Ansiot pelastusopissa katolisessa teologiassa?

PasiToivonene. Sinulla ei ole oikeutta aukoa päätäs.

Missä kohtaa Uutta testamenttia opetetaan uskovilla olevan ansioita?

Matt.5:12
Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

Kerrotaanko tässä niistä marttyyrikristityistä, joita katolinen kirkko vainosi, kidutti ja tappoi silloin, kun sillä vielä oli siihen valta? Näiden kristittyjen ansiot olivat siinä, etteivät suostuneet kumartamaan antikristillistä kirkkolaitosta "Jumalan edustajana". Ilman uskoa ja Jumalan voimaa he eivät olisi siihen kyenneet. Senpä vuoksi katolinen kirkko ensi töikseen poisti 2. Käskyn (2. Moos. 20:4-6 ) voidakseen paremmin eksyttää ihmisiä.

Fil. 3:
13 Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin,
14 minä riennän kohti päämäärää, VOITTOPALKINTOA, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.

Hieman aikaisemmin Paavali selitti tarkemmin tätä "voittopalkintoa"...

Fil.3
7 Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi.
8 Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi >tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla<, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana - ETTÄ VOITTAISIN OMAKSENI KRISTUKSEN
9 ja minun havaittaisiin OLEVAN HÄNESSÄ JA OMISTAVAN, EI OMAA VANHURSKAUTTA, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee KRISTUKSEN USKON KAUTTA, sen vanhurskauden, joka TULEE JUMALASTA USKON PERUSTEELLA

1 Kor 3:
1 Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niinkuin hengellisille, vaan niinkuin LIHALLISILLE, niinkuin pienille lapsille Kristuksessa.
2 Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä;
3 olettehan vielä LIHALLISIA. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?
4 Kun toinen sanoo: "Minä olen PAAVIN PUOLTA", ja toinen: "Minä olen LUTHERIN", ettekö silloin ole niinkuin ihmiset ainakin?
5 Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut.
6 Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.
7 NIIN EI SIIS ISTUTTAJA OLE MITÄÄN, EIKÄ KASTELIJAKAAN, VAAN JUMALA, JOKA KASVUN ANTAA
8 Mutta istuttaja ja kastelija ovat YHTÄ; kuitenkin on kumpikin saava OMAN PALKKANSA OMAN TYÖNSÄ MUKAAN.
9 Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus.
10 Sen JUMALAN ARMON mukaan, joka on MINULLE ANNETTU, minä olen TAITAVAN RAKENTAJAN TAVOIN PANNUT PERUSTUKSEN, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa.
11 SILLÄ MUUTA PERUSTUSTA EI KUKAAN VOI PANNA, KUIN MIKÄ PANTU ON, JA SE ON >JEESUS KRISTUS<.
12 Mutta JOS joku rakentaa TÄLLE PERUSTUKSELLE (huom >> EI siis esim. "Pietari- tai Paavi-perustukselle"...), rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,
13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.
14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;
15 mutta JOS JONKUN TEKEMÄ PALAA, joutuu hän vahinkoon; mutta HÄN ITSE ON PELASTUVA, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi. (huom. >>> "rakennus" ei siis pelasta, vaan ainoastaan PERUSTUS)
16 Ettekö tiedä, että TE OLETTE JUMALAN TEMPPELI ja että Jumalan Henki asuu teissä?
17 Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.
18 Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.
19 Sillä TÄMÄN MAAILMAN VIISAUS (huom. >> usein keisareilta perittyä...) on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän VIEKKAUTEENSA";
20 ja vielä: "Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne TURHIKSI".
21 ÄLKÖÖN SIIS KUKAAN KERSKATKO IHMISISTÄ...

>> kaikki hyvät teot ovat Jumalan armon vaikutusta elämässämme. >>

Tähän minäkin voin yhtyä, mutta kun sitten aletaan selittämään tarkemmin, mitä tuo katolinen "armon sakramenttioppi" todellisuudessa tarkoittaa, niin sillä vesitetään koko Raamatun opetus armosta.

