ILmainen pakkausohjelma kuville?

:DDDD

Tyhmä vapunen :D Ei zippaus tai muu vastaava paketointi ole häviöllistä pakkaamista.

vapunen_loistaa kirjoitti:

:DDDD

Tyhmä vapunen :D Ei zippaus tai muu vastaava paketointi ole häviöllistä pakkaamista.

On käynyt ilmi, että turhaa on!

Komppaan ylläolevaa (toiminut hyvin ainakin omassa käytössä, vaikken joka päivä tarvitsekaan)

laurix kirjoitti:

Komppaan ylläolevaa (toiminut hyvin ainakin omassa käytössä, vaikken joka päivä tarvitsekaan)

On joo hyvä ohjelma mutta se ei toimi tässätapauksessa. JPEG kuvaa ei näillä voi uudelleenpakata niin että koko pienenesi.

JPEG kuvia pakataan kuvankäsittely ohjelmassa jolloin laatu huononee merkittävästi mitä pienempään kokoon kuva halutaan..

laurix kirjoitti:

Komppaan ylläolevaa (toiminut hyvin ainakin omassa käytössä, vaikken joka päivä tarvitsekaan)

Saattaahan se 7-ZIP hyvä ollakin, mutta kun en löytänyt mistään sellaista kohtaa siitä ohjelmasta, jossa olisi puhuttu pakkauksesta. Kaikkia muita toimintoja tuntui riittävän. En vain osannut! Siksi kysymys.

Unohtui vielä kertoa, että sähköposti valittelee siitä - ei levytila.

7-zip_ei_toiminut kirjoitti:

Saattaahan se 7-ZIP hyvä ollakin, mutta kun en löytänyt mistään sellaista kohtaa siitä ohjelmasta, jossa olisi puhuttu pakkauksesta. Kaikkia muita toimintoja tuntui riittävän. En vain osannut! Siksi kysymys.

Lue lisää

Ei siitä löydykään koska ei sillä kuvia voi pakata:D

No, mitä sillä sitten pakataan? Kuvia olisin pakannut.

7-zip_ei_toiminut kirjoitti:

No, mitä sillä sitten pakataan? Kuvia olisin pakannut.

Kuvankäsittelyohjelmalla! Johan se on täällä sanotut monet kerrat..

järkikäteenhei kirjoitti:

Ei siitä löydykään koska ei sillä kuvia voi pakata:D

Voipas. Rippuu kuvaformaatista. Joskus voi olla myös ihan kätevää se, että ovat paketoituna yhteen tiedostoon sen sijaan, että olisivat erillisenä tiedostona jokainen.

vapunen_tuusaa_taas kirjoitti:

Voipas. Rippuu kuvaformaatista. Joskus voi olla myös ihan kätevää se, että ovat paketoituna yhteen tiedostoon sen sijaan, että olisivat erillisenä tiedostona jokainen.

Ei voi:D

eivoipakataei kirjoitti:

Ei voi:D

http://i.imgur.com/kRYpl0Z.png

Ääliölle tiedoksi.

tuusaaja_vapunen kirjoitti:

http://i.imgur.com/kRYpl0Z.png

Ääliölle tiedoksi.

Ei nuo ole kuvia:D

sinulletietoksi kirjoitti:

Ei nuo ole kuvia:D

Ääliö.

https://en.wikipedia.org/wiki/BMP_file_format
https://en.wikipedia.org/wiki/Truevision_TGA

Mitä nuo ovat, jos eivät kuvatiedostoja?

Eipäs nimitellä ääliöiksi toisia, vaan keskustellaan asiallisesti - tuliko selväksi - tai voi jätää vastaamattakin - se ei ole velvollisuus!

Kuka_on_ääliö kirjoitti:

Eipäs nimitellä ääliöiksi toisia, vaan keskustellaan asiallisesti - tuliko selväksi - tai voi jätää vastaamattakin - se ei ole velvollisuus!

Kyllä jokaisen kynnelle kykenevän velvollisuus on vittuilla vapuselle avoimesti ja jatkuvasti.

vapunen_debiili kirjoitti:

Ääliö.

https://en.wikipedia.org/wiki/BMP_file_format
https://en.wikipedia.org/wiki/Truevision_TGA

Mitä nuo ovat, jos eivät kuvatiedostoja?

Lue lisää

Ei ole kuvia:D Kuva on JPEG:D

eiolekuviaei kirjoitti:

Ei ole kuvia:D Kuva on JPEG:D

Jpeg o pakkaus formaatti, ei kuva.
PIENI vapunen ei ole oikean kuvan aikaan ole edes olemassa ollut vielä.

Warpusparvi kirjoitti:

Jpeg o pakkaus formaatti, ei kuva.
PIENI vapunen ei ole oikean kuvan aikaan ole edes olemassa ollut vielä.

Se on kuva:D

kuvaseon kirjoitti:

Se on kuva:D

"JPEG (lyhenne sanoista Joint Photographic Experts Group) on häviöllistä pakkausta käyttävä bittikarttagrafiikan tallennusformaatti."

Wikipedia on tätä mieltä.

gimppiä ei kukaan kehtaa edes käyttää, naurettava ohjelma.

Hyi_vttu kirjoitti:

gimppiä ei kukaan kehtaa edes käyttää, naurettava ohjelma.

Ehkä jonkun aloittelijan mielestä ammattikäyttöön tehty ohjelma on "naurettava".

M-Kar kirjoitti:

Ehkä jonkun aloittelijan mielestä ammattikäyttöön tehty ohjelma on "naurettava".

Ei Adobe Photoshop ole kenenkään vakavasti otettavan mielestä naurettava.

Karvisen_reuhka kirjoitti:

Ei Adobe Photoshop ole kenenkään vakavasti otettavan mielestä naurettava.

Niin, vakavasti otettavan. Tuo Hyi_vttu onkin toope ja pitää ammattilaisten ohjelmia, kuten GIMP ja Photoshop naurettavina. Näillä ohjelmilla kun oikeat ammattilaiset tekee töitä ja pöljät säikähtää ja pitää naurettavana kun on paljon toimintoja.

GIMP ei ole ammattilaisten ohjelma ja sen kutsuminen sellaiseksi on naurettavaa.

Karvisen_reuhka kirjoitti:

GIMP ei ole ammattilaisten ohjelma ja sen kutsuminen sellaiseksi on naurettavaa.

Tietysti on. Sitä tunnetusti käytetään paljon ammattikäytössä.

M-Kar kirjoitti:

Niin, vakavasti otettavan. Tuo Hyi_vttu onkin toope ja pitää ammattilaisten ohjelmia, kuten GIMP ja Photoshop naurettavina. Näillä ohjelmilla kun oikeat ammattilaiset tekee töitä ja pöljät säikähtää ja pitää naurettavana kun on paljon toimintoja.

Lue lisää

Missä mnä olen sanonut että Photoshop olisi naurettava, valehtelet wiis taas kerran

M-Kar kirjoitti:

Tietysti on. Sitä tunnetusti käytetään paljon ammattikäytössä.

Tiesitkö että hion DVD-levyjä öisin hiekkapaperilla?

Hyi_vttu kirjoitti:

Missä mnä olen sanonut että Photoshop olisi naurettava, valehtelet wiis taas kerran

Sanoit ammattikäyttöön tehtyä ohjelmaa naurettavaksi.

M-Kar kirjoitti:

Sanoit ammattikäyttöön tehtyä ohjelmaa naurettavaksi.

Ei ole väittänyt Adobe Photoshopin olevan naurettava.

M-Kar kirjoitti:

Sanoit ammattikäyttöön tehtyä ohjelmaa naurettavaksi.

Valehtelet, en ole sellaista sanonut missään.

Karvisen_reuhka kirjoitti:

Ei ole väittänyt Adobe Photoshopin olevan naurettava.

Sanoit GIMP:n olevan naurettava ja sehän on ammattikäyttöön tehty ohjelma, kuten Photoshop.

Vain joku idiootti pelle sanoo ammattikäyttöön tehtyä ohjelmaa naurettavaksi.

M-Kar kirjoitti:

Sanoit GIMP:n olevan naurettava ja sehän on ammattikäyttöön tehty ohjelma, kuten Photoshop.

Vain joku idiootti pelle sanoo ammattikäyttöön tehtyä ohjelmaa naurettavaksi.

Lue lisää

Minä sanoin Gimpin olevan naurettava, eli valehtelit väittämissäsi.
Myöskään nimimerkki Karvisen_reuhka ei käsittääkseni ole sanonut ammattikäyttöön olevaa ohjelmaa naurettavaksi.

M-Kar kirjoitti:

Sanoit GIMP:n olevan naurettava ja sehän on ammattikäyttöön tehty ohjelma, kuten Photoshop.

