Onko keskittymiskykysi parantunut vai huonontunut kun vuodet ovat kerääntyneet hartioillesi ja lähestyvä syksy alkanut hopeoittaa harvenevat kutrisi?
Onko pakko vastata jokaiseen piippaukseen mikä koneistasi ja tiedoitusvälineistäsi lähtee?
Onko monta rautaa tulessa ja mistään ei tule oikein valmista?
Onko sinuun iskenyt vanhuus-ADHD?
Hei ootas kun mä vaan teen ton
35
<50
Vastaukset
Kuten aina olen tällaisiin vastannut:
Ei ole.
Aloittajan kysymys on lapsen-omainen.
H.Miten niin aina.
MINÄ en ole koskaan tehnyt aloitusta aiheesta.
Mutta tää oli nyt huomio jonka tein itsestäni: keskityn aina vaan huonommin ja en jaksa edes kuunnella pitkiä selityksiä. Saati sitten lukea kokonaista kirjaa.
Jos sinulla ei ole asiaan muuta kommenttia kuin että kysymys on lapsellinen, niin antaisit olla. Jookos?
MVH/
PPaloma.se.co kirjoitti:
Miten niin aina.
MINÄ en ole koskaan tehnyt aloitusta aiheesta.
Mutta tää oli nyt huomio jonka tein itsestäni: keskityn aina vaan huonommin ja en jaksa edes kuunnella pitkiä selityksiä. Saati sitten lukea kokonaista kirjaa.
Jos sinulla ei ole asiaan muuta kommenttia kuin että kysymys on lapsellinen, niin antaisit olla. Jookos?
MVH/
P"Paloma.se.co"
Minä olen aina vastannut.
Koska niin monta vuotta olen lueskellut.
Huomasin myös keksimäsi huvituksen ADHD tuolla toisessa ketjussa.
Siksi tunsin tämän aloituksesi lapselliseksi.
Varsinkin kuin ADHD keksittiin ensin lapsille.
H.hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Minä olen aina vastannut.
Koska niin monta vuotta olen lueskellut.
Huomasin myös keksimäsi huvituksen ADHD tuolla toisessa ketjussa.
Siksi tunsin tämän aloituksesi lapselliseksi.
Varsinkin kuin ADHD keksittiin ensin lapsille.
H.Aikuiset alkoivat sitten omia nuo oireet:
Enhän minä muuten, mutta kun on toi ADHD.
Anteeksi, minä olen sairas!
H.hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Minä olen aina vastannut.
Koska niin monta vuotta olen lueskellut.
Huomasin myös keksimäsi huvituksen ADHD tuolla toisessa ketjussa.
Siksi tunsin tämän aloituksesi lapselliseksi.
Varsinkin kuin ADHD keksittiin ensin lapsille.
H.Okay, no siltä kantilta voin ymmärtää tokaisusi.
Minulla ei ole ollut lapsena ADHD:ta eikä koskaan aikuisenakaan.
Mietin vain tässä voiko ADHD kehittyä näin myöhään vai onko keskittymiskyvyn heikentyminen iän tuomaa.
Kolmas vaihtoehto olisi tietenkin että se on ajan merkki: ehkä aikaisemmin ei koko huushollimme ollut täynnä härpäkkeitä jotka aina vinkaisee ja mylväisee tai piippaa tai inisee.
- Heikunkeikku
Ihmistyypistä kyse. Jos on aadeehoodeemäinen tyyppi, niin hän on sitten se ja sillä siisti. Luulen niin. En usko, että rauhallinen tuumijatyyppi alkais yhtäkkiä vanhana käyttäytymään eri tavalla. Luulen.
Minä oon kova keskittymään asioihin, joita alan tekemään. Oikeastaan keskityn niin kovaa, että en näe, enkä kuule ympäristöä laisinkaan.
Jos olisin ADHD-ihminen, niin en varmaankaan olisi tässä minun ammatissani.
Tällä viikolla alkaa työt. Ihan mukavaa.
