Kynnysmattona oleminen ja mielenterveysongelmat

Poikaystävä
- testailee
- ei jaksa sinua heikkona
- osaa löytää mahdollisimman kauheat jutut ja iskeä juuri niihin
- on ankara
- suuttuu jos olet ahdistunut tai saamassa kohtauksen
- kommunikoi tekemällä asioista väittelyitä, koska tietää voittavansa sinut niissä
- antaa ymmärtää, ettei häntä sovi vaivata

Hän ei todellakaan ole hyvä ihminen eikä halua sinulle hyvää.

Kenelle voisit puhua? Onko sinulla hoitokontakti mielenterveys- tai syömishäiriöpuolelle? Sinun tekisi hyvää voida nyt kertoa jollekin ulkopuoliselle tavoista, joilla poikaystäväsi "testaa" sinua, koska se ehkä saisi sinut itsesikin kuulemaan miten hullua on alistua moiselle käytökselle.

Miten naiset löytää aina ne hulluimmat ja idiooteimmat miehet? Onko teillä joku tutka että se alkaa huutamaan kun tuollainen mies tulee vastaan?

Hmmm. tuli mieleeni että ymmärtääkö poikaystäväsi lainkaan mitä helvettiä olet käymässä läpi? Onko poikaystävälläsi kokemusta mielenterveydellisistä häiriöistä? Olen kyllä vahvasti mieltä että ei.. mitä hän muka "testailee"? Työntäkööt testauksensa ihan omaan perseeseensä!

Itse olin exäni omaishoitajana 4 pitkää ja raakaa vuotta, hän kuvitteli muuttuvansa milloin kärpäseksi, milloin ampiaiseksi ja näki ja kuuli asioita joita muut ei tod havainnut. Vuoroin kotihoidossa, avolla tai suljetulla.

Pointti on siinä että silti minä rakastin häntä ja jaksoin hoitaa, tajusin sairauden syvyyden ja siksi, vaikka no joskus kokeilin kammeta mutta kun ei, niin lopetin tuon "testailun". Ei sairas ihminen mitään testailuja kestä vaan tarvii oikeasti sitä tukea ja apua eikä mitään vittuilua!

Sinä olet juuri nyt ja tässä hetkessä sairas ja tarvitset apua jokapäiväisessä elämässäsi. Osaat näinkin hienosti mitä edellä, kertoa ongelmastasi joten olen varma että oikeassa hoidossa ja mahdollisesti sopivalla lääkityksellä saat elämäsi langasta kiinni. En tajua poikaystäväsi suhtautumista asiaan, miksei hän hyväksy että olet juuri nyt sairas tilapäisesti ja tarvitset kaiken mahdollisen avun että pääset omiin ohjaimiisi kiinni?

Jotenkin tuntuu ettei poikaystäväsi hyväksy sinun sairauttasi tai tämän hetkistä heikkouttasi vaan aiheuttaa ylimääräistä stressiä syyllistämällä merkillisistä asioista. MIKSI? Häpeääkö hän sinua. Onko hän itse tunnevammainen? Välittääkö hän sinusta lainkaan?

Pääasia, arvoisa ap, on että pidät huolen siitä että saat oman tilasi, oman leposi ja tarpeellisen hoitosi. Paranet kyllä kun saat asiat tasapainoon.

Ja jos toi sun poikakaveri on edelleen yhtä perseestä niin näytä tää ketju sille, mä näytän täältä keskaria tommoselle jätkälle!

Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet. Tiedä kykysi ja rajasi. Kehitä itseäsi - henkisesti, että fyysisesti. Älä ole kateellinen muille. Jos menneisyys kalvaa, tee rauha sen kanssa. Hyväksy, että menneisyys oli mitä oli, et voi muuttaa sitä. Voit vaikuttaa vain tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Kuitenkin vain joihinkin asioihin voi vaikuttaa, joihinkin ei. Pitää hyväksyä. Ilman hyväksymistä ei saa rauhaa.

Konfliktien välttäminen on hyvä asia. Joustaminen on hyvä asia. Väkisinkin joskus joutuu konflikteihin, rauhallisuus on kultaa. Joskus pitää osata sanoa kuitenkin EI. Tiedosta kuka olet, mitkä ovat rajasi. Aina ei voi olla kaikille mieliksi, mutta koskaan ei ole pakko olla epäkohtelias.

Masentuneella taitaa yleensä olla ylinegatiivinen kuva itsestänsä, eikä muista tai tunnista omia positiivisia puoliaan. Toisaalta siellä kytee myös totuuden kipinääkin.

Jos ei halua olla jotain, niin sitten ei auta, kuin kääriä hihat, ja muokata itseänsä.

Koska taustalla on syömishäiriötä, niin kai muistat syödä riittävästi ja monipuolisesti nykyään (myös eläinperäistä rasvaa ja eläinperäistä proteiinia)? Ravinto on tärkeä osa niin kehon-, että mielenterveyttä. Ja muista liikunta.

Mieheni sairastaa paniikkihäiriötä ja masennusta, sitä on ollut koko suhteemme aikana muttei minulla tulisi mieleenkään "testata" tai alistaa häntä. Päinvastoin.
Tietysti olen välillä turhautunut kun monessa asiassa pitää auttaa ja vähän ohjeistaa mutten ikinä suutu kun kohtaukset tulee päälle ja hän voi huonosti.

Poikaystäväsi ei tunnu yhtään ymmärtävän mistä sairaudesta on kyse, sitä kun ei voiteta ainakaan alistamalla ja kiusaamalla.
TK-lääkäri hommaa sinulle kyllä lähetteen mielenterveyspalveluihin ja suosittelen sitä lämpimästi. En ymmärrä miksi olet lopettanut lääkityksesi? Tahallasiko aiot vetää takapakkia vai oliko poikaystävän käskystä?
Ellet itse rupea hoitamaan joitain omia asioita niin miten ajattelit pärjätä jos poikaystävä lähtee lätkimään?

Lapsellisuuteen ja itsekkyyteen voit vain itse vaikuttaa, henkinen kasvu ei tapahdu yhdessä yössä ja tulet kohtaamaan vielä monta solmua. Yksi kerrallaan ne aukeaa, ei siihen ole oikotietä. Toivoisin niin että sinulla olisi joku muu henkilö tukenasi, joku oikeasti aikuinen ja rauhallinen yksilö joka ei testaile vaan kannustaa sinua jaksamaan ja yrittämään.

Jos lääkitys on lääkärin määräämä niin sitä ei lopeteta ilman lääkärin lupaa.