Taidan luovuttaa...

Miten voi olla ujo ja hiljainen jos kuitenkin harrastaa seksiä. Pitäähän siinä nyt jotain puhua että pannaanko edestä vai takaapäin.
No kysyt ihan reilusti että missä menette, alatteko parisuhteeseen ja sano itse mitä haluat sille. Ei siinä auta jurottaminen vaan puhut suoraan, joko pelastyy tai ei.

No, pahimmassa tapauksessa tunnen itseni ihan tyhmäksi, jos mies on vaan halunnut hauskanpitoa ja sitten minä pohdin tällaisia.... No, kyllä siis päällisin puolin kuulumiset vaihdetaan ja on meillä huumoriakin ja kaikkea, mutta siis mitään sen syvempää ei jutella... No, vaikea selittää millainen mies on, hänestä ei liiemmin ota selvää eli on sellainen jäyhä vähän jurottaja ja itse olen tottunut puheliaisiin miehiin... Ja nyt on todellakin hyvät neuvot tarpeen, kun ollaan kuitenkin jo näinkin kauan tapailtu, enkä ole saanut suutani auki... Ilmeisesti sitten pelkään menettäväni hänet, jos aukaisen suuni ja paljastan tunteeni... Ehkä minulle sitten riittää mahtava seksi... Mutta kyllähän se on ihan tosiasia, ettei tämä loputtomiin voi näin jatkua... Aika hupaisaa olisi, jos vielä rollaattoreillakin ajeltaisiin toistemme luokse sekstailemaan vanhainkodissa.... : D

Miten ihmeessä kysymys voi aiheuttaa sen että tunnet itsesi tyhmäksi? Yhtälaillahan voi olla että mies oudoksuu kysymyksessäni sitä että olette pari vuotta paneskelleet ja silti sinä et pidä sitä seurusteluna? Teillähän on roolit selvät: sinä puhut, mies ei. Ujona miehenä hän ei tule tuota asiaa ikinä avaamaan vaikka ehkä miettii sitä ihan yhtä paljon kuin sinä. J

Aloita keskustelu olettamuksella että nyt ollaan harrastettu seksiä, eikä paljon muusta puheltu, mutta tästä eteenpäin haluaisit tehdä jotain muutakin yhdessä, ja kysyt haluaisiko mieskin.

Ei ihme että ihmisillä on parisuhdeongelmia kun ei edes sitä voi kysyä että haluaisitko tehdä mun kanssa jotain yhdessä.

Et varmaan ollut tosissasi kun kysyit tuota. Että olet kaksi puoli vuotta sekstaillut hänen kanssa ja nyt sitten olisit valmis parisuhteeseen. Että joku muka muuttuisi sillä että sanot tuon ääneen. Että hän muka alkaisi nyt puhua kun ei ole puhunut koskaan ennen. Saatanhan minäkin olla joskus hyvinkin toiveikas, mutta en nyt sentään noin paha.
Nyt se sitten olis miehen vika kun ei pystykkään siihen mihin haluat vaikka olet jyystänyt jo noinkin kauan.
Joko olet tyhmä tai sitten tyhmä.
Ei kun mieshän on tietenkin rakastunut sinuun koska olet niin rakastunut itse.
Hänhän ei vaan saa sanotuksi sitä.
Tieetnkin hän muuttuu lennosta kun sanot sen ääneen. Mutta sittenhän hän ei pitäisi sinua otteessa ja kyllästyisit kunnes löytäisit uuden ja sama kuvio toistuisi.
Taas valittaisit kun mies on sitä ja tätä. Pystytkö tajuamaan että kaikki nuo on lähtöisin sinusta ei miehestä. Olet ujon kanssa mutta haluaisit jotain muuta ja silti haluaisit tuon ujon ja valitat kuinka hän on liian ujo.

Kysy vaan rohkeasti mieheltä... Tuskin karkuun lähtee, kun olette jo noin kauan sekstailleet.... Ei nyt varmaan ihan pienistä säikähdä, olisi varmaan jo säikähtänyt aiemmin... Ja entäs sitten, anna mennä, jos on mennäkseen.... Jos se susta yhtään välittää, ei varmasti katoa minnekään....

