi sellaisia kotiinsa.

Armeijavehkeet kyllä kestävät kolhuja ja vaikeita olosuhteita. Omassa kotonani ei ole mitään sotatilaa käynnissä ja tietokonekin saa rauhassa seisoskella pöydällä. Mulla on koneen käytössä vähän eri intressit kuin sotatantereella olevilla.

Veikkaan, ettei armeijakäyttöön suunnatut koneet olisi oman koneeni veroisia rauhanomaisessa videoeditoinnissa.

Eikä muuten Linuxille ole olemassa yhtä hyviä video-editointiohjelmia kuin Windowsille ja Macille. Ainakaan itse en ole sellaista löytänyt (olisi toki hienoa jos löytyisi).

M-Kar kirjoitti:

"Windows on kuitenkin lähes pakollinen, jos meinaa käyttää niitä ohjelmia mitä haluaa."

Ei ole. Suurin osa ohjelmista tehdään käyttöjärjestelmille joissa on Linux ja ne tehdään käyttöjärjestelmillä joissa on Linux.

"Kun hankkii laitteistonsa osina eikä valmispakettina, saa juuri sellaisen kuin haluaa juuri niin laadukkaana kuin haluaa ja halvemmalla kuin vastaavan valmispaketin."

Laadukkaimmat koneet ovat rajuun käyttöön suunnattuja valmiskoneita. Kotikasaajalla ei oikein käytännössä riitä resurssit tekemään armeijavehkeitä.

Lue lisää

"Laadukkaimmat koneet ovat rajuun käyttöön suunnattuja valmiskoneita. Kotikasaajalla ei oikein käytännössä riitä resurssit tekemään armeijavehkeitä."

Se että kone kestää jotain tärinää ja pölyä, ei tarkoita automaattisesti, että se olisi samalla pitkäikäinen. Pölyn ja tärinänkestävyys ovat lisäominaisuuksia joita saadaan tiivisteillä. Kuumuudenkestävyys taas saadaan täysillä huutavilla puhaltimilla, jotka saavat koneen kuullostamaan pölynimurilta.

Jos halutaan sitä mitä kotikäyttäjä tarvitsee, eli pitkää toiminta-aikaa pöytäkoneelta maassa, jossa ei ole edes mainittavia maanjäristyksiä, niin silloin valitaan sellainen kone joka kestää sähköisiltä osiltaan pitkäaikaista käyttöä. Läppäreissä tärinänkestävyydellä olisi sentään jokin rooli, mutta ei pöytäkoneissa.

"Suurin osa ohjelmista tehdään käyttöjärjestelmille joissa on Linux"

Kätevästi hyppäsit pois FreeBSD:stä heti kun alettiin puhua ohjelmista.

Jos haluaa kutsua "ohjelmiksi" niitä sataa samanlaista, eri tekijän versiota jostain donkey kongin tasoisesta pelistä tai tetriksestä, joita androidiin ja muihin linukseihin on saatavissa, niin mikäs siinä.

Oikeat pelit toimivat kuitenkin parhaiten Windowsissa ja siihen on saatavissa ilmaiseksi yleisimmin käytetyt ohjelmat, kuten office-ohjelmisto, internet-selaimia ja monia muita.

moqmoqmoqmoq kirjoitti:

Kotikäyttäjä ei tarvitse armeijavehkeitä. Aika harva edes haluaisi sellaisia kotiinsa.

No jos sitä parasta laatua kaipaa niin armeijavehkeet on ne millä mennään.

Itsehän muuten olen suosinut mm. armeijan vaatetusta, hyviä ja laadukkaita. Sama juttu se on tietokoneilla. Laadukkaita ovat.

M-Kar kirjoitti:

No jos sitä parasta laatua kaipaa niin armeijavehkeet on ne millä mennään.

Itsehän muuten olen suosinut mm. armeijan vaatetusta, hyviä ja laadukkaita. Sama juttu se on tietokoneilla. Laadukkaita ovat.

Lue lisää

"No jos sitä parasta laatua kaipaa niin armeijavehkeet on ne millä mennään."