JeesusOnArmoistuin kirjoitti:

>> kaikki hyvät teot ovat Jumalan armon vaikutusta elämässämme. >>

Tähän minäkin voin yhtyä, mutta kun sitten aletaan selittämään tarkemmin, mitä tuo katolinen "armon sakramenttioppi" todellisuudessa tarkoittaa, niin sillä vesitetään koko Raamatun opetus armosta.

Lue lisää

Voisitko sitten selittää tarkemmin, mitä katolinen kirkko opettaa armosta ja kuinka se vesittää Raamatun opetuksen.

Ja pidä mielessä, mitä katolinen kirkko todella opettaa, eikä mitään ultraprotestanttisesta vainoharhaisista salaliittoteoriaa, millä ei ole mitään tekemistä katolisen kirkon opetuksen kanssa..

Pappi_on_aina_välittäjä_ kirjoitti:

Voisitko sitten selittää tarkemmin, mitä katolinen kirkko opettaa armosta ja kuinka se vesittää Raamatun opetuksen.

Ja pidä mielessä, mitä katolinen kirkko todella opettaa, eikä mitään ultraprotestanttisesta vainoharhaisista salaliittoteoriaa, millä ei ole mitään tekemistä katolisen kirkon opetuksen kanssa..

Lue lisää

http://katolinen.fi/?page_id=7279

774. Kreikankielen sana ”MYSTERION” (SALAISUUS) on käännetty latinaksi kahdella tavalla: ”mysterium” ja ”sacramentum” . Myöhemmässä tulkinnassa termi ”sacramentum” painottaa enemmän termillä ”mysterium” ilmaistun kätketyn pelastustodellisuuden näkyvyyttä, näkyvää merkkiä. Tässä mielessä pelastuksen salaisuus (mysterium) on Kristus itse: ”Ei ole muuta Jumalan salaisuutta kuin Kristus.”200 Hänen pyhän ja pyhittävän ihmisluontonsa PELASTUSTYÖ on PELASTUKSEN SAKRAMENTTI, joka ILMAISEE ITSENSÄ ja TOIMII KIRKON SAKRAMENTEISSA (joita idän kirkot kutsuvat myös ”pyhiksi mysteereiksi”). SEITSEMÄN SAKRAMENTTIA ovat NE MERKIT JA VÄLINEET, joilla PYHÄ HENKI LEVITTÄÄ KRISTUKSEN, PÄÄN, ARMOA KIRKOSSA, joka on hänen ruumiinsa. KIRKKO SISÄLTÄÄ NÄKYMÄTTÖMÄN ARMON, jonka MERKKI SE ITSE ON, ja JAKAA SITÄ IHMISILLE. Tässä analogisessa mielessä kirkkoa kutsutaan ”sakramentiksi”. 1075, 515, 2014, 1116

Edellä oli oikein mestarinäyte narsistisesta KAKSOISVIESTINNÄSTÄ, joka on tyypillistä sekä Äitikirkolle kuten myös sen "tyttärille".

Eli

1) SEITSEMÄN SAKRAMENTTIA ovat NE MERKIT JA VÄLINEET, joilla PYHÄ HENKI LEVITTÄÄ KRISTUKSEN, PÄÄN, ARMOA KIRKOSSA, joka on hänen ruumiinsa.

Edellisen lauseen mukaan siis >> Pyhä Henki levittää armoa (ja on...kuinkas muuten...tietenkin >sidottu kirkkoon ja sen sakramentteihin...)

2) KIRKKO SISÄLTÄÄ NÄKYMÄTTÖMÄN ARMON, jonka MERKKI SE ITSE ON, ja JAKAA SITÄ IHMISILLE.

Mutta loppujen lopuksi...yllätys, yllätys...päädytään siihen, että >>KIRKKOHAN se onkin se, joka jakaa sitä "armoa"...

Eli kirkko pelastaa, Paavi on isä Matt.23:9 ja Maria välittäjä/"kanssalunastaja"... ja Jeesus...no onhan hänellä jokin "sivurooli" kaikessa tässä antikristillisessä näytelmässä, jossa PÄÄROOLIA kuitenkin loppujen lopuksi näyttelee AINA KIRKKO...