Heh, no ehkä ollaan kaksi hyvin estynyttä persoonaa... Itselläni heikko naisellinen itsetunto ja tosi huono aiempi suhde ja tämä mies on nyt mikä on eli kyllä mukava ja huomaavainen, mutta onnettoman juro ja lukossa.... Viimeksi vielä tavattuamme sattui sellainen kerta, että itsekin ujostelin ja sitten mieskin vetäytyi tavallista enemmän kuoreensa.... Siinä sitä sitten istuttiin ja ihmeteltiin tuppisuina sohvallani... Ja siinä kohtaa kyllä todellakin meinasi olla naurussa pitelemistä....

No, joskus kokkaan jotain ja sitten syödään yhdessä ja jutellaan niitä näitä ja sitten puuhaillaan yhdessä ja homma lakanoiden välissä toimii mainiosti ilman sanojakin.... Mutta veikkaanpa, että miehelläkin on jokin karvas pettymys naisista taustalla... Tai voihan olla niinkin, että ollaan molemmat onnettoman ihastuneita toisiimme, hyvä kuin edes hengittää uskallamme...

Oletteko te Vähänkiltti sopineet seksikavereittesi kanssa selvät pelisäännöt touhulle, oletteko jutelleet avoimesti niistä? Kyllä minäkin haluaisin tämän kaverini kanssa vaikka saunoakin kun vaan uskaltaisin ehdottaa... Mistä te juttelette? Mitäs jos ilmassa on ollut ihastusta, oletteko sitten lopettaneet???

Niin no vasta itsekin tajusin, että sehän loppujen lopuksi ainakin selittää miehen ujouden, jos ihan oikeasti onkin ihastunut... Luulisi, että jos ei kummallakaan olisi mitään tunteita, olisi molemmille ihan sama mitä puhutaan ja miten paljon tai juokseeko jompi kumpi karkuun... Mutta olen myös miettinyt, että entä jos mies on sellainen ns. hyväksikäyttäjä eli käyttää tätä hiljaisuuttaan keinona pitää kilttiä naista otteessaan.... Mutta mies kyllä kohtelee naista niin ihanasti, että vaikea ajatella, että olisi hakemassa vaan oman nautintonsa.... Millähän perusteella hän voisi olla johonkin toiseen rakastunut.... ?? Miksette ole alkaneet suhteeseen, jos kerran olette mustasukkaisiakin?? Kyllä tämäkin mies kuulosti kerran mustasukkaiselta, kun kyseli opiskelijabileistäni..... Entä jos menetän miehen puhumalla.... Mutta ei kai kukaan jaksa käydä kenenkään luona näin kauan, jos ei yhtään mitään vetoa tunne.... Ja samat sanat, en enää milloinkaan lähde seksisuhteisiin, sen ainakin olen oppinut........

Haluatko oikeasti suhteen joka perustuu enimmäkseen hyvään seksiin.
Toki hyvä seksi on kuin talon kivijalka. Se on oltava kunnossa mutta siitä vasta alkaa rakentaminen oikeasti.
Sanoisin että ota itses irti, sure surusi ja nollaa itsesi. Vasta sitten yritä jotain muuta.