Yksikään näkemäni armeijaluokitus ei käsittele laitteen käyttöikää, ainoastaan tärinä, tomu ja lämpötilakestävyyttä, sekä joissakin tapauksissa nesteenpitävyyttä.

fdsafdsa kirjoitti:

"Laadukkaimmat koneet ovat rajuun käyttöön suunnattuja valmiskoneita. Kotikasaajalla ei oikein käytännössä riitä resurssit tekemään armeijavehkeitä."

Se että kone kestää jotain tärinää ja pölyä, ei tarkoita automaattisesti, että se olisi samalla pitkäikäinen. Pölyn ja tärinänkestävyys ovat lisäominaisuuksia joita saadaan tiivisteillä. Kuumuudenkestävyys taas saadaan täysillä huutavilla puhaltimilla, jotka saavat koneen kuullostamaan pölynimurilta.

Jos halutaan sitä mitä kotikäyttäjä tarvitsee, eli pitkää toiminta-aikaa pöytäkoneelta maassa, jossa ei ole edes mainittavia maanjäristyksiä, niin silloin valitaan sellainen kone joka kestää sähköisiltä osiltaan pitkäaikaista käyttöä. Läppäreissä tärinänkestävyydellä olisi sentään jokin rooli, mutta ei pöytäkoneissa.

"Suurin osa ohjelmista tehdään käyttöjärjestelmille joissa on Linux"

Kätevästi hyppäsit pois FreeBSD:stä heti kun alettiin puhua ohjelmista.

Jos haluaa kutsua "ohjelmiksi" niitä sataa samanlaista, eri tekijän versiota jostain donkey kongin tasoisesta pelistä tai tetriksestä, joita androidiin ja muihin linukseihin on saatavissa, niin mikäs siinä.

Oikeat pelit toimivat kuitenkin parhaiten Windowsissa ja siihen on saatavissa ilmaiseksi yleisimmin käytetyt ohjelmat, kuten office-ohjelmisto, internet-selaimia ja monia muita.

Lue lisää

"Jos halutaan sitä mitä kotikäyttäjä tarvitsee, eli pitkää toiminta-aikaa pöytäkoneelta maassa, jossa ei ole edes mainittavia maanjäristyksiä, niin silloin valitaan sellainen kone joka kestää sähköisiltä osiltaan pitkäaikaista käyttöä."

Armeijavehkeet ovat sitä. Katsos kun niille laitteille on suunniteltu elinkaari joka on todella pitkä verrattuna siviilileluihin ja valmistaja sitoutuu myös

"Kätevästi hyppäsit pois FreeBSD:stä heti kun alettiin puhua ohjelmista."

Oikaisin valhetta.

"Jos haluaa kutsua "ohjelmiksi" niitä sataa samanlaista, eri tekijän versiota jostain donkey kongin tasoisesta pelistä tai tetriksestä, joita androidiin ja muihin linukseihin on saatavissa, niin mikäs siinä."

Kutsutaan ohjelmiksi vaikka työpöytäympäristöjä, tai ikkunamanagereja. Keskeisiä juttuja kun asentelee omanlaista tietokonetta eikä mene valmispaketilla.

AsusDeluxe kirjoitti:

Armeijavehkeet kyllä kestävät kolhuja ja vaikeita olosuhteita. Omassa kotonani ei ole mitään sotatilaa käynnissä ja tietokonekin saa rauhassa seisoskella pöydällä. Mulla on koneen käytössä vähän eri intressit kuin sotatantereella olevilla.

Veikkaan, ettei armeijakäyttöön suunnatut koneet olisi oman koneeni veroisia rauhanomaisessa videoeditoinnissa.

Eikä muuten Linuxille ole olemassa yhtä hyviä video-editointiohjelmia kuin Windowsille ja Macille. Ainakaan itse en ole sellaista löytänyt (olisi toki hienoa jos löytyisi).

