Leskenä kuolleen perinnönjako

Perintövero ei ole ongelma, koska perintöosuudet jää niin pieniksi, että veroa ei tule maksettavaksi. Varsinkin äitini omaisuus on sen verran pieni (hautajaiskulut ym. velat ja omaisuutta on mennyt vuokraan, hoitomaksuihin, lääkkeisiin ym.). Tuon pienuuden takia juuri asianaja ajatteli, että jaettaisiin omaisuudet puoliksi. Kun äidin perillisille jäisi niin vähän.

Mutta olen nyt saanut kaksi aivan erilaista vastausta. Joten en vielä tullut viisaammaksi. Asianaja sanoi, että voimme tehdä oman ehdotuksen. Mainitsin kyllä jo, että mitä olin ajatellut. Asianajan ilme oli aika hämmästynyt. Ei ole kyse suurensuurista summista, enemmänkin periaatteellisista. Mutta, jos äidin muut perilliset haluaa osan isäni omaisuudesta, niin en ala riitelemään.

Perintövero ei ole ongelma, perintöosuudet on sen verran pienet, että perintöveroa ei tarvitse maksaa. Varsinkin äiti omaisuus hautajaiskulujen jälkeen on sen verran pieni, että siksi asianaja ajatteli, että omaisuus jaettaisiin 50/50. Äiti rahat ovat menneet myös elämiskuluihin.

Kyse ei ole suurista summista, kyse lähinnä periaatteesta. Jos äitini muut lapset haluaa osan isän omaisuudesta, en ala riitelemään kuitenkaan. Mainitsin jo asianajajalle mitä olin ajatellut ja hän oli hämmästyneen näköinen. Mutta sanoi kyllä, että voitte tehdä oman ehdotuksen.

Olen saanut kaksi ihan erilaista vastausta, joten en vielä tiedä mitä tehdä. Mutta jospa saisin vielä lisää vastauksia.

Mitenoikein kirjoitti:

Perintövero ei ole ongelma, perintöosuudet on sen verran pienet, että perintöveroa ei tarvitse maksaa. Varsinkin äiti omaisuus hautajaiskulujen jälkeen on sen verran pieni, että siksi asianaja ajatteli, että omaisuus jaettaisiin 50/50. Äiti rahat ovat menneet myös elämiskuluihin.

Kyse ei ole suurista summista, kyse lähinnä periaatteesta. Jos äitini muut lapset haluaa osan isän omaisuudesta, en ala riitelemään kuitenkaan. Mainitsin jo asianajajalle mitä olin ajatellut ja hän oli hämmästyneen näköinen. Mutta sanoi kyllä, että voitte tehdä oman ehdotuksen.

Olen saanut kaksi ihan erilaista vastausta, joten en vielä tiedä mitä tehdä. Mutta jospa saisin vielä lisää vastauksia.

Lue lisää

Vastaukseni tuli kahteen kertaan, kun ensimmäistä ei näkynyt heti ja luulin menneen hukkaan....

Hieman oikaisen edellistä kommenttiani. Suhdelukuolettamaa sovelletaan silloin kun ensiksi kuolleella ei ollut rintaperillisiä eikä ositusta voida toimittaa.
Tässä tapauksessa ositus on toimitettava ennen perinnönjakoa. Ositusperuste on ensiksi kuolleen puolison kuolema. Mikäli olette kaikki täysin sovussa, perintö voidaan toki jakaa täysin haluamallanne tavalla.

koirankakalta jäi ymmärtämättä, mikä on ositusperusteen syntymisen vaikutus ositukseen.

Jos ositusperuste olisi lesken kuolema, ositus menisi lähtökohtaisesti koirankakan kertomin tavoin 50/50. Mutta ositusperuste ei olekaan tuo, vaan ensimmäinen kuolema eli isän kuolema. Avioliitto on purkautunut tämän puolison kuolemaan eikä vasta lesken kuolemaan. Ositus tehdän avioliiton purkautumisajankohdan tilanteen mukaisena, tapahtuipa se kohta puolison kuoltua, myöhemmin lesken eläessä tai vasta lesken kuoltua. Osituksessa otetaan huomioon isän kuoleman ajankohdan mukaiset varat ja velat, mutta varat arvostetaan osituksen tekoajankohdan mukaan.

