mitä ajattelette ystävyydestä avioeron jälkeen? Onko mahdollista ja missä tapauksissa on?
Itse tulin törkeästi petetyksi lapsemme syntymän aikoihin eikä puhettakaan, että haluaisin olla tyypin kans joku ystävä, vaikka hän sitä
Kovasti toivoi eromme jälkeen. Olkoon akkansa kanssa.
Eron jälkeinen ystävyys
weerees
29
57
Vastaukset
- kirjoittaja_X
Joskus onnistuu hyvin, joskus ei. Riippuu ihmisistä, ja aivan kaikesta.
- ladies1984
Sehän varmasti riippuu tilanteesta, mutta helppoa se ei varmasti ole jos kyseessä on ero pettämisen takia! Omasta kokemuksesta voin sen sanoa että ystäväksi en ex miestäni voisi koskaan sanoa sillä se mitä hän teki, niin ei ansaitse ystävyyttäni!!
- trgsrgtharerwe
Olen useamman kerran kuullut, että nimenomaan pettänyt osapuoli alkaa eron jälkeen vikistä ystävyyden perään... Kysyisinkin, että mikä ihme saa pettäjän luulemaan, että petetty ex-puoliso haluaisi olla ystävä nimenomaan hänen kanssaan?! No ehkä olisi "hienoa" kertoa kaikille, että hei, me ollaan nykyään ihan ystäviä exän kanssa... Ja paskanmarjat!
Oma tilanteeni erotessa oli erilainen: exän kanssa tultiin siihen tulokseen, ettei meistä ollut yhdessä elämään ja arkea jakamaan, koska luonteemme olivat loppupeleissä aivan liian erilaiset. Ehkä sitä "erilleen kasvamista" neljänkympin lähestyessä? Sovimme lasten asiat rauhassa ja jäimme hyviin väleihin. Voi sanoa, että olemme ystäviä. Ei ole kummankaan syy erityisesti, että kävi, niin kuin kävi. Ex löysi viime vuoden aikana uuden kumppanin, jonka kanssa tulen mukavasti toimeen - mutta samalla olen ottanut tietoisesti etäisyyttä exään, koska en halua tunkeilla hänen nykyiseen elämäänsä. Molemmat kuitenkin tiedämme, että tuli, mitä tuli, toiseen voi luottaa.- oleeol
Just tuommoisessa tapauksessa se voi onnistua. Mun kokemuksen mukaan tuo on aika harvinaista. Kyllä avioerossa yleensä vähintään toinen on niin pettynyt, petetty tms. Paskana, ettei ystävyydestä yleensä tule mitään. Ja niinhän sitä sanotaankin, että ystävyydestä voi tulla rakkautta, mutta rakkaudesta ei ystävyyttä.
- afrodite.com
oleeol kirjoitti:
Just tuommoisessa tapauksessa se voi onnistua. Mun kokemuksen mukaan tuo on aika harvinaista. Kyllä avioerossa yleensä vähintään toinen on niin pettynyt, petetty tms. Paskana, ettei ystävyydestä yleensä tule mitään. Ja niinhän sitä sanotaankin, että ystävyydestä voi tulla rakkautta, mutta rakkaudesta ei ystävyyttä.
On eroottista rakkautta ja ystävän rakkautta. Välillä näitä ei voi erkkikään erottaa toisistaan.. tällaiseen rakkauteen tarvitaan siis järki ja tahto avuksi, tai vähintään tahto. Kokemukseni mukaan ihan kaikkea on ja löytyy maan päältä, mikä tahansa voi onnistua, jos molemmat niin haluaa.
