Markkinavoimien uskonto uusliberalismin

Raha on jumala.

Talousliberalismi on sama kuin Tihkuteoria. Puhutaan myös neokapitalismista ja plutokratiasta. Valtion rahan siirtäminen yrityksille on hyvin ilmeinen. Tappiot kuitataan veronmaksajien rahoista leikkaamalla vähäosaisilta ja ottamalla velkaa. Velka on myös tärkeää rahan luomiseen tyhjästä. Samaan yhtälöön kuuluu myös verojen kiertäminen luomalla siihen tarkoitukseen lailliset työkalut. Työttömyys hyödyttää aina kapitalistia, siksi se on tullut jäädäkseen ja siitä huolehditaan.

Marxin Pääoma on kirjoitettu aikana, jolloin "markkinavoimat" hallitsivat suvereenisti. Työväenluokkka otti ensi askeliaan politiikassa eikä sen jalanjäljet pajonkaan näkyneet. Niinpä Pääomassa esitetty kapitalismin taloudellinen malli on markkinavoimien vapaan saalistuksen malli yleisten tavaratuotannon lainalaisuuksien lisäksi. Ero nykypäivän "vapaan kapitalismin" malliin on siinä, että työväenluokka on saavuttanut paljonkin ja niitä saavutuksia markkinavoimat ovat purkamassa. Pääoma on siten tarpeellinen metodina arvioitaessa tapahtumien kulkua.
Marx ei voinut puhua yhteiskunnan sosiaalisesta sektorista, koska sellaista ei juuri nimeksikään ollut. Kamppailu sen puolesta oli alkumetreillä.
Kaksi koulukuntaa, toinen USA:ssa ja toinen Itävallassa, asettivat vastaiskun Keynesin valtion roolia puolustavalle talousopille. Kapitalismin olisi niiden mielestä palattava yksin markkinoihin luottavaan kapitalismiin ja valtiolle jäisi lähinnä sitä tukevan lainsäädännön kehittäminen, poliisitoimi, armeija ja oikeuslaitos. Valtion ei tulisi puuttua elvyttävästi eikä muutenkaan yksityisten yritysten välisiin suhteisiin.

Eikö tässä Kreikka sopassa kapitaslismi näyttänyt parhaat puolensa, pankeille kuitattiin niiden riskiluotoista kertyneet tappiot sekä johtajien valtavat bonukset ja maksumiehinä olivat valtiot.

Uusliberalismin vapaus käsitetään markkinoiden vapautena, niiden ensisijaisuutena.
Tärkeä mieliä kuohuttava sana "vapaus" käsitetään markkinavoimien oikeutena. Markkinavoimat koostuvat ihmisistä ja nykyään kapitalistiluokan rikkaimmsta osasta finanssiylimystöstä. Uusliberalismi oppi palvelee karkeasti sanottuna yhden rikkaimman prosentin etuja tai se johtaa siihen kuten USA:ssa.
Uusliberalismi alkoi vaikuttaa voimallisemmin 1 970 luvulla ja jonka jälkeen USA:ssa hyöty työn tuottavuuden kohoamisesta on mennyt tälle yhdelle prosentille ( Thomas Piketty). Sipilän hallitus toimii lähes täydellisesti uusliberalismin talousopin mukaisesti. Kataisen hallitus mursi muureja siihen suuntaan ja Sipilä jatkaa voimallisesti. Suunta uusliberalismiin alkoi Holkerin hallituksen aikana 1 980 luvun lopulla ja johti 90 luvulla 30 mrd euron valtionvelkaan rikkaiden tulojen pelastamisen takia tai niiden pörssikeinottelun tappioiden korvaamisena. Porvarillinen propaganda pitää valtionvelan tätkin osaa työläisille ilmaiseksi annettuna syömävelkana.

"–Maanantaina Sipilä oli SAK:n hallituksessa kertomassa meille, että on kaksi asiaa, johon hänen hallituksensa ei tule puuttumaan. Toinen asia on tämä ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus, joka ei ole niin merkittävä asia, mutta se toinen asia, mikä tuntu musta tosi hyvältä, että katsoin Sipilää silmiin, että se lupasi, että yleissitovuuteen hänen hallituksensa ei koske, Koivuniemi kertoo.

–Mitä tapahtui tiistaina. Alkoi tulla sunnuntailisän poistaminen, sairasajat. Kaikki nämä leikkauslistat. Joko Sipilä on tyhmä tai sitten se on oikein ovela. Ihan oikeasti, se valehteli. Nämä ovat yleissitovuuteen koskemista. Meillä on työehtosopimuksessa määritelty sunnuntailisä. On määritelty sairasajan palkat. Kaikki nämä. Ei voi kyllä oikeasti tällaisen pääministerin sanaan luottaa, hän lisää.