Siinä mielessä olen malttamaton, että tahdon tehdä hommat mahdollisimman lyhyessä ajassa ja oikeassa järjestyksessä, että kaikki sujuisi jetsulleen. Niinpä tuumin jokaisen homman tarkasti etukäteen ja kun päässä asiat on organisoitu, niin sitten vasta ryhdyn työhön.
Kysyit "onko pakko vastata jokaiseen piippaukseen..."
Ei ole pakko. En edes vastaa puhelimeen, jos joku soittaa ja mulla on sillä hetkellä jotakin muuta tekemistä. Soitan soittajalle takaisin, kun on sopiva hetki.Minua on alkanut jo suoraan sanottuna stressaamaan kaikki vempaimet jotka pitää ääntä. Facebook ilmoittelee kännykkään että joku on kommentoinut joitain tyhjänpäiväistä, ehkä, mutta kun haluan kuitenkin tietää. Sanapeli piippaa kun joku on pelannut ja on mun vuoro. Puhelin piippaa, messenger ilmoittaa että joku haluu rupatella. Viime yönä lojuin sängyssä kl. 1:30 ja chattailin sukulaistytön kanssa Atlantin toisella puolella....yritin saada häntä nätisti ymmärtämään että olin ihan sippi ja en olisi halunnut pitkittää keskustelua muttakun...
Kai ainoo vaihtoehto on ottaa pois kaikki noi ilmoittelut tulleista viesteistä ja vuoroista jne. Vaara on että silloin alkaa puhelimet vinkua että mamma mikset sä vastaa viesteihisi ootko edes hengissä enää? Joskus tuntuu siltä että tekniikka määrää mun elämää että rengistä on tullut isäntä.- Heikunkeikku
Paloma.se.co kirjoitti:
Minua on alkanut jo suoraan sanottuna stressaamaan kaikki vempaimet jotka pitää ääntä. Facebook ilmoittelee kännykkään että joku on kommentoinut joitain tyhjänpäiväistä, ehkä, mutta kun haluan kuitenkin tietää. Sanapeli piippaa kun joku on pelannut ja on mun vuoro. Puhelin piippaa, messenger ilmoittaa että joku haluu rupatella. Viime yönä lojuin sängyssä kl. 1:30 ja chattailin sukulaistytön kanssa Atlantin toisella puolella....yritin saada häntä nätisti ymmärtämään että olin ihan sippi ja en olisi halunnut pitkittää keskustelua muttakun...
Kai ainoo vaihtoehto on ottaa pois kaikki noi ilmoittelut tulleista viesteistä ja vuoroista jne. Vaara on että silloin alkaa puhelimet vinkua että mamma mikset sä vastaa viesteihisi ootko edes hengissä enää? Joskus tuntuu siltä että tekniikka määrää mun elämää että rengistä on tullut isäntä.Mä varmaan tulisin höperöksi, jos vähän väliä jostakin päin kuuluisi piippauksia.
Mulla kaverit tietää, että en välttämättä vastaa puhelimeen jos mulla on menos jotakin "tärkeämpää" touhua. Mutta voi olla myös niin, että vaikka ei ole mitään touhua, niin en vastaa jos sillä hetkellä ei huvituta ruveta rupattelemaan niitä näitä. Jos jollakin on tärkeetä asiaa ja jos en vastaa, niin sitten lähettävät tekstiviestin, jossa voi lukea: "Vastaa, mulla on asiaa" tai "Soita heti kun voit!!!!" Tai muuta vastaavaa.
En myöskään erityisemmin piittaa jutella puhelimessa yheksän jälkeen illalla (varsinkaan kun työt ovat alkaneet ja tuun kotiin vasta yhdeksän hujakoilla. Kesällä vähä eri juttu). Kaverit tietää sen. Jos kuitenkin jollakin on jotakin "sydämellä", niin lähettävät tekstarin "Voiko sulle soittaa?"
En ole vielä tänään avannut sähköpostia. Taidanpa avata ja katsoa, onko joku jotakin lähettänyt.