Tärkeä pointti on myös, että etenkin ero intohimoisesta (päättömästä, hullusta, järjettömästä...) rakkaussuhteesta on rankin. Vaikka - nyt puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä - eroa halutaan, se on välttämätön molempienkin mielestä, niin kyllä se riipaisee, vaikka olisi itsetunto balanssissakin. Siinä on järjen äänen kanssa käytävä yhdet jos toisetkin kovat neuvottelut. Tähän voi kulua aikaa paljonkin, mutta ihan minimissään vuosi. Kun erosta on aikaa kulunut tarpeeksi, ystävyyssuhde on sen jälkeen taas erittäin mahdollinen. Vaikkakaan ei edelleenkään tiedä, kuinka paljon suhteessa on eroottista rakkautta ja kuinka paljon ystävän rakkautta. Sen kanssa on vain opittava elämään.
- afrodite.com
Tottakai voi! Riippuu ennen kaikkea siitä millainen on/on ollut parin välinen suhde. Ehkä myös siitä miten aikoinaan on alettu yhteiselämä.
- Syvällä
Sinänsä en näe estettä, etteikö voisi olla ystävä eron jälkeenkin, mutta ihan yleisesti, en voisi ajatella olevani ystävä sellaisen ihmisen kanssa, joka on valehdellut, huijannut ja pettänyt minua tai jolla yleensäkin on sellainen tapa. Jonkin sortin asialliset välit välttämättömien asioiden hoitamista varten voin ajatella pitäväni, mutta mihinkään tällaisen ihmisen sanomaan ei voi jatkossakaan luottaa.
- enpätiedä
Samaa mieltä syvällä kirjoittajan kanssa. Kyllähän ne eron syyt, vaikkakin käsiteltäisiin ovat kipeitä. Nähdäkseni eroon kuuluu etäisyyden ottaminen, irrottautuminen, johon ystävyys ei sovi. Ehkä hyvin käsiteltynä voi olla ystäviä.
- oleeol
Ehkä yleisesti ottaen vois sanoa, ettei ystävyydestä ainakaan silloin tule mitään, jos se on toiselle tullut yllätyksenä. Riippumatta siitä, onko ns. Kolmatta pyörää kuvioissa vai ei. Eihän silloin sille jätetylle anneta minkäänlaista mahdollisuutta korjata tilannetta. Toisaalta, jos yllätyseron taustalla on vain se, että jättäjän rakkaus on loppu, ei siinä taitais mikään auttaakaan.
Jos eroon liittyy lapsia, niin ainoa vastuullinen liike kummaltakin on olla entisensä ystävä.
Ystävä, joka keskittyy vain ja ainoastaan siihen, että kuinka ihanasti lasten lapsuus toteutetaan, millä tavalla lapset kokee elävänsä lapsuutensa vanhempiensa kanssa.
Siinä on sitten ihan se ja sama, että kuka ja ketä.- andora
En usko,että ystävyys onnistuu, koska, niin paljon on jäänyt asioita käsittelemättä. Lapsen syntymä, kaiken tämän jälkeen pettäminen ja uusi suhde. Ei tälle pohjalle voi mitään rakentaa. Vastuullisuus on rakkautta, lapsesta huolehtiminen on rakkautta, lapsen äidistä välittäminen on rakkautta. Mieti, missä sinun hänen kanssaan on toteutunut rakkaus . Laita hänelle "postimerkki" piip ja etsi uusia kivoja suhteita ja nauti lapsestasi, sillä uskon, ettei lapsesi isä tule jatkossa onnistumaan suhteissaan, koska häneltä puuttuu tärkein rakkaus. Sen minkä taakkseen jättää sen edestä löytää...
- Mitäseon
Oikeasti aikuisiksi kasvaneet, viisaat ja valveutuneet ihmiset kykenevät kyllä olemaan jopa ystäviä eron jälkeen. Ketkään muut eivät. Mutta kaikkien aikuisikäisten pitäisi oppia tulemaan toimeen sen ihmisen kanssa, jota on sanonut joskus rakastavansa. Ihan sen takia, että muuten mitään rakkautta ei ole ikipäivänä ollut olemassakaan. Siis sitä oikeaa sellaista ...