Koivuniemi toivoo, että erityisesti naiset olisivat rohkeampia vaatimaan palkkaa ja pitämään kiinni työsuhde-eduista."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/123060-pamin-johtaja-suuttui-juha-sipilalle-tallainen-pasnjauhantapuhe-ei-enaa-uppoa

Uusliberalismin talousoppi ei hyväksy palkkojen sääntelyä työehtosopimusten voimin eikä varsinkaan yleissitovana. Näytteessä on syy SAK:n ja PAM:n hermostumiseen Sipilän selvän valehtelun seurauksena. Vakavissa asioissa valehtelu, joka jo seuraavana päivänä paljastuu, osoittaa Sipilän häikäilemättömyyden. Se osoittaa Sipilän ottavan talousopin suoraan EK:lta ja joka toimii uusliberalismin nimissä.

Markkinavoimien (finanssiylimystö) kaikkivoipaisuus ei tarkoita kansalaisvapautta. Kun uusliberalismin kannattajat vannovat markkinoiden kaikkivoipaisuuteen niin se tarkoittaa suurfirmojen lobbareita hallitushuoneessa käsi ojossa valtion kukkarolla vaatimassa erinäisiä "rakenteellisia" uudistuksia verohelpotuksina, tukiaisina tai yrityksiä palvelevan infran luomisena. Kuulostaa tutulta Sipilän hallituksen ohjelmakohdilta.
Vapaakauppavaatimukset ovat nähdäkseni samoja, joita 1 800 kapitalismi noudatti. Tuontitullit eivät saa olla kansainvälisen kilpailun esteenä. 1 800 luvulla vapaakaupan oleellinen puoli oli siirtomaiden riiston taloussuhteet. Sen avulla siirtomaaisäntä sitoi valloitetut heimot ja kansat emämaahan ja mahdollisti raaka-aineiden riiston erittäin halvan työvoiman avulla. 2 000 luvulla vapaakauppa estää kehittyviä maita teollistumasta. Teollistaminen vaatii suuria investointeja ja lännen koneellinen suurteollisuus yrittää pitää yllä kutistuvaa osuuttaan maailmankaupassa vapaakauppasopimusten avulla. Samalla niissä suuret kapitalistimaat ovat etulyöntiasemassa pieniin nähden. Raaka-aineiden riisto on kuviossa edelleen mukana. Vapaakauppasopimukset avaavat julkisen sektorin yksityiselle pääomalle ja estävät kehittyvien maiden julkisen sosiaaturvan rakentumista.
Sanan "vapaus" kohdalla tulee aina kysyä, kenen vapaus.

Uusliberalismi korostaa, että ihmisten hyvinvointi toteutuu parhaiten, mikäli yksilön yritteliäisyys vapautetaan sääntelystä. Katainen ja Sipilä ilmaisevat sen sanalla rakenneuudistus. Siinä yritteliäisyyden kahle olisi ammatiliitot ja yleissitovat työehtosopimukset.
Britannialaisen professorin David Harveyn mukaan uusliberalismin keskeinen aate on valtiomahdin toimet turvata yksityinen omistusoikeus, vapaat markkinat ja vapaakauppa. Valtio turvaa niiden puitteet, laatii lait eli sääntelee markkinoita yksityisomistuksen hyväksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/David_Harvey
Ehdoissa on myös valtion puuttumattomuus (elvyttäminen taantumissa, valtionomistus) markkinoihin ja sen mekanismeihin muuten kuin vahvistaa laeilla niiden etuoikeudet. Siten ammattiliitot ovat suoranainen vastakohta ussliberalismin toteutumiselle.

Uusliberalismi: Vahvistaa tuotantovälineiden yksityisomistajien valtaa ja oikeuksia. Työntekijöiden järjestöt häiritsevät kapitalistiluokan vapauksia. Jälkimmäinen on muutenkin kapitalistiluokan hampaissa mutta aiemmin hyväksytty välttämättömänä pahana. Uusliberalismin talousoppi vallitsee suuressa osassa kapitalistista maailmaa. Oppi pyrkii alistamaan henkisen kulttuurin ja arvot rahan mahdin tueksi.

Tuhokapitalismi on tullut sanana taloustieteilijöiden keskuuteen. Uusliberalismin sato alkaa näkyä uusköyhälistön syntynä ja kasvavana työttömyytenä. Se mitä uutta taloudessa on tullut, on suurelta osin tieteellisteknisen edistyksen tulosta.