>> Jumala antaa uskovillensa armopalkan tuomiopäivänä heidän hyvistä teoistaan ja elämäntyöstään, leivisköiden hoitamisesta, mutta se kaikki hyvä, mitä teemme on Jumalan armon vaikutusta ja Jumala on ennalta valmistanut tekommekin, että niissä vaeltaisimme. >>

Näin on kuten kirjoitit. Ja on muistettava, että ne "leiviskätkin", jotka meillä itsekullakin on, >ovat Jumalan antamat<. KAIKKI...aivan kaikki...tulee Jumalalta...

1. Kor.4
6 Tämän olen, veljet, sovittanut itseeni ja Apollokseen, teidän tähtenne, että meistä oppisitte tämän: "Ei yli sen, mikä kirjoitettu on", ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan.
7 Sillä kuka antaa sinulle etusijan? JA MITÄ SINULLA ON, JOTA ET OLE LAHJAKSI SAANUT? Mutta jos olet sen saanut, NIIN MIKSI KERSKAAT, IKÄÄNKUIN SE EI OLISI SAATUA?

1. Kor.15:10
Mutta JUMALAN ARMOSTA MINÄ OLEN SE, MIKÄ OLEN, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, EN KUITENKAAN MINÄ, VAAN JUMALAN ARMO, JOKA ON MINUN KANSSANI.

Gal.1
1 Paavali, apostoli, VIRKANSA SAANUT, EI IHMISILTÄ EIKÄ IHMISEN KAUTTA, vaan >Jeesuksen Kristuksen kautta ja Isän Jumalan<, joka on hänet kuolleista herättänyt,

10 IHMISTENKÖ SUOSIOTA minä nyt etsin vai Jumalan? Tai IHMISILLEKÖ pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.
11 Sillä minä TEEN TEILLE TIETTÄVÄKSI, veljet, että MINUN JULISTAMANI EVANKELIUMI EI OLE IHMISTEN MUKAISTA;
12 enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.
13 Olettehan kuulleet minun entisestä vaelluksestani juutalaisuudessa, että minä ylenmäärin vainosin Jumalan seurakuntaa ja sitä hävitin
14 ja että edistyin juutalaisuudessa pitemmälle kuin monet samanikäiset heimossani ja ylen innokkaasti kiivailin isieni perinnäissääntöjen puolesta.
15 Mutta kun hän, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja kutsunut armonsa kautta, näki hyväksi
16 ilmaista minussa POIKANSA, ETTÄ MINÄ JULISTAISIN EVANKELIUMIA HÄNESTÄ pakanain seassa, niin minä heti ALUNPITÄENKÄÄN EN KYSYNYT NEUVOA LIHALTA JA VERELTÄ,
17 enkä lähtenyt ylös Jerusalemiin niiden luo, jotka ennen minua olivat apostoleja, vaan menin pois Arabiaan ja palasin taas takaisin Damaskoon.
18 Sitten, kolmen vuoden kuluttua, minä menin ylös Jerusalemiin tutustuakseni Keefaaseen ja jäin hänen tykönsä viideksitoista päiväksi.
19 Mutta muita apostoleja minä en nähnyt; näin ainoastaan Jaakobin, Herran veljen.
20 Ja mitä kirjoitan teille, katso, Jumalan kasvojen edessä minä sanon, etten valhettele.
21 Sitten menin Syyrian ja Kilikian paikkakuntiin.
22 Mutta olin kasvoiltani tuntematon Juudean seurakunnille, jotka ovat Kristuksessa.
23 Heidän kuuloonsa oli vain tullut: "Meidän entinen vainoojamme julistaa nyt sitä uskoa, jota hän ennen hävitti";
24 ja >HE YLISTIVÄT JUMALAA< minun tähteni.