- Syvällä
Jos toinen on jo tavallaan erota osoittanut, ettei hän ole kasvanut aikuiseksi, vaikea on yksipuolisesti olla ystäväkään. Ja nimenomaan, se tunnehan siitä tulee, että on luullut rakastavansa mutta paljastuu, että hukkaan heitettyjä valheen vuosia olivat.
- Wqge
Olen samaa mieltä,miten voi olla pettäjän ystävä? Jos luulle ,että toinenkin rakastaa,ikuiset viillot selässä. Kun ei oe nuori enää on vaikeaa,,,
- Totuusjatarkoitus
Niiin, en kai voi sanoa tuollaisiin kommentteihin mitään. Sillä ikää mulla on vaikka muille jakaa mutta vanha en ole ollut vielä koskaan. Ehkä siksi ajatukset kulkevat aivan toisenlaisia ratoja kuin teillä ikälopuilla, jotka eivät enää jaksa ajatella joka puolelta ja kaikilta kanteilta saatika syviä syövereitä.
Jos on "luullut rakastavansa" niin eikö moka ole oma kun vain luuli, siis ei itse tiedä rakastiko. Ja jos aikuisikään ehtinyt ei ole vielä selvittänyt itselleen pettämis-nimisiä aiheita loppuun asti, niin mitä se kertoo aikuisuudesta. Onko sitä ollut olemassakaan koskaan? Itse huolehdin vain siitä, että en petä enää ikinä - itseäni. - gyfdx
Wqge kirjoitti:
Olen samaa mieltä,miten voi olla pettäjän ystävä? Jos luulle ,että toinenkin rakastaa,ikuiset viillot selässä. Kun ei oe nuori enää on vaikeaa,,,
Ai miten voi olla pettäjän ystävä? Jotenkin aivan kummia ajatusratoja täällä. No vaikkapa ajattelemalla, että pettäjä on ensisijaisesti samanlainen ihminen kuin sinä itsekin. Ihmisenä täysin tasaveroinen. Se on sinun oma asenteesi mikä estää ystävyyden. Tuossa ikään kuin myös pettänyttä osapuolta omista ikävistä tunteista, vaikka omista tunteista täytyisi aina ottaa itse vastuu.
- gyfdx
Totuusjatarkoitus kirjoitti:
Niiin, en kai voi sanoa tuollaisiin kommentteihin mitään. Sillä ikää mulla on vaikka muille jakaa mutta vanha en ole ollut vielä koskaan. Ehkä siksi ajatukset kulkevat aivan toisenlaisia ratoja kuin teillä ikälopuilla, jotka eivät enää jaksa ajatella joka puolelta ja kaikilta kanteilta saatika syviä syövereitä.
Jos on "luullut rakastavansa" niin eikö moka ole oma kun vain luuli, siis ei itse tiedä rakastiko. Ja jos aikuisikään ehtinyt ei ole vielä selvittänyt itselleen pettämis-nimisiä aiheita loppuun asti, niin mitä se kertoo aikuisuudesta. Onko sitä ollut olemassakaan koskaan? Itse huolehdin vain siitä, että en petä enää ikinä - itseäni."Jos on "luullut rakastavansa" niin eikö moka ole oma kun vain luuli, siis ei itse tiedä rakastiko. "
Erittäin hyvä pointti.
Monet sanovat samoin, että eron jälkeen "menneisyys katosi" ja "kaikki oli valhetta". Näissä molemmissa täytyy ottaa huomioon, että ne ovat molemmat vain henkilökohtaisia tunteita. Käsittelemättömiä, aivan alkeellisia sellaisia. Eihän kenenkään elämä liitossa ole valhetta. Ihan totista elämää se on. Mutta jos on kadottanut elämästään johtoajatuksen, niin mielellään alkaa syyttämään siitä toista, vaikka oikea ja ainoa tapa on työstää ajatuksensa ja fiiliksensä itse. Moka omissa haitallisissa ajatuskuviossa. Ei niitä kukaan muu voi korjata kuin itse. - Syvällä
gyfdx kirjoitti:
Ai miten voi olla pettäjän ystävä? Jotenkin aivan kummia ajatusratoja täällä. No vaikkapa ajattelemalla, että pettäjä on ensisijaisesti samanlainen ihminen kuin sinä itsekin. Ihmisenä täysin tasaveroinen. Se on sinun oma asenteesi mikä estää ystävyyden. Tuossa ikään kuin myös pettänyttä osapuolta omista ikävistä tunteista, vaikka omista tunteista täytyisi aina ottaa itse vastuu.
