Jäi mieleen tapaus kekseliäisyydestä jota olen tavannut vain Lieksassa.
Joskus syksyllä rapakelillä sen huomasin.
Erään aivan tienvarrella olevan liikkeen ikkuna pysyi puhtaana varsin erikoisella konstilla, vaikka toisen liikkeen viereinen oli ravassa.
Ikkunan yläpuolelle oli vedetty vesiletku jossa oli pieniä reikiä ja vesi valui pitkin ikkunaa pitäen sen puhtaana.
En todellakaan saa mieleeni mikä oli liike, mutta kekseliäs oli.
Muistaakseni oli Alakylällä.
Huomasin sen kerran käydessäni Lieksassa.
Kuka muistaa mikä liike ja missä kohtaa?
Kamuttaja kysyy - kuka muistaa?
79
965
Vastaukset
- mutkassa
Taitaa olla kyse Karjalan baarista joka on jo lopettanut
Karjalan baari sijaitsi 1960-luvulla alakylällä puutalossa Nuutisen osuusteurastamon ja Otto Turusen sekatavarakaupan välissä Siltakadun varrella. Myöhemmin nimi muuttui Siltabaariksi. Viime vuosikymmeninä baarin paikalla on ollut parturi-kampaamo.
https://museot.finna.fi/Search/Results?lookfor="Siltakatu"&type=Subject
Liitteen kuvassa "Siltakadun levennystöitä" baarin rakennus on toinen oikealta. Takana häämöttää teurastamo ja edessä on liikerakennus. Vuonna 1953 baaria ei vielä ollut. Rakennus "muotoiltiin" sisältä ja ulkoa baariksi 1960-luvun puolivälissä
Ilmakuvassa rakennukset näkyvät vasemmassa alakulmassa.- satuilija.koko.ukko
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Karjalan baari sijaitsi 1960-luvulla alakylällä puutalossa Nuutisen osuusteurastamon ja Otto Turusen sekatavarakaupan välissä Siltakadun varrella. Myöhemmin nimi muuttui Siltabaariksi. Viime vuosikymmeninä baarin paikalla on ollut parturi-kampaamo.
https://museot.finna.fi/Search/Results?lookfor="Siltakatu"&type=Subject
Liitteen kuvassa "Siltakadun levennystöitä" baarin rakennus on toinen oikealta. Takana häämöttää teurastamo ja edessä on liikerakennus. Vuonna 1953 baaria ei vielä ollut. Rakennus "muotoiltiin" sisältä ja ulkoa baariksi 1960-luvun puolivälissä
Ilmakuvassa rakennukset näkyvät vasemmassa alakulmassa.oliko se se paikka jota kamuttaja ihmetteli, minä luulen hänen keksineen uuden sadun
satuilija.koko.ukko kirjoitti:
oliko se se paikka jota kamuttaja ihmetteli, minä luulen hänen keksineen uuden sadun
Kerroin vain Karjalan baarista sen mitä muistan. En sattunut huomaamaan koskaan siellä ikkunanpesuautomaattia liikkuessani 60-luvulla Siltakadulla. Voihan olla, että letku oli vain ajoittain ripustettuna käyttöön. Oiva keksintö tuohon aikaan ja uskon kamuttajan nähneen sellaisen. Sekään ei ole vielä täysin tiedossa, minkä talon ikkunassa pesu on ollut käytössä. Arvailua vielä kaikki.
- olet.vohelo
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kerroin vain Karjalan baarista sen mitä muistan. En sattunut huomaamaan koskaan siellä ikkunanpesuautomaattia liikkuessani 60-luvulla Siltakadulla. Voihan olla, että letku oli vain ajoittain ripustettuna käyttöön. Oiva keksintö tuohon aikaan ja uskon kamuttajan nähneen sellaisen. Sekään ei ole vielä täysin tiedossa, minkä talon ikkunassa pesu on ollut käytössä. Arvailua vielä kaikki.
Sinäkin leikit tietäjää etkä tiedä mikä meitä uhkaa
olet.vohelo kirjoitti:
Sinäkin leikit tietäjää etkä tiedä mikä meitä uhkaa
En tiedä mikä teitä uhkaa. Minä olen ollut kirjoilla Lieksassa kohta 70 vuotta muutettuani tänne 1940-luvulla. Mitään uhkaa en ole koskaan kokenut miltään taholta eikä minua uhkaa nytkään mikään. Loppu tulee kaikille aikanaan, mutta sekin on aivan luonnolista.
Jo kauan sitten oivalsin, että maailmassa on paljon asioita, joihin en voi mitenkään vaikuttaa. Sellaisiin keskusteluihin en osallistu näilläkään palstoilla. Olen aina pysytellyt Lieksan asioissa, joita olen tavalla tai toisella kokenut omakohtaisesti. En ryhdy koskaan arvostelemaan toisten kirjoituksia tai nimittelemään kirjoittajia. Kaikilla on oikeus tuoda asialliset mielipiteet palstoille. Ne pitävät yllä hyvää keskustelua.
Matkailen silloin tällöin kuntoni salliessa tapaamassa työtehtävieni takia aikoinaan tutuiksi tulleita ystäviäni ja ystäväperheitä maailmalla. Yhteydenpito ystäviin myös sähköpostien välityksellä on myös vilkasta. Se antaa mukavaa vaihtelua eläkeläisen arkeen.wanha_lieksalainen kirjoitti:
En tiedä mikä teitä uhkaa. Minä olen ollut kirjoilla Lieksassa kohta 70 vuotta muutettuani tänne 1940-luvulla. Mitään uhkaa en ole koskaan kokenut miltään taholta eikä minua uhkaa nytkään mikään. Loppu tulee kaikille aikanaan, mutta sekin on aivan luonnolista.
Jo kauan sitten oivalsin, että maailmassa on paljon asioita, joihin en voi mitenkään vaikuttaa. Sellaisiin keskusteluihin en osallistu näilläkään palstoilla. Olen aina pysytellyt Lieksan asioissa, joita olen tavalla tai toisella kokenut omakohtaisesti. En ryhdy koskaan arvostelemaan toisten kirjoituksia tai nimittelemään kirjoittajia. Kaikilla on oikeus tuoda asialliset mielipiteet palstoille. Ne pitävät yllä hyvää keskustelua.