Vain joku idiootti pelle sanoo ammattikäyttöön tehtyä ohjelmaa naurettavaksi.

Lue lisää

Kiinnostaako sinua hiekkapaperi?

Hyi_vttu kirjoitti:

Minä sanoin Gimpin olevan naurettava, eli valehtelit väittämissäsi.
Myöskään nimimerkki Karvisen_reuhka ei käsittääkseni ole sanonut ammattikäyttöön olevaa ohjelmaa naurettavaksi.

Lue lisää

GIMP on ammattilaisten tekemä sovellus ammattikäyttöön. Siinä ei siis ole mitään naurettavaa kuten ei Photoshopissakaan. Hölmöt vaan ei ymmärrä niin hienoista ammattilaissovelluksista mitään kuten GIMP ja Photoshop.

Karvisen_reuhka kirjoitti:

Ei ole väittänyt Adobe Photoshopin olevan naurettava.

Väitti GIMP:n, tunnetusti laadukkaan ammattilaissovelluksen olevan naurettava. Eli täysin sama kuin sanoisi Photoshopin olevan naurettava kun kyseessä on joku pelle mikä ei ymmärrä mitään hienoista sovelluksissa missä useita toimintoja. Liian monimutkaisia urpoille.

M-Kar kirjoitti:

Väitti GIMP:n, tunnetusti laadukkaan ammattilaissovelluksen olevan naurettava. Eli täysin sama kuin sanoisi Photoshopin olevan naurettava kun kyseessä on joku pelle mikä ei ymmärrä mitään hienoista sovelluksissa missä useita toimintoja. Liian monimutkaisia urpoille.

Lue lisää

Gimp on naurettava. Ei ammattilaiset sitä käytä.

naurettavaon kirjoitti:

Gimp on naurettava. Ei ammattilaiset sitä käytä.

Ammattilaiset käyttää GIMP:iä, tietysti. Ja ammattilaiset kehittävät sitä ohjelmaa kaiken aikaa, ei se muuten kehittyisi jos ammattilaiset eivät sitä käyttäisi.

M-Kar kirjoitti:

Ammattilaiset käyttää GIMP:iä, tietysti. Ja ammattilaiset kehittävät sitä ohjelmaa kaiken aikaa, ei se muuten kehittyisi jos ammattilaiset eivät sitä käyttäisi.

Missään ei ole ammattilaista joka käyttäisi Gimbiä. Photoshop on ammattilaisille tarkoitettu. Gimb on ilmainen ohjelma joka ei myy. Harrastelijat kehittävät sitä.

harrastelijatkehittävät kirjoitti:

Missään ei ole ammattilaista joka käyttäisi Gimbiä. Photoshop on ammattilaisille tarkoitettu. Gimb on ilmainen ohjelma joka ei myy. Harrastelijat kehittävät sitä.

Jos Gimp olisi yhtä hyvä kuin Photoshop, niin kuka ostaisi Photoshopia enää? Eli Gimp ei ole ammattilaisten ohjelma.

eioleohjelmatämä kirjoitti:

Jos Gimp olisi yhtä hyvä kuin Photoshop, niin kuka ostaisi Photoshopia enää? Eli Gimp ei ole ammattilaisten ohjelma.

Kyllä siihen on montakin syytä ostaa Photoshop mutta se ei muuta sitä faktaa, että GIMP on ammattilaisten ohjelma.

harrastelijatkehittävät kirjoitti:

Missään ei ole ammattilaista joka käyttäisi Gimbiä. Photoshop on ammattilaisille tarkoitettu. Gimb on ilmainen ohjelma joka ei myy. Harrastelijat kehittävät sitä.

Niitä on joka puolella. Niin pienissä kuin suurissa yrityksissä. Suurista yrityksistä tunnettu GIMP:n käyttäjä on esimerkiksi Google.

GIMP:piä kehittää tietysti ammattilaiset.

M-Kar kirjoitti:

Niitä on joka puolella. Niin pienissä kuin suurissa yrityksissä. Suurista yrityksistä tunnettu GIMP:n käyttäjä on esimerkiksi Google.

GIMP:piä kehittää tietysti ammattilaiset.

Lue lisää

Google käyttää Photoshopia. Harrastelijat kehittävät Gimpiä.

M-Kar kirjoitti:

GIMP on ammattilaisten tekemä sovellus ammattikäyttöön. Siinä ei siis ole mitään naurettavaa kuten ei Photoshopissakaan. Hölmöt vaan ei ymmärrä niin hienoista ammattilaissovelluksista mitään kuten GIMP ja Photoshop.

Lue lisää

kyllä gimp on naurettava ohjelma.

M_hiomapapru kirjoitti:

kyllä gimp on naurettava ohjelma.

Vähän niinkuin Photoshop siis.

M-Kar kirjoitti:

Vähän niinkuin Photoshop siis.

Gimpille nauraa kaikki, kylän koiratkin!

nauraakaikki kirjoitti:

Gimpille nauraa kaikki, kylän koiratkin!

Gimp on ilmainen Photoshop

Libreoffice on ilmainen versio MS Officesta

Kun näitä ilmaisia opettelee käyttämään, on ne yhtä tehokkaita kuin maksulliset..

vaatiiopettelua kirjoitti:

Gimp on ilmainen Photoshop

Libreoffice on ilmainen versio MS Officesta

Kun näitä ilmaisia opettelee käyttämään, on ne yhtä tehokkaita kuin maksulliset..

Lue lisää

Jos ei paremmasta tiedä voi tyytyä ...
Pskaan....

Hyi_vttu kirjoitti:

gimppiä ei kukaan kehtaa edes käyttää, naurettava ohjelma.

naurettava on äitiskin ja silti sinäkin olet syntynyt

oletsyntynytniin kirjoitti:

naurettava on äitiskin ja silti sinäkin olet syntynyt

Älä lapsi naurata.

nauraakaikki kirjoitti:

Gimpille nauraa kaikki, kylän koiratkin!

Hakeudu toki hoitoon, niin ei tarvitse viettää koiramaista elämää harhojen parissa.

[sarkasmi]Totta kai aloittaja tarvitsee Photoshopin kuvien pakkaamista varten[/sarkasmi]

Kyllä se pienenee jopa yli puolella alkuperäisestä koosta.. Kysymys on vaan siitä millä tämän pienennyksen tekee:) Zippaus ei ole oikea tapa tehdä tätä..

pieneneerajusti kirjoitti:

Kyllä se pienenee jopa yli puolella alkuperäisestä koosta.. Kysymys on vaan siitä millä tämän pienennyksen tekee:) Zippaus ei ole oikea tapa tehdä tätä..

Suosittelet siis raiskaamaan kuvanlaadun? JPEG:ksi tallentaessa 90% laatu on pienin järkevä, muuten alkaa huomaamaan liian selvästi, mistä on napsittu dataa pois.

no_compromise kirjoitti:

Suosittelet siis raiskaamaan kuvanlaadun? JPEG:ksi tallentaessa 90% laatu on pienin järkevä, muuten alkaa huomaamaan liian selvästi, mistä on napsittu dataa pois.

Se on ainut keino pienentää sen kokoa:) Muuta keinoa ei ole olemassa ellei kuva ole RAW tai muu pakkaamaton josta voi kunnolla lähteä pakkaamaan..

Jos ainoa keino on tuhota kuvanlaatu, sitten kuva jätetään sellaiseksi kuin se on.

Jos on ihan pakko tehdä tuhnulaatuinen kuva, niin tekee edes sen oikein, eli tallentaa sen rajummin pakatun kuvan uutena kuvana alkuperäisestä häviöttömästä meteriaalista. Tuplapakkaaminen on idiootin hommaa.

no_compromise kirjoitti:

Suosittelet siis raiskaamaan kuvanlaadun? JPEG:ksi tallentaessa 90% laatu on pienin järkevä, muuten alkaa huomaamaan liian selvästi, mistä on napsittu dataa pois.

Se laatuvipu ei ole prosentteja ja referenssikirjastolla 0-100 asteikolla 90 ei huomaa eroa oikein millään materiaalilla ja se tarvitaan renderöidylle kuvalle. Valokuvissa sitten voi laittaa vaikka 85.

Tässä sitten ohje miten valokuvat saa pieneksi: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13676196/ohje-valokuvien-pakkaamiseen

Laatu toki kärsii mutta edelleen hyvännäköistä.

no_compromise kirjoitti:

Jos ainoa keino on tuhota kuvanlaatu, sitten kuva jätetään sellaiseksi kuin se on.

Jos on ihan pakko tehdä tuhnulaatuinen kuva, niin tekee edes sen oikein, eli tallentaa sen rajummin pakatun kuvan uutena kuvana alkuperäisestä häviöttömästä meteriaalista. Tuplapakkaaminen on idiootin hommaa.