Edellinen pitkä suhteeni lähti enemmän ystävyydestä liikkeelle, ei siinä ollut samanlaista intohimoa ja paloa kuin vaikka tämän seksikamun kanssa... Tämä seksikamu on oikeestaan ensimmäinen mies mun elämässä jota haluan ihan mahdottoman paljon.... Kyllä tällä kertaa haluan suhteen, joka perustuu syvään intohimoon ja hyvään seksiin en enmpää enkä vähempää, mutta toki myös henkisen puolen pitää toimia.... Tarkoitatko, että yritä tämän seksikamun kanssa vai jonkun uuden kanssa tuon nollaamisen jälkeen... Kaiken kukkuraksi mulle viestittelee yksi uusikin mies, joka ilmeisesti haluaa ihan kunnon suhteen... Ja tiedän melko varmasti, että mun on turha yrittää mitään vakavaa kenenkään uuden kanssa ennen kuin selvitän välit tämän seksikamun kanssa.... Olen kokeillut muutaman kanssa, eikä siitä ole mitään tullut... Ja sitten toisekseen, ymmärsin myös sen, että ehkä kadun koko loppuelämäni, jos en selvitä välejä seksikamuni kanssa... Mitä, jos mietin koko loppuelämän oliko hän elämäni rakkaus..... Vai jääkö vain kaihoisa muisto ihanasta ja kiihkeästä rakastajasta......

Harva se netistä löytää muuta kun kertakäyttötavaraa. Liekö mies naimisissa tai muuten vaan varattu. Tosiasiahan on se, että ei netistä normaalilla järjellä varustetut ihmiset seuraa (minkäänlaista sellaista) hae. Kaikki betissä roikkuvat on jollain tasolla luusereita ja valehtelijoita. Luuletko oikeasti, että vaikka löisitte hyntyynne yhteen ja alkaisitte leikkiä kotia, niin kumpikaan jättäisi nettietsintään lopullisesti. Ei, leikitte vähän aikaa kotia, ja sitten kumpinkin alkaa selailla eri panosivustoja. Luusereitahan te olette

Moi vielä.. Mies kävi tässä jokin aika sitten taas luonani ja tein jotain todella uskomatonta, nimittäin avasin suuni ja aloin jutella miehelle.... Ja yllätyksekseni mieskin jopa jutteli ihan reippaasti.... Sain selville sen verran, että mies todellakin asuu yksin ja hänellä on ollut vaan lyhyitä parisuhteita elämänsä aikana... Mies on jo 37-vuotias... No, tämä salaisuuksien verhon raottaminen aiheutti sen, että minusta ei kuulostanut ollenkaan hyvältä, ettei tuon ikäisellä miehellä ole ollut yhtään pitkää parisuhdetta.... Ja toisekseen aloin myös kyseenalaistamaan jopa hänen seksitaitojaankin, on hieman kovakourainen, vaikka siis puuhistamme tykkäänkin kovasti....

Kerroin myös miehelle, että exäni kohteli minua huonosti ja suuttui kaikista pikkuasioistakin.... En sitten tiedä, olisin olettanut, että mies olisi ollut tavallista hellempi avauduttuani hänelle, mutta hän olikin jotenkin tavallista rajumpi seksipuuhissa ja entistä vähemmän otti huomioon herkkyyttäni myös lakanoiden välissä.... Eli kävikö tässä nyt sitten niin, että kun asioista edes vähän puhuttiin, niin sellainen tietty salaperäisyys hävisi joltain osin väliltämme.... Eli itseni on vaikea arvostaa miestä, jolla ei ole ollut pitkiä suhteita, en edes tiedä haluaako hän koskaan sellaista.... Ja toisekseen ajatteliko mies, että kun minua on exäkin kohdellut huonosti, niin hänenkään ei tarvitse olla niin huomioiva sängyssä.... Vai aiheuttiko enempi tutustuminen, että kummankin oli helpompi olla oma itsensä... Vai mitä ihmettä välillämme tapahtui??

Niin mene ja tiedä, hetken aikaa jopa ajattelin, että lopetan koko suhteen, etten ole mikään panopatja.... Tällä hetkellä en todellakaan kaipaa enää lisää arpia jo ennestään heikkoon naiselliseen itsetuntooni.... Ja todellakin alkoi arveluttamaan onko miehestä vakavaan ja pitkään parisuhteeseen?? Jotenkin jopa suututti, että meinasin laittaa miehelle tekstarin, että tämä oli tässä, että minulle ei enää riitä pelkkä seksi....... Miksi nämä asiat on niin mahdottoman vaikeita.... ?????