Matkailen silloin tällöin kuntoni salliessa tapaamassa työtehtävieni takia aikoinaan tutuiksi tulleita ystäviäni ja ystäväperheitä maailmalla. Yhteydenpito ystäviin myös sähköpostien välityksellä on myös vilkasta. Se antaa mukavaa vaihtelua eläkeläisen arkeen.Älä sinä välitä kaikista höpötyksistä.
Luulen asialla olevan jonkun niistä monista "faneistani".
Jos saavat ilonsa ilkeilystä, niin köyhää on heidän tunne-elämänsä.
Lähinnä sääliksi käy tuollaiset ihmiset.- Raateri
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Karjalan baari sijaitsi 1960-luvulla alakylällä puutalossa Nuutisen osuusteurastamon ja Otto Turusen sekatavarakaupan välissä Siltakadun varrella. Myöhemmin nimi muuttui Siltabaariksi. Viime vuosikymmeninä baarin paikalla on ollut parturi-kampaamo.
https://museot.finna.fi/Search/Results?lookfor="Siltakatu"&type=Subject
Liitteen kuvassa "Siltakadun levennystöitä" baarin rakennus on toinen oikealta. Takana häämöttää teurastamo ja edessä on liikerakennus. Vuonna 1953 baaria ei vielä ollut. Rakennus "muotoiltiin" sisältä ja ulkoa baariksi 1960-luvun puolivälissä
Ilmakuvassa rakennukset näkyvät vasemmassa alakulmassa.Sen talon nurkkaukseen ajo -70 luvun alussa eräs, muistaakseni Ruotsista kesälomalla ollut henkilö autolla ja se auto meni aivan mäsäksi. En ole varma kuinka kyydissä olleille kävi, mutta ilmeisesti aika huonosti. Pielisentiessä on sen verran mittaa, että kyllä sieltä aika haipakat saa siihen mutkaan. Mekin tyhmyyksissään ajettiin aikoinaan toistasataa, mutta se nuoruus ja hulluus. Onneksi rikos on jo vanhentunut.
Raateri kirjoitti:
Sen talon nurkkaukseen ajo -70 luvun alussa eräs, muistaakseni Ruotsista kesälomalla ollut henkilö autolla ja se auto meni aivan mäsäksi. En ole varma kuinka kyydissä olleille kävi, mutta ilmeisesti aika huonosti. Pielisentiessä on sen verran mittaa, että kyllä sieltä aika haipakat saa siihen mutkaan. Mekin tyhmyyksissään ajettiin aikoinaan toistasataa, mutta se nuoruus ja hulluus. Onneksi rikos on jo vanhentunut.
Vuoteen 1964 saakka Lieksanjoen yli tapahtuva liikenne kulki kaarisillan kautta. Kulkuneuvoja oli silloin tietenkin vähemmän kuin nyt. Vuodesta 1958 alkaen myös Lieksankosken riippusillan kautta pääsi ajamaan henkilöautoilla.
Silloisen Pielisenkadun liikenne koostui henkilöautoista, kuorma- ja linja-autoista, hevoskulkuneuvoista, moottoripyöräilijöistä, mopoilijoista, polkupyöräilijöistä ja jalankulkijoista, joten kaarisillalla oli joskus ahdasta. Ylävirran puoleista jalkakäytävää ei silloin vielä ollut. Tukkirekat olivat pienempiä kuin nyt, mutta silti usein tukkikuorma kiilautui sillalle poikkipalkkeihin kiinni. Joskus homma hoitui vajuuttamalla ilmaa renkaista, mutta toisinaan kuormaa oli myös purettava. Ajoneuvoliikenne saattoi tällöin seisoa tuntikausia sillan molemmissa päissä.
Nopeusrajoituksia ei Lieksan seuduilla tuohon aikaan vielä ollut ja kantatien valmistuttua tehtiin nopeusennätyksiä Lieksan ja Joensuun välillä. Vaikka tie oli heikkokuntoinen ja päällystämätön, välimatka taittui hyvinkin alle tunnissa. Vasta vuonna 1968 tuli yleiseksi nopeusrajoitukseksi Suomeen 110 km/h. Joitakin lyhytkestoisia nopeusrajoituskokeiluja oli ollut 1960-luvun alkuvuosista lähtien, mutta laajemmin ne otettiin käyttöön vasta 1970-luvulla.
Minä suoritin ajokortin noin puoli vuosisataa sitten Sulo Kaipaisen opastamana ja sain ajella Sulon omistamalla Plymouth Barracuda -autolla. Se mahtui juuri ja juuri riippusillalle, koska ns. voimalaitoksen lenkki ikään kuin kuului opetusohjelmaan. Lyhyt inssiajo suoritettiin kuitenkin Fiatilla Norimäen valvonnassa kauppalan keskustassa.- Riippusillan.varjossa
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Vuoteen 1964 saakka Lieksanjoen yli tapahtuva liikenne kulki kaarisillan kautta. Kulkuneuvoja oli silloin tietenkin vähemmän kuin nyt. Vuodesta 1958 alkaen myös Lieksankosken riippusillan kautta pääsi ajamaan henkilöautoilla.
Silloisen Pielisenkadun liikenne koostui henkilöautoista, kuorma- ja linja-autoista, hevoskulkuneuvoista, moottoripyöräilijöistä, mopoilijoista, polkupyöräilijöistä ja jalankulkijoista, joten kaarisillalla oli joskus ahdasta. Ylävirran puoleista jalkakäytävää ei silloin vielä ollut. Tukkirekat olivat pienempiä kuin nyt, mutta silti usein tukkikuorma kiilautui sillalle poikkipalkkeihin kiinni. Joskus homma hoitui vajuuttamalla ilmaa renkaista, mutta toisinaan kuormaa oli myös purettava. Ajoneuvoliikenne saattoi tällöin seisoa tuntikausia sillan molemmissa päissä.
Nopeusrajoituksia ei Lieksan seuduilla tuohon aikaan vielä ollut ja kantatien valmistuttua tehtiin nopeusennätyksiä Lieksan ja Joensuun välillä. Vaikka tie oli heikkokuntoinen ja päällystämätön, välimatka taittui hyvinkin alle tunnissa. Vasta vuonna 1968 tuli yleiseksi nopeusrajoitukseksi Suomeen 110 km/h. Joitakin lyhytkestoisia nopeusrajoituskokeiluja oli ollut 1960-luvun alkuvuosista lähtien, mutta laajemmin ne otettiin käyttöön vasta 1970-luvulla.