Lue lisää

Tietysti alkuperäiset säilytetään.

M-Kar kirjoitti:

Tietysti alkuperäiset säilytetään.

Kysy vapuselta tuosta alkuperäisten säilyttämisestä.

Ei voi puhua pakkaamattomuudesta ja max laadusta yhtäaikaa JPEG:n kanssa. JPEG on häviöllisesti pakattua ja laadullinen kompromissi.

no_compromise kirjoitti:

Ei voi puhua pakkaamattomuudesta ja max laadusta yhtäaikaa JPEG:n kanssa. JPEG on häviöllisesti pakattua ja laadullinen kompromissi.

Voidaan puhua:)

no_compromise kirjoitti:

Ei voi puhua pakkaamattomuudesta ja max laadusta yhtäaikaa JPEG:n kanssa. JPEG on häviöllisesti pakattua ja laadullinen kompromissi.

Onhan jpg:lläkin oma max-laatunsa. laatu riippuu, mihin sen pakkausliun vetää.
Laadullisesti parempi olisi Tiff, mutta sitä ei suoraan kaikista kameroista saa, kuten jpg ja vaatii muunnoksen, joka pitää tehdä RAW:sta.

Sitten kun tiffiä yrittää lähettää joutuu sen zippaamaan ja vastaanottaja taas purkamaanja mahdollisesti hankkimaan ohjelman sen katseluunkin.

Ongelmia riittää. Parempi tyytyä siihen jpg pakkaukseen ja tyhjentää se sähköposti joskus ettei se täyty. Vastaanottajalle voi myös ilmoittaa, että siivoa. "Saat pian suuren kuvalähetyksen".
Esim. valokuvat kannattaa heti poistaa emailista tilaa viemästä, ellei käytä jotain gmail tyyppistä, johon mahtuu melkein mitä tahansa. Sieltäkin ne on syytä poistaa.

kdjwqtdtfqgwd kirjoitti:

Onhan jpg:lläkin oma max-laatunsa. laatu riippuu, mihin sen pakkausliun vetää.
Laadullisesti parempi olisi Tiff, mutta sitä ei suoraan kaikista kameroista saa, kuten jpg ja vaatii muunnoksen, joka pitää tehdä RAW:sta.

Sitten kun tiffiä yrittää lähettää joutuu sen zippaamaan ja vastaanottaja taas purkamaanja mahdollisesti hankkimaan ohjelman sen katseluunkin.

Ongelmia riittää. Parempi tyytyä siihen jpg pakkaukseen ja tyhjentää se sähköposti joskus ettei se täyty. Vastaanottajalle voi myös ilmoittaa, että siivoa. "Saat pian suuren kuvalähetyksen".
Esim. valokuvat kannattaa heti poistaa emailista tilaa viemästä, ellei käytä jotain gmail tyyppistä, johon mahtuu melkein mitä tahansa. Sieltäkin ne on syytä poistaa.

Lue lisää

Tai pikemminkin ladata kuvat vaikkapa Google Drive, Ondrive tai Dropbox pilvipalveluun ja sieltä linkki sähköpostiin. Näin kuvat voi olla täysikokoisia ja ne eivät vie tilaa sähköpostissa ja vastaanottaja voi avata kuvat linkistä tai ladata ne omalle koneelleen.

Eikai kukaan enää lähetä kuvia sellaisenaan sähköpostin liitetiedostona..

tämäonnykyaikaa kirjoitti:

Tai pikemminkin ladata kuvat vaikkapa Google Drive, Ondrive tai Dropbox pilvipalveluun ja sieltä linkki sähköpostiin. Näin kuvat voi olla täysikokoisia ja ne eivät vie tilaa sähköpostissa ja vastaanottaja voi avata kuvat linkistä tai ladata ne omalle koneelleen.

Eikai kukaan enää lähetä kuvia sellaisenaan sähköpostin liitetiedostona..

Lue lisää

Ei nuokaan aina käy kun vaativat sitten jotain Google/Microsoft jne. tilin tekemistä.

Itse ainakin jaan omalta koneelta tiedostot ja laitan linkin. Jättikokoiset tiedostot voi välittää myös torrenttina.

M-Kar kirjoitti:

Ei nuokaan aina käy kun vaativat sitten jotain Google/Microsoft jne. tilin tekemistä.

Itse ainakin jaan omalta koneelta tiedostot ja laitan linkin. Jättikokoiset tiedostot voi välittää myös torrenttina.

Lue lisää

Näkyy ja eivät vaadi ainakaan nuo mitä tuossa on lueteltu. Ainoastaan kuvien lähettäjällä täytyy olla tili.

ainoastaanhänellä kirjoitti:

Näkyy ja eivät vaadi ainakaan nuo mitä tuossa on lueteltu. Ainoastaan kuvien lähettäjällä täytyy olla tili.

Ei varmaan silloin jos laittaa näkymään koko maailmalle mutta jos tarkoitus on lähettää pelkästään tietyille vastaanottajille niin sitten siinä on joku todennustapa.

M-Kar kirjoitti:

Ei varmaan silloin jos laittaa näkymään koko maailmalle mutta jos tarkoitus on lähettää pelkästään tietyille vastaanottajille niin sitten siinä on joku todennustapa.

Ei ole silloinkaan eikä näy muille ellei lähettäjä tai vastaanottaja jaa linkkiä julkisesti.

eiolesilloinkaan kirjoitti:

Ei ole silloinkaan eikä näy muille ellei lähettäjä tai vastaanottaja jaa linkkiä julkisesti.

Henkilökohtaisen tiedon (kuvat, tekstit yms) pitää aina salata käytettäessä pilveä. 7zip on aivan hyvä sen omalla 7z tiedostomuodolla. Valokuvia ei tarvitse tiivistää. Salauksessa myös hakemisto salataan ja salasana kunnollinen.
Sitten latausosoite ja salasana vastaanottajalle. Mieluiten tietysti PGP sähköpostilla.

Aika jännä ominaisuus zipx, liekö tuota ominaisuutta löytyy ilmaisista?

Niin siis zip ja vastaavat ovat lähinnä tiedostojen niputtamiseksi yhdeksi, se on se niiden tarkoitus ollut aina. Tätä tehdään kun lähetetään tai vaikka arkistoidaan.

Ei tuollaisten tarkoitus ole ikinä ollut mikään kiintolevytilan säästö.

M-Kar kirjoitti:

Niin siis zip ja vastaavat ovat lähinnä tiedostojen niputtamiseksi yhdeksi, se on se niiden tarkoitus ollut aina. Tätä tehdään kun lähetetään tai vaikka arkistoidaan.

Ei tuollaisten tarkoitus ole ikinä ollut mikään kiintolevytilan säästö.

Lue lisää

Kyllä niiden perusidea nimenomaan oli niputtamisen lisäksi tilan säästö. Tämä oli oleellista, kun tiedostoja ladattiin 1200 bit/s modeemeilla. Jos esimerkiksi ohjelman koko oli 200 kilotavua, kesti sen lataaminen puoli tuntia. Miksi muuten näissä ohjelmissa olisi pakkaus mukana, saati sitten niin, että se usealla eri tavasta katsoo kullekin tiedostolle eniten pakkaavan. Nykyään tämä ominaisuus on menettänyt merkitystä, koska tilaa vievä materiaali on yleensä jo valmiiksi pakattua.

okaro kirjoitti:

Kyllä niiden perusidea nimenomaan oli niputtamisen lisäksi tilan säästö. Tämä oli oleellista, kun tiedostoja ladattiin 1200 bit/s modeemeilla. Jos esimerkiksi ohjelman koko oli 200 kilotavua, kesti sen lataaminen puoli tuntia. Miksi muuten näissä ohjelmissa olisi pakkaus mukana, saati sitten niin, että se usealla eri tavasta katsoo kullekin tiedostolle eniten pakkaavan. Nykyään tämä ominaisuus on menettänyt merkitystä, koska tilaa vievä materiaali on yleensä jo valmiiksi pakattua.

Lue lisää

"Kyllä niiden perusidea nimenomaan oli niputtamisen lisäksi tilan säästö."

Niin, levykeaikana joskus 1997 ja aikaisemmin sillä oli jonkin verran merkitystä kun levykkeet olivat niin pieniä. Samoin arkistoidessa tuohon aikaan kun tallennustila maksoi enemmän. Toki tiedostoissa oli silloinkin pakkausta kuten kuvissa, videoissa, musiikeissa jne. että ne eivät siitä tiedostopakkerista hyötyneet tiedon tiivistyksen puolesta.

"Miksi muuten näissä ohjelmissa olisi pakkaus mukana, saati sitten niin, että se usealla eri tavasta katsoo kullekin tiedostolle eniten pakkaavan."