Lue lisää

"Eikä muuten Linuxille ole olemassa yhtä hyviä video-editointiohjelmia"

http://www.lwks.com/

M-Kar kirjoitti:

"Jos halutaan sitä mitä kotikäyttäjä tarvitsee, eli pitkää toiminta-aikaa pöytäkoneelta maassa, jossa ei ole edes mainittavia maanjäristyksiä, niin silloin valitaan sellainen kone joka kestää sähköisiltä osiltaan pitkäaikaista käyttöä."

Armeijavehkeet ovat sitä. Katsos kun niille laitteille on suunniteltu elinkaari joka on todella pitkä verrattuna siviilileluihin ja valmistaja sitoutuu myös

"Kätevästi hyppäsit pois FreeBSD:stä heti kun alettiin puhua ohjelmista."

Oikaisin valhetta.

"Jos haluaa kutsua "ohjelmiksi" niitä sataa samanlaista, eri tekijän versiota jostain donkey kongin tasoisesta pelistä tai tetriksestä, joita androidiin ja muihin linukseihin on saatavissa, niin mikäs siinä."

Kutsutaan ohjelmiksi vaikka työpöytäympäristöjä, tai ikkunamanagereja. Keskeisiä juttuja kun asentelee omanlaista tietokonetta eikä mene valmispaketilla.

Lue lisää

"Armeijavehkeet ovat sitä. Katsos kun niille laitteille on suunniteltu elinkaari joka on todella pitkä verrattuna siviilileluihin ja valmistaja sitoutuu myös "

No kerrohan jokin esimerkki tällaisesta tietokoneesta. Minulla pöytäkoneet (ei armeijakama) on kestänyt järjestään yli 7 vuotta ja syy vaihtamiseen on aina ollut teknologian vanheneminen, ei laitteen hajoaminen. Ties vaikka olisivat yli kymmenen vuotta kestäneet jos vain olisi viitsinyt käyttää.

"Kutsutaan ohjelmiksi vaikka työpöytäympäristöjä, tai ikkunamanagereja. Keskeisiä juttuja kun asentelee omanlaista tietokonetta eikä mene valmispaketilla."

Miksi kutsuttaisiin? Ne ovat järjestelmäohjelmistoa. Jos haluaa tällaisia asioita säätää tai luoda omanlaisensa käyttöliittymän, niin muista käyttöjärjestelmistä löytyy varmasti paljon vaihtoehtoja, keitä nämä sitten kiinnostavat.

Uskoisin että mahdollisuudet säätää Windowsin käyttöliittymää riittävät useimmille: http://www.pcworld.com/article/2036581/crisp-your-desktop-with-a-window-manager-utility.html http://www.techsupportalert.com/content/best-free-window-manager-resizer-arranger.htm

fdsafdsa kirjoitti:

"Armeijavehkeet ovat sitä. Katsos kun niille laitteille on suunniteltu elinkaari joka on todella pitkä verrattuna siviilileluihin ja valmistaja sitoutuu myös "

No kerrohan jokin esimerkki tällaisesta tietokoneesta. Minulla pöytäkoneet (ei armeijakama) on kestänyt järjestään yli 7 vuotta ja syy vaihtamiseen on aina ollut teknologian vanheneminen, ei laitteen hajoaminen. Ties vaikka olisivat yli kymmenen vuotta kestäneet jos vain olisi viitsinyt käyttää.

"Kutsutaan ohjelmiksi vaikka työpöytäympäristöjä, tai ikkunamanagereja. Keskeisiä juttuja kun asentelee omanlaista tietokonetta eikä mene valmispaketilla."

Miksi kutsuttaisiin? Ne ovat järjestelmäohjelmistoa. Jos haluaa tällaisia asioita säätää tai luoda omanlaisensa käyttöliittymän, niin muista käyttöjärjestelmistä löytyy varmasti paljon vaihtoehtoja, keitä nämä sitten kiinnostavat.

Uskoisin että mahdollisuudet säätää Windowsin käyttöliittymää riittävät useimmille: http://www.pcworld.com/article/2036581/crisp-your-desktop-with-a-window-manager-utility.html http://www.techsupportalert.com/content/best-free-window-manager-resizer-arranger.htm

Lue lisää

"Ne ovat järjestelmäohjelmistoa."