Minä suoritin ajokortin noin puoli vuosisataa sitten Sulo Kaipaisen opastamana ja sain ajella Sulon omistamalla Plymouth Barracuda -autolla. Se mahtui juuri ja juuri riippusillalle, koska ns. voimalaitoksen lenkki ikään kuin kuului opetusohjelmaan. Lyhyt inssiajo suoritettiin kuitenkin Fiatilla Norimäen valvonnassa kauppalan keskustassa.Vääriä vuosilukuja. Ei riippusiltaa myöten ajettu kaksi vuotta ennen voimalaitoksen valmistumista. Ei 1958 ollut koko riipusiltaa olemassa. minun sukuni oli siell töissä ja Partalanmäeltä oli hyvä näkymät kun poikien kanssa käytiin katsomassa työn edistymistä. Samoin minun isä oli sillä ohitustiellä töissä siinnäkin siltatyömaalla vielä 1965 joten ainakin silloin vielä tukkirekat ajoi riippusiltaa. Nopeusrajoitus tietosikin oli aika hatarat.
Riippusillan.varjossa kirjoitti:
Vääriä vuosilukuja. Ei riippusiltaa myöten ajettu kaksi vuotta ennen voimalaitoksen valmistumista. Ei 1958 ollut koko riipusiltaa olemassa. minun sukuni oli siell töissä ja Partalanmäeltä oli hyvä näkymät kun poikien kanssa käytiin katsomassa työn edistymistä. Samoin minun isä oli sillä ohitustiellä töissä siinnäkin siltatyömaalla vielä 1965 joten ainakin silloin vielä tukkirekat ajoi riippusiltaa. Nopeusrajoitus tietosikin oli aika hatarat.
Lieksankosken alueella ensimmäinen valmistunut rakennelma oli juuri riippusilta vuonna 1958, jolloin se otettiin myös käyttöön. Silta tehtiin työläisten kulkemista varten työmaalle ja sieltä pois. Henkilöautoilla ajaminen oli sallittua, mutta ei suuremmilla kulkuneuvoilla.
En kirjoita Lieksan palstallekaan puuta heinää, vaan tietoni perustuvat kyseessä olevien aiheiden virallisiin asiakirjoihin, jotka tarkistan aina muistini tueksi.
Historiasta kiinnostuneena olen koonnut itselleni vuosikymmenien aikana runsaasti Lieksaa ja Pielisjärveä koskevaa aineistoa. Nyt edessäni on Enso-Gutzeit Oy:n henkilökunnan lehti nro 1 vuodelta 1961, jossa kerrotaan Lieksankosken vesivoimalaitoksen rakennusvaiheista ja valmistumisesta. Koska täsmällisiä tietoja on hyvin vähän löydettävissä googlen avulla, kirjoitan tähän lehdestä tärkeimmät yksityiskohdat Lieksankosken laitoksesta kaikkien kiinnostuneiden tietoon.
- Laitos suunniteltiin Enson vesirakennusosastolla Ilmari Ruoslahden ja Kalle Laaksosen johdolla
- rakennesuunnittelun suoritti DI Esko Jukarainen edellä mainitulta osastolta
- koneaseman ulkoasusta vastasi Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto
- työpäällikkönä toimi Ensosta DI Martti Sokka
- ensimmäinen rakennelma oli vuonna 1958 riippusilta joen yli työmaalle pääsyä helpottamaan
- seuraavaksi rakennettiin maanteitä 6,7 km ja tarvittavat työmaarakennukset
- 1,1 km pitkän kanavan louhintatyöt saatiin käyntiin vuoden 1959 alussa
- kanavasta tunnelin osuus on pituudeltaan 465 m, poikkileikkaus on (korkeus) 13 x (leveys) 10 m
- tunnelista poistetun louhoksen määrä oli 58894 m³
- koneaseman rakennustyö aloitettiin elokuussa 1959 ja työ valmistui marraskuussa 1960
- laitos käynnistettiin yhdellä koneistolla ja liitettiin valtakunnan sähköverkkoon 13.12.1960 klo 23:46
- toinen koneisto käynnistettiin seuraavana vuonna.
Lieksankosken rakennustyömaalla oli parhaimmillaan noin 800 työntekijää töissä yhtä aikaa.
Kyseinen riippusilta oli suunniteltu jo vuonna 1956 ja siltapiirustuksen nimi oli väliaikainen silta Lieksanjoen yli". Enso-Gutzeit Oy luovutti sillan parikymmentä vuotta sitten Lieksan kaupungille, ja kaupunki rakensi uuden sillan entisen sillan sisälle, käyttäen näin vanhaa siltaa rakennustelineenä.- varjoon-suojaan
Riippusillan.varjossa kirjoitti:
Vääriä vuosilukuja. Ei riippusiltaa myöten ajettu kaksi vuotta ennen voimalaitoksen valmistumista. Ei 1958 ollut koko riipusiltaa olemassa. minun sukuni oli siell töissä ja Partalanmäeltä oli hyvä näkymät kun poikien kanssa käytiin katsomassa työn edistymistä. Samoin minun isä oli sillä ohitustiellä töissä siinnäkin siltatyömaalla vielä 1965 joten ainakin silloin vielä tukkirekat ajoi riippusiltaa. Nopeusrajoitus tietosikin oli aika hatarat.
Parempi sinun on pysyäkin siellä varjossa pulloinesi.
- rotestimökinpoika
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Lieksankosken alueella ensimmäinen valmistunut rakennelma oli juuri riippusilta vuonna 1958, jolloin se otettiin myös käyttöön. Silta tehtiin työläisten kulkemista varten työmaalle ja sieltä pois. Henkilöautoilla ajaminen oli sallittua, mutta ei suuremmilla kulkuneuvoilla.
En kirjoita Lieksan palstallekaan puuta heinää, vaan tietoni perustuvat kyseessä olevien aiheiden virallisiin asiakirjoihin, jotka tarkistan aina muistini tueksi.
Historiasta kiinnostuneena olen koonnut itselleni vuosikymmenien aikana runsaasti Lieksaa ja Pielisjärveä koskevaa aineistoa. Nyt edessäni on Enso-Gutzeit Oy:n henkilökunnan lehti nro 1 vuodelta 1961, jossa kerrotaan Lieksankosken vesivoimalaitoksen rakennusvaiheista ja valmistumisesta. Koska täsmällisiä tietoja on hyvin vähän löydettävissä googlen avulla, kirjoitan tähän lehdestä tärkeimmät yksityiskohdat Lieksankosken laitoksesta kaikkien kiinnostuneiden tietoon.
