Skoda parhaisen joukossa ruosteenestossakin!

Tuo on taasen niitä maksettuja tutkimuksia. Toyota on parhaiten ruostesuojattuja autoja. Yli 20v vanhoja Toyotia on paljon liikenteessä, mutta eipä näy niin vanhoja Skodia lainkaan. Se kertoo paljon suojaamisen tasosta.

Onneksi aloittajalla alkaa pian "autopuolen amis". Koululla on upouusi tupakkapaikka, sääntö, että ruokailessa saa pitää pipoa päässä on edelleen voimassa.
Ruostesuojausvalheita voit kertoa isohousuisille kavereillesi, mutta älä meille autoileville aikuisille.

33000 ruotsalaisen käyttäjän omat kokemukset 2006-2015 autoista, top 3 eniten ruostuvaa:
1.Kia
2.Skoda
3.VW

http://www.automotorsport.se/bloggar/alriks-bilar/20150722/sveriges-rostigaste-bilar

Audikin ruostuu helposti, mm Toyotassa, Mazdassa, Mitsubishissa ja Nissanissa parempi ruostesuojaus kuin kaikissa VAGin tuotteissa.

Tossa IS artikkelissa ei ole lähdelinkkejä tai tietoja kuinka monelta on kysytty, voi olla että vain parilta skoda-pelleltä on kysytty. Tämä minun linkittämäni tutkimus on luotettavampi ja paljon suuremman autolehden tekemä.

Minulla on 9vuotta vanha Audi a4 ja myyjä kielsi suojaamasta. Nyt siinä pitää hitsata molempien etulokasuojien alapäät ja takatukivarren kannakkeen vierestä löytyi yksi reikä. Seuraavan auton kyllä suojaan uutena myyjän pelottelusta huolimatta niin ei tarvitse käyttää satoja euroja hitsauksiin ja maalauksiin. Pitkä takuu ei korvannutkaan mitään kun ruoste on alkanut suolan ja hiekan takia. Lokarin kaaret ja ovien reunat on maalattu jo pari vuotta sitten ruosteen takia. Autolla on tosi ajettu jo 190000 niin eihän keski-euroopassa auton tarvii edes kestää niin kauaa... Mutta suomessa ei ole rahaa romuttaa autoja viiden vuoden ikäsinä.

Eh, eh. Hyvin on ruosteet suojattu.

Eipä ole yllätys että Toyota on tässäkin viimeinen ;D Tojon jumbosijoitukset kaikissa mahdollisissa vertailuissa on ennemmin sääntö, kuin poikkeus

Lopetetaan teiden suolaus ja kas ruostuminen loppuu.
On se ny kumma jos ei tajua et sillä on vaikutusta missä sillä kotterolla ajaa.
Kaikki ruostuu jos ei tee mitään.
ei ne autot ole kuitenkaa haponkestävästä tehtyjä ei edes rosterista.
Mutta miksi ei?
Ekologisuus ja taloudellisuus
Ruostumaton teräs on käytössä pitkäikäinen ja siksi myös ekologinen materiaali. Ruostumattoman teräksen voi käytöstä poistettuna teräsromuna käyttää kokonaan raaka-aineena uudelleen. Mitä enemmän ruostumattoman teräksen romusta saadaan kiertoon, sitä vähemmän tarvitaan kalliita primäärisiä seosmetalleja, kuten nikkeliä ja molybdeeniä. Nikkelin ja molybdeenin hinnat vaihtelevat voimakkaasti syklisesti, mikä heijastuu voimakkaasti ruostumattoman teräksen markkinahinnan ja kulutuksen vaihteluun. Eräissä vaatimattomissa käyttökohteissa voidaan perinteinen 18-8-teräs korvata sitä halvemmalla AISI 201 -tyyppisellä teräksellä, jossa huomattava osa nikkelistä on korvattu seostamalla mangaania ja typpeä. Mangaanin laajamittaista käyttöä nikkelin korvaajana haittaa sen alhainen saanti romusta. Mangaani palaa suurimmaksi osaksi sulatuksen aikana oksidiksi ja siirtyy terässulasta kuonaan.

Sulatukseen kuluu runsaasti sähköenergiaa, koska sula on kuumennettava noin 1 700 asteeseen ja sulan happipuhalluksessa hiilen palaessa kehittyy vain vähän ylimääräistä lämpöä.

Vaikka ruostumattoman teräksen hinta tuntuu usein korkealta, jää teräksen elinkaaren aikainen kokonaiskustannus (ns. elinkaarikustannus) pitkän käyttöiän ansiosta yleensä pienemmäksi verrattuna moneen muuhun materiaaliin (esim. maalattu hiiliteräs tai alumiini).
Teräslajien ominaisuudet

Austeniittiset ruostumattomat ovat hyvin muovattavia, sitkeitä matalissa lämpötiloissa, hyvin hitsattavia ja lujuutensa säilyttäviä korkeissa lämpötiloissa. Austeniittisilla teräksillä ei ole iskusitkeyden transitiolämpötilaa, vaan ne säilyttävät korkean iskusitkeyden vielä −196 °C:n lämpötilassa. Painelaite- ja rakenneputkia valmistetaan teräsnauhoista hitsaamalla. Yleisimmin putket valmistetaan TIG- ja LASER-hitsausmenetelmillä ilman lisäainetta. Austeniittiset teräkset eivät ole lämpökäsiteltynä magneettisia, siksi ne voi erottaa ferriittisistä teräksistä magneetilla kokeilemalla. Metastabiili austeniitti säilyy huoneenlämpötilaan asti siihen liuenneiden seosaineiden ansiosta.

