Viemäriremontin kustannusten jako. kerrostalo.

Noista omista laatoista olen eri mieltä. Taloyhtiön sopimaan urakkatarjoukseen kuuluvista laatoista poikkeaminen kuuluu osakkaan itse maksaa. Kokemusta on ja pidän sitä loogisena ( 500 eur lisämaksu ).

Kokemusta on laattojen vaihdosta. Jos ei etsi mitään erityisen kallista laattaa niin vaihto kävi ilman lisämaksua ainakin meidän taloyhtiössä.

meillä tehtiin uusiksi vesiputket,vc laatoitus vc pönttö uusi lavuaarit hanat kaapit.ja maksoimme itse koko remontin,ja kotitalousvähennys saatiin 3000 euroa veroja takaisin.keittiö remontoitiin lattiat putket hanat kaapit ja verovähennys takaisin 2800 euroa.mikä kiinnostaa mikä kuuluu kenellekkin.höh.saatiin sellainen kuin haluttiin

Vesivahinko ei mene automaattisesti yhtiön piikkiin. Asukkaan huolimattomuus tai tuottavuus voivat aiheuttaa korvausvelvollisuuden.

En ymmärrä tuota neliökustannusta remonteissa, jos sama työ tehdään isompaan tai pienempään asuntoon? Sama juttu ilmeisesti, kun hissit vaihdetaan, niin ensimmäisen kerroksen väki maksaa saman verran, kun 8. kerroksen asukkaat.

pienieiymmärrätätä kirjoitti:

En ymmärrä tuota neliökustannusta remonteissa, jos sama työ tehdään isompaan tai pienempään asuntoon? Sama juttu ilmeisesti, kun hissit vaihdetaan, niin ensimmäisen kerroksen väki maksaa saman verran, kun 8. kerroksen asukkaat.

Lue lisää

Voi voi, nyyh, nyyh, kyynel!

Kustannusten jako menee yhtiöjärjestyksen mukaan. Tästä on käytännössä mahdotonta poiketa (vaatisi yksimielisen päätöksen).

Ihan samalla lailla on pillitystä kuulunut näistä:
- miksi parvekkeettomien yksiöiden omistajien pitää maksaa parvekkeiden remontoinnista julkisivuremontin yhteydessä?
- miksi alempien kerrosten asukkaiden pitää maksaa vesikaton uusimisesta?

Pienissä asunnoissa asuvat pääsevät todella hyvin "siivelle" putkiremontissa. Kylppäreitä on yksi sekä pienessä että isossa asunnossa, samoin keittiöitä. Ainoa ero on yleensä erillinen WC, joka löytyy vain suurimmista asunnoista.

Remonttikulut voivat olla, oikeasti, 30 tonnia/KPH pari tonnia per WC (ei märkätila), mutta neliöperustaisen kustannusjaon ansiosta yksiön omistaja maksaa 20 tonnia (vain 2/3 osaa remontin kuluista) ja 100 m² kämpän omistaja samasta remontista 70 tonnia (lähes 2x remontin kulut). Vastustatko tätäkin vääryyttä vai kääntyykö takki tässä kohtaa?

Kenen piikkiin menee jos putkiremontissa vedetään vain uudet vesiputket ja vaihdetaan suihkusekoittaja sekä pyykkikoneen hana. Kun näiden töiden vuoksi menee kaakelit rikki ja hanojen paikkaa muutetaan ja isot reijät jäävät kaakeli seiniin, lasinen suihkuseinäkin rikkoontui Ei reklamaatiotkaan auttaneet eikä oikeuslaitoskaan vaikka oli "alansa huippu asianajaja". Näin etelä Helsingin arvotalon putkiremontti on valmistunut. Jäi käteen vain 60.000 Euron lasku ja rikkinäiset kaakelit ja kalusteet. Niin ja sukitetut viemärit vuosimallia 1888.

Sinun kohdallasi kaikki menee tyhmyyden piikkiin. Vesijohtojen uusiminen <> putkiremontti.