Tuhokapitalismin kaksi koulukuntaa ovat sotien jälkeen esiintulleet chigagolainen (Milton Friedman) ja itävaltalainen ( Friedrich Hayek). Molemmat koulukunnat hyökkäsivät Keynesiä, vasemmistolaisuutta ja sosialismia vastaan. Mukana lienee ollut sodan aikana syntyneen sosiaalisen luonteen purkaminen. Lukijan on huomattava, että esittelyssä on talousopin pääsuunnat.

Molemmat tukivat siirtymistä 1 800 luvun vapaan kapitalismin kauteen.
Itävaltalainen suuntaus koki haittaavaksi valtion sekaantumisen markkinoiden toimintaan, koska se olisi tehnyt markkinat tehottomiksi. Tiedossa on, että rikkaat pummit ovat silti käsi ojossa pyytämässä hallituksilta niitä tai näitä etuja. Se vastusti myös amattiliittojen toimintaa ja totesi työläisten saavan liian suurta palkkaa.
SSS hallituksen toimissa on siten yhtäläisyyttä. Toinen yhtäläisyys on nirsous työantajan maksuvelvoitteisiin sekä työttömyys että sairausvakuutusvelvotteisiin. Sipilän hallitus yrittää myös vapauttaa työmarkkinat työehtosopimusten "kahleista".
Entäpä Friedman!

Lehtitiedot kertovat, että Sipilän talousneuvonantajana toimii Esko Aho, ent. Keskustan puheenjohtaja. Aho oli vuosia Yhdysvalloissa opettajana yliopistossa ja opissa. Aholla oli jo 1 990 alussa friedmanilaisia näkemyksiä ja hän saattoi yhtyä hallituksessa kokoomuslaisen Iiro Viinasen kanssa rikkaiden pelastamistalkoisiin.

Tuhokapitalismin teoria.
Chigagon pojat, Milton Friedman.
USA:ssa sosiaaliset rakenteet eivät koskaan ole olleet lähellekään pohjoimaiden luokkaa. 1 930 luvun laman soppatykit ja valtion työllistämistoimet leimattiin lähes sosialismiksi. Chigagon koulukunta lähti saarnaamaan paluuta vapaaseen kapitalismiin. Keskeistä oli yrittäjyys, vapaa markkinatalous (ei sosiaaliturvaa) ja rajoitettu valtiovalta. Verotus alhaisella tasolla ja kukin hoitaa itse työtapaturmavakuutuksen, terveyden yms.. Valtion rooli keskittyy oikeuslaitoksen ja armeijan ylläpitoon. Alhaiset verot, alhainen yhteiskunnallinen perusturva vallitsevat USA:ssa edelleen. Kaikkien toimien perusta tulisi olla oman hyödyn tavoittelu (itsekeskeisyys). Päätöksenteossa markkinat olisivat etusijalla ja korkein päämäärä ja jossa valtiollinen päätösvalta korvautuisi markkinamekanismeilla.
Friedmanin mukaan lamat eivät olisi markkinoiden syy (kapitalismin suhdannevaihtelut) vaan markkinoiden vapauden puutteen ilmaus. Valtio laatisi ainoastaan yritysten väliset pelisäännöt ja että kansalaiset kunnioittaisivat toistensa omaisuutta. Chigagolaisten mukaan sosiaalinen valtio olisi loukkaus ihmisten vapaudelle.
Kun muistelee Vanhasen, Kataisen puheita ja kuuntelee Sipilän ministerien puheita, niin idelogia muistuttaa kiistatta uusliberalismin markkinauskoa. Teot vahvistavat puheita. Sipilä jatkaa toden teolla julkisen koulutuksen ja terveyden rakentaiden alasajoa. (vaatiiko natolähentyminen myös talousoppien lähentymistä!!!!). Fr Hayekin talousopin ydintä lukiessa lukee samalla istuvan hallituksen ohjelmaa.

Friedman ja Hayek loivat ilmiselvästi vastavoiman sosiaaliselle kapitalismille ja sosialismille. He luottavat markkinoiden kaikkivoipaisuuteen ja sotien jälkeen jälleenrakennuskaudella markkinahäiröiden vähyys tukikin teoriaa kunnes 70 luvulta lähtien valtasi alaa kapitalistisessa lännessä. Vapaan kapitalismin oppi ei missään ole hoitanut työttömyyttä. Päinvastoin, valtion roolin sivuuttaminen on lisännyt työttömien vara-armeijaa.
Friedman ja Hayek olivat pääideologeja. Entäpä profeetat, jotka laittoivat teorian lihaksi.