- Laitos suunniteltiin Enson vesirakennusosastolla Ilmari Ruoslahden ja Kalle Laaksosen johdolla
- rakennesuunnittelun suoritti DI Esko Jukarainen edellä mainitulta osastolta
- koneaseman ulkoasusta vastasi Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto
- työpäällikkönä toimi Ensosta DI Martti Sokka
- ensimmäinen rakennelma oli vuonna 1958 riippusilta joen yli työmaalle pääsyä helpottamaan
- seuraavaksi rakennettiin maanteitä 6,7 km ja tarvittavat työmaarakennukset
- 1,1 km pitkän kanavan louhintatyöt saatiin käyntiin vuoden 1959 alussa
- kanavasta tunnelin osuus on pituudeltaan 465 m, poikkileikkaus on (korkeus) 13 x (leveys) 10 m
- tunnelista poistetun louhoksen määrä oli 58894 m³
- koneaseman rakennustyö aloitettiin elokuussa 1959 ja työ valmistui marraskuussa 1960
- laitos käynnistettiin yhdellä koneistolla ja liitettiin valtakunnan sähköverkkoon 13.12.1960 klo 23:46
- toinen koneisto käynnistettiin seuraavana vuonna.
Lieksankosken rakennustyömaalla oli parhaimmillaan noin 800 työntekijää töissä yhtä aikaa.
Kyseinen riippusilta oli suunniteltu jo vuonna 1956 ja siltapiirustuksen nimi oli väliaikainen silta Lieksanjoen yli". Enso-Gutzeit Oy luovutti sillan parikymmentä vuotta sitten Lieksan kaupungille, ja kaupunki rakensi uuden sillan entisen sillan sisälle, käyttäen näin vanhaa siltaa rakennustelineenä.Serkkupoika kertoi olleensa hitsaajana tuolla työmaalla rakennusaikaan. Osan aikaa oli ajanut Jawalla Jamalista työmaalle ja sitten kortteerannut Leipomo Kärjen yläkerrassa. MOT. Tapasin tuon serkun yli 30 vuoden jälkeen Sipoossa.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Lieksankosken alueella ensimmäinen valmistunut rakennelma oli juuri riippusilta vuonna 1958, jolloin se otettiin myös käyttöön. Silta tehtiin työläisten kulkemista varten työmaalle ja sieltä pois. Henkilöautoilla ajaminen oli sallittua, mutta ei suuremmilla kulkuneuvoilla.
En kirjoita Lieksan palstallekaan puuta heinää, vaan tietoni perustuvat kyseessä olevien aiheiden virallisiin asiakirjoihin, jotka tarkistan aina muistini tueksi.
Historiasta kiinnostuneena olen koonnut itselleni vuosikymmenien aikana runsaasti Lieksaa ja Pielisjärveä koskevaa aineistoa. Nyt edessäni on Enso-Gutzeit Oy:n henkilökunnan lehti nro 1 vuodelta 1961, jossa kerrotaan Lieksankosken vesivoimalaitoksen rakennusvaiheista ja valmistumisesta. Koska täsmällisiä tietoja on hyvin vähän löydettävissä googlen avulla, kirjoitan tähän lehdestä tärkeimmät yksityiskohdat Lieksankosken laitoksesta kaikkien kiinnostuneiden tietoon.
- Laitos suunniteltiin Enson vesirakennusosastolla Ilmari Ruoslahden ja Kalle Laaksosen johdolla
- rakennesuunnittelun suoritti DI Esko Jukarainen edellä mainitulta osastolta
- koneaseman ulkoasusta vastasi Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto
- työpäällikkönä toimi Ensosta DI Martti Sokka
- ensimmäinen rakennelma oli vuonna 1958 riippusilta joen yli työmaalle pääsyä helpottamaan
- seuraavaksi rakennettiin maanteitä 6,7 km ja tarvittavat työmaarakennukset
- 1,1 km pitkän kanavan louhintatyöt saatiin käyntiin vuoden 1959 alussa
- kanavasta tunnelin osuus on pituudeltaan 465 m, poikkileikkaus on (korkeus) 13 x (leveys) 10 m
- tunnelista poistetun louhoksen määrä oli 58894 m³
- koneaseman rakennustyö aloitettiin elokuussa 1959 ja työ valmistui marraskuussa 1960
- laitos käynnistettiin yhdellä koneistolla ja liitettiin valtakunnan sähköverkkoon 13.12.1960 klo 23:46
- toinen koneisto käynnistettiin seuraavana vuonna.
Lieksankosken rakennustyömaalla oli parhaimmillaan noin 800 työntekijää töissä yhtä aikaa.
Kyseinen riippusilta oli suunniteltu jo vuonna 1956 ja siltapiirustuksen nimi oli väliaikainen silta Lieksanjoen yli". Enso-Gutzeit Oy luovutti sillan parikymmentä vuotta sitten Lieksan kaupungille, ja kaupunki rakensi uuden sillan entisen sillan sisälle, käyttäen näin vanhaa siltaa rakennustelineenä.HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ sinun valtava tietomääräsi.
En missään ole nähnyt noita tietoja.
Minun tietoni ovat siitä aivan erilaisia, lähinnä työntekijöiden kokemuksia ja palkkaukseen liittyviä yms. sekalaista.
En muista, enkä hoksaa kuka olet, mutta luulen muistavani olemustasi sieltä "puujalkatehtaalta" jonka luona olit venettä rakentamassa.
Nimeäsi en kuullut, mutta muistan millä nimellä miehet sinusta puhuivat.
Se nimike oli aika arvostava vaikka olit nuori mies.rotestimökinpoika kirjoitti:
Serkkupoika kertoi olleensa hitsaajana tuolla työmaalla rakennusaikaan. Osan aikaa oli ajanut Jawalla Jamalista työmaalle ja sitten kortteerannut Leipomo Kärjen yläkerrassa. MOT. Tapasin tuon serkun yli 30 vuoden jälkeen Sipoossa.
Siellä oli väkeä ympäri Suomea.
Eräskin porari oli Imatralta ja tielinjan teossa ajoi suusta Allista (30 tn) Kammonen niminen mies joka oli Jyväskylästä.kamuttaja kirjoitti:
HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ sinun valtava tietomääräsi.
En missään ole nähnyt noita tietoja.
Minun tietoni ovat siitä aivan erilaisia, lähinnä työntekijöiden kokemuksia ja palkkaukseen liittyviä yms. sekalaista.
