Rengastestit ja niiden luotettavuus

Et sitten lukenut viimeistä lausetta!

juu, " ennen ajettiin elektroniikkaa perstuntumalla"????

Aloittaja pyrkii välttelemään tuntemattomanpia eli kiinalaisia renkaita.
Toisaalta kalleimmat rengasmerkit saavat jäädä ostamatta, brändi kun ei lisää pitoa eikä ominaisuuksia.
KOtimaisuus ei ole hinta/laatusuhteen tae.

Testeissä tehdään vertailukelpoiset mittaukset tieteellisillä perusteilla ja kuinka siinä voi huijata jos toisen jarrutusmatka on lyhempi kuin toisen?
Laatumerkkejä on useita ja mitenkä tuo sinun "brändi juttusi" oikein vaikuttaa mittaustuloksiin?

Desimaalipellet saavat eroja aikaan.
Tosiasiassa kuljettajan harkinta ratkaisee.

Brändillä aikaan saadaa hinta preemio.
Ts. hinta laatusuhde brändirenkailla on huonompi.
Brändillä sinua rahastetaan.

Millä asteikolla ja ominaisuuksilla rakennetaan renkaiden "hintalaatusuhde taulukko"?
Mikä on mielestäsi "desimaalieron" määrä?
Eikö sulla ole varaa ja järkeä hankkia kunnon renkaita?

Järkeä minulla on. Varaakin on.
Varallisuus on kertynyt siten etten heitä sitä rengasliikkeen rengaslavalle.
Desimaalierot ovat jotain kaarreajon sekunnin kymmenyksiä.
Hinta/laatusuhde on yksittäiselle ihmiselle mutua, mutta kallein ei ole koskaan hintansa väärti jos ei halvinkaan.
Omaa kokemustakin on melko paljon.

Se järki on juuri siinä ettei missään oloissa mitata ulos turvallisuutta.

Juuri samaa mieltä. Näinhän se pääpiirteittäin on.

Kesärenkaat alkavat testissä irrota 80 km/h nopeudessa, mutta talvirenkailla se sama tapahtuu testitilanteeessa jo oliko se 45 km/h kohdalla. Keskieurooppakitkat pärjäävät melkein yhtä hyvin kuin kesärenkaat, mutta se kostautuu pahasti jääpidossa. Ruotsalaisella Teknikens Värld-lehdellä on myös mielenkiintoiset testit.

Uusi TM-testi tulee kahden viikon päästä ja siihen on luvattu ottaa mukaan käytettyjäkin talvirenkaita. Odotan innolla, aiemmat tulokset ovat viitanneet siihen että nastat ovat tuoretavaraa, testivoiton tuonut jääpito katoaa vaikka melu ja tienkulutusominaisuudet pysyvät paljalla asfaltilla.

setä hei, katsiiko jo unohtaa nuo 70-80 luvun asiat, aika paljon on tapahtunut tuon aikakauden jälkeen. Vai onko niin ettei sedän selkä ja pää taivu uusiin asioihin?

On täysin epäloogista että kesärengas josta puuttuu poikittaiskuvio olisi parempi vesiliirron kannalta kuin karkeakuvioinen talvirengas.
Varsinkin kun molemmat ovat lalliset 1,6 mm.

Silloinhan talvella, jolloin usein on vesilkelejä, kannattaa ajaa kesärenkain.

Suuretkin valheet uskotaan kunhan niitä toistetaan riittävästi.

Ei se poikittaiskuvio vettä syrjäytä. Katso vaikka viimeisimpiä rengastestejä ja parhaiden "vesirenkaiden" kuvioita, ei paljoa löydy poikittaisuria.
Talvirenkaat ovatkin suunniteltu pääosin pahoihin keleihin ja siksi ne ei toimi ihan jokaisessa kelissä optimaalisesti, senkin dorka.

Tällaiset kommentit ovat mielestäni käsittämättömiä:
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1427788557516.html

"– Jos ajaa kesällä talvirenkaalla kaarteeseen kovaa, rysähtää todennäköisesti ojaan, "

Mitä ihmeen "kovaa" nopeusrajoitetuilla yleisillä teillä muka ajetaan? Mutkaisilla teillä on yleensä 80 km/h rajoitus.

Ei ole kovin korkea tuo todennäköisyys, koska olen ajanut ainakin 5-6 talvirengassarjaa kesällä loppuun eikä minulla ole ollut mitään vaaraa joutua vesiliirtoon tai liukuun tai "rysähdellä ojaan".
Ajelin tuossa eilen motarilla 110-130 lasissa vanhoilla talvirenkailla ja oikein mukavasti rullasi. Eroja kesiksiin toki on eli lievää aliohjautumista ilmenee jyrkimmissä käänteissä. Tavisajossa tätä ei edes huomaa, mutta esim. vaunua vetäessä sen havaitseen kyllä, kun etupää kevenee.
Mitään VAARAA EI kuitenkaan ilmene, vaan auto on hallinnassa.