Pettäjäjättäjävalehtelija saa olla ihan tasavertainen ihminen, mutta kuten jo aikaisemminkin totesin, en halua olla sellaisen ihmisen ystävä, joka on minua kohtaan käyttäytynyt noin.
- Syvällä
Syvällä kirjoitti:
Jos toinen on jo tavallaan erota osoittanut, ettei hän ole kasvanut aikuiseksi, vaikea on yksipuolisesti olla ystäväkään. Ja nimenomaan, se tunnehan siitä tulee, että on luullut rakastavansa mutta paljastuu, että hukkaan heitettyjä valheen vuosia olivat.
Siis exä ilmoitti, ettei hän ole koskaan minua rakastanut, vaikka useita vuosikymmeniä yhdessä oltiin. Vaikka sikanaan sanoi rakastavansa, valhetta ja petostako se olikin?
- love_-66
Syvällä kirjoitti:
Siis exä ilmoitti, ettei hän ole koskaan minua rakastanut, vaikka useita vuosikymmeniä yhdessä oltiin. Vaikka sikanaan sanoi rakastavansa, valhetta ja petostako se olikin?
Niin. Tuossa törmää taas kysymykseen "mitä on rakkaus". Sitä kun on niin montaa sorttia kuin on suhdettakin. Rakkaus muuttaa muotoaan liitossa, tai kuolee kokonaan. Vaikka itse ei sitä välttämättä huomaa.
On aika tylyä kertoa puolisolle, ettei olekaan rakastanut tätä koskaan. Itsellänikin vilahti mielessä, etten ole koskaan rakastanut exää. Kunnes ajattelin tarkemmin. Kyllä, se olin minä joka tunsi rakkautta exää kohtaan - silloin joskus - itseasiassa pelottavan kauan aikaa sitten. Vuosien varrella tapahtui mitä tapahtui, johdattelin itseni aina ajattelemaan "kyllä sittenkin rakastan". Tästä tuli myöhemmin mieleen, olenko ollut vain rakastanut rakastamista (en siis exää). Vai oliko se vaan tahtoa rakastaa siitä huolimatta, ettei rakkautta enää ollut.
Oli miten oli. Sinun elämäsi menee hukkaan, jos jäät miettimään menneitä. Menneisyydellä ei ole väliä, tulevaisuudella on. Niin ja tietysti rakkaudella. Rakkaus ei ole vain tunne, vaan pikemminkin elämäntapa. Jos sen valitsee. - dfsdf
Syvällä kirjoitti:
Siis exä ilmoitti, ettei hän ole koskaan minua rakastanut, vaikka useita vuosikymmeniä yhdessä oltiin. Vaikka sikanaan sanoi rakastavansa, valhetta ja petostako se olikin?
Tuskin oli valhetta ja petosta. Exäsi vain tuli toisiin aatoksiin, ja sanoa töksäytti sen ajattelematta asiaa sinun kannaltasi.
- muist
Minun on vaikea ymmärtää ystävyyttä eron jälkeen. Miksi sitten on erottukaan?
Itse erosin ensimmäisestä puolisosta kauan sitten. Siihen oli painavat syyt, silloin eroaminen ei ollut yhtä vaivatonta kuin nykyään. Eron jälkeen kuitenkin tapailimme silloin tällöin, hyvää seksiäkin oli, oli aina ollut. Tapaamiset harvenivat ja loppuivat muutamassa vuodessa kokonaan. Ei vain ollut mitään yhteistä paitsi lapsi. Hänen asiat hoituivat puhelimitse ja usein tuli vain riitaa.