Miksi ei? Sillä tavalla saa paremman hyötysuhteen/suorituskyvyn, niinkuin nykyäänkin. Täysin sama syy oli ennenkin.

M-Kar kirjoitti:

"Kyllä niiden perusidea nimenomaan oli niputtamisen lisäksi tilan säästö."

Niin, levykeaikana joskus 1997 ja aikaisemmin sillä oli jonkin verran merkitystä kun levykkeet olivat niin pieniä. Samoin arkistoidessa tuohon aikaan kun tallennustila maksoi enemmän. Toki tiedostoissa oli silloinkin pakkausta kuten kuvissa, videoissa, musiikeissa jne. että ne eivät siitä tiedostopakkerista hyötyneet tiedon tiivistyksen puolesta.

"Miksi muuten näissä ohjelmissa olisi pakkaus mukana, saati sitten niin, että se usealla eri tavasta katsoo kullekin tiedostolle eniten pakkaavan."

Miksi ei? Sillä tavalla saa paremman hyötysuhteen/suorituskyvyn, niinkuin nykyäänkin. Täysin sama syy oli ennenkin.

Lue lisää

MInä nyt puhun pikemminkin vuodesta 1988. Silloin rekisteröidyin PKZIP:n käyttäjäksi. Musiikista ei tuolloin edes haaveiltu. Koneessa oli pieni kaiutin, joka piippasi. Kuvat eivät mustavalkonäytöllä toimineet.

Jos idea olisi ollut vain niputtaa tiedot kasaan, niin ei olisi ollut mitään syytä panna sinne mitään pakkausrutiineja. Ne vain hidastavat hommaa. Et taida tietää, miten hidasta se ennen oli. Ennen ZIP:iä oli ohjelma nimeltä ARC. Sillä 238 kilotavun arkiston pakkaaminen 178 kilotavuun kesti n. yhdeksän minuuttia ja purku melkein saman verran. Tällaista ei olisi laitettu ilman selkeää tarvetta. PKARC sitä seuranneen PKZIP:n peruspakkaus ja purku tekivät saman n. 1-2 minuutissa.

okaro kirjoitti:

MInä nyt puhun pikemminkin vuodesta 1988. Silloin rekisteröidyin PKZIP:n käyttäjäksi. Musiikista ei tuolloin edes haaveiltu. Koneessa oli pieni kaiutin, joka piippasi. Kuvat eivät mustavalkonäytöllä toimineet.

Jos idea olisi ollut vain niputtaa tiedot kasaan, niin ei olisi ollut mitään syytä panna sinne mitään pakkausrutiineja. Ne vain hidastavat hommaa. Et taida tietää, miten hidasta se ennen oli. Ennen ZIP:iä oli ohjelma nimeltä ARC. Sillä 238 kilotavun arkiston pakkaaminen 178 kilotavuun kesti n. yhdeksän minuuttia ja purku melkein saman verran. Tällaista ei olisi laitettu ilman selkeää tarvetta. PKARC sitä seuranneen PKZIP:n peruspakkaus ja purku tekivät saman n. 1-2 minuutissa.

Lue lisää

"MInä nyt puhun pikemminkin vuodesta 1988. Silloin rekisteröidyin PKZIP:n käyttäjäksi. Musiikista ei tuolloin edes haaveiltu. Koneessa oli pieni kaiutin, joka piippasi. Kuvat eivät mustavalkonäytöllä toimineet."

MOD formaatti tuli kyllä vuonna 1987. Silloin tuli tekniikka siihen, että laitettiin 3,5" levykkeelle musiikkialbumi, näitä kutsutiin nimellä "Music disk". Music diskejä sai myös kopioitua tietoliikenneyhteyksillä.

"Sillä 238 kilotavun arkiston pakkaaminen 178 kilotavuun kesti n. yhdeksän minuuttia ja purku melkein saman verran. Tällaista ei olisi laitettu ilman selkeää tarvetta."

Ja silloisilla tietoliikenneyhteyksillä dataa siirtyi 0,5kt/s. Data pakattiin ennen siirtoa jotta siirto kävisi nopeasti. Sen lisäksi yhteydet olivat tuolloin kalliita, että sitä säästettiin siirtoajassa vaikka aikaa menisikin pakkaukseen.

Kyse oli siis tiedonsiirron optimoinnista, ei niinkään tallennustila-asia. Kuten sanoit, niin pakkaus kesti silloin niin ei sitä tietoa sinne levykkeille pakattu. Se pakkaus tehtiin silloin kun oli paljon dataa ja siirrettiin levykkeillä paikasta A paikkaan B. Eli edelleen tiedonsiirron optimointia, kun useamman levykkeen kanssa puljaaminen vie myös aikaa ja maksaa.

Eli lyhyesti, tietoa kasataan yhdeksi, helposti hallittavaksi tiedostoksi. Toisaalta optimoidaan tiedonsiirtoaikaa/kustannuksia.

Tallennustilan säästö ei ole niin olennaista, tiedostonpakkausta käytettiin ja käytetään edelleen kun tehdään arkistointia. Arkistoitavat datat ajetaan normaalisti pakkauksen läpi, kuten esim. vaikka edellisen vuoden posteista tehdään yksi paketti.

M-Kar kirjoitti:

"MInä nyt puhun pikemminkin vuodesta 1988. Silloin rekisteröidyin PKZIP:n käyttäjäksi. Musiikista ei tuolloin edes haaveiltu. Koneessa oli pieni kaiutin, joka piippasi. Kuvat eivät mustavalkonäytöllä toimineet."

MOD formaatti tuli kyllä vuonna 1987. Silloin tuli tekniikka siihen, että laitettiin 3,5" levykkeelle musiikkialbumi, näitä kutsutiin nimellä "Music disk". Music diskejä sai myös kopioitua tietoliikenneyhteyksillä.

"Sillä 238 kilotavun arkiston pakkaaminen 178 kilotavuun kesti n. yhdeksän minuuttia ja purku melkein saman verran. Tällaista ei olisi laitettu ilman selkeää tarvetta."

Ja silloisilla tietoliikenneyhteyksillä dataa siirtyi 0,5kt/s. Data pakattiin ennen siirtoa jotta siirto kävisi nopeasti. Sen lisäksi yhteydet olivat tuolloin kalliita, että sitä säästettiin siirtoajassa vaikka aikaa menisikin pakkaukseen.

Kyse oli siis tiedonsiirron optimoinnista, ei niinkään tallennustila-asia. Kuten sanoit, niin pakkaus kesti silloin niin ei sitä tietoa sinne levykkeille pakattu. Se pakkaus tehtiin silloin kun oli paljon dataa ja siirrettiin levykkeillä paikasta A paikkaan B. Eli edelleen tiedonsiirron optimointia, kun useamman levykkeen kanssa puljaaminen vie myös aikaa ja maksaa.

Eli lyhyesti, tietoa kasataan yhdeksi, helposti hallittavaksi tiedostoksi. Toisaalta optimoidaan tiedonsiirtoaikaa/kustannuksia.

Tallennustilan säästö ei ole niin olennaista, tiedostonpakkausta käytettiin ja käytetään edelleen kun tehdään arkistointia. Arkistoitavat datat ajetaan normaalisti pakkauksen läpi, kuten esim. vaikka edellisen vuoden posteista tehdään yksi paketti.

Lue lisää

Se, että joku tekniikka periaatteessa oli 1987 ei tarkoittanut, etä se oli jokaisella käytössä. Tietokoneet ja musiikki eivät mitenkään kuuluneet tuolloin meikäläisellä yhteen. Olisipa päästy puolen kilotavun sekuntinopeuksiin. Todellisuudessa pääsi parhaimmillaan 125 tavuun sekunnissa ja jos joutui käyttämään Kermitiä, niin putosi tästäkin selvästi. Syksyllä sitten ostin 2400 bit/s modeemin, jolla nopeus tuplaantui. Suuri ongelma oli, ettei latauksen aikana koneella voinut tehdä mitään muuta.

En ymmärrä argumenttiasi, että pakkauksella ei ollut väliä, kun data kuitenkin pakattiin. Se pakattiin juuri noilla arkisto-ohjelmilla, ei millään muulla.

Se täytyy myöntää, että silloin, kun käytössä oli vielä tuo ARC, niin pakkaus oli lähinnä teoreettinen asia, Omaa materiaalia en koskaan pakannut. PKARC:n ja myöhemmin PKZIP:n myötä tilanne muuttui.

okaro kirjoitti:

Se, että joku tekniikka periaatteessa oli 1987 ei tarkoittanut, etä se oli jokaisella käytössä. Tietokoneet ja musiikki eivät mitenkään kuuluneet tuolloin meikäläisellä yhteen. Olisipa päästy puolen kilotavun sekuntinopeuksiin. Todellisuudessa pääsi parhaimmillaan 125 tavuun sekunnissa ja jos joutui käyttämään Kermitiä, niin putosi tästäkin selvästi. Syksyllä sitten ostin 2400 bit/s modeemin, jolla nopeus tuplaantui. Suuri ongelma oli, ettei latauksen aikana koneella voinut tehdä mitään muuta.