Siis kiinaksi, hankitaan sellaiset renkaat jotka ovat yleisesti huonot, mutta pärjää jotenkin ja todella huonolla kelillä ollaan teiden tukkona hidastelemassa.
Paras talvirengas joka toimii kuvalla ja märällä asfaltilla on keskieuroopankitka ja sillä ei todellakaan ole kiva ajella lumessa ja jäässä ja niitä kelejäkin on normitalvena jopa Tzadissa.

Toisaalta sakemannit ja muut eurooppalaiset pärjäävät keskieuroopan kitkoilla Alpeilla ja muuallakin vuoristossa. Siellä sitä on myös lunta ja huonoja kelejä. Mäkiä ja nousuja on vuoristossa ihan erimalliin kuin tasaisessa Suomessamme, eikä siellä kukaan aja nastoilla. Ehkä meidän pitäisi ottaa mallia suuresta maailmasta ja opetella autolla ajamisen jalo taito, eikä vääntää täällä palstalla testivoittajien perään.

Se on totta, että nastarenkaan ylivoimaisuus tulee esiin vain liukkailla teillä. Niitä on kyllä useimmin kuin pari kertaa vuodessa joka paikassa Suomea.
Nastarenkaat ovat erittäin hyviä myös muilla talvikeleillä, vaikkeivät aina ylivoimaisia. Viimevuotisissa talvirengastesteissä yhdessäkään testatuissa ominaisuudessa parhaat kitkarenkaat eivät olleet parempia kuin parhaat nastarenkaat. Ei tietysti jäisellä pinalla, mutta ei myöskään irto tai kovettuneella lumella, ei märällä sulalla, ei kuivalla sulalla, ei sekakelillä.

Se on totta, että meillä on päätiet suolattuja ja aurattuja pääosin aina, sivutiet ei läheskään aina.
Kemiallinen liukkaudenpoisto eli suolaus toimii kun pakkasta alle kuusi astetta. Ja silloin sitä käytetäänkin sulattamaan jääpinnat vesikeleiksi, jotka luonnollisesti jäätyvät uudelleen jonkin ajan kuluessa. No siitä selvitään suolaamalla lisää.
Kovemmilla pakkasilla nastarenkast ehkäisevät, karhentavat ja poistavat jäätä ja kovaksi tamppautunutta lunta mekaanisesti ilman myrkkyjä.

Kitkoilla kyllä pärjää erinomaisestikin, kun edellä mainituin tavoin luoduilla olosuhteilla pidetään tiestö kitkojakin varten hyvinä. Usein kuitenkin nuo huonot kelit pääsevät 'yllättämään' eli suolaa ei ole ehditty levittää tarpeeksi ja ennakoiden eikä nastoilla ole ehditty tienpintoja karhentaa/poistaa jäätä tai kovaksi kiilloitunutta lunta. Jos tällöin on mahdollisuus valita auton sijasta toinen kulkuväline tai jättää auto kotiin, niin varmasti kitkat ovat hyvä vaihtoehto.
Pärjää kitkoilla kyllä huonoissakin olosuhteissa, kunhan vaan on erityisen tarkkana muistaen alla olevan kitkarenkaat.

Kyllähän renkaiden ajomukavuus, hiljaisuus ja kestävyyskin ovat hyviä ominaisuuksia, mutta eiköhän turvallisuus niissä olosuhteissa joissa liikkuu sentään ole ykkönen. Se on selvä, että useimmat joutuu tekemään kompromisseja ja hinta on yksi osatekijä. Joten jokainen painottaa komromisseissaan niitä tekijöitä, jotka arvottaa tärkeimmäksi.

niin-se-järki-jäi kirjoitti:

Toisaalta sakemannit ja muut eurooppalaiset pärjäävät keskieuroopan kitkoilla Alpeilla ja muuallakin vuoristossa. Siellä sitä on myös lunta ja huonoja kelejä. Mäkiä ja nousuja on vuoristossa ihan erimalliin kuin tasaisessa Suomessamme, eikä siellä kukaan aja nastoilla. Ehkä meidän pitäisi ottaa mallia suuresta maailmasta ja opetella autolla ajamisen jalo taito, eikä vääntää täällä palstalla testivoittajien perään.

Lue lisää

Paljonko olet ajanut Alpeilla ja siellä suunnalla? Siellä tulee lumi tiehen ja samalla lähtee suuri armeija auroja ja suolauskalustoa liikkeelle ja motareilla ajetaan 60kh/h. Todella pahoissa paikoissa turvaudutaan lumiketjuihin.