En muista, enkä hoksaa kuka olet, mutta luulen muistavani olemustasi sieltä "puujalkatehtaalta" jonka luona olit venettä rakentamassa.
Nimeäsi en kuullut, mutta muistan millä nimellä miehet sinusta puhuivat.
Se nimike oli aika arvostava vaikka olit nuori mies.Minäkin olen varma, että olemme tavanneet ainakin 60-luvun alkupuolella Lieksan Puunjalostustehtaalla, jossa meillä näyttää olleen yhteisiä tuttujakin ja myös 60-luvun puolivälissä kantatien rakentamisen aikoihin, josta myös muistamme samoja henkilöitä. Mahdollisesti myös muulloin ovat tehtävämme sivunneet toisiaan.
Kuten olen kertonut, eräs kiinnostukseni alueista on vuosikymmenien ajan ollut Lieksan - Pielisjärven paikallishistoria, jonka ”perkaaminen” on ollut ja on edelleenkin hyvin antoisaa. Lieksan palstalla tartun hyvin hanakasti Lieksan historiaan liittyviin aiheisiin, varsinkin jos ne liittyvät jotenkin minun henkilökohtaisiin kokemuksiini.
Mainitsin joskus, että aikoinaan tutkin myös Suomen kouluoloja ja pääsin tutustumaan kuntalaisten koulunkäyntiin ja opettajien toimintaan. Silloin tällöin olen poiminut joitakin tietoja tekemästäni selvityksestä.- kkkkaauppalaaiiiinpoooii
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Minäkin olen varma, että olemme tavanneet ainakin 60-luvun alkupuolella Lieksan Puunjalostustehtaalla, jossa meillä näyttää olleen yhteisiä tuttujakin ja myös 60-luvun puolivälissä kantatien rakentamisen aikoihin, josta myös muistamme samoja henkilöitä. Mahdollisesti myös muulloin ovat tehtävämme sivunneet toisiaan.
Kuten olen kertonut, eräs kiinnostukseni alueista on vuosikymmenien ajan ollut Lieksan - Pielisjärven paikallishistoria, jonka ”perkaaminen” on ollut ja on edelleenkin hyvin antoisaa. Lieksan palstalla tartun hyvin hanakasti Lieksan historiaan liittyviin aiheisiin, varsinkin jos ne liittyvät jotenkin minun henkilökohtaisiin kokemuksiini.
Mainitsin joskus, että aikoinaan tutkin myös Suomen kouluoloja ja pääsin tutustumaan kuntalaisten koulunkäyntiin ja opettajien toimintaan. Silloin tällöin olen poiminut joitakin tietoja tekemästäni selvityksestä.siiiinnkkö ollllit se opppteja jokkka löoii minnuuuua heinässiepäällä tunnnikikklllka kuhnn opoltin turapaakkaza viiiilellaää minnnjä sinliiiille näyttttääänjaaa hullllllioöölle kaamjujuttakkkjalle
- Olet.joka.ilta.kännissä
kkkkaauppalaaiiiinpoooii kirjoitti:
siiiinnkkö ollllit se opppteja jokkka löoii minnuuuua heinässiepäällä tunnnikikklllka kuhnn opoltin turapaakkaza viiiilellaää minnnjä sinliiiille näyttttääänjaaa hullllllioöölle kaamjujuttakkkjalle
Mitä sinä oikein yrität sanoa. Kirjoita uudestaan kun olet selvempi.
kkkkaauppalaaiiiinpoooii kirjoitti:
siiiinnkkö ollllit se opppteja jokkka löoii minnuuuua heinässiepäällä tunnnikikklllka kuhnn opoltin turapaakkaza viiiilellaää minnnjä sinliiiille näyttttääänjaaa hullllllioöölle kaamjujuttakkkjalle
Kommentoin enää tämän kerran kirjoituksiisi.
Älä nyt pahastu, mutta sinun kannattaisi keskustela jonkun lääkärin kanssa vakavasti tilanteestasi.
Toivon sinulle kaikkea hyvää, ja että saat apua.
- osula
Osulan ikkuna
- Kätketty-uhka
Lieksaa uhkaa Osulan ikkuna.
Olen muistellut sitä ja olen aika varma, että se oli juuri tuo Siltabaarin ikkuna.
Siinnä oli koukut ikkunan yläpuolella ja kun ikkuna oli rapainen hän laittoi vesiletkun.
Oli kyllä mainio idea pitää ikkuna puhtaana.- rotestimökinpoika
Tuosta Siltakadusta tulee mieleen kaarisilta ja sillan kuva joka oli
-60 luvulla maitotölkissä. Tölkki oli suljettu sellaisella alumiinikiskolla
kiinni. Kuka muistaa. Lukikohan tölkin kyljessä Lieksan osuusmeijeri?- meijer
Ei Lieksassa ole meijeriä
- rotestimökinpoika
meijer kirjoitti:
Ei Lieksassa ole meijeriä
En tiedä onko enää, mutta oli -60 luvulla. Oli jopa Meijerin baari jota "ripariksi"
sanottiin. Oli yhteen aikaan Koulukadulla ja myös toriaukion laidalla.
Sitä en muista oliko meijeri Lieksan vai Pielisjärven Osuusmeijeri. meijer kirjoitti:
Ei Lieksassa ole meijeriä
Lieksassa ei ollut meijeriä, mutta Pielisjärvellä oli Pielisjärven Osuusmeijeri Rantalassa. Jo 50-luvulla valmistettiin ensimmäiset pahviset maitotölkit Suomessa, joissa oli tuo mainittu kisko sulkimena. 60-luvulla pakattiin maito muovipusseihin muutaman vuoden ajan, mutta pahvitölkki syrjäytti pussit. Myös pullotettua maitoa oli saatavilla pulleissa pulloissa pehmeine, repäistävine alumiinikorkkeineen. 50-luvulla ja sitä ennen maito haettiin kaupasta tai maatalosta peilarilla.
rotestimökinpoika kirjoitti:
En tiedä onko enää, mutta oli -60 luvulla. Oli jopa Meijerin baari jota "ripariksi"
sanottiin. Oli yhteen aikaan Koulukadulla ja myös toriaukion laidalla.