En ymmärrä argumenttiasi, että pakkauksella ei ollut väliä, kun data kuitenkin pakattiin. Se pakattiin juuri noilla arkisto-ohjelmilla, ei millään muulla.

Se täytyy myöntää, että silloin, kun käytössä oli vielä tuo ARC, niin pakkaus oli lähinnä teoreettinen asia, Omaa materiaalia en koskaan pakannut. PKARC:n ja myöhemmin PKZIP:n myötä tilanne muuttui.

Lue lisää

"Se, että joku tekniikka periaatteessa oli 1987 ei tarkoittanut, etä se oli jokaisella käytössä."

Totta. Vuoteen 1991 mennessä tuo oli kyllä yleistynyt.

"Todellisuudessa pääsi parhaimmillaan 125 tavuun sekunnissa ja jos joutui käyttämään Kermitiä, niin putosi tästäkin selvästi. Syksyllä sitten ostin 2400 bit/s modeemin, jolla nopeus tuplaantui.

Niin, vuonna 1988 kyllä oli 9.6K modeemit ja zmodem jos halusi vauhtia. Toki kyllä se juttu, että ei kannattanut ostaaa nopeampaa kuin mitä vastapuolella ja pa5kalla yhteydellä sitten joo se kermit.

"Suuri ongelma oli, ettei latauksen aikana koneella voinut tehdä mitään muuta."

Esim. Telixissä pystyi kätevästi hyppäämääm shelliin.

"En ymmärrä argumenttiasi, että pakkauksella ei ollut väliä, kun data kuitenkin pakattiin. Se pakattiin juuri noilla arkisto-ohjelmilla, ei millään muulla."

Tarkoitan sitä, että tietoa ei pakattu niinkään tallennustilan rajallisuuden vuoksi vaan jätettiin vaikka pakkaamatta jos ei ollut syytä pakata. Pakkaus tehtiin tietoa siirrettäessä, joko linjoja pitkin tai postittamalla ja silloin optimoitiin tähän kuluvaa aikaa.

M-Kar kirjoitti:

"Se, että joku tekniikka periaatteessa oli 1987 ei tarkoittanut, etä se oli jokaisella käytössä."

Totta. Vuoteen 1991 mennessä tuo oli kyllä yleistynyt.

"Todellisuudessa pääsi parhaimmillaan 125 tavuun sekunnissa ja jos joutui käyttämään Kermitiä, niin putosi tästäkin selvästi. Syksyllä sitten ostin 2400 bit/s modeemin, jolla nopeus tuplaantui.

Niin, vuonna 1988 kyllä oli 9.6K modeemit ja zmodem jos halusi vauhtia. Toki kyllä se juttu, että ei kannattanut ostaaa nopeampaa kuin mitä vastapuolella ja pa5kalla yhteydellä sitten joo se kermit.

"Suuri ongelma oli, ettei latauksen aikana koneella voinut tehdä mitään muuta."

Esim. Telixissä pystyi kätevästi hyppäämääm shelliin.

"En ymmärrä argumenttiasi, että pakkauksella ei ollut väliä, kun data kuitenkin pakattiin. Se pakattiin juuri noilla arkisto-ohjelmilla, ei millään muulla."

Tarkoitan sitä, että tietoa ei pakattu niinkään tallennustilan rajallisuuden vuoksi vaan jätettiin vaikka pakkaamatta jos ei ollut syytä pakata. Pakkaus tehtiin tietoa siirrettäessä, joko linjoja pitkin tai postittamalla ja silloin optimoitiin tähän kuluvaa aikaa.

Lue lisää

Epäilen todella mitebn yleinen tuo oli. Käyttikö prosenttikaan koneen käyttäjistä. Et taida ymmärtää miten kalliita koneet oli, Siinä aine tingittiin tehoista ym.

Totta oli 9600 kbit/s modeemeja, jos oli rahaa panna niihin. Minun minun 2400 bit/s modeemi maksoi 1300 markkaa. Suhteessa palkkoihin tämä olisi nykyään n. 570 euroa. Kesällä ostin myös kovalevyn. 30 megatavua, nykypalkkoihin rinnastettuna tuhat euroa. Löysin PC Käyttäjät RY jäsenlehden 3/89 ja sen mukaan v.32 modeemin hinta oli 10000 mk eli kahden kuun palkka. Saman maksoi muuten laserprintteri. Siksi ostin mustesuihkun, jonka sai kuukauden palkalla.

Pystyikö hyppäämään latauksen aikana niin, että lataus toimii ja toimiko tämä joka koneella. Käytin myös Telixiä tuolloin, mutta en nyt muista yksityiskohtia enää. Olisi tuo vain ollut sen verran iso juttu, että tuskin jäi huomaamatta. WIndowsilla pystyi taustalataamaan , mutta vasta, kun ostin 386 DX emolevyn. 386 SX:llä ei toiminut. Zmodem vaatii sen myös vastapuolelle.

Tallennustila oli aina kortilla tuolloin. Toki pakkaamista rajoitti se, että se vaikeutti tietoihin pääsyä. SIis normaaleja työtiedostoja ja ohjelmia ei noilla voinut pakata. Sen sijaan kaikki disketeille tallentamani oli pakattua.

okaro kirjoitti:

Epäilen todella mitebn yleinen tuo oli. Käyttikö prosenttikaan koneen käyttäjistä. Et taida ymmärtää miten kalliita koneet oli, Siinä aine tingittiin tehoista ym.

Totta oli 9600 kbit/s modeemeja, jos oli rahaa panna niihin. Minun minun 2400 bit/s modeemi maksoi 1300 markkaa. Suhteessa palkkoihin tämä olisi nykyään n. 570 euroa. Kesällä ostin myös kovalevyn. 30 megatavua, nykypalkkoihin rinnastettuna tuhat euroa. Löysin PC Käyttäjät RY jäsenlehden 3/89 ja sen mukaan v.32 modeemin hinta oli 10000 mk eli kahden kuun palkka. Saman maksoi muuten laserprintteri. Siksi ostin mustesuihkun, jonka sai kuukauden palkalla.

Pystyikö hyppäämään latauksen aikana niin, että lataus toimii ja toimiko tämä joka koneella. Käytin myös Telixiä tuolloin, mutta en nyt muista yksityiskohtia enää. Olisi tuo vain ollut sen verran iso juttu, että tuskin jäi huomaamatta. WIndowsilla pystyi taustalataamaan , mutta vasta, kun ostin 386 DX emolevyn. 386 SX:llä ei toiminut. Zmodem vaatii sen myös vastapuolelle.

Tallennustila oli aina kortilla tuolloin. Toki pakkaamista rajoitti se, että se vaikeutti tietoihin pääsyä. SIis normaaleja työtiedostoja ja ohjelmia ei noilla voinut pakata. Sen sijaan kaikki disketeille tallentamani oli pakattua.

Lue lisää

Ne oli yllättävän harvinaisia kotikäytössä, totta. Eli teknologia kyllä oli olemassa, se oli vaan tosiaankin paljon kalliimpaa kuin nykyään.

Tämähän on se mikä on vaikuttanut siihen, onko jokin "PC-tekniikkaa" kuluttajalle vai ei.

"Löysin PC Käyttäjät RY jäsenlehden 3/89 ja sen mukaan v.32 modeemin hinta oli 10000 mk eli kahden kuun palkka."

Joo, noilla hinnoilla käytännössä tosiaankin oli se 2.4k se vauhti ja 9.6k oli huippuvauhti.. Ne modeemit kun tarvitsi myös sinne toiseen päähän vastaavanlaisen, että 2.4k oli kyllä se mainstreamia silloin, myönnän.

Nopeus nousi rajusti kyllä, että WWW:n tullessa 9.6k oli minimi.

"WIndowsilla pystyi taustalataamaan , mutta vasta, kun ostin 386 DX emolevyn."

Totta.

"Zmodem vaatii sen myös vastapuolelle."

Totta, tämä kuitenkin tuli 1986 ja Telix oli varmaan se yleisin terminaalisofta ja siinä sisäänrakennettuna. BBS ohjelmiin se taisi tulla pienellä viiveellä.

"Pystyikö hyppäämään latauksen aikana niin, että lataus toimii ja toimiko tämä joka koneella."

Valitettavasti en muista. DOS itsessään toki mahdollisti taustalla toimivien palveluiden tekemisen, että saattoi olla Telixissä rajoite.