Tuhokapitalismi.
Friedmanin oppilaita kutsuttiin Chiileen 1 973 Pinochetin sotilasvallankaappauksen jälkeen neuvomaan vapaata markkinakapitalismia. Ensimmäisenä syntyivät suuret vankileirit, jonne juntan vastustajia toimitettiin. Oleellisin oppi oli julkisen sektorin laajamittainen yksityistäminen. Se johti pääomien kiihtyvään kasautumiseen. Valtion toimilla, ei saisi opin mukaan muuttua markkinoihin, edistettiin pääomien voiton tuotantoa julkisen sektorin kustannuksella. Pinochetin juntan kauden päätyttyä demokraattinen rintama saattoi todeta, että suuri osa kansasta jäi osattomaksi tuottavuuden kohoamisesta. Chilessä yritetään rakentaa uudelleen julkista vakuutusta terveyteen, koulutukseen ym ym.
Sipilän hallitus on purkamassa uusliberalismin nimissä julkista vakuutusta tai ainakin toimii ihmeteltävän samankaltaisesti.

Friedmanin ohjelmassa hyvinvointivaltio, korkeatasoinen sosiaaliturva, koetaan luokkaukseksi ihmisten vapaudelle. Heiltä riistettäisiin vapaus valita oma kohtalonsa.
Tämähän tarkoittaa, ettei verovarojen avulla tulisi järjestää yleistä koulutusta, terveydenhoitoa, vanhustenhoitoa. USA:ssa onkin vastapainona korkeatasoinen hyväntekeväisyys. Sairaalat, yliopistot, peruskoulut ja monet muut käyttävät valtavasti varoja varojen keräämiseen. On selvää, hyväntekeväisyys jättää aukkoja ja eriarvoisuus perussivistyksen saamisessa ontuu. Lahjoittajat, jos sattuvat olemaan rikkaita, komeilevat sensaatiolehdistön etusivuilla eikä lehdistö kerro lahjoitusten verovapaudesta tai siitä, että niiden takana on yhtiöiden ja yksilöiden omaneduntavoittelu.

Katsokaas illalla klo 22 TV1. Ulkolinja: Eurooppa myytävänä. Lähdetietojen mukaan siinä esitellään kaiken asettamista rahan vallan alle.

Tuhokapitalismi.
Uusliberalismin kaksi tunnetuinta profeettaa ovat rautarouva Margaret Thatcher ja Ronald Reagan. Thatcher nousi Iso-Britannian pääministeriksi 1 979 ja pani tuulemaan. Päävihollinen oli sodanjälkeinen julkinen sektori ja sosiaaliturva. Tunnetuimpana muistetaan hiilikaivostyöläisten suuri lakko yrityksenä pysäyttää julkisen sektorin yksityistäminen. Työläiset hävisivät lakon ja ammattiyhdistysliike vaikuvaltaa saa. Keynesiläinen sosiaalisempi kapitalismi sai kyytiä. Sosiaalisuus ja kaikenlaiset solidaarisuuden muodot sotivat thatcherilaista politiikkaa vastaan.
Thatcherin ideologiaa kuvaa hänen lauseensa: "Ei ole mitään yhteiskuntaa - on vain yksityisiä mihiä ja naisia." Suomeksi lause tarkoittaa: Jokaisella on oikeus yksityistietä rikastua ja kukin olkoon toisten kurkussa kiinni saaliinjaolla. Suomessa aloitettiin samoihin aikoihin siteerata OECD:n suosituksia ja joissa vaadittiin sitä tai tätä julkista toimintoa rajoittamaan.

USA:ssa 1979 Paul Volcker tuli keskuspankin johtajaksi. Hänen johdollaan USA:n vähäistä sotua ja julkista sektoria ryhdyttiin määrätietoisesti rajoittamaan. Tunnuksina oli mm. valtion sekaantumattomuus markkinoihin ja alhaiset verot. Reaganin hallitus toteutti uusliberalismin aatetta määrätietoisesti. Verojen alentaminen kuulostaa tutulta Kokoomuksen politiikalta. Reaganin ja Kokoomuksen yhtymäkohta on sotuleikkaukset (julkisen yksityistäminen) ja vastaavat veronalennukset - jolloin valtion kassa edelleen vaatii leikkauksia ..... .
Reaganin hallinto laski palkkoja, lisäsi työttömyyttä mutta kasvatti pääomatuloja. 70 luvulta lähtien USA:n rikkain prosentti omi työn tuottavuuden nousun tulokset ja tuloerot kasvoivat rajusti. Yritysverohelpotukset olivat kovaa luokkaa. Rahakapitalistin valta kasvoi. Kongressiin ei juuri miljardööriä köyhempi pääse.
Yhtymäkohdat Suomen hallitusten toimiin alkaen 1 990 luvun ovat selvät. Suomeen uusliberalismi rantautui länttä myöhemmin mutta Sipilän hallitus aikoo ottaa jälkeenjääneisyyden kiinni kovalla kädellä. Sipilä lähti ensimmäisenä taistoon ammattiliittoja vastaan eikä varmastikaan ole luopunut vastoinkäymisistä huolimatta.