Olipa hyvä että keskustelit hänen kanssaan. Nyt näit asiat uudessa valossa.
Vaikka tuo lopputulos oli jo ennustettavissa sinun ekasta kirjoituksesta.
Niin lyhyet suhteet takana ei niin paljon luottamusta kestävään suhteeseen ja jos ei ollenkaan niin vielä pahempi. Siis verrattuna sellaiseen jolla on jo enemmän kokemusta.
Mitä vanhemmaksi tulee sen vaikeammaksi menee, kun on jo historiaa takana.
Rakkaus ei taas mielestäni välitä mistään näistä. Et vaan ole mitenkään rakastunut häneen. Ei myöskään ollenkaaan näytä siltä että niin tapahtuisi, vaan päinvastoin.
Haluaisit enemmän, mutta kiellät sen itsellesi. Olet haavoittunut mutta et usko sitä.
Haluat seksiä, siihenhän hän oli sopiva. Nyt herätit miehen ajatukset ja nyt sitten päätit jättää hänet, aika reilua vai mitä.
Olet sekaisin kuin lumiukko. Teeppä miehelle palvelus ja sano se minkä jo meinasit tehdä. Tämä oli tässä kiitos ja näkemiin.
Sen jälkeen laita se nuppisi kuntoon sikäli kuin se on mahdollista naisen päätä saada kuntoon.
Asioissa ei ole mitään vaikeutta, ne pitää vaan saada tehdyksi.
Kyseessä ei ole rakkausuhde joten mitä oikein ajattelet.
Äläkä nyt vaan ala syyllistämään miestä. Jätä se ja thats it.

no minä en ymmärrä miksi existä piti mennä mitään avautumaan?? niistä ne miehet viimeisenä haluaa kuulla! Ja sitten toisaalta tuo että miten sulle yhtäkkiä tulee tuollainen tunne että "minähän en panopatjaksi ala", sehän olet ollut ja omalla suostumuksella 2,5v ja nyt syyttäisit miestä?..Ja sitten ihmettelen sitä että miksi et kysynyt niitä asioita mitkä oikeasti sua vaivaa? Että haluaisko mies tutustua paremmin/seurustella?
Mutta jos ette mistään ole kyenneet 2,5 vuoteen PUHUMAAN, veikkaan että teillä ei yksinkertaisesti sitä puhuttavaa ole ollenkaan.. eli olette vain fyysinen match.

Itse olen iloinen, että ylipäänsä edes puhuin... Ja mainitsin exästä siksi, että mies ymmärtäisi miksi minun on vaikea nykyisin lähestyä miehiä... En minä ketään syytä, ihanaa seksiä olen saanut, mutta ehkä seksisuhdetta on turhaa jatkaa loputtomiin, jos se ei muuksi muutu...

Itse olen satutettu ja mies sen verran jörö ja jotenkin estynyt, että en yhtään ihmettele, ettei keskustelua ole aiemmin syntynyt ja mies on sitä sorttia, ettei varmasti ala puhumaan mistään syvemmästä oma-aloitteisesti... Ja voihan se olla, että mieskin salaa toivoo, että ottaisin ohjat käsiini homman etenemiseksi...

Sillä seksin loputtua olimme ehkä molemmat jotenkin tympääntyneitä, ehkä kumpikin toivoi, että asiat olisivat edenneet enemmänkin.... Mene ja tiedä.... Ei mies ole milloinkaan edes vihjannut, että tämä on pelkkää seksiä, muttei ole kyllä suoraan muustakaan puhunut.... Tosin nytkin mainitsi, että hänen taloonsa saa tehtyä tarvittaessa lisätilaakin, entä jos tuo on ujon miehen vihjailua...

Mutta kieltämättä nyt asiat vasta vaivaavatkin....