Ohjelma kuin ohjelma, ja ohjelmia kun kasataan mieleiseksi niin tuohan on varsin keskeinen asia.

fdsafdsa kirjoitti:

"Armeijavehkeet ovat sitä. Katsos kun niille laitteille on suunniteltu elinkaari joka on todella pitkä verrattuna siviilileluihin ja valmistaja sitoutuu myös "

No kerrohan jokin esimerkki tällaisesta tietokoneesta. Minulla pöytäkoneet (ei armeijakama) on kestänyt järjestään yli 7 vuotta ja syy vaihtamiseen on aina ollut teknologian vanheneminen, ei laitteen hajoaminen. Ties vaikka olisivat yli kymmenen vuotta kestäneet jos vain olisi viitsinyt käyttää.

"Kutsutaan ohjelmiksi vaikka työpöytäympäristöjä, tai ikkunamanagereja. Keskeisiä juttuja kun asentelee omanlaista tietokonetta eikä mene valmispaketilla."

Miksi kutsuttaisiin? Ne ovat järjestelmäohjelmistoa. Jos haluaa tällaisia asioita säätää tai luoda omanlaisensa käyttöliittymän, niin muista käyttöjärjestelmistä löytyy varmasti paljon vaihtoehtoja, keitä nämä sitten kiinnostavat.

Uskoisin että mahdollisuudet säätää Windowsin käyttöliittymää riittävät useimmille: http://www.pcworld.com/article/2036581/crisp-your-desktop-with-a-window-manager-utility.html http://www.techsupportalert.com/content/best-free-window-manager-resizer-arranger.htm

Lue lisää

"No kerrohan jokin esimerkki tällaisesta tietokoneesta."

http://www.drs.com/products-and-services/mounted-family-of-computer-systems-mfocs/

"Minulla pöytäkoneet (ei armeijakama) on kestänyt järjestään yli 7 vuotta ja syy vaihtamiseen on aina ollut teknologian vanheneminen, ei laitteen hajoaminen."

Minä taas en ole saanut varmaan ikinä teknologiaa vanhenemaan.

M-Kar kirjoitti:

"No kerrohan jokin esimerkki tällaisesta tietokoneesta."

http://www.drs.com/products-and-services/mounted-family-of-computer-systems-mfocs/

"Minulla pöytäkoneet (ei armeijakama) on kestänyt järjestään yli 7 vuotta ja syy vaihtamiseen on aina ollut teknologian vanheneminen, ei laitteen hajoaminen."

Minä taas en ole saanut varmaan ikinä teknologiaa vanhenemaan.

Lue lisää

http://www.drs.com/products-and-services/mounted-family-of-computer-systems-mfocs/

Ja mitä näistä suosittelet kotikäyttäjälle?

"Minä taas en ole saanut varmaan ikinä teknologiaa vanhenemaan."

Joko sinun pitäisi siirtyä armeijateknologiasta pitkäikäisempään laatuun tai sitten käyttösi on niin kevyttä/odottaminen ei ole ongelma, että suorituskyvyllä ei ole merkitystä.

M-Kar kirjoitti:

"Eikä muuten Linuxille ole olemassa yhtä hyviä video-editointiohjelmia"

http://www.lwks.com/

Enhän sanonut, ettei Linuxille ole olemassa videoeditointiohjelmia, sanoin ettei ainakaan mulle ole tullut yhtä hyviä vastaan.

Avidilla mennään edelleen, Macille tehty ja myös Windowsille portattu.

fdsafdsa kirjoitti:

http://www.drs.com/products-and-services/mounted-family-of-computer-systems-mfocs/

Ja mitä näistä suosittelet kotikäyttäjälle?

"Minä taas en ole saanut varmaan ikinä teknologiaa vanhenemaan."

Joko sinun pitäisi siirtyä armeijateknologiasta pitkäikäisempään laatuun tai sitten käyttösi on niin kevyttä/odottaminen ei ole ongelma, että suorituskyvyllä ei ole merkitystä.