AL 85:1
"Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii."

AL 90:1, 1-kohta
"Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;"

Äidin ositusperusteen synnyn jälkeen saamaa omaisuutta ei otettaisi huomioon osituksessa, mutta vastaavasti ei myöskään sen jälkeistä äidin omaisuuden vähentymistä.

Kun siis ositus toimitetaan isän kuoleman ajankohdan mukaan, mutta vasta äidin kuoltua, ja äiti tuona ajankohtana oli isää varakkaampi, äidin perillisten tulee osituksessa antaa isän perillisille äidin omaisuudesta tasinkoa. Äidillä olisi ollut käytettävänään tasinkoprivilegi, jos ositus olisi toimitettu äidin eläessä. Äidin perillisillä tasinkoprivilegiä ei ole. Isän perilliset voivat halutessaan luopua tasinkovaateesta, mikä ehkä olisi kohtuullista, kun äidin omaisuus lienee huvennut hänen elämiseensä.

Ap:
"Ajattelin niin, että omaisuus jaettaisiin isäni kuolinhetken mukaan. Eli ositusperusteen syntyhetken mukaan. Ja isäni omaisuus menisi isän perillisille ja äidin hänen perillisilleen."

Ap on ajatellut oikein edellyttäen, että "omaisuudella" tarkoitetaan osituksessa syntyvää jäämistöä.

Asianajaja tietysti pääsee huomattavasti helpommalla, jos ositus tehdään hänen ehdottamallaan tavalla.

Mitä tuo tarkoittaa, että "Kahden kuolinpesän välillä myöskään ei ole tasinkoprivilegiä suuntaan tai toiseen"? Tässä kyseisessä tapauksessa vai ylipäätänsä? Kun varakkaamman puolison omaisuutta siirtyy osituksen kautta toisen puolison pesään niin eikös se ole juuri sitä, että maksetaan tasinkoa?

nix_nax kirjoitti:

koirankakalta jäi ymmärtämättä, mikä on ositusperusteen syntymisen vaikutus ositukseen.

Jos ositusperuste olisi lesken kuolema, ositus menisi lähtökohtaisesti koirankakan kertomin tavoin 50/50. Mutta ositusperuste ei olekaan tuo, vaan ensimmäinen kuolema eli isän kuolema. Avioliitto on purkautunut tämän puolison kuolemaan eikä vasta lesken kuolemaan. Ositus tehdän avioliiton purkautumisajankohdan tilanteen mukaisena, tapahtuipa se kohta puolison kuoltua, myöhemmin lesken eläessä tai vasta lesken kuoltua. Osituksessa otetaan huomioon isän kuoleman ajankohdan mukaiset varat ja velat, mutta varat arvostetaan osituksen tekoajankohdan mukaan.

AL 85:1
"Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii."

AL 90:1, 1-kohta
"Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;"

Äidin ositusperusteen synnyn jälkeen saamaa omaisuutta ei otettaisi huomioon osituksessa, mutta vastaavasti ei myöskään sen jälkeistä äidin omaisuuden vähentymistä.

Kun siis ositus toimitetaan isän kuoleman ajankohdan mukaan, mutta vasta äidin kuoltua, ja äiti tuona ajankohtana oli isää varakkaampi, äidin perillisten tulee osituksessa antaa isän perillisille äidin omaisuudesta tasinkoa. Äidillä olisi ollut käytettävänään tasinkoprivilegi, jos ositus olisi toimitettu äidin eläessä. Äidin perillisillä tasinkoprivilegiä ei ole. Isän perilliset voivat halutessaan luopua tasinkovaateesta, mikä ehkä olisi kohtuullista, kun äidin omaisuus lienee huvennut hänen elämiseensä.

Ap:
"Ajattelin niin, että omaisuus jaettaisiin isäni kuolinhetken mukaan. Eli ositusperusteen syntyhetken mukaan. Ja isäni omaisuus menisi isän perillisille ja äidin hänen perillisilleen."

Ap on ajatellut oikein edellyttäen, että "omaisuudella" tarkoitetaan osituksessa syntyvää jäämistöä.