Tapasin etsimättä toisen miehen, ja avioiduimme. Hänelläkin oli yksi avioliitto takana ja siitä yksi lapsi. Meidän kummankin lapset olivat jo täysi-ikäiset ja muualla. Tämän avioliiton aikana en ollut missään tekemisissä exäni kanssa, lapseni jäissä tapasin hänet ohimennen. Emme keskustelleet paria sanaa enempää. Myöskään mieheni ei ollut tekemisissä exänsä kanssa, vaikka tämä yritti lähestyä monin tavoin.
Tällä hetkellä olen ollut leski jo muutaman vuoden. En ole tavannut ensimmäistä puolisoani eikä minulla olisi hänelle mitään sanottavaa. Lapseltani kuulen jotain hänestä
harvoin. Sen perusteella tiedän, että aineksia ystävyyteen ei ole. Ei ole tarpeenkaan.
Ensimmäinen avioliittoni on toki osa elämäni historiaa ja siitä on lapsikin. Mutta se liitto oli ja meni jo kauan, kauan sitten.- love_-66
Minun ei ole ollenkaan vaikeaa ymmärtää ystävyyttä eron jälkeen. Ystävyys on eri juttu kuin parisuhde.
Olin "exexän" kanssa yhdessä 7 vuotta, nuorena. Eron jälkeen oli väliä vuosi, puolitoista, kun emme juurikaan tavanneet kahdestaan. Sen jälkeen epäsäännöllisen säännöllisesti.
Exän kanssa olin yhdessä yli 20 vuotta. Erosin. Emme ole missään tekemisissä toistemme kanssa.
Tästä päätellen ystävyys kestää eron, tai sitten ei :). - weerees
minunkin on vaikea ymmärtää ystävyyttä eron jälkeen. Jotenkin tuntuu, että onko siinä mitään suurta rakkautta ollutkaan, jos se voidaan muuttaa ystävyydeksi?
- love_-66
Tottahan toki on mahdollista! Mutta vain niissä tapauksissa, joissa molemmat sitä haluavat.
- sdfasdfadsf
Erottiin vaimon kanssa kohtuullisen siististi, eikä eron takana ollut suurta draamaa. En kutsuisi meitä ystäviksi, vaikka asialliset välit onkin. Emme ole yhteydessä mistään muusta kuin pojan asioihin liittyen. Ehkä meidän interaktiossa tulee aina olemaan sitä jotakin, mikä ei ihan toimi, mikä liittyi myös eroamiseen.
- eiystäväkoskaan
En todellakaan voi olla exvaimoni ystävä en nyt enkä koskaan. Hän päätti erosta yksinään, ei suostunut selvittämään asioita ei suostunut terapiaankaan. Vei vielä lapset 500 km:n päästä minusta ja tätä en anna hänelle koskaan anteeksi. Lapsiin liittyvissä asioissa ollaan puheväleissä, mutta mistään muusta en hänen kanssaan enää koskaan keskustele.
- jhdfd
Mitä väliä sillä on mitä muut ajattelevat eron jälkeisestä ystävyydestä? Vain sillä on väliä mitä itse ajattelee, ja entinen kumppani.
- eiystävyyttä
Ystävyyden mahikset eron jälkeen riippuvat ihmisetä ja mistä olosuhteista erottiin. Ehkä rehellisessä erossa, joka on molempien päätös voi ystävyys säilyä. Jos taas kumppani on pettänyt monilla elämänsaroilla ei luottamukseen ole aihetta. Jollei ole luottamusta ei voi olla ystävyyttäkään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta
Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri181575- 291319
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka631222Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha111122Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.281056Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651046Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?111036Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se61001Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan30999Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus
YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha2996