Lue lisää

Noista en mitään. Toughbookkia voisin suositella hyvin jos ei ole köyhä. Samoin näitä: http://computers.amrel.com/rugged-computers/rugged-laptops-notebooks/

"Joko sinun pitäisi siirtyä armeijateknologiasta pitkäikäisempään laatuun"

Armeijateknologia on pitkäikäistä.

"tai sitten käyttösi on niin kevyttä/odottaminen ei ole ongelma, että suorituskyvyllä ei ole merkitystä."

Tietokoneissa on kuule sellainen juttu kuin moniajo ja pitkäkestoiset prosessit voi jättää taustalle.

M-Kar kirjoitti:

Noista en mitään. Toughbookkia voisin suositella hyvin jos ei ole köyhä. Samoin näitä: http://computers.amrel.com/rugged-computers/rugged-laptops-notebooks/

"Joko sinun pitäisi siirtyä armeijateknologiasta pitkäikäisempään laatuun"

Armeijateknologia on pitkäikäistä.

"tai sitten käyttösi on niin kevyttä/odottaminen ei ole ongelma, että suorituskyvyllä ei ole merkitystä."

Tietokoneissa on kuule sellainen juttu kuin moniajo ja pitkäkestoiset prosessit voi jättää taustalle.

Lue lisää

"Tietokoneissa on kuule sellainen juttu kuin moniajo ja pitkäkestoiset prosessit voi jättää taustalle."

Ei vaan kaiken pitää tapahtua mielellään heti. Minä en ala odottelemaan pitkään, että joku videopakkaus ruksuttelee läpi. Taustalla ajo on tyhmää, koska siinä odotellessaan mielellään menee vaikka pelaamaan jotain, ja suorituskyky kärsii liikaa. Se on ihan yksi ja sama kuluttaako kone kilowatin verran sähköä vai ei, mutta odottelu on minimoitava.

M-Kar kirjoitti:

Noista en mitään. Toughbookkia voisin suositella hyvin jos ei ole köyhä. Samoin näitä: http://computers.amrel.com/rugged-computers/rugged-laptops-notebooks/

"Joko sinun pitäisi siirtyä armeijateknologiasta pitkäikäisempään laatuun"

Armeijateknologia on pitkäikäistä.

"tai sitten käyttösi on niin kevyttä/odottaminen ei ole ongelma, että suorituskyvyllä ei ole merkitystä."

Tietokoneissa on kuule sellainen juttu kuin moniajo ja pitkäkestoiset prosessit voi jättää taustalle.

Lue lisää

"Tietokoneissa on kuule sellainen juttu kuin moniajo ja pitkäkestoiset prosessit voi jättää taustalle."

Pitkäkestoinen prosessi on kohtelias tapa sanoa hidas tietokone. Minulla ei ole pitkäkestoisia prosesseja, vain niitä jotka tapahtuvat nyt tai sitten kone lähtee vaihtoon.

Mutta johan minä tuon sinun tilanteesi mainitsin: "käyttösi on niin kevyttä/odottaminen ei ole ongelma, että suorituskyvyllä ei ole merkitystä"

fdsafdsa kirjoitti:

"Tietokoneissa on kuule sellainen juttu kuin moniajo ja pitkäkestoiset prosessit voi jättää taustalle."

Pitkäkestoinen prosessi on kohtelias tapa sanoa hidas tietokone. Minulla ei ole pitkäkestoisia prosesseja, vain niitä jotka tapahtuvat nyt tai sitten kone lähtee vaihtoon.

Mutta johan minä tuon sinun tilanteesi mainitsin: "käyttösi on niin kevyttä/odottaminen ei ole ongelma, että suorituskyvyllä ei ole merkitystä"

Lue lisää

Sinä et sellaista konetta löydä mikä tekee kaiken heti. Sitä varten on noita supertietokoneitakin kun ei vaan tapahdu kaikki heti. Ja niilläkään ei tapahdu kaikki heti.

Ei minun tietokoneen käyttö ole mitenkään erityisen kevyttä, minä vaan osaan käyttää ohjelmia tehokkaasti ja käyttää niitä kuten on tarkoitettu.

tehoa.aina.liian.vähän kirjoitti:

"Tietokoneissa on kuule sellainen juttu kuin moniajo ja pitkäkestoiset prosessit voi jättää taustalle."