Heh, elikkä aika kummallinen otus olen. :) - ent.siivoojaparka
Paloma.se.co kirjoitti:
Minua on alkanut jo suoraan sanottuna stressaamaan kaikki vempaimet jotka pitää ääntä. Facebook ilmoittelee kännykkään että joku on kommentoinut joitain tyhjänpäiväistä, ehkä, mutta kun haluan kuitenkin tietää. Sanapeli piippaa kun joku on pelannut ja on mun vuoro. Puhelin piippaa, messenger ilmoittaa että joku haluu rupatella. Viime yönä lojuin sängyssä kl. 1:30 ja chattailin sukulaistytön kanssa Atlantin toisella puolella....yritin saada häntä nätisti ymmärtämään että olin ihan sippi ja en olisi halunnut pitkittää keskustelua muttakun...
Kai ainoo vaihtoehto on ottaa pois kaikki noi ilmoittelut tulleista viesteistä ja vuoroista jne. Vaara on että silloin alkaa puhelimet vinkua että mamma mikset sä vastaa viesteihisi ootko edes hengissä enää? Joskus tuntuu siltä että tekniikka määrää mun elämää että rengistä on tullut isäntä.Eikö sinun puhelimesta saa äänen pois?
Tekemistä olisi vaikka kuinka, en silti hätäile, paljon jää tekemättä vielä jälkeenikin.
Voin huolettomasti viettää luppopäiviä, useammankin. Sitten alkaa kyllästyttää ja teen tärkeimmät hommat pois alta.
Nyt kiinnostaa marjat, sienet ja kasvimaan tuotteet. Pyörällä ajelen joka päivä jos ei sada.
Keskittymiskyky on huonontunut ja muisti, mutta ei hälyttävästi.
En pidä kiireestä, enkä siitä että on monta asiaa kesken yhtä aikaa. Nuorempana se ei haitannut, nykyisin ärsyynnyn.- 1eero
Keskittymiskyky on parantunut iänmyötä yleensä on juttuja joihin kädet syyhyää mutta pitsinnypläys tuntuu joskus pitkä veteiseltä, rauhallinen olo niinkuin ny senkun olla möllöttää.
Oikeesti luulen kyllä että tajuntaani pommitetaan liian monelta taholta samaan kertaan ja se aiheuttaa stressia kun on sellainen tunne että ei oikein ehdi hoitamaan mitään asiaa loppuun saakka kunnolla tai nauttimaan edes ruuasta tai auringonlaskusta joen taakse kun aina joku kysyy jostain laitteesta. Eli liikkaa virikkeitä, liikaa stimulanssia ja silleen.
Eilen kävelimme Lutusen ja pojan kaa joenrantaa, oli tosi hieno päivä. Mutta se koko ajan puhuminen....käskin heitä käveleen eteenpäin hetken, mun tarvii istua rannan kivikkoon ja kuunnella veden liplatusta ja luonnon ääniä. Lapseni katseli minua äimän käkenä: mamma on seonnut.- 1eero
Olet hätähousu, kuules ei maailma pyöri sun ympärillä tekemättömiä töitä asioita niitä riittää ei ikinä tule valmiiksi, jos haluat hötkyillä senkun hötkyilet.
- Heikunkeikku
Kyllähän monet valittavat, kun työpaikalla ei voi kunnolla keskittyä sen hetkiseen työhön, kun vähän väliä soi puhelin ja pitää työt keskeyttää ja vastata puhelimeen. Puhelun jälkeen menee hetkonen putkonen aikaa, kun yrittää palauttaa ajattelut taas siihen keskeneräiseen työhön.
Sun pitää pikku hiljaa ruveta "opettamaan" ystäviäsi, että et aina ja koko aikaa ole vastaamassa heidän yhteydenottoihin. Tai vastaat silloin, kun sinulle sopii.