"itseni on vaikea arvostaa miestä, jolla ei ole ollut pitkiä suhteita"

Miksi tämä on kynnyskysymys? Miksi naiset pitää tällaisia asioita merkityksellisenä?
Eli ravintola joka on tyhjä ei voi olla hyvä ravintola -ajattelutapa?
Mies voi olla kaikinpuolin hyvä mutta jos on ujo niin helposti saattaa jäädä pitemmät suhteet väliin.
Tutustukaa naiset itse miehiin ja tehkää omat johtopäätöksenne, en tajua miksi tuollainen naisettomuus-status on naiselle iso turnoff, onko kaikessa kyse siitä että nainen haluaa miehen jota muut naiset haluaa jotta itse näyttäisi paremmalta, älkää ulkoistako ajatteluanne.

Ainut tie edetä ihmissuhteissa on aitous ja avoimuus. Ei se niin vaikeaa ole. Kerrot olevasi puhelias. Kuinkahan puhelias oikein oletkaan, kun kirjoitatkin noin pitkästi ja mutkikkaasti (ei edes jaksa lukea kaikkea). Puhutko miehen kanssa siis pelkkää liibalaabaa, joka ei kiinnosta ketään. Joku nyt itselläsi mättää, kun puheliaana naisena et uskalla yksinkertaisia suoria kysymyksiä esittää. Saako mies vuolaalta puheeltasi suunvuoroa ja osaatko kuunnella? Usein puheliaat ihmiset eivät osaa kuunnella toista sillain todella...

Mikään ei ole rasittavampaa kun taukoamatta puhuva ihminen :-o

Tuota noin olen todella puhelias, mutta tämän miehen seurassa kaikkea muuta.... Usein on ihan niinkin, että mies vaikka hiljainen onkin niin puhuu jopa enemmän kuin minä... Ja saa minua sen verran rohkaistumaan, että lähden mukaan juttuun...

Sen verran ihastunut olen kuitenkin mieheen, että minulle on sinänsä sama onko hänellä pitkää suhdetta taustalla vai ei, osin ollut jopa valmis hyväksymään senkin, että asuisi vaikka vanhempiensa kanssa....

No, yleensä mies kyselee kaikenlaista asioistani ja elämästäni ja minä myös häneltä, mutta en ole siis uskaltanut kysyä, haluaako hän suhteeltamme enemmän vai riittääkö hänelle pelkkä seksi.... Ja nimenomaan olen antanut miehelle tilaa puhua, koska huomaan hänen ujoutensa...

Ja mitä vielä noihin aiempiin suhteisiin tulee, niin jotenkin ajattelin, että miehen olisi helpompaa ymmärtää naisia kun olisi kokemusta näistä... Ja voihan olla, ettei mies edes halua ollenkaan vakavaa suhdetta... Olin ollut siinä uskossa, että mies on ollut naimissa ja eronnut siksi hämmästyin hänen taustaansa....

Niinhän se taitaa olla, että kaikki me ollaan omanlaisiamme. No, kysyin ihan aluksi mieheltä, että millasia suhteita hänellä on ollut, johon hän ympäri pyöreästi vastasi, että onhan noita ollut... Ja alussa säikkyi kaikkia kysymyksiäni, joten tein johtopäätöksen, ettei mies halunnut tai uskaltanut paljastaa mitään itsestään. Mutta tosiaan nyt kun kyselin asioista uudestaan, niin mieshän kertoili niistä ihan reippaasti. : ) Tein myös alussa tulkinnan, että mies on tosi arka tai pahasti saanut siipeensä naisten kanssa. Toisekseen myös oletin tästä vaitonaisuudesta, että mies haluaa vaan pelkkää seksiä, enkä sitten itsekään halunnut sotkea liikaa tunteita kuvioon vaan toisinpa kävi....

Mies asuu melko pienellä paikkakunnalla ja ehkä on oikeasti niin estynyt, ettei ole päässyt suhteissaan eteenpäin siksi ei ole löytänyt kunnon suhdetta aiemmin. Jostain kumman syystä pidän tästä miehestä kuitenkin kovasti vaikka olemmekin aika erilaisia. Hänessä on paljon hyvän miehen ominaisuuksia vaikka hiljainen onkin. Toisaalta minua kiehtoo hänen tapansa kommunikoida vähäeleisesti. Ympärilläni olleet ihmiset sukulaiset ja ystävät ovat kaikki todella puheliaita eli olen joutunut ihan pohtimaan kuinka toimitaan introvertin kanssa ja todella haluan arvostaa tämän miehen ainutlaatuisuutta enkä häntä ole muuksi muuttamassa.