1 800 luvun ja nykykapitalismin välillä on erojakin vaikka vapaakauppa on markkinavoimien evankeliumi.
Kapitalismin alkuaikoina palkkojen nousua pyrittiin estämään ja työpäivää pidentämään. Työväkikään ei vuosisadan alkuaikana osannut vaatia sosiaalisia oikeuksia. Nykyään uusliberalismin oppiin nojaten kehittynyt kapitalismi purkaa saavutettua elintasoa tuottavuuden nopean kehittymisen alla sekä palkoissa että sosiaalisella sektorilla. Sama muoto mutta eri tilanteissa.
1 800 luvulla valtion tehtävissä pääosissa oli väkivaltakoneiston ylläpito ja ammattiliittojen kieltäminen. Nykykapitalismi pyrkii saavuttamaan 1 800 luvun tason. Työaikaa pidennettiin silloin ja niin nytkin sekä työttömien vara-armeijat teollisuutta varten ovat suuret.
Pörssikeinottelu oli jo 1 800 luvun puolivälissä tunnettu. Valtionvelalla keinottelu oli muodissa silloinkin.

Siis aikalailla uusliberalismi pyrkii samoihin yleisiin pääoman voittoja turvaavaan yhteiskuntaan, joka vallitsi 1 800 luvun vapaakaupassa. Huomattakoon, että 1 800 luvun kapitalismi loi uutta teollisuutta ja sen mukana teollisuus levisi ympäri maapallon. Nyt hötörahan määrä pankkipääomassa kasvaa monikymmenkertaiseksi todellisuudesta ja se on vipusimena valtioiden velkaannuttamisessa. Kapitalismin suuret pääomat laittavat polvilleen "omia maitakin" kuten natomaita. Säälimättä ja tunteetta. Mainitut adjektiivit eivät kuulu uusliberalismin oppisanastoon.

Maailmanpankki, suuri valtioiden rahoittaja, poisti ohjelmastaan keynesiläisyyden. OECD:n suosituksiin tulivat julkisen sektorin leikkaukset. Maailmanpankin ohjelmistoon tuli lainaehtoina toimet julkisen sektorin supistamiseksi. Synkimpänä se näkyy troikan toimissa euromaita kohtaan. Troikan yksi osapuoli on IMF. EU on myös osapuolena Ukrainan lainaehdoissa ja joka on Kreikan kaltainen kiristysohjelma.
Uusliberalismin oppi on sekaantua valtiolliseen päätäntävaltaan. Määrätä ulkopuolelta hallitusten toimet. IMF ei aseta mitään ehtoja tai vastuuta velanantajille.

Uusliberalistit vetovat Adam Smithin " näkymättömään käteen". Sen mukaan markkinat ajautuisivat aina tasapainoon eikä valtio saisi sekaantua yhteiskuntaelämään. Teoria on väärennös. Smith esitteli kyllä kapitalismin talouslakeja mutta ei halunnut kaikkea markkinoiden hoidettavaksi. Valtion tulisi tuottaa tiettyjä palveluja, joita olisi vaarallista jättää markkinoiden haltuun. Marx oikaisi "näkymättömän käden" vaikutuksen siihen, että taloudelliset lait kapitalismissa johtavat siihen ja tähän mm. pääomien kasaantumisen ja harvainvaltaan.
Näkymättömästä kädestä taloudessa on kirjoittanut mm. Pertti Karkama, Kapitalismin varjossa, 2015.
SSS hallitus on tässäkin Friedmanin oppilas. Valtion ei tulisi olla palvelujen (sosiaaliset) tuottaja. Sote-uudistus tulee olemaan esikuva, kuinka pitkälle toimintojen yksityistämisessä hallitus uskaltaa mennä. Seuraavaksi on pelättävissä yksityiskoulujen aalto. Ensin leikataan koulutusmäärärahoja. Sitten vedotaan rahan puutteeseen ja koululaitosta aletaan yksityistää.

Karkaman mukaan markkinoista on tehty nykyajan taloustieteen teologia. Ylitse muiden, kaikkivoipa, erehtymätön, kaikkialla läsnä ja joka omaa jopa inhimillisiä tunteita. Se pettyy tai iloitsee, nostaa pörssikursseja tai laskee niitä tahtonsa mukaan. Ottaa yksiltä viimeiset perunat, palkitsee toisia.

