nainen hyvästä perheestä oletko pettänyt

En ole pettänyt.

kohta petän, ainakin haluaisin nyt ja teen sen ainoastaan ja pelkästään kostoksi.. munalla ei ole niin merkitystä.. kunhan on hyvä mies, kuuntelija ja ottaa minut huomioon.. hellyyttä ja keskustelua, ja pientä kipinää alan kaivata ihan muualta. Kyseessä aviomies joka on täysin persaukinen, ramppaa äidillään liikaa ja ei ota minua huomioon.. pitkä liitto.. tympii.. ehkä eroan.. mies on niin vitun idiootti.. lisää kysyttävää?

Olen pettänyt. Pitkä liitto takana, halusin niin kovasti huomiota mitä en omassa liitossani saanut. Petin miestäni monen eri miehen kanssa muutaman vuoden, jonka jälkeen tajusin saaneeni mitä tarvitsin ja samalla huomasin, ettei se ruoho sen vihreämpää aidan toisella puolella ollut. Koskaan en kertonut totuutta. Sain kyllä hyvää, erilaista ja intohimoista seksiä, mutta enää en petä. Näistä pettämisistä on jo vuosia ja päätin etten siihen säätämiseen ja kaksoiselämään enää lähde. Päätös on pitänyt.

Mitenkä niin nainen hyvästä perheestä? Kyllä se vaan naisten kohdalla usein on niin, että pettämään sortuu vasta kun parisuhde on päin peetä. Mikään ei auta, ei juttelut puolison kanssa, ei terapiat, ei mikään. Puoliso ei suostu myöntämään, että hänessäkin olisi vikaa vaan porskuttaa eteenpäin huomioimatta naista mitenkään. Silloin se ruoho näyttää vihreältä joka paikassa kotioven ulkopuolella.
Mä petin miestäni miehen kanssa, jolta sain huomiota, hellyyttä, erilaista ja intohimoista seksiä. Ero tuli lopulta yhtenä osasyynä mun pettäminen. Ei kaduta.
Pelkäätkö että muijasi sai parempaa seksiä kuin mitä sinun kanssasi on kun kyselet, oliko parempi munamies? Ei välttämättä parempi ole puolisosi pano, erilainen vaan, intohimoisempi luultavammin.

Olen pettänyt ja manasti. Aina kun tiedän ettei mene mieheni korviin. Lomareissuilla, vapaa-aikana ja jopa kotonakin kun mieheni on käväissyt sukulaisissaa.

Jokainen nainen pettää tilaisuuden tullen. Kukaan ei omista toista kokonaan muistakaa se.

ihmettelen mikä ihmisiä vaivaa jos on hyvä liitto ja perhe niin pitääsilti jännityksellä pilata perhe ja sit tulee huostaanotot ja me veronmaksajat maksamme teidän leikkinne. sit heiluu kirveet ja ihmiset kärsii ja kuolee. ja taas me maksamme kulut monin muodoin. kaikki vaan ihmisen typeryyden takia.onko alkokaan enää kaiikis takana...et sitä sais syyttää

Olen "hyvästä perheestä", eli vanhempani ovat edelleen onnellisesti rakastuneina yhdessä, jo yli 40 vuoden ajan. Varallisuuttakin on riittävästi, ja sain turvallisen lapsuuden.

Olen pettänyt. Petin 8 vuotta kestäneessä avioliitossani. Sivusuhde kesti pari kuukautta. Myös mies petti, jo vuosia ennen minua. Se jätti sellaisen epäluottamuksen suhteeseen aikanaa, ja huono itsetuntoni teki siitä edelleen pahaa jälkeä. Mies painoi töissä pitkää päivää, ja minä etsin itselleni itsetunnon kohottajan. Mitä petipuuhiin tulee, niin molemmat miehet olivat aika saman tasoisia, mutta toisen "toisen miehen" kanssa pystyin paremmin nauttimaan, koska ei ollut pitkän suhteen draamoja ja epävarmuuksia pelissä mukana. Uskalsin olla vapaammin, oma itseni.

Erosin, omastakin halusta. Sen jälkeen minulla on ollut yksi 4 vuoden suhde ja nyt elän parisuhteessa 6:tta vuotta. Näissä suhteissani en ole pettänyt.

Syy miksi en enää petä, on se että pettämiseni takia itsetuntoni ei loppupeleissä kuitenkaan parantunut, vaan huononi entisestään. Huono omatunto yms järkyttivät minua, ja asiasta oli hyvin vaikea päästä yli. Hajotin itseni, koska petin. Toki se loukkasi myös exääni kovasti, mutta ihan yhtä paljon minua. Paitsi etten tekisi sitä siis yhdellekään miehelle enää, niin en koskaan tekisi niin enää itselleni. Sitä paitsi minulla on nykyisin mies, jota parempaa kumppania ei voi olla -ei sängyssä, eikä sen ulkopuolella.;) Siinä mielessä siis ruoho oli vihreämpää aidan toisella puolella, vaikkakaan ei sen miehen kanssa, jonka kanssa aikoinaan petin.

No jos "hyvästä perheestä" tarkoittaa rikasta niin sitten vastaan...

Olen pettänyt, en kertonut, ei tullut eroa ja ei todellakaan ollut parempi "munamies". Kerta riitti.