Sitä en muista oliko meijeri Lieksan vai Pielisjärven Osuusmeijeri.Meijerin baari aloitti Osuuskassan talossa, eli nykyisen Pielisentien ja Koulukadun kulmauksessa eli nykyisessä Lahtisen liikkeen tiloissa. Baariin mentiin pääkadun puolelta. Koulukadun puolella oli Kassankulmanbaari myös 60-luvulla. Molemmat olivat suosittuja ajantappopaikkoja.
- rotestimökinpoika
Pullomaitoa oli vielä -60 luvulla, muistan ruskean pullon ja repäisykorkin.
Muistaako kukaan tapausta Lieksassa kun maitopussin kulmasta kurkisti
hiiren pää kun maitoa kaadettiin. Asiaa tutkittiin ja tulos oli se että hiirtä ei
ainakaan ole laitettu jälkeenpäin maitopussiin. En muista miten juttu päättyi,
mutta maidonmyyntiin taisi vaikuttaa joksikin aikaa. rotestimökinpoika kirjoitti:
Pullomaitoa oli vielä -60 luvulla, muistan ruskean pullon ja repäisykorkin.
Muistaako kukaan tapausta Lieksassa kun maitopussin kulmasta kurkisti
hiiren pää kun maitoa kaadettiin. Asiaa tutkittiin ja tulos oli se että hiirtä ei
ainakaan ole laitettu jälkeenpäin maitopussiin. En muista miten juttu päättyi,
mutta maidonmyyntiin taisi vaikuttaa joksikin aikaa.Myös margariinilla oli 60-luvun alussa vastustajia. Monenlaista skandaalia oli vireillä. Yhden seurauksena oli seuraava riimityskin: ”Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan, mutta voi on aina voita, ilman sorkkia ja kavioita.”
Maitojupakka oli yksi noista tuon ajan ilmiöistä. Ne olivat suuria juttuja silloin.- rotestimökinpoika
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Myös margariinilla oli 60-luvun alussa vastustajia. Monenlaista skandaalia oli vireillä. Yhden seurauksena oli seuraava riimityskin: ”Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan, mutta voi on aina voita, ilman sorkkia ja kavioita.”
Maitojupakka oli yksi noista tuon ajan ilmiöistä. Ne olivat suuria juttuja silloin.Muistaakseni tuosta maitopussitapauksessa oli juttua Lieksan Lehdessä.
Saatan olla väärässäkin. Oliko Rantala muuten Lieksan kauppalaa vai Pielisjärveä?
En muista noita rajoja niin tarkkaan. Rantala oli Pielisjärveä, koska rajana oli Lieksanjoki kauppalan itäpuolella. Kaarisillalla oli kuntien vaakunat rajamerkkeinä.
- rotestimökinpoika
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Rantala oli Pielisjärveä, koska rajana oli Lieksanjoki kauppalan itäpuolella. Kaarisillalla oli kuntien vaakunat rajamerkkeinä.
Aukaisit muistirinkini, siinähän ne jousimies ja palokärki olivat.
Lieksanjoki oli kunnan ja kauppalan rajana, mutta joki kuului kuitenkin Pielisjärven puolelle. Eli täsmällisemmin kerrottuna kauppalan puoleinen joenranta oli rajana. Kauppala oli pinta-alaltaan pieni, vain noin 4,5 km² ja sen takia tiheään asuttu.
- ei.ole.enää
Mikä oli se korkea rakennus meijerin takapihalla
- se.torni
Se oli vanha vankila
se.torni kirjoitti:
Se oli vanha vankila
Meijerin takana oli mylly kuten Wanha lieksalainen kirjoitti.
Se korkea rakennus oli myllyn torni johon jyvät nousi elevaattoria pitkin ja siitä jakaantui eri seuloilla.
Myllärin sukunimi oli Vuori.
Hänellä oli yksi lapsi (poika Urpo).
Vuonna 1901 perustettu Pielisjärven osuusmeijeri on kokenut toimintansa aikana monenlaista muodonmuutosta. Uutta on rakennettu ja vanhaa purettu. Meijerillä on ollut myös myllytoimintaa jo hyvin varhain ja sitä varten on viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä ollut käytössä jopa oma sähkövoimalaitos. Meijerin uudempi vehnämylly on rakennettu vuonna 1946 ja korkeahko rakennus on saattanut olla juuri tuo mylly. Se on voinut olla myös sähkönjakeluun liittyvä rakennelma, koska meijeri sai myöhemmin sähkönsä Lieksan Sähkön voima-asemalta, joka sijaitsi kirkkopuiston ja rautatiesillan välisellä alueella, "sähkökentällä".
Vankilaa on tuskin meijerin alueella ollut sen toiminnan aikana.- ruskisoldat
Ja kauppalan itäraja oli Jokikatu-Rajakatu(nykyinen Pohjolankatu)tietämillä,pielisjärvi-Lieksa kyltti oli siinä nyt jo puretun muuntajan kohdalla.
Pielisen puolella raja lienee ollut (Kevätniemen) Harjulan ja Surpeenvaaran välillä, koska Harjulan lapset kävivät kauppalan keskuskoulua, eivätkä Surpeenvaaran koulua. Surpeenvaaran kouluun olisi ollut matkaa metsän poikki vain puolisen kilometriä, mutta keskuskoululle 3 kilometriä.
- rotestimökinpoika
Kyllä oli ja raja kulki nykyistä Nurmestietä pitkin Viekintiehaaraan. Kotolasta kuljettiin kauppalan koulussa ja tien pohjoispuolelta Surpeenvaaralla. Olen asunut rajan molemmilla puolilla.
rotestimökinpoika kirjoitti:
Kyllä oli ja raja kulki nykyistä Nurmestietä pitkin Viekintiehaaraan. Kotolasta kuljettiin kauppalan koulussa ja tien pohjoispuolelta Surpeenvaaralla. Olen asunut rajan molemmilla puolilla.
Hyvä täsmennys raja-asiaan. Oma veikkaukseni perustui Harjulan lasten koulunkäyntiin. Nyt muinaisen Lieksan kauppalan alue on kuta kuinkin selvillä.
- rotestimökinpoika
Lisään vielä, raja kulki Kevätniemen tanssilavan länsipuolelta soramontun ohi Mikkolanmäen notkoon palokaivon kohdalta nykyiselle Nurmestielle.
rotestimökinpoika kirjoitti:
Lisään vielä, raja kulki Kevätniemen tanssilavan länsipuolelta soramontun ohi Mikkolanmäen notkoon palokaivon kohdalta nykyiselle Nurmestielle.