"Kirjallisuuden professorin Pertti Karkaman mielestä talouspuhe hallitsee poliitikkojen, median ja jopa kulttuuri-ihmisten kielenkäyttöä. Eläkkeellä oleva tiedemies väittää, että olipa aihe mikä tahansa – sairaat, vanhukset, tiede, taide – puhuja aivan kuin jonkin ulkoisen voiman pakottamana muistuttaa heti toiminnan merkityksestä taloudelle.

– Kaiken toiminnan pitää olla vapaiden markkinavoimien palvelija, tehokasta ja taloudellista. Siksi on syytä kysyä, mitä talouspuhe merkitsee hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta."
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2465859/aina-valmiina-markkinavoimien-palveluksessa

Karkama peräänkuuluttaa ihmisarvoa. Uusliberalismille sairas, julkista koulua käyvä, vanhus hoitokodissa on pääomien omistajille kuluerä ja josta olisi päästävä. Hallituksen ministerit tekevät jokaisessa julkisessa esiintymisessä siten kuin uusliberalismi esittää. Vanhus hoidettuna haittaa voittojen rakentumista ja siksi niitä ei ainakaan verovaroin tulisi hoitaa.
Uusliberalismin talousoppi hakee yhteiskuntaa, jossa ei olisi julkista sosiaalihuoltoa. SSS hallituksen ohjelma on yksiselitteinen - se asetti luokkasodan työväen järjestäytymiselle ja sosiaaliturvalle.

Palstalla selkein uusliberalismin pappi on nimimerkki "Työeläkeläinen" jopa propagandan muotoja myöden. Ammattiliitot ja työväenliike häiritsevät markkinavoimien vapautta. Julkiset insituutiot ovat haitta yritysten toiminnalle ja vievät niiltä toimintakenttää. Työehtosopimusten yleissitovuus kahlitsee isäntävaltaa. Sosiaaliturva on pahasta. Korkea työttömyys on hyvä.
"Työläkeläinen" tukee myös vahvaa kapitalismia: Marxilaisuus tulisi kieltää, kommunistit toimintakieltoon. Suojeluskunnat ja niiden sotaisa ideologia takaisin. Äärioikeistolle kritisoimaton oikeus esittää fasismin oppeja.
Englannin rautarouvan toimet kalpenevat Työeläkeläisen oppien rinnalla.

SSS hallituksen triumpfi pönkittää itselleen mieluisilla asiantuntijoilla uskoa taloudellisen jumalan valtaan. Se tarkoittaa julkisen sektorin leikkauksia pääoman alttarin hyväksi, sosiaaliturvan alasajoa ja yritteliäisyyden nostamista messiaaksi. Aineellinen tuotanto on luonnollisesti ihmiselämälle välttämätön. SSS triumpfi on vienyt sen äärimmäisyyksiin niin että se on valmis siirtämäänmm koulutuksen määrärahoja yksityisen pääoman laariin. Bisnesajattelu tekee hyvinvointivaltiosta pahoinvointivaltiota. Se nostaa ainoaksi ihmisarvon mittariksi rahan.

Sota näyttää olevan uusliberalismin lähetysmuoto. Läntisen kapitalismin suurmaissa päätetään mikä olisi oikea hallintomuoto. Mikäli kourallinen johtajia päättää, että jossain maassa ei tanssita heidän pillinsä mukaan, aseellinen invaasio suoritetaan. Ukraina on surkea esimerkki lännen kapialismin vararikkoisesta politiikasta. Vauras valtio mahdollisuuksiltaan ajettiin troikan kuripolitiikaan armoille. Uusliberalismi ei luonnollisestikaan puhu ihmisoikeuksista mitään. Talous ei tunne ihmisoikeuksia. Työväenliikkeen järjestöt asetetaan toimintakieltoon ja tilalle astuivat oikeistolaiset ja osin faisistiset järjestöt. Talous taantuu, hinnat kohoavat ja Ukraina on lännen kapitalismin protektoraatti. Valtion konkurssitila synnytettiin alle kolmessa vuodessa.
Länsi voitti Ukrainan työväenliikkeen. Kansa sai palkaksi palkkojen alennukset ja muun talouskurin sekä sodan.