Nuohan ovat sopimusteknisiä asioita. Ei niitä pääurakoitsija määrää vaan päätöksen tekee talon hallitus kustannuksia vertaillen. Varsinaisen remontin tekeminen tulee kaikkein halvimmaksi, kun kenenkään huoneiston haltijan omat urakoitsija eivät härää tiellä. Jos talo haluaa käyttää kaiken maailman piiperryksiin aikaa, niin se maksaa lisää, sillä pääurakka viivästyy. Osakkaat haluavat kuitenkin päästä pääurakasta halvalla, joten se on etusijalla eikä piipertäjiä päästetä työmaalle.

rahallasaa kirjoitti:

Nuohan ovat sopimusteknisiä asioita. Ei niitä pääurakoitsija määrää vaan päätöksen tekee talon hallitus kustannuksia vertaillen. Varsinaisen remontin tekeminen tulee kaikkein halvimmaksi, kun kenenkään huoneiston haltijan omat urakoitsija eivät härää tiellä. Jos talo haluaa käyttää kaiken maailman piiperryksiin aikaa, niin se maksaa lisää, sillä pääurakka viivästyy. Osakkaat haluavat kuitenkin päästä pääurakasta halvalla, joten se on etusijalla eikä piipertäjiä päästetä työmaalle.

Lue lisää

Mitään osakkaiden palkkaamia urakoitsijoita tai tunaroi se itse -miehiä ei työmaalle voi päästään siitäkään syystä, ettei pääurakoitsija voi antaa minkäänlaista takuuta työlleen, jos siellä työmaalla käy kaikenmaailman tunareita tekemässä omia kikkailujaan.

Yksinkertaistahan se on, jos ei tunne näitä hankemuotoja, niin voi vetää ihan mutupohjalta. Käytännössä tämä asia hoidetaan aloituskokouksessa. En tiedä kannattaako pääurakoitsijaa vaihtaa, jos nimet on pistetty alle ja tarjoukset on hyväksytty, kannattaa ehkä tehdä temput asianajajan kanssa ja katsoa sitten.

Kyllä aloituskokouksen papereissa on selkeästi, että työmaalla EI sallita työn aikana muita urakoitsijoita.
Alustavissa keskuteluissa urakoitsijaEHDOKKAIDEN kanssa kävi selkeästi ilmi, mitä he hyväksyvät työn aikana ja mitä ei.
Talon tiloihin perustettiin kaakeli- ja kalustenäyttely, missä ihmisillä oli mahdollisuus valita mieleisensä melkoisesta valikoimasta hyvissä ajoin. Lisähintaa maksoit vain sen. mikä oli peruslaattavalikoiman ja sinun valitseman erikoislaatan erotus eli meillä vain 6€/m2 . Perusvalikoiman matala ja korkea WC-istuin oli samanhintainen, mutta perusvarustelutasoon lisäys kuten esim. vedenkestävä kaappi (=pitkäikäinen) lavuaarin alle maksoi 230 €. ( juu ikeassa 60e, mutta se ei olekaan vedenkestävä)
Joissakin asunnoissa oli myös kuivatuksia 3-4 vkoa, missä kului energiaa 500-800 kWh/asunto. Työn teettäjänä oli siis taloyhtiö eli nämä lisätyöt ja mm. linjaventtiilien vaihto (4000€) menivät siis taloyhtiön piikkiin. Lisätöihin oli siis budgetissa varauduttu, koska niitä aina tulee, joten homma sujui sovituissa talousraameissa, mutta tuo varattu 20 t€ kuluikin melkein kokonaan. ( OLi n. 5-6 % kokonaissummasta)
Urakkatarjouksetkin on alunperin pyydetty vain hyvämaineisilta yrityksiltä eikä roiskija-reinoilta, kun piti sentään tehdä urakan yhteydessä rakennus-putki-sekä sähkötöitä mm. lattialämmitys.
Kallis erä oli myös valvoja, joita piti olla 3 eli sähkö,putki ja rakennus.
Valvojan palkkiot yhteensä ovat 6-10 % kokonaissummasta.
Nuo valvojat ajavat siis urakan aikana taloyhtiön etuja.
Remonttien aikana puolessa vuodessa taloyhtiön edustajat sekä isänn, joutuivat istumaan urakoitsijoiden kanssa 6-8 kokousta. Että silleen.

Putkiremontti <> uudet kaakelit entisten päälle

Olisitte laittaneet vähän pyttyjä lisää tv:n eteen ja makkariin. Poreallas parvekkeelle ja sauna olohuoneeseen.

Totta. Jos putket alkaa vuotaa rakenteisiin, kannattaa pyytää talkkaria laittamaan ilmastointiteippiä vuodon päälle, ja lykätä remonttia niin pitkään, että sama purkaa koko talo pois.