Mulle on hyvin hyvin hyvin tärkeää saada olla vain oman itseni kanssa. Vaikkapa vaan tosiaan istua kivennokas ja vahdata merelle. Saaressa kännykkä on lasiverannalla ja koska en oikeastaan ole ollenkaan sisällä, niin en edes kuule soiko puhelin tai piippaako tekstiviestiä. Jossakin välissä sitten, kun muistan, saatan vilkasta kuinka monta viestiä tai puhelua tullut.
Kaverini tietävät myös sen, että en välttämättä edes katso, onko tullut sähköpostia ja monesti kun sähköpostia lähettävät, lähettävät sitten ilmoituksen tekstiviestillä, että "oon lähettänyt sähköpostia sulle".
Hyvin on mennyt, vaikken aina ole puhelimitse saatavillakaan. 1eero kirjoitti:
Olet hätähousu, kuules ei maailma pyöri sun ympärillä tekemättömiä töitä asioita niitä riittää ei ikinä tule valmiiksi, jos haluat hötkyillä senkun hötkyilet.
Bah humbug...en ole hätähousu mutta inhoan vitkuttelemista. Näen mielellään että asiat hoituu ja sutjakasti.
Ja sitten: kyllä se minun maailmani pakkaa pyörimään minun ympärilläni. Aina vaan kovempaa vauhtia.
- de-meter
Ilman muuta keskittymiskyky heikkenee iän myötä samoin häiriöherkkyys.
On siitä monenlaista tutkimustietoakin.
Siksikin minua kiehtoo ajatus "hitauden kulttuurista" (Merete Mazzarella), johon eläkeikäiset luonnostaan kuuluisivat, ei siis enää syöksymässä päätä pahkaa ja kritiikittömästi kaikkeen uuteen vain osoittaakseen olevansa lukuun otettavia, hyvin kartalla.
Olen täällä kertonut eräästä ikäseminaarista, josta nappasin käsitteen "growing old", kasvaa vanhuuteen. Itselläni siihen liittyy kyllä jonkinasteinen sivilisaatioaskeesi aika ajoin. Jos saan liikaa virikkeitä olo käy levottomaksi ja keskittyminen yhteen asiaan käy vaikeaksi.
Tietysti tälläkin "osastolla" on väkeä, joka on työelämässä, elää toista elämänvaihetta ja heitä tuo edellä oleva ei tietenkään koske, vaikka aika usein hekin esittävät toiveen vähän leppoisammasta työtahdista ja "omasta rauhasta".
Minulla on pari ikätoveria, jotka eivät surffaile netissä. Toisella ei ole edes tietokonetta. Saattaa olla luonteessakin, mutta minusta heistä huokuu tietty levollisuus - he ovat itsessään kotona, enkä voi millään nähdä, että he olisivat jotenkin "pysähtyneitä" tai "pihalla". Kyllä he ottavat kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin, seuraavat aikaansa niin kutsutusti, mutta vähän kuin eri ulottuvuudesta käsin ja omat voimavaransa huomioiden.
Eli itse yritän kyllä kovasti säilyttää sisäisen eheyteni ja varoa ottamasta liikaa tehtäviä ja myös liikaa ihmissuhteita hoidettaviksi. En tarkoita vertaisia vaan ehkä juuri näitä, joita kolmas sektori mieluusti tarjoaa aktiivisille ja terveille eläkeläisille.
Kipeintä on ollut vetää raja tutuille "avun" tarvitsijoille. Kun on aika tavalla paikallaan pysyvää sorttia, tuttuja on paljon ja monet heistä ovat oman ikäisiä tai vieläkin vanhempia...Minulle on vaikeaa rajoittaa yhteydenpitoa ja laittaa yleensäkään omia tarpeitani etusijalle. Jos joku tarvii tietää jotain, saada jotain, kuulla jotain olen keihäänä tyydyttämässä kaikkien muiden tarpeita. Ainoo hetki päivässä on aamulla kun muut nukkuvat tai sitten iltapäivällä kun lähden tunnin siestalle yläkertaan ja jätän puhelimen alakertaan. Minulla on tosin tabletti yöpöydällä...elikkä en voi kokonaan katkaista yhteyttä kuitenkaan.