Ei vaan kaiken pitää tapahtua mielellään heti. Minä en ala odottelemaan pitkään, että joku videopakkaus ruksuttelee läpi. Taustalla ajo on tyhmää, koska siinä odotellessaan mielellään menee vaikka pelaamaan jotain, ja suorituskyky kärsii liikaa. Se on ihan yksi ja sama kuluttaako kone kilowatin verran sähköä vai ei, mutta odottelu on minimoitava.

Lue lisää

Eli et osaa käyttää tietokonetta. Kyllä niille prosesseille voi säätää prioriteetit. Ei vaikuta mitenkään mihinkään pelaamiseen kun videonpakkaus on alhaisella prioriteetilla.

Videonpakkaus on vielä suhteellisen kevyttä. Androidin asennus lähdekoodeista on paljon raskaampaa puuhaa. Videon renderöinnin mallinnusohjelmassa saa myös kestämään mutta se on myös optimoitavissa nopeaksi kun osaa käyttää ohjelmia.

24.7.2015 11:23 kirjoittamani viesti on ehkä selkeämpi. Sellainen asia vielä, että komponenttien metalliosien (johtimet yms.) koskemista kannattaa välttää emolevy olisi hyvä pitää mukana tulleen ESD-pussin päällä. Lemmit suljettava toiseen huoneeseen ja kun teet asennuksia, maadoita itseäsi tietokoneen kotelon metalliosiin käsivarresta (eli t-paita päälle ja anna käsivarren osua kotelon metalliosaan, mielellään kirkkaaseen jos maalaamatonta löytyy) niin että vartaloon kertynyt ESD johtuu pois, eikä käräytä mitään komponenttia.

Osta pieniä mustia nippusiteitä, että saat johto siististi nippuihin kotelon laidoille ja sakset tai muut leikkurit, että saat nippusiteiden ylimääräisen osan katkaistua.

Hyviä vinkkejä! Varsinkin että kannattaa pitää emoa ESD-pussukan päällä... Ei olisi tullut itselläni mieleen. Työkaluja ja nippusiteitä onkin vähintäänkin riittävästi ja tuo maadoitus pitää tosiaan muistaa. Kertoilen sitten kun osat ovat saapuneet miten homma meni :)

M-Kar kovasti yrittää pelotella vaan ei tehoa meikäpoikaan. Olen sen verran aiemmin tehnyt että vaihtanut kovoja, käyttiksiä ja muisteja läppäreihin ettei tietsikoiden räpläys pelota :D

Kyllä_minä_tämän_osaan kirjoitti:

Hyviä vinkkejä! Varsinkin että kannattaa pitää emoa ESD-pussukan päällä... Ei olisi tullut itselläni mieleen. Työkaluja ja nippusiteitä onkin vähintäänkin riittävästi ja tuo maadoitus pitää tosiaan muistaa. Kertoilen sitten kun osat ovat saapuneet miten homma meni :)

M-Kar kovasti yrittää pelotella vaan ei tehoa meikäpoikaan. Olen sen verran aiemmin tehnyt että vaihtanut kovoja, käyttiksiä ja muisteja läppäreihin ettei tietsikoiden räpläys pelota :D

Lue lisää

Kun asentelee osia ennen kuin emolevy on kotelon takalevyssä kiinni, olisi ESD-pussin alle hyvä laittaa solumuovialusta, koska se on tukeva, mutta pehmeä, jolloin emolevy taipuilee vähemmän kun kiinnittää osia. Ei maksa mitään ja noita saa melkein jopa kaupasta. Siitä sitten leikkaan sopivan kokoisen palan.