Taloyhtiön vastuulle kuuluvat "vain" rakenteet, mutta myös vesikalusteet. Sitten tulee sellaisia pikkuseikkoja, kuten takuut. Ei urakoitsija voi antaa takuuta vesieristeelle, jos eristeen päälle käy turaamassa laatoitoituksen joku virolainen/venäläinen "ammattilainen" (esim. teologian opettaja tai taksikuski koulutukseltaan).

Käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto on, että koko remontti menee yhtiön piikkiin ja kaikille laitetaan kohtuullista perustasoa edustavat laatat, KPH peilikaappi jne. Toki niissä laatoissa voi olla muutama väri- ja mallivaihtoehto, jopa niin, että vaihtehdosta B pitää maksaa pieni lisähinta.

Kuvioon kuuluu sekin, että osakkaat voivat kyllä teettää *samalla urakoitsijalla* huomattavasti kalliimmatkin laatat & kalusteet itselleen ja/tai keittiöremontin samalla kertaa. Mutta osakkaan pitää tällöin maksaa kaikki kulut itse, suunnittelua myöten.

Lisäkuluja voi tulla myös aiemmin tehdyistä muutoksesta, esim on laajennettu kylppäriä / muutettu VH saunaksi. Näissä tapauksissa osakas joutuu maksamaan paitsi ao. tilojen remontin, niin myös yksilöllisen suunnittelun. Aika usein näitä saunalisäkkeitä putkiremontissa palautetaankin ennalleen, kun ei löydykään ylimääräistä kymppitonnia takataskusta.

Rakmk c2 tuli vasta 1998.

Vesieristysjailmavälit kirjoitti:

Rakmk c2 tuli vasta 1998.

Ei sillä ole mitään merkitystä. Laki on säädetty niin, että vastuu on aina lähtökohtaisesti sillä, joka vahingon ymv. kustannuksia aiheuttaa.

Ensinnä osa asukkaista (tai heidän palkkaama remppafirma) oli rikkonut vesieristeenä toimivan muovimaton/-tapetin jonka johdosta vesi pääsi rakenteisiin aiheuttaen kosteusvaurioita. Toiseksi osa oli laiminlyönyt asukkaan/osakkaan ilmoitusvelvollisuuden, josta aiheutui kosteusvaurioita ja kolmanneksi yhtiön palkkaama remppafirma teki vääriä arvioita korjaustarpeesta, jolloin tehtiin täysin turhaa työtä, josta aiheutui tarpeettomia kustannuksia taloyhtiölle.

Ei kai taloyhtiön tehtävä ole toimia tumpuloiden sosiaalitoimistona?

Käytännön rakennustoimintaa ohjaa Suomen Rakentamismääräyskokoelma ja kosteiden tilojen rakentamista sen osa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet).

Vuoden 2000 alusta voimaan astunut uusi rakennuslaki tiukentaa remonttien luvan varaisuutta. Esimerkiksi maininta "...jos vaikuttaa tilan terveellisyyteen" tulkitaan monessa kunnassa, että kylpyhuoneen remontti on luvan varainen toimenpide eli siihen on haettava lupa ja sitä kohdellaan vastaavasti.
Urakoitsija on vastuussa 10 vuoden kuluessa vastaanotosta havaituista virheistä tai puutteista, jotka aiheutuneet. Taloyhtiön on pystyttävä näyttämään toteen kaikki edellä mainitut seikat, jotta taloyhtiön vaatimukset voisivat menestyä.

Eräitä poimintoja:

Vesieristyksen tulee olla saumoineen, läpivientien tiivistyksineen ja epäjatkuvuuskohtineen täysin vesitiivis.

Rakenteet ja LVI-järjestelmät on tehtävä siten, ettei vesihöyry tai vesi pääse haitallisesti tunkeutumaan rakenteisiin.

Pinnaltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus. Haitallisen valuvan veden pääsy rakenteisiin on estettävä.

Mahdollisen vesivahingon ja sen aikaiseen havaitsemisen (putkivuoto tms) tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin. Laitteiden, joihin liittyy vesivahingon riski, tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa.

Kosteita tai kastuneita rakennusaineita ei tule käyttää tai niiden on annettava kuivua hyvin, ennen kuin ne peitetään huonommin kosteutta läpäisevillä aineilla.

Vedelle alttiina oleviin rakenteisiin on käytettävä tähän tarkoitukseen tarkoitettuja ja tarvittaessa kulutusta kestäviä rakennustarvikkeita ja pintamateriaaleja.