Kyllä itsekin periaatteessa tiedän mitä haen, mutta tunteilleen kuin ei mahda mitään... Suhteemme alussa ajattelin, että olisimme liian erilaisia pariksi ja miten herkkänä ihmisenä jaksan miehen murahtelua, mutta niin se vaan mieli muuttui... Niin ja ehkä mies uskaltaa kanssani myös puhua ja toisinaan jopa irrotella, kun olen kuitenkin melko lempeä ja kiltti.

Niin kävi ihan sama mielessä, että en varmaankaan tule saamaan tukea, jos itselläni on murheita tai muuta, ei mies osannut sanoa mitään, kun kerroin exästäni, kuunteli vaan hiljaa... Olisihan hän voinut jotain sanoa.

Mutta mene ja tiedä, tämä on ainoa mies, jonka haluan... Ja tuskin pystyn aidosti ketään toistakaan haluamaan ennen kuin saan selville kuvion tämän miehen kanssa. Ja olisihan se aika surullista, jos tämä homma lopahtaisi johonkin väärinkäsitykseen tai muuten vaan, eikä kumpikaan saisi oikeasti koskaan tietää mitä välillämme oli........

Kirjoitan nyt vielä, kun tosiaan taisin nähdä miehen uudessa valossa... Aloin nyt jälkikäteen miettimään miehen kovakouraisuutta viime kerralla... Koska mies jotenkin muuttui kun kerroin exästäni.... Eikä hän ole milloinkaan ollut noin kovakourainen... Hän mm. tökki minua useita kertoja hyvinkin rajusti ja kun sanoin, että sattuu tai vähän hellemmin, niin totesi tähän vaan minulle, että tykkään kumminkin... Kaikki mitä hän teki oli hyvin rajua... Sitten yhdessä kohtaa luulin, että hän tekee jotain sellaista, josta en todellakaan pidä, hieman tiuskasi minulle silloin, eikä sitten tehnyt sitä... Väkisinkin tulee mieleen Uskallanko tai haluanko pyytää miestä enää kylään, vaikka olisin miten tahansa ihastunut... Entä jos miehen vaitonaisuus onkin merkki jostain ihan muusta kuin ujoudesta... Ja onhan se oikeasti todella outoa, että mies on niin pelottava, etten ole uskaltanut puhua hänelle tärkeistä asioista... Nyt vasta hälytyskelloni soivat... Ja tämä ei ole mikään vitsi.....

Musta kans tuntui, että miehen päässä tapahtui jotain... Ja onhan se aika outoa, että kaikkien muiden treffikamujeni kanssa olen pystynyt puhumaan melko avoimesti jo hyvin pian... Tässä miehessä joku ihme taika mikä saa jännittämään näköjään vähän liikaa.....

Miehet ei välttämättä kaipaa tuon kummempaa suhdetta elämässään. Jos tuo on noin jatkunut kauan, niin mies varmaan olettaa, että toi on sullekin ok.

Voisit ihan suoraan kysyä, haluaisko se jotain muutakin.

Se on sitten ihan kauhea pettymys, jos mies ei haluakaan muuta... Entä, jos ehdotan aluksi vaikka yhteistä matkaa silloin ei putoa niin korkealta..... Mutta eihän siitä pääse yli eikä ympäri, että olen korvia myöten rakastunut mieheen... Tilanne on vaan pahentunut, ajattelen häntä lähes koko ajan......

no näin...ja mä en kertakaikkiaan voi käsittää ettet tiedä miehestä mitään 2,5 vuoden jälkeen, et edes missä asuu!!
Mutta selvitä se tilanne nyt kertakaikkiaan suoraan sen miehen kanssa että haluaako hän muuta. Kysy suoraan. Ja sitten tuut kertomaan miten kävi.
Ja tuo kovakouraisuus nyt voi vaan olla että haluaa vapautuneemmin kertoa millaista seksiä haluaa ja olettaa sinun haluavan. Jos kunnioittaa sun toiveita, ei se mitään vaarallista ole, mutta jos ei kunnioita niin heti vaihtoon.