"Tallennustila oli aina kortilla tuolloin. Toki pakkaamista rajoitti se, että se vaikeutti tietoihin pääsyä. SIis normaaleja työtiedostoja ja ohjelmia ei noilla voinut pakata. Sen sijaan kaikki disketeille tallentamani oli pakattua."

Niin, arkisto. Vaikka edellisen vuoden työt ja niistä sitten varmistuslevykkeet. Kiintolevy sitten sitä työtilaa.

Ja jos siirsi levykkeellä dataa muualle eikä vaikka silllä modeemi zmodemilla niin ei sitäkään pakattu jos tiedostot sopi sinne levykkeelle. Jos ei sopinut yhdelle levykkeelle niin sitten ajettiin pakkausohjelman läpi ja tarvittaessa jaettiin useammalle levykkeelle.

Hienosti kyllä huomaa sen valtavan kehityksen. Vuonna 1988, 238kt siirron lähetys:

-Pakkaus: 9min
-Siirto 2.4k modeemilla: 15min
-Purku: 9min

Yhteensä: 33min

Vuonna 1994, olettaen että pakattava data oli tekstiä:
-Pakkaus ja purku: sekunteja
-Siirto 28.8k modeemilla: 30s

Vielä huikeampaa oli se Internet kytkentä ja pakettipohjaisuus, että ei tarvinnut jokaista yhteyttä varten omia modeemeja/sarjakaapeleita. Samasta linjasta/raudasta saatiin ohjelmallisesti paljon enemmän irti helposti.

Kumma juttu miten joillakin sitten on vuoden 1994 tekniikkaa tuhansia kertoja tehokkaammat laitteet ja linjat "hitaita". Miksi on? Millä on hidastanut?

okaro kirjoitti:

Epäilen todella mitebn yleinen tuo oli. Käyttikö prosenttikaan koneen käyttäjistä. Et taida ymmärtää miten kalliita koneet oli, Siinä aine tingittiin tehoista ym.

Totta oli 9600 kbit/s modeemeja, jos oli rahaa panna niihin. Minun minun 2400 bit/s modeemi maksoi 1300 markkaa. Suhteessa palkkoihin tämä olisi nykyään n. 570 euroa. Kesällä ostin myös kovalevyn. 30 megatavua, nykypalkkoihin rinnastettuna tuhat euroa. Löysin PC Käyttäjät RY jäsenlehden 3/89 ja sen mukaan v.32 modeemin hinta oli 10000 mk eli kahden kuun palkka. Saman maksoi muuten laserprintteri. Siksi ostin mustesuihkun, jonka sai kuukauden palkalla.

Pystyikö hyppäämään latauksen aikana niin, että lataus toimii ja toimiko tämä joka koneella. Käytin myös Telixiä tuolloin, mutta en nyt muista yksityiskohtia enää. Olisi tuo vain ollut sen verran iso juttu, että tuskin jäi huomaamatta. WIndowsilla pystyi taustalataamaan , mutta vasta, kun ostin 386 DX emolevyn. 386 SX:llä ei toiminut. Zmodem vaatii sen myös vastapuolelle.

Tallennustila oli aina kortilla tuolloin. Toki pakkaamista rajoitti se, että se vaikeutti tietoihin pääsyä. SIis normaaleja työtiedostoja ja ohjelmia ei noilla voinut pakata. Sen sijaan kaikki disketeille tallentamani oli pakattua.

Lue lisää

Noista 80-luvun yhteyksistä, eipä niitä kalliita modeemeja tarvinnut jos koneet kytki suoraan sarjakaapelilla toisiinsa...

9.6K onnistui 15m matkalle ja 2.4K 60m matkalle, ja UART piirit oli periaatteessa halpoja, että sarjaportteja oli koneissa valmiina ja niitä sai lisää. Sitten vaan skriptiä automatisoimaan. Eli, verkotus onnistui tarvittaessa halvalla.. BBS järjestelmä tai muu vastaava, kone jossa runsaasti sarjaportteja ja pitkät sarjakaapelit mahdollisisti siis suhteellisen edukkaan verkottamisen ja nykyiseen tapaan etäkäytettävät softat, toki ANSI merkistöllä eikä selaimella. Ja piuhoja pystyi jatkamaan RS-232 toistimilla. Modeemit oli pitkille matkoille..

Jos taas oli rahaa vitusti niin 10BASE5 narua pystyi jatkamaan neljän toistimen verran, eli 2500m naru päätelaitteen ja serverin välille, 10M kaista. Tämä oli vuoden 1983 highendiä ja sillä siirtyi se 238kt file sekunnissa ilman pakkauksia.

Melkein kaikki mitä tehdään nykyisin koneilla, onnistunut melkein sellaisenaan ennenkin, ja halutessaan sillä suorituskyvyllä kun on halunnut. Samoin melkein kaiken on onnistunut ratkaisemaan hankkimalla riittävästi sitä tekniikkaa.

Minusta se avainjuttu on se, että järjestelmä jota tekee, on rakennettu sillä tavalla kestäväksi, että toimii vuodesta toiseen ja hoitaa sen homman mihin se on hankittu. Ei siis kannata alimitoittaa, mutta ei myöskään tarvitse ylimitoittaa. 238kt file on edelleen 238kt file.

Ennenkaikkea tavoite ei ole ollut suorituskyky vaan vaivan vähentyminen ja automatisointi. Mielestäni verkotus ollut aina todella keskeinen juttu ettei tarvitse tietoa välittää levykkeitä, CD-levyjä, USB-tikkuja tms. siirtämällä vaan johtoja pitkin, nappia painamalla tai automaattisesti. Mitäs sillä nopeudella kunhan se tapahtuu minimaalisella oman ajan käytöllä tai itsestään.

Joo DOS:ssa oli todellakin mahdollista tehdä taustalla toimivia ohjelmia. Ihan helppoa se ei ollut, eikä ollut mikään normi, että ohjelmat toimivat niin. Muistan, että Borladilla oli Sidekick niminen ohjelma, jossa oli taustasiirto, mutta vain x-modemilla, enkä sitä käyttänyt jostain syystä. Aina periaatteessa hieno asia ei käytännössä ole hyvä. bokseissa oli toki hyvät siirtoprotokollat. Yliopiston koneilla homma oli heikompaa.

Nykyinen koneeni on n. tuhatkertainen teholtaan vuoden 1994 koneeseeni verrattuna. Muistia on 8 gigaa 8 megan sijaan ja levytilaa 500 gigaa 500 megan sijaan (sekä USB-levyt päälle). Prossukin on varaan samaa luokkaa. Tuli tässä kokeeksi ajettua vanhoja BASIC-benchmarkeja tabletillani. Nopeutta oli 1300 kertaa IBM PC:n verrattuna. Todellinen tehoero toki on paljon suurempi. Tarkkaa vertailua ei voi oikein tehdäkään, mutta ainakin n. 10000 kertainen se on. Läppärini sitten on n. 2,5 kertainen, joten yhteensä tehoa on n. 15000 kertaa siihen, mitä vuonna 1988. Hintaa vain viidesosa.

okaro kirjoitti:

Joo DOS:ssa oli todellakin mahdollista tehdä taustalla toimivia ohjelmia. Ihan helppoa se ei ollut, eikä ollut mikään normi, että ohjelmat toimivat niin. Muistan, että Borladilla oli Sidekick niminen ohjelma, jossa oli taustasiirto, mutta vain x-modemilla, enkä sitä käyttänyt jostain syystä. Aina periaatteessa hieno asia ei käytännössä ole hyvä. bokseissa oli toki hyvät siirtoprotokollat. Yliopiston koneilla homma oli heikompaa.

Nykyinen koneeni on n. tuhatkertainen teholtaan vuoden 1994 koneeseeni verrattuna. Muistia on 8 gigaa 8 megan sijaan ja levytilaa 500 gigaa 500 megan sijaan (sekä USB-levyt päälle). Prossukin on varaan samaa luokkaa. Tuli tässä kokeeksi ajettua vanhoja BASIC-benchmarkeja tabletillani. Nopeutta oli 1300 kertaa IBM PC:n verrattuna. Todellinen tehoero toki on paljon suurempi. Tarkkaa vertailua ei voi oikein tehdäkään, mutta ainakin n. 10000 kertainen se on. Läppärini sitten on n. 2,5 kertainen, joten yhteensä tehoa on n. 15000 kertaa siihen, mitä vuonna 1988. Hintaa vain viidesosa.

Lue lisää

"Ihan helppoa se ei ollut, eikä ollut mikään normi, että ohjelmat toimivat niin."