Märkätilojen rakenteet ja vedenpoisto on suunniteltava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään ympäröiviin rakenteisiin tai huonetiloihin.

Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiapäällysteen alle ja seinäpinnoitteen taakse on erikseen tehtävä vesieristys. (Huom! Laatoitus ei toimi vesieristyksenä)

Vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeän, jotta saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaisen alustan liikkeen.

lattian vesieristyksen on yletyttävä riittävän korkealle seinällä ja muodostettava tiiviin liitoksen seinän vesieristyksen kanssa siten, ettei vettä tai vesihöyryä pääse rakenteisiin.

Lattian kaltevuuden on oltava sellaisen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen tulee olla niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin, vaikka veden pinta nousisikin liitoksen yläpuolelle.

Märkätilojen ilmanvaihdon on oltava riittävä poistamaan syntyvä kosteus.

Vesieristysjailmavälit kirjoitti:

Rakmk c2 tuli vasta 1998.

Rakentamismääräyskokoelma C2 on annettu 1975. Sitä on muutettu 1998. Muutos astui voimaan 1.1. 1999. Siinä tuli määräys vesieristeen teosta pakolliseksi. Aikaisemmin eriste piti tehdä tarvittaessa.

Ja "vesieristeen" taso vaihteli aiemmin, ennen se oli sellainen siveltävä ohut litku...

tiatoo kirjoitti:

Rakentamismääräyskokoelma C2 on annettu 1975. Sitä on muutettu 1998. Muutos astui voimaan 1.1. 1999. Siinä tuli määräys vesieristeen teosta pakolliseksi. Aikaisemmin eriste piti tehdä tarvittaessa.

Lue lisää

C2 on annettu 1976

Esimerkki As Oy hallitusten uskomattomasta tyhmyydestä.

Tuomittu isännöitsijä ehti harjoittaa rikollista toimintaa vuosien ajan kahdeksassa taloyhtiössä ja yhdessä kiinteistöosakeyhtiössä Helsingissä ja Espoossa. Hän laati tekaistuja kuitteja luvattomista tilisiirroista ja merkitsi siirrot yhtiöiden kirjanpitoon "muiksi saataviksi". Summat kipusivat jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Kun yhtiöissä oli ihmetelty rahojen häviämistä, oli isännöitsijä palauttanut osan summasta takaisin yhtiöille.

Palauttaminen oli Helsingin käräjäoikeuden mukaan kuitenkin sattumanvaraista ja käytännössä mahdollisti hänen toimintansa jatkumisen. Palautusten jälkeenkin isännöitsijän katsottiin vieneen yhtiöiltä yhteensä yli 200 000 euroa.

Erään taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja oli isännöitsijän tekosia selvitellessään havainnut, että osa tositteista oli kirjattu ruutupaperille eikä laskuja löytynyt. Tilintarkastajat eivät olleet huomauttaneet hänelle epäselvyyksistä ja tilintarkastuskertomukset oli aina osoitettu suoraan tuomitulle isännöitsijälle. Vasta vuonna 2013 epäselvyyksistä mainittiin. Yhden taloyhtiön osalta rikollinen toiminta oli jatkunut tuomion mukaan vuodesta 2004 vuoteen 2013.

Selitys: "Näin on päässyt käymään"

Kiinteistöosakeyhtiön entinen hallituksen jäsen kertoi todistajana saaneensa pankista yhteydenoton epäselvyyksien vuoksi. Tämä ihmetteli asiaa isännöitsijälle. Isännöitsijän mukaan yhtiön raha-asiat olivat muuten kunnossa, mutta yhtiön tileillä ei ollut rahaa.

- Näin on päässyt käymään, isännöitsijä myönsi.

Sen koommin hän ei enää yhteydenottoihin vastannutkaan.

Se saattaa riippua siitä, mitä tehdään ja miten se tehdään, sitä on mahdoton sanoa ilman tietoa alkuperäisistä viemäreistä. Lähtökohtaisesti ne ovat kunnoltaan ja tasoltaan heikot tämän päivän vaatimuksiin, mutta vedettäessä tiukat rajat ja tingittäessä lopputuloksesta pientä säästöä varmaan voi saada. Satsataanko huoneistojen mukavuuteen vai laitetaanko kellaria tms.. Ala keskittyy ja nämä eivät halvalla tee mitään, eivätkä riskeeraa takuissa.