Todella hyvin on raja muistissasi. Tanssilava tuli tutuksi 60-luvulla. Seuraavaksi kaksi viedeopätkää muistin virkistämiseksi. Lumoutukaa!
https://www.youtube.com/watch?v=ZBeRc0OIa3Q
https://www.youtube.com/watch?v=whzDm74NNOwrotestimökinpoika kirjoitti:
Lisään vielä, raja kulki Kevätniemen tanssilavan länsipuolelta soramontun ohi Mikkolanmäen notkoon palokaivon kohdalta nykyiselle Nurmestielle.
Minä en muista tuota rajaa niin tarkkaan.
Sinulla on hyvä paikkamuisti.- rotestimökinpoika
Jos on pentuna asunut noilla main, niin muistaa melkein metrilleen paikat. Kävin muuten viikko sitten vanhan mökin tontilla, kovin on mäet ja paikat kutistuneet.
- rotestimökinpoika
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Todella hyvin on raja muistissasi. Tanssilava tuli tutuksi 60-luvulla. Seuraavaksi kaksi viedeopätkää muistin virkistämiseksi. Lumoutukaa!
https://www.youtube.com/watch?v=ZBeRc0OIa3Q
https://www.youtube.com/watch?v=whzDm74NNOwTuttuja näkyi lavalla, on kuvattu sinä kesänä kun olin armeijan harmaissa.
Maalaa linkki ja valitse "siirry osoitteeseen..."
Siitä meijeristä vielä.
Meijerillä oli aikoinaan sikalakin muutaman vuoden aivan joen rannassa.
Se oli emakkosikala joka tuotti porsaita kaikkiaan noin 3000 kpl/vuosi.
Olin monet kerrat tuomassa maitoa hevosella sinne ja se oli kova homma.
tonkat oli osa 50 l ja osa 40 l.
Ne oli valmistettu aika paksusta raudasta ja tuon maidon painon lisksi oli tonkan omapaino noin 4 - 5 kg.
Nuorelle vielä keskenkasvuiselle ne oli painavia nosteltavia, koska ne piti nostaa kärristä laiturilla, mutta pakko oli jaksaa.
Sitten joku nainen otti joka tonkasta pienen näytteen ja maito kaadettiin altaaseen.
Vaaka näytti paljonko oli kiloja, ja nainen antoi lapun mukaan isännälle vietäväksi.
Kerran sattui aika paha asia kun vähän ennen meijeriä joku autoajoi ohi ja soitti torvea.
Hevonen pillastui ja kurvasi ojaa, siinnä kaatui kärrit, hevonen ja tonkat.
Paikalle tulleiden avulla saatiin kärrit oikein päin ja hevonen pääsi itse ylös.
Maitoa ei mennyt hukkaan koska tonkkien kannet oli hirmu tiukat.
Minulle tuli jalkaan aika iso nirhauma ja pahka, koska eräs tonkka kaatui säären päälle.
Eräs renkipoika-ajan kokemuksia.- olen.tohtori
Olet pelkkä maalais moukka ja halpa renki joka ansaitsee tulla halveksituksi.
- rotestimökinpoika
Kateutta, kateutta kun ette tiedä henkilöllisyyttä!
En tiedä minäkään, mutta en anna sen lannistaa mieltäni. - varsinainentuomari
olen.tohtori kirjoitti:
Olet pelkkä maalais moukka ja halpa renki joka ansaitsee tulla halveksituksi.
Olet valetohtori, joka ei hallitse edes äidinkielen perusasioita. Olet saanut jo yhteen virkkeeseen mahtumaan muutaman kielioppivirheen. Menehän vielä opettelemaan suomenkieltä ja tule sitten näyttämään taitojasi uudelleen. Me lukeneet ja sinua älykkäämmät seuraamme sivistymistäsi.
Tarinasi on todella lyhyt, mutta toivottavasti kielioppikirjan avulla pääset kirjoittamaan tulevaisuudessa pitempiäkin viestejä. "Maastahan se pienikin ponnistaa". - mlnulapnsenkuva
olen.tohtori kirjoitti:
Olet pelkkä maalais moukka ja halpa renki joka ansaitsee tulla halveksituksi.
Hän on vaarallista ja kerää kortistoja kaikki pääsee mukaan minä järjeästn sen rsutioihinn se asuu keskellä yötä liesassa
- tämätästäjalop
varsinainentuomari kirjoitti:
Olet valetohtori, joka ei hallitse edes äidinkielen perusasioita. Olet saanut jo yhteen virkkeeseen mahtumaan muutaman kielioppivirheen. Menehän vielä opettelemaan suomenkieltä ja tule sitten näyttämään taitojasi uudelleen. Me lukeneet ja sinua älykkäämmät seuraamme sivistymistäsi.
Tarinasi on todella lyhyt, mutta toivottavasti kielioppikirjan avulla pääset kirjoittamaan tulevaisuudessa pitempiäkin viestejä. "Maastahan se pienikin ponnistaa".Jos haluaa toisia opastaa, on hyvä itse osata asiansa. En puutu muulloin kuin tallaisissa tapauksissa, koska kirjoittamisessa viesti on tärkeämi kuin muoto.
Sana "suomenkieltä" osoittaa aika suurta perustietämyksen puutetta. - vanha-ylioppilas
tämätästäjalop kirjoitti:
Jos haluaa toisia opastaa, on hyvä itse osata asiansa. En puutu muulloin kuin tallaisissa tapauksissa, koska kirjoittamisessa viesti on tärkeämi kuin muoto.
Sana "suomenkieltä" osoittaa aika suurta perustietämyksen puutetta.Kielten nimitykset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:
suomi, suomen kieli, suomenkieli.
Ennen kouluissa opetettiin muotoa: suomenkieli, jonka adjektiivimuoto on suomenkielinen. Nyt yhdyssana on valitettavasti poistumassa käytöstä.
Käytän edelleen minulle koulussa opetettua ja oppimaani muotoa suomenkieli. Enää tunnu kovin vieraalta myöskään muoto ”suomen kieli”. Ehkä opin käyttämään sitäkin joskus - tai sitten en. - suomenkielinen
vanha-ylioppilas kirjoitti:
Kielten nimitykset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:
suomi, suomen kieli, suomenkieli.
Ennen kouluissa opetettiin muotoa: suomenkieli, jonka adjektiivimuoto on suomenkielinen. Nyt yhdyssana on valitettavasti poistumassa käytöstä.