Siis tätä materiaalia: http://www.etola.net/UserFiles/71e153ea-ebe9-4774-bb16-1a52808c972e/Shop/harmaa_solumuovi_muokattu.f0ff2314-ca81-43ed-b6eb-45b3fda91889.jpg

Tästä on sitten apua komponenttien valinnassa: http://www.ubuntu.com/certification/catalog/

fdsafdsa kirjoitti:

Kun asentelee osia ennen kuin emolevy on kotelon takalevyssä kiinni, olisi ESD-pussin alle hyvä laittaa solumuovialusta, koska se on tukeva, mutta pehmeä, jolloin emolevy taipuilee vähemmän kun kiinnittää osia. Ei maksa mitään ja noita saa melkein jopa kaupasta. Siitä sitten leikkaan sopivan kokoisen palan.

Siis tätä materiaalia: http://www.etola.net/UserFiles/71e153ea-ebe9-4774-bb16-1a52808c972e/Shop/harmaa_solumuovi_muokattu.f0ff2314-ca81-43ed-b6eb-45b3fda91889.jpg

Lue lisää

Sattuipa tosi sopivasti. Päätit sitten jatkaa alter ego (kyllä_minä_tämän_osaan) kera tietokoneenkasailua :D Lopuksi muistit jopa maadoituksen tärkeyden. Asia joka kaikissa ammatti-oppaissa tulee ensimmäisenä. No parempi myöhään... Ilmeisesti vammaisuus pitää sinut koneenääressä 24/7 joutavoimassa olematonta. No mikäs, hupinsa kullakin :)

viuruu kirjoitti:

Sattuipa tosi sopivasti. Päätit sitten jatkaa alter ego (kyllä_minä_tämän_osaan) kera tietokoneenkasailua :D Lopuksi muistit jopa maadoituksen tärkeyden. Asia joka kaikissa ammatti-oppaissa tulee ensimmäisenä. No parempi myöhään... Ilmeisesti vammaisuus pitää sinut koneenääressä 24/7 joutavoimassa olematonta. No mikäs, hupinsa kullakin :)

Lue lisää

Voit olla niin paranoidi kuin haluat, mutta olen kirjoittanut vain omalla nimimerkillä. Nettipalstalle kirjoittaminen ei ole mitään kirjan kirjoittamista. Istahdan usein koneen äärelle jos olen kotona.

Miten sinä olet hyödyttänyt tätä ketjua?

M-Kar kirjoitti:

Tästä on sitten apua komponenttien valinnassa: http://www.ubuntu.com/certification/catalog/

Lue lisää

Tuosta ei ole yhtään mitään hyötyä. Jonkun marginaalirypistyksen jotenkuten tukemia komponentteja, ei mitään merkitystä. Koneeseen tulee kuitenkin Windows ja sen kanssa toimii kaikki mitä peruskäyttäjä koneeseensa haluaa, joten kannattaa keskittyä siihen, missä komponenteissa on hintaansa nähden kovin suorituskyky.

lisäävääntöä kirjoitti:

Tuosta ei ole yhtään mitään hyötyä. Jonkun marginaalirypistyksen jotenkuten tukemia komponentteja, ei mitään merkitystä. Koneeseen tulee kuitenkin Windows ja sen kanssa toimii kaikki mitä peruskäyttäjä koneeseensa haluaa, joten kannattaa keskittyä siihen, missä komponenteissa on hintaansa nähden kovin suorituskyky.

Lue lisää

Tuossa juuri sanottiin, että tietokoneeseen tulee Ubuntu eikä mitään marginaalista Windows rypistystä.

Silloin kun koneeseen tulee Windows, käytetään tätä sivustoa: http://www.microsoft.com/en-us/windows/compatibility/CompatCenter/Home

Osaavat tietokoneen kasaajat painottavat laatua, eivät hintaa tai suorituskykyä. Vielä tärkeämpää on suosia näistä yhteensopivista laitteista ne parhaiten dokumentoidut ja standardinmukaiset jotta tietokone ei rajoita ohjelmia. Tämähän on tunnettu fakta Windows rypistyksen kanssa kun porukalla on edelleen jotain muinaisjäänne XP:tä kun tietokone on yhteensopimaton uudempien ohjelmien kanssa. Sitähän se on sitten kun ostaa niitä paskoja.