Tuota noin, se oli itseasiassa hyvin helppoa tehdä sellainen ohjelma. DOS API:ssa kun oli ohjelman lopetus, niin siinä oli myös mahdollisuus lopettaa ohjelma niin, että sen varaamia resursseja (muisti, tiedostokahvat jne.) ei vapautettu ja ohjelma jäi sinne muistiin.

TSR ohjelma sitten toimi keskeytyksillä, käytännössä täysin vastaavalla tavalla kuin nykyisten sovellusrajapintojen eventit ja ne tehtiin koukuttamalla olemassa oleva keskeytys, esimerkiksi näppäimen painallus, tai järjestelmän kello, muuttamalla suoritus näistä TSR ohjelman tapahtumiin ja kutsumalla sen jälkeen alkuperäistä osoitetta.

Lähinnä näissä sitten oli se juttu, että TSR ohjelmat piti sulkea käänteisessä järjestyksessä ettei mene jumiin, mutta normaalisti nuo käynnistettiin autoexec.bat:ssa eikä niitä sammutettu. Eli, vaikka DOS ei tukenut moniajoa, se tuki moniajavia taustapalveluja.

Tietysti, Windows/386 teki ne Microsoftille tarpeettomiksi ja käytännössä sitten Windows 3.0:n myötä yleisesti.

okaro kirjoitti:

Joo DOS:ssa oli todellakin mahdollista tehdä taustalla toimivia ohjelmia. Ihan helppoa se ei ollut, eikä ollut mikään normi, että ohjelmat toimivat niin. Muistan, että Borladilla oli Sidekick niminen ohjelma, jossa oli taustasiirto, mutta vain x-modemilla, enkä sitä käyttänyt jostain syystä. Aina periaatteessa hieno asia ei käytännössä ole hyvä. bokseissa oli toki hyvät siirtoprotokollat. Yliopiston koneilla homma oli heikompaa.

Nykyinen koneeni on n. tuhatkertainen teholtaan vuoden 1994 koneeseeni verrattuna. Muistia on 8 gigaa 8 megan sijaan ja levytilaa 500 gigaa 500 megan sijaan (sekä USB-levyt päälle). Prossukin on varaan samaa luokkaa. Tuli tässä kokeeksi ajettua vanhoja BASIC-benchmarkeja tabletillani. Nopeutta oli 1300 kertaa IBM PC:n verrattuna. Todellinen tehoero toki on paljon suurempi. Tarkkaa vertailua ei voi oikein tehdäkään, mutta ainakin n. 10000 kertainen se on. Läppärini sitten on n. 2,5 kertainen, joten yhteensä tehoa on n. 15000 kertaa siihen, mitä vuonna 1988. Hintaa vain viidesosa.

Lue lisää

Niin ja joo, se taustalla toimivan ohjelman tekeminen oli vaikeata vakio-ohjelmilla (debug ja vastaava), että piti ostaa kääntäjä. Microsoftin tekniikalla mentäessä Microsoft C joka oli kallis.

Mutta, $50 sai Turbo Pascalin joka käänsi koodin ja mahdollisti DOS API:n keskeytysten käytön. Sillä temppu onnistui helposti, näin siis jo vuonna 1983 IBM PC yhteensopivalla kotikoneella.

M-Kar kirjoitti:

Niin ja joo, se taustalla toimivan ohjelman tekeminen oli vaikeata vakio-ohjelmilla (debug ja vastaava), että piti ostaa kääntäjä. Microsoftin tekniikalla mentäessä Microsoft C joka oli kallis.

Mutta, $50 sai Turbo Pascalin joka käänsi koodin ja mahdollisti DOS API:n keskeytysten käytön. Sillä temppu onnistui helposti, näin siis jo vuonna 1983 IBM PC yhteensopivalla kotikoneella.

Lue lisää

Mahdollisuus keskeytysten tekemiseen Pascalilla muistaakseni vasta versiossa 4.0. Muutenkin nuo hommat tehtiin assemblerilla. Koneissa ei yksinkertaisesti ollut tehoja hoitaa noita kunnolla HLL:llä. Jonkin verran noita tuli tehtyä, joskin ei juuri sellaisia jotka varsinaisesti tekivät taustalla. Lähinnä ne odottivat näppäilyä ja sitten ponnahtivat esiin. Homman tekeminen vaati dokumentoimattomien DOS-kutsujen käyttöä, jos halusi käyttää levytoimintoja.

Vuonna 1983 kotikoneella tarkoitettiin lähinnä kuusnelosta. IBM PC/XT maksoi jotain 30000 mk.

okaro kirjoitti:

Mahdollisuus keskeytysten tekemiseen Pascalilla muistaakseni vasta versiossa 4.0. Muutenkin nuo hommat tehtiin assemblerilla. Koneissa ei yksinkertaisesti ollut tehoja hoitaa noita kunnolla HLL:llä. Jonkin verran noita tuli tehtyä, joskin ei juuri sellaisia jotka varsinaisesti tekivät taustalla. Lähinnä ne odottivat näppäilyä ja sitten ponnahtivat esiin. Homman tekeminen vaati dokumentoimattomien DOS-kutsujen käyttöä, jos halusi käyttää levytoimintoja.

Vuonna 1983 kotikoneella tarkoitettiin lähinnä kuusnelosta. IBM PC/XT maksoi jotain 30000 mk.

Lue lisää

Assembleria joo käytettiin niihin keskeytyksiin, ei tarvinnut montaa riviä. Käytännössä keskeytysvektori talteen ja ohjaa omaan. Tuo ei vaatinut mitään dokumentoimatonta niksiä.

Levytoiminnot onnistui myös... Siellä oli muistaakseni se sellainen lippu jolla tarkistettiin, että suoritetaanko DOS kutsuja. Jos DOS on vapaa niin sitten voidaan tehdä DOS kutsu.

30000mk silloin oli nykyrahassa reilut 11000€, oli vielä tavallisen tallaajan kukkarolle saavutettavissa. Olihan se vähän hintavaa toki mutta silloin kyllä maksettiin enemmän tietotekniikasta. Olihan se huima parannus siihen kuin että nyhrätään kynällä ja paperilla.

Vielä 90-luvun puolivälissä kun tietokoneita myytiin kuin makkaraa, ihmiset useinkin maksoi lähemmäksi 5000€ nykyrahassa pöytäkoneista.

Nyt sitten porukka itkee jostain sadasta eurosta kun olevinaan kallis ja ihmettelee miksi saa sitten laadullisesti paskan.

M-Kar kirjoitti:

Assembleria joo käytettiin niihin keskeytyksiin, ei tarvinnut montaa riviä. Käytännössä keskeytysvektori talteen ja ohjaa omaan. Tuo ei vaatinut mitään dokumentoimatonta niksiä.

Levytoiminnot onnistui myös... Siellä oli muistaakseni se sellainen lippu jolla tarkistettiin, että suoritetaanko DOS kutsuja. Jos DOS on vapaa niin sitten voidaan tehdä DOS kutsu.

30000mk silloin oli nykyrahassa reilut 11000€, oli vielä tavallisen tallaajan kukkarolle saavutettavissa. Olihan se vähän hintavaa toki mutta silloin kyllä maksettiin enemmän tietotekniikasta. Olihan se huima parannus siihen kuin että nyhrätään kynällä ja paperilla.

Vielä 90-luvun puolivälissä kun tietokoneita myytiin kuin makkaraa, ihmiset useinkin maksoi lähemmäksi 5000€ nykyrahassa pöytäkoneista.

Nyt sitten porukka itkee jostain sadasta eurosta kun olevinaan kallis ja ihmettelee miksi saa sitten laadullisesti paskan.

Lue lisää

Tuo 11000 on hintatasoon suhteutettuna. Jos suhteuttaa palkkatasoon, on se 19000. Toki tuon voi saavuttaa, eihän se ollut kuin halvimpien autojen hinta. Eri asia on se, että ihmiset eivät panneet tietokoneeseen tuollaisia hintoja. He eivät ajatelleen, että 2015 jokaisella on PC ja minä voin saavuttaa sen nyt, joten ostanpa. Kyse saattoi olla jopa vuoden pakasta. En tiedä mistä 5000 eurosta puhut. Minä ostin koneen 1991 ja se maksoi 9250 markkaa. Tuo oli palkkatasolla 3100 euroa. Tietokoneet olivat vielä 1990-luvullakin aika harvinaisia. Vuonna 1985 se oli 5 %:ssa kotitalouksia ja 1995 20 %:ssa. Puolet saavutettiin 2001.