Käytän edelleen minulle koulussa opetettua ja oppimaani muotoa suomenkieli. Enää tunnu kovin vieraalta myöskään muoto ”suomen kieli”. Ehkä opin käyttämään sitäkin joskus - tai sitten en.Minustakin tuntuu muoto suomen kieli vielä vieraalta. Ihan kuin erisnimi kirjoitettaisiin pienellä alkukirjaimella. Se lienee väänetty väkisin muodosta Suomen kieli, joka voisi olla paremminkin muodossa Suomen kielet. Onhan Suomessa muitakin kieliä kuin suomi.
- palataan-asiaan
Keskustelu on mennyt pahasti raiteiltaan. Aloituksessa muisteltiin ikkunanpesuautomaattia ja aiheesta pursusi mukavia tietoja paikkakunnan historiasta. Palataanpas aiheeseen eikä ryhdytä tekemään olettamuksia kunnon kansalaisista.
Palstan nimi on "Keskustele Lieksan kunnan asioista".
Arvoisa "minu lapasenkuva" voi tehdä ihan omia aloituksia eikä tulla sotkemaan asiallisia keskusteluketjuja!- nurkkama
Sinä olet samaan tapaan kun tuo hyypiö kamuttaka joudun ddinut suon silmmään psinan kepiöllä upoksiinnurkkk
- lemuttaka
nurkkama kirjoitti:
Sinä olet samaan tapaan kun tuo hyypiö kamuttaka joudun ddinut suon silmmään psinan kepiöllä upoksiinnurkkk
Sammuitko kesken kirjoituksen? Humalatilasi alkaa olla jo melko vahva!
- kolilainen
nurkkama kirjoitti:
Sinä olet samaan tapaan kun tuo hyypiö kamuttaka joudun ddinut suon silmmään psinan kepiöllä upoksiinnurkkk
Mitä kieltä tuo on viroako vai karjalaa
- kalle.i
nurkkama kirjoitti:
Sinä olet samaan tapaan kun tuo hyypiö kamuttaka joudun ddinut suon silmmään psinan kepiöllä upoksiinnurkkk
Joko juoppo on herännyt
- jo.on
kalle.i kirjoitti:
Joko juoppo on herännyt
jo on
nurkkama kirjoitti:
Sinä olet samaan tapaan kun tuo hyypiö kamuttaka joudun ddinut suon silmmään psinan kepiöllä upoksiinnurkkk
Onko sinulla muuten vain paha olo, vai minuako et siedä, ja jos et niin miksi?
- yksioooikoo
kamuttaja kirjoitti:
Onko sinulla muuten vain paha olo, vai minuako et siedä, ja jos et niin miksi?
sivuurt minä haluuuan nylkkeeet ja heitttgtä roskkkkiin
- ÄlämölöksiMenee
Tuossa jo näemme kun mikälie uusi somali lieksalainen kirjoittaa,,Nimimerkki nurkkama,,,lopusta ei saa enää tolkkua kun suomen ja somalinkieli sekoittuu!
- Raateri
Siinä Karjalan paarissa tuli muutama kohvin kolomonen naukkailtua. Siellä oli sopivan tiivis tunnelma, varsinkin lauantai-iltoina. Metsurit kun tekivät vielä siihen aikaan lauantaitkin töitä, niin sitten illalla saunan jälkeen sinne, tai Punasenristin paariin, tai sinne Kuhmonkavulle, tai Serpparille. Olihan niitä siihen aikaan mistä valita.
Kyllä ölinä kävi välillä. Kuus ukkoo samassa pöyvässä ja kaikki puhu eri asiaa, varsinkin loppuillasta.- rotestimökinpoika
Siitäkö tuli sanonta, älä saatana hosu sillä latvusella päähän!
- Raateri
Niin ja onko se pakko sahata koko ajan, kun on purua pöyvän alla jo läjä. Siellä oli mukavaa, kun levysoitin rallatteli joka kuppilan nurkassa. Kyllä Irwin sai laulaa tarpeekseen ja O. Virta ainaki.
- transit.ukkonen
Se pesulaite oli ainakin kolmena syksynä siinä ikkunassa
On saattanut olla, mutta minä huomasin sen vain yhtenä syksynä.
Voi olla, että oli viimeinen syksy, koska en nähnyt sitä vuoden päästä.- joo.tota
tota joo
- transit.ukkonen
kamuttaja kirjoitti:
On saattanut olla, mutta minä huomasin sen vain yhtenä syksynä.
Voi olla, että oli viimeinen syksy, koska en nähnyt sitä vuoden päästä.Se omistaja oli muutenkin aika Pelle Peloton.
transit.ukkonen kirjoitti:
Se omistaja oli muutenkin aika Pelle Peloton.
Vieläkö silloin oli omistajana Lewy?
- transit.ukkonen
kamuttaja kirjoitti:
Vieläkö silloin oli omistajana Lewy?
Ei ollut Lewy, mutta en muista nimeä. Oliko tuokin omistajan nimi jossain arkistossasi koska en millään usko mahdolliseksi että muistat kaiken noin tarkkaan.
transit.ukkonen kirjoitti:
Ei ollut Lewy, mutta en muista nimeä. Oliko tuokin omistajan nimi jossain arkistossasi koska en millään usko mahdolliseksi että muistat kaiken noin tarkkaan.
Kyllä muista, ja muistan ulkonäön ja koonkin.
Senkin muistan miten hän liittyy Vieno Kekkoseen, mutta sitä en kerro
- Remueemelis
On näköjjään aehheesta poekettu jo aekalaellaa.
- se-onkin-hyvä
Se näissä parhaimmissa keskusteluissa on minunkin mielestäni hyvää, että sekaan putkahtelee muitakin mielenkiintoisia asioita kuin vain aloitukseen liittyviä juttuja. Ne antavat viestiketjulle lisämaustetta.
- lisää.tällaista
se-onkin-hyvä kirjoitti:
Se näissä parhaimmissa keskusteluissa on minunkin mielestäni hyvää, että sekaan putkahtelee muitakin mielenkiintoisia asioita kuin vain aloitukseen liittyviä juttuja. Ne antavat viestiketjulle lisämaustetta.
Niin eihän tämä ole mikään oikeudenkäynnin pöytäkirja jossa ei saa poiketa aiheesta. Nykyinen tyyli on hyvä.
- En.tiedä
En tiedä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636263
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap254006Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2632416Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261960MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261413- 951316
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041087Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541060Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.77996Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..39971