Asianajaja tietysti pääsee huomattavasti helpommalla, jos ositus tehdään hänen ehdottamallaan tavalla.

Lue lisää

Kiitos nix_nax! Ehkä en siis ollut ihan hakoteilla ajatukseni kanssa. Termini eivät ole ihan oikeita, mutta juu sitä juuri tarkoitin eli osituksessa syntynyttä jäämistöä.

Asianajaja vaikuttaakin olevan sellainen, että hän haluaa päästä mahdollisimman helpolla. Mutta annan oman ehdotukseni ja katsotaan mitä muut tuumaa. Isän perilliset ilman muuta luopuvat tasinkovaateesta. Emme ole sitä ajatelleet missään vaiheessa vaatia.

Eipä minulta jäänyt ymmärtämättä, että ositusperuste on ensiksi kuolleen puolison kuolema. Taisin sen mainitakin. Ensiksi tosin sotkin tähän, anteeksi vain, perinnönjaon silloin, kun ensiksi kuolleelta ei jää kuin toissijaisia perillisiä.

koirankakka kirjoitti:

Eipä minulta jäänyt ymmärtämättä, että ositusperuste on ensiksi kuolleen puolison kuolema. Taisin sen mainitakin. Ensiksi tosin sotkin tähän, anteeksi vain, perinnönjaon silloin, kun ensiksi kuolleelta ei jää kuin toissijaisia perillisiä.

Lue lisää

Kun aloitin ko. kommentin kirjoittamisen klo 12:45, palstalla ei ollut tekemääsi täydennystä, missä olet korjannut virheellisen lähtökohtasi, että kysymyksessä olisi ensiksi kuolleen puolison osalta ollut lapseton henkilö.

Tuollainen erehtyminen kylläkin vaikuttaa varsin kummalliselta. Johan ap:n ensimmäisestä virkkeestä ilmeni, että ISÄLLÄ oli ainakin yksi lapsi! Ensimmäiseksi ei tule mieleen, että isä oli oletettu lapsettomaksi.

Ap:
"Isäni kuoli vuosia sitten ja nyt äitini. Isäni kuollessa äitini oli varakkaampi kuin isäni."

Asia hiukan mutkistuu, kun C-lapsia eli äidin lapsia on ainakin kolme. Tällöin äidin 50.000 jaetaan neljälle (A, C1, C2 ja C3), mikä pienentää edellä esitettyä A-lapsen osuutta, mutta ei B-lapsen osuutta.

A:n osuudeksi tulee isän perintö 25.000 äidin perintö 12.500 = 37.500. Kullekin C-lapselle 12.500. B:lle edelleen 25.000.

Voisihan tuo olla kohtuullista, mutta ei välttämättä lain mukaista. Isän ja äidin jäämistöt eivät välttämättä ole saman suuruiset, vaikka näin lähtökohtaisesti onkin, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen (eikä leski vetoa tasinkoprivilegiin) ja jos ositus toimitetaan pian ensiksi kuolleen kuoleman jälkeen.

Jos vaikkapa avioehdon vaikutuksesta isän jäämistö olisi 40.000 ja äidin jäämistö 60.000, isän perilliset jakaisivat keskenään 40.000 ja äidin perilliset keskenään 60.000. Ne perilliset, jotka ovat sekä isän että äidin lapsia, pääsevät sitten jaolle molempien jälkeen, muut vain oman vanhempansa jälkeen.

Äidillä on kolme lasta edellisestä avioliitosta. Ja isälläni on kaksi lasta edellisestä avioliitosta.

Ja avioehtoa tosiaan ei ollut. Äitini edellisestä liitosta olevat lapset joilla on eri isä ei tietenkään peri isääni (eikä isäni muut lapset äitiäni). Mutta kun äidillä oli avio-oikeus isä omaisuuteen, niin sitä kautta tavallaan saavat sitten isäni omaisuutta.