- de-meter
Paloma.se.co kirjoitti:
Minulle on vaikeaa rajoittaa yhteydenpitoa ja laittaa yleensäkään omia tarpeitani etusijalle. Jos joku tarvii tietää jotain, saada jotain, kuulla jotain olen keihäänä tyydyttämässä kaikkien muiden tarpeita. Ainoo hetki päivässä on aamulla kun muut nukkuvat tai sitten iltapäivällä kun lähden tunnin siestalle yläkertaan ja jätän puhelimen alakertaan. Minulla on tosin tabletti yöpöydällä...elikkä en voi kokonaan katkaista yhteyttä kuitenkaan.
Tuota meinasin just ehdottaa: olet liian kiltti. Paloma. Jäänteitä kiltteydestä on kyllä minullakin tai ehkä on niin, että voimien väheneminen on jo pakko ottaa huomioon. Siinä on vain aina ollut sellainen dilemma, että kun on kiinnostunut ihmisistä, on vaikea kasvaa tuosta kiinnostuksesta ulos tai edes rajoittaa sitä. Ja kun ihmissuhteet ovat parhaimmillaan myös voimaannuttavia, niin mistä sen tietää, miksi ne missäkin kontaktissa muuttuvat...
- teitähänriittää
Paloma.se.co kirjoitti:
Minulle on vaikeaa rajoittaa yhteydenpitoa ja laittaa yleensäkään omia tarpeitani etusijalle. Jos joku tarvii tietää jotain, saada jotain, kuulla jotain olen keihäänä tyydyttämässä kaikkien muiden tarpeita. Ainoo hetki päivässä on aamulla kun muut nukkuvat tai sitten iltapäivällä kun lähden tunnin siestalle yläkertaan ja jätän puhelimen alakertaan. Minulla on tosin tabletti yöpöydällä...elikkä en voi kokonaan katkaista yhteyttä kuitenkaan.
Toisin sanoen olet pahimman luokan juoruämmä, joka työntää nokkansa jokaiseen asiaan ja kuvittelee olevansa jotenkin korvaamaton.
Mutta älä masennu:
Et sinä suinkaan ole täällä ainoa! - de-meter
teitähänriittää kirjoitti:
Toisin sanoen olet pahimman luokan juoruämmä, joka työntää nokkansa jokaiseen asiaan ja kuvittelee olevansa jotenkin korvaamaton.
Mutta älä masennu:
Et sinä suinkaan ole täällä ainoa!Jaa. Jospa minäkin tuon kiinnostukseni vuoksi kuulun juoruämmien kastiin, kun kerran kerrottiin, että täällä heitä riittää...))
.
Omasta mielestäni kiinnostusta on kahdenlaista: hyväntahtoista ja pahantahtoista. Hyväntahtoinen pyrkii oman ymmärryksen lisäämiseen, pahantahtoinen itsensä ylentämiseen - kerätäkseen materiaalia juoruilemiseen.
Eiköhän jokainen meistä ole jo tähän ikään mennessä oppinut, ettei ole korvaamaton. Pikemminkin voi olla kyse siitä, että "joka kerran keksitään...") Kuulevia korvia on aina liian vähän....
Minulla on loistava keskittymiskyky, nytkin näpyttelen puhelinta ja kuuntelen sujuvasti äitini puheenpulputusta.
:)Paloma.se.co kirjoitti:
Oletko varma että olet nyt sisäistänyt tarkkaan mitä äitisi on sanonut? ;)
Sillä nyt niin ole väliä, koska olen suurimman osan tarinoistaan kuullut ennenkin. :)
Oikeasti olen oppinut keskittymään tosi hyvin, elämä ja tämä kotiporukka on siihen koulinut.
- bessie-
Olen sitä mieltä, että toistaiseksi ikäni on vain lisännyt 'suorituskykyäni'. Tiedon ja kokemusten lisääntyessä koko ajan ei enää edes tarvitse niin kovasti keskittyä. Juuri mitään ei enää tarvitse ihan nollasta aloittaa ja muistista ponnahtaa kaikenlaista tarpeellista tietoa pinnistelemättäkin.