" Tässä taitaakin olla, mitä "ansioihin" tulee, lähinnä jokin terminologinen eroavuus, sillä itse vierastan termiä "ansio" pelastusopissa, käytän mieluummin sanaa "palkka"

Katolisen ja luterilaisen teologian suuri ero on mielestäni siinä, että katolisessa teologiassa Jumalan sakramenttien välityksellä antama armo pyhittää ja muuttaa ihmistä, luterilaisessa teologiassa ihminen on pysyvästi syntinen ja vanhurskas ja Jumalan armo sitten vain julistaa uskovan syntisen ihmisen vanhurskaaksi.

Katolinen oppi täytyy yhtenä ottaa suurena kokonaisuutena. Katekismuksessa selitetään ansiota ja armoa mm. näin:

"KKK 2007. Jumalan edessä ihmisellä ei ole omasta puolestaan ansiota sanan varsinaisessa mielessä. Hänen ja meidän välillämme vallitsee mittaamaton eriarvoisuus, sillä me olemme saaneet kaiken häneltä, Luojaltamme.
2008. Ihmisellä on kristillisessä elämässä vain sen tähden ansiota Jumalan
edessä, että Jumala on vapaasti avannut ihmiselle mahdollisuuden toimia
yhdessä hänen armonsa kanssa. Tämän yhteisen toiminnan lähtökohta on
aina Jumalan isällinen toiminta, joka antaa alkusysäyksen ihmisen vapaalle
toiminnalle, niin että hyvistä töistä johtuvat ansiot tulee lukea ensi sijassa Jumalan
armolle ja vasta sitten uskovalle itselleen. Ihmisen ansio on pohjimmaltaan
Jumalan teko, sillä hyvät teot lähtevät Kristuksessa Pyhän Hengen
edeltävistä ja auttavista armoista. "

JeesusOnArmoistuin kirjoitti:

>> Jumala antaa uskovillensa armopalkan tuomiopäivänä heidän hyvistä teoistaan ja elämäntyöstään, leivisköiden hoitamisesta, mutta se kaikki hyvä, mitä teemme on Jumalan armon vaikutusta ja Jumala on ennalta valmistanut tekommekin, että niissä vaeltaisimme. >>

Näin on kuten kirjoitit. Ja on muistettava, että ne "leiviskätkin", jotka meillä itsekullakin on, >ovat Jumalan antamat<. KAIKKI...aivan kaikki...tulee Jumalalta...

1. Kor.4
6 Tämän olen, veljet, sovittanut itseeni ja Apollokseen, teidän tähtenne, että meistä oppisitte tämän: "Ei yli sen, mikä kirjoitettu on", ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan.
7 Sillä kuka antaa sinulle etusijan? JA MITÄ SINULLA ON, JOTA ET OLE LAHJAKSI SAANUT? Mutta jos olet sen saanut, NIIN MIKSI KERSKAAT, IKÄÄNKUIN SE EI OLISI SAATUA?

1. Kor.15:10
Mutta JUMALAN ARMOSTA MINÄ OLEN SE, MIKÄ OLEN, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, EN KUITENKAAN MINÄ, VAAN JUMALAN ARMO, JOKA ON MINUN KANSSANI.

Gal.1
1 Paavali, apostoli, VIRKANSA SAANUT, EI IHMISILTÄ EIKÄ IHMISEN KAUTTA, vaan >Jeesuksen Kristuksen kautta ja Isän Jumalan<, joka on hänet kuolleista herättänyt,