Tuo "mlknbä"-nimimerkin ehdottoma tapa siis on ilmeisesti juuri se mitä asianaja ehdotti. Eli isän ja äidin kuolinpesissä tällä hetkellä oleva omaisuus jaettaisiin puoliksi. Jonka jälkeen tehtäisiin perinnönjako. Eli isän lapset jakavat keskenään osituksessa isän kuolinpesään ositetun omaisuuden. Ja äidille ositettu omaisuus menee tietysti vain äidin lapsille. Ehkäpä se sitten on reiluinta ottaa huomioon tämän päivän äidin omaisuus, eikä sitä mitä se oli isän kuollessa. Jotenkin vaan ajattelin, että kun ositusperuste syntyi silloin kun isäni kuoli, että se hetki ja omaisuus ratkaisee.

Minähän saan jokatapauksessa omaisuutta kummastakin pesästä. Mutta isäni muut lapset saa nyt sitten vähemmän.

Omaisuuden ositus olisi kannattanut tehdä heti isän kuoleman jälkeen, jolloin isäni omaisuus olisi mennyt nyt kokonaan isän lapsille (koska äitini olisi silloin varakkaampi). Äitini olisi osituksessa pitänyt oman omaisuutensa. Joka (tai se mikä siitä olisi jäljellä) nyt äitini kuoltua jaettaisiin äidin lapsien kesken tasan. Mutta omaa tyhmyyttämme, kun jätimme asian hoitamatta ajoissa. Nyt tilanne on toisinpäin, että isän kuolinpesällä onkin enemmän omaisuutta.

Kysymys koskikin lähinnä ositusta, perinnönjako jokatapauksessa oli tarkoitus tehdä samalla periaatteella. Ehkä esitin asian vähän epäselvästi...

Olen koittanut etsiä netistä tietoa, mutta en ole oikein löytänyt mitään selkeää. Tai sitten en vaan ymmärrä asiaa.

Mutta siis näkisitte siis asian niin, että kun ositus tehdään vasta nyt (eikä silloin vuosia sitten isäni kuoltua) niin ositus tehdään sen mukaan mitä kuolinpesissä tällä hetkellä varoja on? Eli jos esim. isän perukirjassa mainitusta äidin omistamasta 70 000:sta olisi enää jäljellä 40 000.

^^Mutta omaa tyhmyyttämme, kun jätimme asian hoitamatta ajoissa. Nyt tilanne on toisinpäin, että isän kuolinpesällä onkin enemmän omaisuutta. // Kysymys koskikin lähinnä ositusta, perinnönjako jokatapauksessa oli tarkoitus tehdä samalla periaatteella. Ehkä esitin asian vähän epäselvästi... // Olen koittanut etsiä netistä tietoa, mutta en ole oikein löytänyt mitään selkeää. Tai sitten en vaan ymmärrä asiaa. // Mutta siis näkisitte siis asian niin, että kun ositus tehdään vasta nyt (eikä silloin vuosia sitten isäni kuoltua) niin ositus tehdään sen mukaan mitä kuolinpesissä tällä hetkellä varoja on? Eli jos esim. isän perukirjassa mainitusta äidin omistamasta 70 000:sta olisi enää jäljellä 40 000.^^

Ymmärrettävää yllä olevassa on ainakin se, että et ole ymmärtänyt sitä, mitä olen asiasta kirjoittanut!

Olen kertonut mm:

A. "Ositus tehdän avioliiton purkautumisajankohdan [= isän kuolema] tilanteen mukaisena, tapahtuipa se kohta puolison kuoltua, myöhemmin lesken eläessä tai vasta lesken kuoltua. Osituksessa otetaan huomioon isän kuoleman ajankohdan mukaiset varat ja velat, mutta varat arvostetaan osituksen tekoajankohdan mukaan. // Äidin ositusperusteen synnyn jälkeen saamaa omaisuutta ei otettaisi huomioon osituksessa, mutta vastaavasti ei myöskään sen jälkeistä äidin omaisuuden vähentymistä."

- Mitä et ymmärtänyt tuossa?

B. "Ap:
´Ajattelin niin, että omaisuus jaettaisiin isäni kuolinhetken mukaan. Eli ositusperusteen syntyhetken mukaan. Ja isäni omaisuus menisi isän perillisille ja äidin hänen perillisilleen.´

Ap on ajatellut oikein edellyttäen, että "omaisuudella" tarkoitetaan osituksessa syntyvää jäämistöä."

- Mitä et tuossa ymmärtänyt?