Olen harvakseltaan laiskahkosti harkinnut, että pitäisiköhän sitä hypätä mukaan, mutta ei vain kiinnosta. Ei siis juurikaan piippaile minun kodissani. Pakko ei ole vastata mihinkään, mutta kun 99 % soittojen tai viestien sisällöstä on asia-asiaa ja myös aika tavalla kellon aikoihin liittyvää niin ilman muuta vastaan heti. Toisaalta en läheskään aina ota puhelinta joka paikkaan mukaan.
Vastaamatta jääneet vieraat numerot eivät herätä minkäänlaista uteliaisuutta, poistan saman tien. Tutuista numeroista tulleisiin soittoihin ja viesteihin joskus vastaan joskus en, arvioin tapauskohtaisesti.
Joskus on monta rautaa tulessa, sillä minusta on kivaa olla järjestelmällinen ja tehokas. Nuorempana tuli usein otettua liian isoja urakoita kerralla, sitä en ole enää vuosiin tehnyt. Pilkon hommat pienemmiksi ja niitä sitten teen lomittain ja limittäin, en juuri koskaan 'pakosta', vaikka pientä taipumusta ei-mieluisten tehtävien siirtämiseen onkin. Noh! Just eilen unohdin yhtäkkiä pankkikortin pin-koodin. Ihan varmana näpyttelin sen pankkikoneeseen ja se väitti että mulla oli väärä koodi. Ai miten niin?? Olen käyttänyt sitä jo monta vuotta, miten niin muka väärä!?
Eikun kauppaan kokeilemaan niin monta kertaa kunnes sain sen oikein. Totaalinen blackout. Tai muistin numerot mutten oikeaa järjestystä.
Ja tietysti, TIETENKIN, exä oli mukana, hänelle mun piti just rahaa nostaa. Kun olen vähän hiljaa vihjaillut että hänen kandeis mennä muistintarkastukseen, niin eikö vaan sieltä tullut katkerana bumerangina takaisin ;)
Muuten olen luonteeltani just sellainen, että teen yhtä juttua ja huomaan että hei - tuokin! Ja teen sen(kin). Sitten on projekteja levällään. Pihalla ainakin. Sisällä järjestys ja siisteys on suuri juttu, että siellä on helpompaa keskittyä.
Kännykkä ei pirise paljonkaan. Yksi sellainen tuttava on, joka ei ikinä-ikinä vastaa puhelimeen. Joskus se ärsyttää. Ensin soitan, turhaan tietenkin, ja sitten laitan tekstarin perään ja koetan sopia että koska vois soitella uudestaan. Syy voi olla ihan mun omakin, koska tulee niin harvoin oltua yhteydessä että juttu jos toinenkin on kerennyt sattua.Ja muuten... meillä on tuolle nimikin. Jaska kyläilee lasten luona usein, pojan luona varsinkin. Usein kuuluu että "ja' ska bara... jne".
On tuo vähän hellittänyt sen mukaan kun murut kasvaa. Ajanhallintaan tulee joku tolkku. Oppivat että ruoka kylmenee ja mutsi ei odota auton kans :) Itelläni on hakusessa, vaikka Jaska ei vieraile, niin silti aina suunnittelen jostain syystä aikatauluni liian tiukaksi. Luulen vissiin että olen tehokkaampi pakkaus kuin oikeasti olen.- ent.siivoojaparka
Montakos kertaa teillä saa kokeilla arvailla peräkkäin pankkikortin koodia? Meillä saa vain kolmesti ja sitten tulee stop.
ent.siivoojaparka kirjoitti:
Montakos kertaa teillä saa kokeilla arvailla peräkkäin pankkikortin koodia? Meillä saa vain kolmesti ja sitten tulee stop.
Kolme kertaa se on meilläkin, ja kone vie kortin. Joten kokeilin kaksi kertaa, ja sitten äkkiä kauppaan. Siellä kassalla voi kokeilla niin monta kertaa kunnes jono sun takana hermostuu.
