Olen itse tässä tapauksessa vain sivustakatsoja, mutta juttu on niin outo, että ajattelin kysyä palstalta kommentteja:
X:n isä kuoli, äiti on kuollut jo aikaisemmin. X on ainoa rintaperillinen. Isältä jäi melko arvokas maatalo, jossa oli asunut avovaimonsa kanssa, ja jonkin verran maata. Isällä oli jo vuosia sitten todettu muistisairaus, jonka vuoksi edunvalvojana toimi yksi isän sisaruksista. Testamentissaan isä jätti kaiken omaisuutensa X:lle, mutta määräsi avovaimonsa pojalle Y:lle elinikäisen asumisoikeuden (oikeammin kai hallintaoikeuden?) kotitaloon. Ei siis avovaimolleen, vaan tämän pojalle, joka onkin jo muuttanut taloon asumaan äitinsä kanssa. X ja Y ovat osapuilleen saman ikäisiä, joten voi hyvinkin käydä niin, ettei X saa suurinta osaa perinnöstään ikinä hallintaansa. Lapsiakaan ei ole, joten talo on X:lle täysin hyödytön. Joku lakimies oli kuulemma sanonut, että testamentin riitauttaminen olisi hankalaa ja riskialtista. Edunvalvoja on saattanut junailla asian Y:n kanssa varmistaakseen talon jäämisen sukuun, koska X asuu satojen kilometrien päässä ja todennäköisesti myisi talon, jos voisi, mutta tämä on tietysti arvailua.
Onko mitään keinoa, jolla X saisi perintötalon hallintaansa? Luin jostain, että rintaperillisen lakiosa on vahvempi kuin testamentilla määrätty asumisoikeus, ja että esim. avolesken (ei siis aviolesken) asumisoikeus voidaan purkaa, jos joku perillisistä vaatii lakiosaansa ja asunto on laitettava sen vuoksi myyntiin. Tässä tapauksessa kuitenkin perillisiä on vain yksi, joten pesää ei tarvitse jakaa eikä taloa myydä sen vuoksi.
Testamentissa määrätty asumisoikeus
3
130
Vastaukset
^^Luin jostain, että rintaperillisen lakiosa on vahvempi kuin testamentilla määrätty asumisoikeus, ja että esim. avolesken (ei siis aviolesken) asumisoikeus voidaan purkaa, jos joku perillisistä vaatii lakiosaansa ja asunto on laitettava sen vuoksi myyntiin.^^
Rintaperillisellä on oikeus saada lakiosansa, paitsi omistukseensa, myös ->vapaaseen hallintaansa<- testamentin estämättä. Edellytyksenä on, että lakiosavaatimus on säädetyin tavoin esitetty testamentinsaajalle.
Avioleskelle lain nojalla kuuluva asunnon hallintaoikeus menee perillisen lakiosaoikeuden edelle. Tässä tapauksessa avoleskelle ei oikeutta ollut määrätty testamentillakaan.
Asumisoikeus on suppeampi kuin hallintaoikeus. Vm. kattaa myös oikeuden panna asunto vuokralle ja pitää vuokratulo.
Jollei X voi saada lakiosaansa vastaavaa osuutta jäämistöstä (= ½ arvosta) vapaaseen hallintaansa esimerkiksi peltoina/metsinä, talon jäädessä Y:n asuttavaksi, testamentti on kokonaan tehoton. X voi tällöin myydä koko tilan ja pitää kauppahinnan.
PK 7:5
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.
Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.
Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa"
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L7- Aluksi
Omistiko X:n isä talon kokonaan? Jos osakin oli X:n äidiltään saamaa perintöä, ei isä ole voinut talon hallintaoikeutta kenellekään testamentata. Onko X:n vanhempien välillä tehty ositusta? Se on nyt viimeistään tehtävä, ennen kuin tiedetään mitä isältä jäi. Tosin voi olla, että aikaan kaikki oli laitettu vain aviomiehen nimiin, ja tämä puolisonsa kuoltua piti kaiken luovuttamatta mitään puolison perillisille.
Jos isä omistikin koko talon ja muun mainitsemasi omaisuuden, on rintaperillinen X:llä tosiaan oikeus Y:n estämättä saada heti lakiosansa verran (eli puolet perintöosastaan) heti paitsi omistukseensa, myös hallintaansa, joten kysynkin, onko isältä jäänyt talon lisäksi niin paljon muuta omaisuutta, että X saisi heti lakiosansa verran hallintaansa, jolloin Y voisi taloon jäädä?
Sitten onkin kysymys: ellei muu omaisuus riitä, onko Y:llä oikeus maksaa puuttuva osa lakiosasta rahana, kertokaapa joku tietävämpi!!!
Ennen jakoa tulee vielä kysymykseen avopuolison oikeudet. Oliko avopuoliso pannut niin paljon varoja esim. talon remonttiin, että hänellä voisi olla saatavia kuolinpesältä? Oliko avopuoliso hoitanut niin paljon ja pitkään sairasta puolisoaan, että sen perusteella hänellä voisi olla saatavia (aviopuolisollahan tätä oikeutta ei ole)? Olivatko avopuolisot asuneet yli viisi vuotta yhdessä, jolloin voisi olla perusteltua tasoittaa omaisuuksien erittelyä avoliiton päättyessä? Onko X:llä tietoa avolesken omaisuudesta?
Kirjoitat, että edunvalvoja on saattanut junailla asian Y:n kanssa varmistaakseen talon jäämisen sukuun, koska X asuu satojen kilometrien päässä... Mitä tarkoitat? Eihän talo sukuun jäisi, jos siellä asuisi Y (ja äitinsä)?!^^Sitten onkin kysymys: ellei muu omaisuus riitä, onko Y:llä oikeus maksaa puuttuva osa lakiosasta rahana, kertokaapa joku tietävämpi!!!^^
Oikeus kyllä on, mutta toinen asia on, onko lakiosan maksaminen Y:lle kannattavaa, Y kun ei saisi sen vastikkeeksi omistusoikeutta, vaan ainoastaan asumisoikeuden talossa. Asujan kontolle jäisivät lisäksi talon ylläpito, tiemaksut, kiinteistövero yms.
^^ Olivatko avopuolisot asuneet yli viisi vuotta yhdessä, jolloin voisi olla perusteltua tasoittaa omaisuuksien erittelyä avoliiton päättyessä?^^
Ei avopuolisolla tällaista oikeutta 5 vuoden jälkeenkään ole. Mahdollinen hyvitys on euromääräinen summa, ei osuus avopuolison omaisuudesta.
Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 8 §
"Hyvityksen edellytykset
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella =>auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta<= siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.
Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan:
1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi;
2) varojen käyttö yhteiseen talouteen;
3) varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen; tai
4) muu näihin verrattava toiminta.
Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen."
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1702137
- 1611956
Onneksi olkoon Venäjä!
Presidentti Putin on saanut vaaleissa vahvan kannatuksen ja siis jatkokauden toimessaan Venäjän presidenttinä. Onnittulu1631727- 461599
- 291370
Näin kävi tänään
Olin tänään kauan vessassa ja haaveilin sinusta nainen. Melkein jäi pyyhkimättäkin.241261Nyt kun kaipaan sinua, ilman toivoa sinusta
huomaan, miten paljon sinua menneen noin vuoden aikana ajattelinkaan. Et arvaakaan, miten pitkiä yksinäiset tunnit tääll821209Yritysten osingot jaettava työntekijöille
Työntekijäthän yrityksen tuloksenkin tekevät. Omistajat voivat alkaa työntekijöiksi saadakseen oman osuutensa. Muutos1581098- 1251074
- 461054