C. "Mutta ositusperuste ei olekaan tuo [äidin eli lesken kuolema], vaan ensimmäinen kuolema eli isän kuolema. Avioliitto on purkautunut tämän puolison kuolemaan eikä vasta lesken kuolemaan. Ositus tehdän avioliiton purkautumisajankohdan tilanteen mukaisena, tapahtuipa se kohta puolison kuoltua, myöhemmin lesken eläessä tai vasta lesken kuoltua.

- Mitä et tässä ymmärtänyt?

^^Jotenkin vaan ajattelin, että kun ositusperuste syntyi silloin kun isäni kuoli, että se hetki ja omaisuus ratkaisee.^^

Jotenkin ajattelen, että turhaan sinulle kirjoitin, kun et näytä siitä mitään ymmärtäneen.

En tiedä miten viestit meni ristiin, mutta en tosiaan huomannut kuin mlknbä:n vastauksen ja vastasin siihen. Sitten sen lähetettyäni luin vasta nix_naxin viestin. Jonka mielestäni ymmärsin (ja noin olin asian ajatellutkin aiemmin) ja yhdessä viestissäni vastasin ja kiittelin siitä . Ainakin, joku oma viestini tuli näkyviin viiveellä.

^^Ainakin tietääkseni, jos esim. kiinteistöjä on myyty ensiksi kuolleen puolison perukirjoituksen jälkeen (lesken eläessä) niin otetaan huomioon myyntihinta, eikä se mikä ensiksi kuolleen perukirjassa oli?^^

Juuri näin. Lainaan aikaisemmin kirjoittamaani:

"Ositus tehdän avioliiton purkautumisajankohdan tilanteen mukaisena, tapahtuipa se kohta puolison kuoltua, myöhemmin lesken eläessä tai vasta lesken kuoltua. Osituksessa otetaan huomioon isän [= ensiksi kuolleen puolison] kuoleman ajankohdan mukaiset varat ja velat, mutta varat arvostetaan osituksen tekoajankohdan mukaan."

Kun kiinteistö on myyty, sen myyntihinta - eikä perukirja-arvo - on osituksessa käytettävä arvo.

^^On maksettu kiinteistöjen myynneistä ennakkoveroja, kiinteistöveroja ym. jotka kuuluu kuolinpesälle. Otetaanko se huomioon osituksessa?^^

Ei oteta. Vain ositusperusteen syntyajankohdan velat otetaan huomioon.

nix_nax kirjoitti:

^^Ainakin tietääkseni, jos esim. kiinteistöjä on myyty ensiksi kuolleen puolison perukirjoituksen jälkeen (lesken eläessä) niin otetaan huomioon myyntihinta, eikä se mikä ensiksi kuolleen perukirjassa oli?^^

Juuri näin. Lainaan aikaisemmin kirjoittamaani:

"Ositus tehdän avioliiton purkautumisajankohdan tilanteen mukaisena, tapahtuipa se kohta puolison kuoltua, myöhemmin lesken eläessä tai vasta lesken kuoltua. Osituksessa otetaan huomioon isän [= ensiksi kuolleen puolison] kuoleman ajankohdan mukaiset varat ja velat, mutta varat arvostetaan osituksen tekoajankohdan mukaan."

Kun kiinteistö on myyty, sen myyntihinta - eikä perukirja-arvo - on osituksessa käytettävä arvo.

^^On maksettu kiinteistöjen myynneistä ennakkoveroja, kiinteistöveroja ym. jotka kuuluu kuolinpesälle. Otetaanko se huomioon osituksessa?^^

Ei oteta. Vain ositusperusteen syntyajankohdan velat otetaan huomioon.

Lue lisää

Entä onko hautajaiskulut, perunkirjoituskulut ym. ositusperusteen syntyajankohdan velkoja? Ne ovat syntyneet kuoleman jälkeen, mutta ovat perukirjassa kohdassa "vainajan ja kuolinpesän velat". Ambulanssi ja sairaalalaskut, puhelinlaskut ym. varmaan ainakin otetaan huomioon.

Kuoleman jälkeen tulleet vakuutuspalautukset ym. varmaan lasketaan myös vainajan varoihin?

Että osaan laskea oikein.