Uusliberalismin perusidea ihmissuhteissa on raaka kilpailu kaikki kaikkia vastaan. Armoa ei tunneta eikä sitä anneta. Silloinkin kun annetaan hyvätekeväisyyteen, rahan odotetaan palautuvan tuplana takaisin. Omaan napaan tuijottavien ihmisten maailmassa tulee pärjätä omilla avuillaan ja kaikenlainen sosiaalisuus, pyyteetön auttaminen on heikkojen luritusta. Talousidea täyttää yhteiskunnan kaikki lokerot. On kirjoitettava kirja, joka myy, sisällöstä piittaamatta. Koulutuksessa oppilaasta ei saa kasvattaa kokonaisvaltaista humanististista ihmistä. Hänet koulutetaan yhden asiaryhmän tuottavaksi asiantuntijaksi ja kaikki muu on ulkopuolista vihervasemmistolaista tuottamatonta. Uusliberalismi kasvattaa kullekin alalle ihmisistä tehokkaita robotteja ja lääketiede tulee avuksi, jotta robotti pysyisi toimintakunnossa mahdollisimman pitkiä työpäiviä ja työvuosia.
Perussuomalaiset myyvät rahastuksessa ihmisarvon ja rakkauden. He tekevät keskuudessaan räävittömiä pornokuvia, myyvät niitä ja rahastavat pornopolitiikalla ääniä. Kaikkein pahinta prosessissa on rakkauden saattaminen ala-arvoiseksi rivoudeksi ja sen perusteleminen puoluekokouksissa kristillisillä arvoilla. Ateistina haluan uskoa kristittyjen valtaenemmistön ajattelevan rakkaudesta toisin kuin perussuomalaiset. Rakkaus on kaunis asia ja sitä kannattaa vaalia yhteisössä hyveenä.
Kova kapitalismi synnyttää osasta ihmisiä hirviöitä kuten perussuomalaisten esimerkki osoittaa. Inhimillisyys uhrataan rahan alttarille.
Hyvien ihmissuhteiden vaalijat eivät antaudu. Sosiaalisuus on ihmiselämän perusta. Toista autetaan pyyteettömästi. Yhteisen hyvän järjestelmät nähdään oikeudenmukaisena. Suomalaisten rahvaan ihmisten on aika antaa vastaisku rahan indivualismin vallalle.

uusliberalisti ja suojeluntien puolustaja "Työeläkeläinen" on sitä itseään kuten arvattiinkin. Työväenluokka järjestöineen kumoon eikä yhtään vähempää. Työeläkeläinen edustaa persuja vaikka esiintyykin kokoomuslaisena. Käytännössä puolueet eivät eroa toisistaan. Thatcerin haamu puhuu Työeläkeläisessä.
Se että Työeläkeläinen puolustaa hallituksen politiikkaa ei suuremmin kiinnosta hänen tapauksessaan. Oleellisinta on hänen kuolaaminen fasismin perään. Työeläkeläisen mukaan Suomen tuli sitoutua saksalaisen fasismin maailmanvalloitukseen ja nykyaikana sen korvikkeeseen natoon.
Työeläkeläinen pitää oikeistolaista uusliberalismia liian vapaana. Hän haluaa verta työläisen sydämmestä. Tosi toimia. Tappavia toimia.
Työeläkeläinen erehtyy. Työväenluokka ei taivu. Natsipropapandaan se ei enää taivu. Työeläkeläisen sukutausta sotarikoksineen natsiliiton tukena jää historiaan. Emme syytä Työeläkeläistä natsirikoskisista. Kyseenalaistamme hänen tukensa fasismille.

Ilman yrityksiä s.p ei ole työpaikkojakaan! Montako pysyvää työpaikkaa sinä olet saanut aikaan? Jonkunhan pitää teettää työt jotta sinä ja kumppanit saatte nauttia verovaroin kustannetusta elämästänne, tarvitaan siis menestyviä yrityksiä ja niihin aikaansaavaa väkeä töihin.

Uusliberalismi pyrkii ottamaan käyttöön 1 800 luvun kapitalismin rakenteet. SSS hallituksen (Kataisen hallitus aikaisemmin) rakenneuudistukset ovat pääasiassa poliittisia ja noudattavat uusliberalismin oppeja.
1 800 luvulla työväneluokka vasta rakensi järjestöjään, poliittista puoluetta, ammattiliittoja ja kansainvälistä yhteistyötä. Niiden seurauksena kasvanut työväenliike saattoi muuttaa kaikkien kilpailua kaikkia vastaan sosiaalisen vakuutuksen avulla yhteisöllisempään suuntaan. SSS hallitus pyrkii palauttamaan työläiset kilpailemaan keskenään työpaikoista ja palkasta. Sosiaaliturvan muut leikkaukset palvelevat myös yksityisen bisneksen etuja.
1 800 luvulla läntisen kapitalismin olemukseen kuului yli puolen maapallon väestön riisto siirtomaajärjestelmän avulla. Vapaakaupan olemukseen kuului suurten väestöryhmien sen ulkopuolella olemiseen. Natomaiden politiikka 2 000 luvulla on sitäkin raaempaa. Vapauden nimissä raunioitetaan kokonaisia valtioita. Sattumaltako raunioitetut valtiot omistavat suuria raaka-ainelähteitä!
1 800 luvulla lännen imperialismi hallitsi suvereenisti maailman kohtaloita. Tänään on useita yleishyödyllisiä kansainvälisiä järjestöjä kuten YK ja sen alaiset sosiaaliset järjestöt. Niidenkin työ kuluttaa rahaa pois yksityisestä bisneksestä. USA on käynyt kovaa taistoa YK:ta vastaan mm. pidättäytymällä vaadituista jäsenmaksuista tai saattamalla päätöksiä tukemaan naton käymiä sotia.