Tyttö vaan nyökkäili myötätuntoisesti kun sanoin että mulla on totaalinen muistikatkos.ent.siivoojaparka kirjoitti:
Montakos kertaa teillä saa kokeilla arvailla peräkkäin pankkikortin koodia? Meillä saa vain kolmesti ja sitten tulee stop.
Tai itse asiassa... nyt en ole ihan satavarma kuinka monta kertaa voi kokeilla? Voin puhua pötyäkin. En muista kuinka montaa ite kokeilin, tietenkään en muista.
Meniskö tänään hakemaan vähän kalaöljykapseleita...
- EiOrja
Vaikea sanoa onko parantunut vai huonontunut, sillä nykyään on niin paljon vähemmän asioita mihin tarvitsee keskittyä, pääosin vain itseeni ja se sujuu ihan mallikkaasti.
Kutrit eivät ole vielä harventuneet eikä hopeoitunee, ainoastaan hieman lyhentyneet.
Ei todellakaan tarvitse jatkuvasti vastailla, eikä puhelimeni piippaile, se päästelee vain sulosointuja kertoakseen tulevasta puhelusta, tekstiviestistä, whatsapista tai sähköpostista. Harvemmin sitä kuitenkaan kuulen, sillä valtaosan ajasta se on äänettömällä, en anna sen häiritä työntekoani tai lepäilyäni.
Monta asiaa on viritteillä ja kaikki sovitut työt saataan maaliin sovitussa aikataulussa.
Ei ole iskenyt mikään muu kuin välillä joku papparainen silmää. Mulla on sellanen 3 minuutin yläraja että jaksan jotain seurata paitsi murhaleffoja (englantilaisia ja ruotsalaisia) joita jaksan seurata kaikki kaksi tuntia ja mainokset päälle :)
Tai sitten voi olla että arkipäivääni kuuluu aivan liian paljon somea. (En ota juoruakan nimitystä itselleni koska en juuri koskaan puhu muista ihmsistä; puhumme itsestämme ja maailman menosta ja sen sellasesta).
Tänään sain vaihteeksi jotain ihan käytännöllistä aikaseksi: siivosi keittiön kaapit. Iso urakka ja aikaa meni. Mun tarvi kyllä käydä välillä katsomassa mikä vikana kun ei mikään piippaa; känny oli äänettömällä ja tärinä ei kuulunut keittiöön saakka.
Muuten mulle kävi joku aika ihan samoin mun bensakortin kaa: laitan nykysin niin harvoin bensaa autoon omalla kortillani että olin jotenkin onnistunut unohtamaan oman pin-koodini. Olin sataprossaa varma että se oli se minkä näppäilin mutta ei perhana. Lopuksi mun tarvi ottaa pankista selvää koodistani ja siis yksi numeroista ei stemmannut.- ent.siivoojaparka
Löysit sitten sen nappulan, mistä saa puhelimen äänen pois.
Jo minä ihmettelinkin, että miksi joku antaa puhelimensa piippailla, jos se häntä stressaa ja hermostuttaa. ent.siivoojaparka kirjoitti:
Löysit sitten sen nappulan, mistä saa puhelimen äänen pois.
Jo minä ihmettelinkin, että miksi joku antaa puhelimensa piippailla, jos se häntä stressaa ja hermostuttaa.Mua stressaa molemmat jutut, se että se piippaa ja se että se ei piippaa. Kyllä minä puhelimeni nappulat hallitsen, mutta mitä en aina hallitse on ajankäyttöni.
- Ei_tähän_pitänyt_jäädä
Kyllä hajamielisyys lisääntyy iän myötä. Tärkeisiin asioihin keskityn edelleen hyvin mutta pikkujutut tahtovat jäädä kesken ja tilalle tulee jotakin vielä joutavampaa kuten nyt vaikka vastata tähän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta
Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri191651- 291319
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka641224Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha111122Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.281066Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651046Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?111036Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan301009Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se61001Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus
YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha2996