Siis kyllä tiedän missä mies asuu ja missä mies on töissä. Jutellaan kyllä joka kerta kaikki pinnalliset kuulumiset, töiden aloitukset ja muut... Ja mies on kyllä kovasti kiinnostunut asioistani ja selvästikin ajattelee parastani. Mutta nyt vasta sain selville miehen suhdetaustan ja varmistuksen sille, että asuu yksin.

Olen samaa mieltä tuosta kovakouraisuudesta, että jos mies ei jatkossa kunnioita toiveitani, niin en todellakaan aio jatkaa suhdetta, koska seksin alueella en todellakaan halua tulla millään lailla satutetuksi sehän olisi jo melkein rikos. Voi tosiaan olla, että keskusteleminen sai miehen vapautumaan ja jos hän jotenkin halusi minua tavallista enemmän, mutta joo en kyllä paljoa ehtinyt mielipiteitäni sanoa, kun hän oli tekemässä jo sitä ja tätä tai sitten hän tykkää hieman alistavasta seksistä ja luulee, että minäkin tykkään. Tai sitten hän ymmärsi jotain väärin keskustelustamme tai suuttui jotenkin... Mutta ei suuttuminen saisi kyllä mitenkään näkyä tai ainakaan tuntua seksin aikana se ei ole normaalia toimintaa....

Toisaalta joskus jo alussa kun tapasimme, niin ajattelin, että onko mies tunne-elämältään ihan tasapainossa, kun tuntui olevan niin lukossa, eikä ole kyllä milloinkaan tehnyt mitään vasten tahtoani... Ja on sinänsä ihan normaalit kuviot hänellä työt ja kaverit. Mutta kyllähän se ihmetystä herättää, ettei ihan kelpo miehellä ole vielä tuohon ikään mennessä yhtään pidempää suhdetta ollut edes nuoruudessa??

Tuota noin.... Taidan olla hyväuskoinen hölmö tai sitten yksinkertaisesti niin ihastunut, etten tajua yhtään mistään mitään..... = D Elikkäs joo, tämä mies sitten vieraili viime viikolla luonani ja mulle selvisi, että äijä on paneskellut mua takaapäin ilman kortsua jo jonkin aikaa... Elikkäs työntelee ensi jonkin aikaa ilman kumia ja sitten hetken päästä laittaa kumin päälle... Kysyin viimeksi asiasta ihan suoraan kesken hommien ja myönsi lähtiessään, että on jo jonkin aikaa tehnyt niin.... Eli ei taida tämä mun panokamu ihan täyttää unelmavävyn kriteereitä..... Olishan mun täytynyt miehelle suuttua, mutta tuntu kyllä ihan mahdottoman hyvältä ilman kumia... Niin ja kysyin mieheltä kahteen otteeseen, että mitäs jos tulen raskaaksi, niin hän vaan sanoi, että hmm. mites niitä lapsia tehdään ja myhäili hymyillen vaan, että, niinkinhän voi käydä.... Ei kyllä ollut mitenkään kauhuissaan siitäkään vaihtoehdosta, päinvastoin...... Niin ja varaan ajan sukupuolitautitesteihin, ties minkä tippurin olen saanut.... Eli mitähän nyt sitä tästäkin ajattelisi........

Kyllä tämä kumittomuus sai muuttamaan tilannetta... En sitten tiedä lopetanko koko suhteen ihmisen kanssa, joka ei minua tuon enempää arvosta....

Onhan tuollainen käytös aika vastuutonta mieheltä, joka on aikuinen, mutta en nyt tosta vielä koko suhdetta lopettaisi....