Lännen kapitalismin tahtotila on saattaa yksityinen bisnes jumalien asemaan. Vastavoimatkin ovat potentiaalisesti olemassa. Ehkä suurin niistä on ihmisten tietoisuus. Ihmiset mieltävät yhä enemmän ihmiskunnan yhdeksi kokonaisuudeksi ja että sen osasia ei saa kohdella miten huvittaa.

Uusliberalismin sisältö Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokkaan arviona Rakentaja lehdessä:
"Juha Sipilän (kesk) hallitus saarnaa kansallista hätätilaa talvisodan hengessä. Puheet kuitenkin muuttuvat irvokkaiksi, kun vallanpitäjien teot jakavat ihmiset voittajiin ja häviäjiin pahemmin kuin kertaakaan sitten kansalaissodan.
Jokaiselle lienee selvää, että Suomea johtavat nyt rikkaiden asiamiehet. Tikkua ei panna ristiin ökyrikkaiden, kuten veropakolaisiksi Ruotsiin tai Portugaliin lähteneiden kukkaron keventämiseksi. Miljoonaomaisuudet nauttivat korostettua perustuslain suojaa.
Köyhää ei sen sijaan säälitä. Hävyttömintä on jo valmiiksi roposilla elävien eläkeläisten kuppaaminen. Asumistuen muutos vie 60 euroa kuussa, lääke- ja matkakulujen kelakorvausten leikkaus ehkä tätäkin enemmän. Timo Soini (per) kehui eduskunnassa, että tämä hallitus nostaa takuueläkettä 23 euroa ja tekee enemmän kuin edeltävä hallitus. Yhteen- ja vähennyslaskutaito ei taida Timolla olla enää kansakouluaikojen terässä............."

Hallituksen toimet eivät suuntaudu työllisyyden kohottamiseksi. Niiden keskeinen sisältö on tulonjaon muuttaminen rikkaiden hyväksi.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen esittää uljaan suomalaisen kansallisuuden oppia ja joka ei sisällä vääräuskoisia ja vääränvärisiä ja vihaa ruikuttajia. Lisäksi hän ihailee Englannin pääministeriä Margaret Thatceria.
Thatcer loi 1979 Englantiin hallituksen, joka pani ammattiliitot polvilleen ja suoritti laajamittaisen julkisen sektorin yksityistämisen (lue: lahjoitti julkisten toimintojen varoja yksityiselle pääomalle). Molemmat onnistuivat. Ammattiliitot eivät kuolleet mutta kärsivät suuria vaikeuksia eivätkä ole entisellään vieläkään. Vielä enemmän se vaikutti Englannin sosiaalidemokraattien, Labourin, muuttumiseksi USA:n sotaliittolaiseksi ja sodankävijäksi. Labour muuttui porvarilliseksi puolueeksi.
Suotta ei Thatceria mainita uusliberalismin käytännön tienraivaajaksi.
Suomessa 80 luvun lopulla kokoomuksen Holkeri vapautti rahan keinottelukohteeksi. Kokoomuksen Iiro Viinanen rankaisi 90 luvulla palkkatyöläistä rikkaiden pummien rahaseikkailujen tappioista. Nyt Kokoomuksen johdolla keulassa Kepun Sipilä hallitus yrittävää laittaa thatcerilaista riimukiveä työväenluokan kaulaan.
Tynkkynen ei ole mitenkään oppositiossa puoluettaan vastassa. Puolue on Tynkkysen ohjelman takana täysin rinnoin. Ehkä Tynkkynen hakee nopeaa ammattiliittojen lyömistä. Joka tapauksessa hän edistää puolueen työväenvastaisuutta kohullaan.
ps. Ruikuttamisella Tynkkynen viittaa siihen, että Thatcer vei leikkaukset läpi työväen vastarinnasta riippumatta - Per.puolue ei ole luopunut hankkeesta kurittaa työväenluokkaa. Se seisoo sipilöiden takana kuin tatti.