Aina vaan itsekkäämpi mies

Ollaan oltu 17v naimisissa ja lapsia on kaksi. Mies on ihan viime vuosina tullut kokoajan itsekkäämmäksi. Musta tuntuu että se imee musta kaiken, enkä itse saa häneltä yhtään mitään.
Eniten vaivaa se, että hän ei kysele mitä minulle kuuluu, miten voin jne.. Olen kärsinyt tänä vuonna pienistä, mutta itselleni henkisesti aika suurista, terveyden ongelmista. Hän on joskus (lähinnä ollessaan nousuhumalassa) harmitellut näitä asioitani. Muttei kertaakaan ole lohduttanut, ottanut syliin tai halannut, että "kyllä se siitä ja yhdessä mennään". Tällä hetkellä on matkoilla ja juuri äsken soitteli kuulumisiaan. Itse en tahallani kertonut mitään mitä tänne kuuluu, muttei hän niitä kysellytkään. Ei yhtään mitään! Vaikka sanoin hänelle monesti ennen reissua, että miten mua vähän pelottaakin jäädä tänne maille yksin isoon taloon ja pimeyteen. Lapset asuvat siis omillaan.
Kun tätä on jatkunut jo vuosia, niin en tiedä, onko mies niin tyhmä, ettei vaan tajua? Onko se narsistinen, ettei se vaan voi? Koska jos sitten itse kerron kuulumisiani ja ajatuksiani, niin se on melkeen yksinpuhelua. Ainakin jos mieheni on selvinpäin. Sitä ei vaan kiinnosta.
Miten te muut olette tämmöstä asiaa selvitelleet? Mieheni puolustautuu todella kovasti aina sanomalla, että "minun vika taas, huono mies, huono isä.." eli keskustelua on hirveän vaikea edes aloittaa hänen kanssaan. Ja jos miten yritän, niin riitelyksi menee ja sitten ollaan tuppisuuna viikon, nyt en edes muista miten pitkään viimeksi. Koska musta tuntuu hyvältä vain luovuttaa, en jaksa enää keskustella.
Kaipa tää päättyy huonosti tämäkin liitto.