No niin. Hyvä juttu. Nyt kun sen on kerran tehnyt, seuraava kerta menee helpommin. Lopulta erot näissä erillisosissa ovat niin pienet, että kun on yhden kasannut, osaa kasata minkä tahansa muunkin.

fdsafdsa kirjoitti:

No niin. Hyvä juttu. Nyt kun sen on kerran tehnyt, seuraava kerta menee helpommin. Lopulta erot näissä erillisosissa ovat niin pienet, että kun on yhden kasannut, osaa kasata minkä tahansa muunkin.

Lue lisää

:D ja sattumoisin vastaat kolmen minuutin sisällä...
Hävettääkö?

voivittumikäurpo kirjoitti:

:D ja sattumoisin vastaat kolmen minuutin sisällä...
Hävettääkö?

En tiedä mitä vikaa sinulla on korvien välissä, mutta niin se tosiaan on, että jos viesti pomppaa listan ylimmäksi ja minulla on jotain sanottavaa viestiin, niin vastaan silloin kun se eteen tulee.

Minä kun en kirjoittele eri nimimerkeillä, häiriköi palstaa tai vastaile itselleni (toisin kuin sinä - todennäköisesti), niin minulla ei ole mitään erityistä tarvetta tarkkailla sitä kuinka nopeasti mihinkin vastaan.

Eli ei, en kirjoittanut tuota 18:33 kirjoitettua viestiä vaikka paranoidit aivosi mitä väittäisivät. Jätän sellaiset touhut sinunlaisillesi. Jos haluaisin nostaa jotain viestiä, kirjoittaisin sen perään jotain aiheeseen liittyvää, mutta ihan omalla nimimerkilläni.

fdsafdsa kirjoitti:

En tiedä mitä vikaa sinulla on korvien välissä, mutta niin se tosiaan on, että jos viesti pomppaa listan ylimmäksi ja minulla on jotain sanottavaa viestiin, niin vastaan silloin kun se eteen tulee.

Minä kun en kirjoittele eri nimimerkeillä, häiriköi palstaa tai vastaile itselleni (toisin kuin sinä - todennäköisesti), niin minulla ei ole mitään erityistä tarvetta tarkkailla sitä kuinka nopeasti mihinkin vastaan.

Eli ei, en kirjoittanut tuota 18:33 kirjoitettua viestiä vaikka paranoidit aivosi mitä väittäisivät. Jätän sellaiset touhut sinunlaisillesi. Jos haluaisin nostaa jotain viestiä, kirjoittaisin sen perään jotain aiheeseen liittyvää, mutta ihan omalla nimimerkilläni.

Lue lisää

... ja sen todella osaat kymmenenkertaa kymmenen samaan nauhaan lisää ja lisää ja... voitat jo yhden parhaista kaikki tietää kenet :D

voivittutaas kirjoitti:

... ja sen todella osaat kymmenenkertaa kymmenen samaan nauhaan lisää ja lisää ja... voitat jo yhden parhaista kaikki tietää kenet :D

tarkoitat siis multinikki fedeä eli seppoa?

fdsafdsa kirjoitti:

En tiedä mitä vikaa sinulla on korvien välissä, mutta niin se tosiaan on, että jos viesti pomppaa listan ylimmäksi ja minulla on jotain sanottavaa viestiin, niin vastaan silloin kun se eteen tulee.

Minä kun en kirjoittele eri nimimerkeillä, häiriköi palstaa tai vastaile itselleni (toisin kuin sinä - todennäköisesti), niin minulla ei ole mitään erityistä tarvetta tarkkailla sitä kuinka nopeasti mihinkin vastaan.

Eli ei, en kirjoittanut tuota 18:33 kirjoitettua viestiä vaikka paranoidit aivosi mitä väittäisivät. Jätän sellaiset touhut sinunlaisillesi. Jos haluaisin nostaa jotain viestiä, kirjoittaisin sen perään jotain aiheeseen liittyvää, mutta ihan omalla nimimerkilläni.

Lue lisää

Miten ajattelit tämän ketjun aloittajan hyötyvän viestistäsi?

Löytääkö sillä muita kuin yli seitsemän ( 7 ) vuotta vanhoja viestejä?