Kylmämuokkauksessa metastabiilista austeniittista syntyy α´-martensiittia, joka lujittaa voimakkaasti ja on magneettinen faasi. Martensiittia muodostuu myös venytysmuovauksessa kuten pesualtaan valmistuksessa. Muokkausmartensiitti parantaa venytysmuovattavuutta estämällä ennenaikaista murtumista paikallisen kuroutuman kohdalla. Epästabiilin koostumuksen vaikutus ilmenee vetokokeessa sekä murtolujuuden että tasavenymän kasvuna. Muokkauksessa syntyy sitä enemmän martensiittia, mitä niukemmin teräs on seostettu, mitä matalampi muokkauslämpötila ja mitä korkeampi muokkausaste on. Vastaavasti runsasseosteista laatua olevaan riittävän korkeaan lämpötilaan esilämmitettyyn kappaleeseen ei synny muokkausmartensiittia, jolloin lujittuminen ja muokkausenergian tarve on vähäisempi kuin huoneenlämpötilassa tehdyssä muokkauksessa.

Syvävedossa martensiitin muodostumisesta on haittaa jo siksi, että se lisää voimantarvetta. Niinpä tyypillisessä syvävetoprosessissa, kattilan vedossa valitaan mahdollisimman stabiili koostumus. Venytysmuovaukseen puolestaan sopii tavallista epästabiilimpi koostumus. Muovaukseen tarkoitettujen austeniittisten terästen stabiilisuuden mittana käytetään koostumuksesta laskettavaa Md30-lämpötilaa.

Ferriittiset teräkset ovat austeniittisia lajeja halvempia, koska niissä ei ole kallista nikkeliä seosaineena. Ferriittisten terästen kylmäsitkeys ei ole niin hyvä kuin austeniittisten.

Duplextyyppiset teräkset sisältävät likimain yhtä paljon austeniittista ja ferriittistä mikrorakennetta, joka on saatu seostamalla teräkseen enemmän ferriittiä suosivia ja vähemmän austeniittia suosivia aineita kuin austeniittisilla teräslajeilla. Näissä teräksissä yhdistyvät parhaimmillaan sekä austeniittisten että ferriittisten hyvät ominaisuudet hitsattavuuden, muovattavuuden ja korroosionkestävyyden puolesta.

Martensiittiset teräkset ovat erittäin lujia, mutta usein myös kylmähauraita ja huonosti muovattavia. Ne soveltuvat hyvin työkalumateriaaleiksi, kun vaaditaan lujuutta ja kulumiskestävyyttä. Tyypillisiä käyttökohteita ovat leikkurinterät ja veitset.
Korroosio

Myös ruostumattomia teräksiä vaivaa korroosio eri muodoissaan, vaikka ne eivät ruostukaan kuten hiiliteräkset. Kloridipitoiset liuokset aiheuttavat pistesyöpymiä ja austeniittisilla teräksillä hitsatuissa rakenteissa jännityskorroosiota. Ruostumattomat teräkset syöpyvät siis suolaisessa ympäristössä, kuten merivedessä. Ferriittiset teräkset ovat immuuneja jännityskorroosiolle.

Molybdeeni parantaa pistekorroosiokestävyyttä. Parhaimman korroosionkestävyyden omaavissa lajeissa on jopa 6 prosenttia molybdeenia, mutta siten ne ovat myös hyvin kalliita.

"Heikoimmin korinsa ruostumista vastaan suojaavat japanilaiset Honda, Mitsubishi, Nissan, Toyota sekä Subaru. "

Tuossa ei ollut mitään uutta.

Vi Bilägarella on aina ollut ruosteasiantuntija, joka puolueettomasti arvioi mallikohtaisesti auton rakenteen, alustan potentiaaliset ruostumiskohteet ja suojauksen laadun/aineet. On varmasti luotettavaa tietoa ja tarpeellista nimenomaan skandinaaveille. Pahimmat tapaukset ovat olleet Nissaneita tai vaikka Mazda6. Alusta ruosteessa 6 kuukaudessa. Sama todettu suomalaisten lehtien loppuarvioissa tai pistokokeissa. Käytetty Octavia vastaavasti moitteeton vanhanakin.

Tuossa saksalaislehden kyselyssä taas voi vaikkapa kyykmaaninen ilmoittautua Skodan omistajaksi ja alkaa lähettelemään "Skodan ruosteraportteja" hallitsemattomasti. IP:t voi aina väärentää TOR-ohjelmalla.

Jos Skoda kestää pohjolan suolassa ilman lisäsuojauksia, niin kyllähän Germaaniassa ei ongelmia tule sillä sen enempää kuin Audilla tai Volkkarilla. Samat suojausmenetelmät.