Ne dokumentoimattomat kutsut olivat Int 21h ah=34h, jolla sai ns InDOS lipun osoitteen ja Inr 28h, jota DOS kutsui ollessaan komentorivillä. Tässä on se viesti, josta aikanaan hain noi tiedot ensimmäisen kerran:

https://groups.google.com/forum/#!topic/mod.computers.ibm-pc/hcW2Eq3_KBg

TP:n ensimmäiset versiot eivät olleet ideaaleja näihin hommiin niiden viemän suuren muistitilan takia. Assemblerilla pystyi tekemään asiat tarkemmin ja mm. jättämään muistiin vain tarpeelliset osat, ei ohjelman lataamiseen tarvittavia osia.

okaro kirjoitti:

Tuo 11000 on hintatasoon suhteutettuna. Jos suhteuttaa palkkatasoon, on se 19000. Toki tuon voi saavuttaa, eihän se ollut kuin halvimpien autojen hinta. Eri asia on se, että ihmiset eivät panneet tietokoneeseen tuollaisia hintoja. He eivät ajatelleen, että 2015 jokaisella on PC ja minä voin saavuttaa sen nyt, joten ostanpa. Kyse saattoi olla jopa vuoden pakasta. En tiedä mistä 5000 eurosta puhut. Minä ostin koneen 1991 ja se maksoi 9250 markkaa. Tuo oli palkkatasolla 3100 euroa. Tietokoneet olivat vielä 1990-luvullakin aika harvinaisia. Vuonna 1985 se oli 5 %:ssa kotitalouksia ja 1995 20 %:ssa. Puolet saavutettiin 2001.

Ne dokumentoimattomat kutsut olivat Int 21h ah=34h, jolla sai ns InDOS lipun osoitteen ja Inr 28h, jota DOS kutsui ollessaan komentorivillä. Tässä on se viesti, josta aikanaan hain noi tiedot ensimmäisen kerran:

https://groups.google.com/forum/#!topic/mod.computers.ibm-pc/hcW2Eq3_KBg

TP:n ensimmäiset versiot eivät olleet ideaaleja näihin hommiin niiden viemän suuren muistitilan takia. Assemblerilla pystyi tekemään asiat tarkemmin ja mm. jättämään muistiin vain tarpeelliset osat, ei ohjelman lataamiseen tarvittavia osia.

Lue lisää

"En tiedä mistä 5000 eurosta puhut. Minä ostin koneen 1991 ja se maksoi 9250 markkaa. Tuo oli palkkatasolla 3100 euroa."

Riippuu vähän koneesta. Itse muistan kun ostin halvinta mahdollista myllyä 1995 niin se oli 8000mk. Sellainen 486 rimpula ja muisti alimitoitettu.

Peruskone kyllä olisi ollut tuolloin joku Pentium 75MHz ja 16Mt muistia ja Windows 95. Siihen sitten modeemi, MS Office 95, WinZip ja 17" näyttö ja vaikka Diamondin näytönohjain niin jopas nousi hintalappu 8000mk:sta, ihan peruskoneellakin.

Silloin toki myytiin tehokkaampiakin vehkeitä ja hintalappu kiipesi äkkiä yli 20000mk:n. Sanotaan vaikka että edellinen kone mutta Pentium 133MHz, 64Mt muistia, Photoshop, skanneri, CD-R kirjoitin, pari gigaa kiintolevytilaa.

"Ne dokumentoimattomat kutsut olivat Int 21h ah=34h, jolla sai ns InDOS lipun "

Tarkistin. Pirulainen, niinpäs näkyi olevan virallisessa dokumentaatiossa "reserved".

Se kyllä sitten tarkoittaa ihan oikeasti sitä, että tuollaisia EI pitäisi käyttää ja että minä puhuin paskaa.

Nää jutut kun toimii niin, että softat tehdään sen virallisen dokumentaation mukaan ja tehdään sillä yksinkertaisimmalla palikkaratkaisulla eikä optimoida rikki. Eli assemblerit kyllä pidettiin silloinkin minimissä.

Se oli muuten oikeasti silloinkin halvempaa ostaa se 256Kt muistia lisää tms. jos ei vaikka sillä Turbo Pascalilla meinannut sopia ilman assembleria muistiin se koodi. Lähtökohtaisesti ei kannata optimoida ohjelmointivälineestä riippuvia asioita kun siinä ihan omassa koodissa riittää aina hiomista, optimoitavaa ja bugien korjausta.

Sen idea on pakata tiedostoa pienemmäksi..

senideaontämä kirjoitti:

Sen idea on pakata tiedostoa pienemmäksi..

Sen lisäksi idea voi olla myös saada monta tiedostoa yhden tiedoston sisään jollekulle toiselle lähettämisen helpottamiseksi.

Siis kyllä tiedostopakkausohjelmissa on myös se tiedon tiivitys. Se nyt vaan ei tietenkään toimi pakatulla tiedolla mitä jpeg kuvat ovat.

Eli tiivistää ne kuvat pienemmiksi tiedostoiksi ensiksi jpeg:llä ja sitten ne kuvat nippuun yhdeksi zip tiedostoksi. 10Mt zip pakettiin menee sata valokuvaa tarvittaessa ja sen voi lähettää sähköpostiliitteenä. Zip paketin tekemiseksi ei kannata säätää mitään ihme virityksiä vaan ihan sillä käyttöjärjestelmän vakio pakkaustyökalulla tekee.

Nämä nämä häviöttömät pakkaus (peketointi) ohjelmat (zip, arj, zoo, rar, lha...) sisältävät kaksi osaa, paketoinnin ja tiivistämisen.
Paketoinnissa useampi tiedosto paketoidaan yhdeksi tiedostoksi.
Tiivistämisessä poistetaan tiedoston toistuvat rakenteet ja saadaan sama informaatio pienempään tilaan menettämättä tietoa. On huomattava ettei tiivistetty enää tiivisty. Ei myöskään salattu.

Niin, sitä tämä minunkin ohje käyttää: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13676196/ohje-valokuvien-pakkaamiseen

Tuolla kikalla saa käytännössä lähes minkä tahansa kamerasta tulleen kuvan jokseenkin järkevän ja hyvän näköisenä 100kt koossa.

Ja jos tahtoo vähän hifistellä ja repiä kaikki irti biteistä niin ennen alaspäin skaalausta kohinanpoistot, skaalauksen jälkeen unsharp mask jolla paikkaa tarkkuuden pudottamisen aiheuttaman kontrastin menetyksen.

Häviöttömään pakkaukseen sitten tosiaankin on optipng, mutta jos tosiaankin jos kuva on jo jpeg:iä niin ei se siitä kutistu enää häviöttömästi.

M-Kar kirjoitti:

Niin, sitä tämä minunkin ohje käyttää: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13676196/ohje-valokuvien-pakkaamiseen

Tuolla kikalla saa käytännössä lähes minkä tahansa kamerasta tulleen kuvan jokseenkin järkevän ja hyvän näköisenä 100kt koossa.

Ja jos tahtoo vähän hifistellä ja repiä kaikki irti biteistä niin ennen alaspäin skaalausta kohinanpoistot, skaalauksen jälkeen unsharp mask jolla paikkaa tarkkuuden pudottamisen aiheuttaman kontrastin menetyksen.

Häviöttömään pakkaukseen sitten tosiaankin on optipng, mutta jos tosiaankin jos kuva on jo jpeg:iä niin ei se siitä kutistu enää häviöttömästi.

Lue lisää

"...mutta jos tosiaankin jos kuva on jo jpeg:iä niin ei se siitä kutistu enää häviöttömästi."

Mitä sä nyt taas jauhat p@skaaa. Siis tuolla mainitsemallani packJPG:llä jpg kutistuu häviöttömästi 20%, mikä on mielestäni aika paljon häviöttömäksi pakkaustekniikaksi. Tulos ei kylläkään ole jpg, vaan se pitää samalla ohjelmalla purkaa, ja voi olla hidastakin. Ei ole siis kovin kätevää, mutta mahdollista toki.

Windowskin_zippaa kirjoitti:

"...mutta jos tosiaankin jos kuva on jo jpeg:iä niin ei se siitä kutistu enää häviöttömästi."

Mitä sä nyt taas jauhat p@skaaa. Siis tuolla mainitsemallani packJPG:llä jpg kutistuu häviöttömästi 20%, mikä on mielestäni aika paljon häviöttömäksi pakkaustekniikaksi. Tulos ei kylläkään ole jpg, vaan se pitää samalla ohjelmalla purkaa, ja voi olla hidastakin. Ei ole siis kovin kätevää, mutta mahdollista toki.

Lue lisää

Tarkoitin tietysti häviötöntä pakkausta optipng:llä tai pakkaamista zip:llä.

Kyllä minä nyt sen tiedän, että mikä tahansa huffman koodausta käyttävä pakkaus saadaan kutistettua häviöttömästi aritmeettisellä koodauksella mutta se on käytännössä kelvotonta kun formaatti vaihtuu johokin standardinvastaiseen jota ei saa auki.

Koska se ei auta asiaan:)