Kesä on kohta taas mennyt

Niin eipä se taida vuodenajoista riippua, kokeeko yksinäisyyttä vai ei. Kesällä on vain helpompi liikkua ulkona ja tavata lomailevia ja tapahtumia on enemmän. Joillekin syksy tuo helpotusta melankoliaan.
Olen kyllä mieluummin kevät- ja kesäihminen.

Itsellä on sama tilanne, mutta toisaalta kun asiaa ajattelee niin ainakin omalla kohdallani yksinäisyyden syy on siinä etten pidä yllä ystävyyksiä. Vanhemmiten uusia tuntuu olevan vaikea solmia ja vanhojen "kuollessa" sitä jää yksin. Näin on ainakin itsellä.

Sama tilanne...mutta kun itsellä se on ollut niin, että voi tehdä ennustuksen aina KOKO vuodelle.
Tällä hetkellä mitä elämässä on: äitin helmoissa asuminen, opiskelut ja työt

Tulevaisuuteni on kiveen kirjoitettu - paskaa tulee olemaan.

niinpä.
samaa schaibaa sitä kelaa oli vuodenaika mikä tahansa tai oli tilanne muutoin mikä tahansa. yksin on yksin on yksin. just itsekin yöllä tuli mieleen, että on tää pirunmoista kun ei ole kenellekään tärkeä. en kuulu kenenkään prioriteettilistalle, eikä merkitse yhtään kenellekään yhtään mitään. en tiedä mitä teen väärin kun ei ketään kaveria vaan löydy. ehkä musta huokuu joku karma, että mut kannattaa kiertää kaukaa vaikka olen auttavainen, kiltti..jne.. pirun masentavaa. kesäloma alkoi justiinsa, ehkä menee 4 viikkoa sitten nukkuessa.. olis vaan kiva jos olis joku jolle soittaa ja kysyä kahville.. edes jonnekin. tuntuu joskus jotenkin niin pakahduttavalta tää yksinäisyys. :(

Työpaikalla on kidustusta kuunnella loman jälkeen kuinka muut suunnittelee ryyppiäisiä keskenään ja kuinka lomalla on tullut tehtyä sitä sun tätä sen ja sen kanssa. Tulee vahvasti amis-ajat mieleen enkä sinänsä kyllä mitään ryyppäämistä kaipaakaan. En vaan sulaudu massaan, joten parempi olla silloin yksinään. Vapaa-ajallakin on hyvin hiljaista... harvakseltaan tulee käytyä missään kun ei ole ketään kenen kanssa mennä, eikä kaikkialle kehtaa yksinään mennä.

Jos joku vaikka haluaisi jutella, niin minulle voi viestitellä [email protected]
avopuoliso minulla on, vain kaverit ja muu sosiaalinen elämä puuttuu.

Kiitos kaikille kommenteista ja ajatuksista. Jo näiden lukeminen piristi mieltä, vaikka iloisista asioista tässä ketjussa ei pahemmin puhuttukaan, en minäkään. Tuntui siltä kivalta, että joku vaivautuu kommentoimaan asiaa. Hyvää loppukesää! Koitetaan tsempata kaikesta huolimatta eteenpäin :)

Mä olen viimeiset,pian kaksi vuotta,lusinut yksin siviilissä,koska armas mieheni päätti lähteä ihan linnaan lusimaan.Heh,varatun naisen kahleet,vaan ei kuitenkaan parisuhdebonuksia/sitä syliä,jolle olen varattu,ja joka on varattu minulle.Tällainen se vasta turhauttaa.Ja kun tässä tilanteessa ei muuta voi kuin lusia,jatkaa olemista,mikä ei ole kumminka elämistä.Parhaiden vuosieni rippeet,great!NOT.Rippeet,jotka rakastamani idiootti (ja minä vielä idiootimpi kun odotan) minulta kuspäisellä ratkaisullaan/päähänpistollaan vei. No mutta kait me ollaan täydellinen pari: luulin jo itse sössineeni elämäni jamaan,mistä ei paremmaksi/pahemmaksi panna enää voisi,vaan mistä löysinkään sen paremman/pahemman puoliskoni,joka jatkoi sujuvasti elämäni sössimistä siitä mihin olin jäänyt,ja tavalla jollaista en itse ollut vielä keksinytkään! ;) Vakka kantensa valitsee,vakan kansi kantimensa.Loppuun voitaneen yhtä juhlallisissa merkeissä todeta: Quod Erat Demonstrandum (mikä oli todistettava) !