10 IHMISTENKÖ SUOSIOTA minä nyt etsin vai Jumalan? Tai IHMISILLEKÖ pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.
11 Sillä minä TEEN TEILLE TIETTÄVÄKSI, veljet, että MINUN JULISTAMANI EVANKELIUMI EI OLE IHMISTEN MUKAISTA;
12 enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.
13 Olettehan kuulleet minun entisestä vaelluksestani juutalaisuudessa, että minä ylenmäärin vainosin Jumalan seurakuntaa ja sitä hävitin
14 ja että edistyin juutalaisuudessa pitemmälle kuin monet samanikäiset heimossani ja ylen innokkaasti kiivailin isieni perinnäissääntöjen puolesta.
15 Mutta kun hän, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja kutsunut armonsa kautta, näki hyväksi
16 ilmaista minussa POIKANSA, ETTÄ MINÄ JULISTAISIN EVANKELIUMIA HÄNESTÄ pakanain seassa, niin minä heti ALUNPITÄENKÄÄN EN KYSYNYT NEUVOA LIHALTA JA VERELTÄ,
17 enkä lähtenyt ylös Jerusalemiin niiden luo, jotka ennen minua olivat apostoleja, vaan menin pois Arabiaan ja palasin taas takaisin Damaskoon.
18 Sitten, kolmen vuoden kuluttua, minä menin ylös Jerusalemiin tutustuakseni Keefaaseen ja jäin hänen tykönsä viideksitoista päiväksi.
19 Mutta muita apostoleja minä en nähnyt; näin ainoastaan Jaakobin, Herran veljen.
20 Ja mitä kirjoitan teille, katso, Jumalan kasvojen edessä minä sanon, etten valhettele.
21 Sitten menin Syyrian ja Kilikian paikkakuntiin.
22 Mutta olin kasvoiltani tuntematon Juudean seurakunnille, jotka ovat Kristuksessa.
23 Heidän kuuloonsa oli vain tullut: "Meidän entinen vainoojamme julistaa nyt sitä uskoa, jota hän ennen hävitti";
24 ja >HE YLISTIVÄT JUMALAA< minun tähteni.

Lue lisää

"Näin on kuten kirjoitit. Ja on muistettava, että ne "leiviskätkin", jotka meillä itsekullakin on, >ovat Jumalan antamat<. KAIKKI...aivan kaikki...tulee Jumalalta..."

Kyllä. Kaikki tulee Jumalalta, jolta on meidän olemisemme ja tekemisemme Kristuksessa, kaikki on Jumalan ennaltaehättävän ja vaikuttavan armon vaikutusta. Olemme lahjaksi saaneet kaiken, kykymme eli leiviskämmekin.

löysinrauhan kirjoitti:

" Tässä taitaakin olla, mitä "ansioihin" tulee, lähinnä jokin terminologinen eroavuus, sillä itse vierastan termiä "ansio" pelastusopissa, käytän mieluummin sanaa "palkka"

Katolisen ja luterilaisen teologian suuri ero on mielestäni siinä, että katolisessa teologiassa Jumalan sakramenttien välityksellä antama armo pyhittää ja muuttaa ihmistä, luterilaisessa teologiassa ihminen on pysyvästi syntinen ja vanhurskas ja Jumalan armo sitten vain julistaa uskovan syntisen ihmisen vanhurskaaksi.

Katolinen oppi täytyy yhtenä ottaa suurena kokonaisuutena. Katekismuksessa selitetään ansiota ja armoa mm. näin:

"KKK 2007. Jumalan edessä ihmisellä ei ole omasta puolestaan ansiota sanan varsinaisessa mielessä. Hänen ja meidän välillämme vallitsee mittaamaton eriarvoisuus, sillä me olemme saaneet kaiken häneltä, Luojaltamme.
2008. Ihmisellä on kristillisessä elämässä vain sen tähden ansiota Jumalan
edessä, että Jumala on vapaasti avannut ihmiselle mahdollisuuden toimia
yhdessä hänen armonsa kanssa. Tämän yhteisen toiminnan lähtökohta on
aina Jumalan isällinen toiminta, joka antaa alkusysäyksen ihmisen vapaalle
toiminnalle, niin että hyvistä töistä johtuvat ansiot tulee lukea ensi sijassa Jumalan
armolle ja vasta sitten uskovalle itselleen. Ihmisen ansio on pohjimmaltaan
Jumalan teko, sillä hyvät teot lähtevät Kristuksessa Pyhän Hengen
edeltävistä ja auttavista armoista. "

Lue lisää

Tämä saattaa soveltua jonkin verran dialogiin katolisenkin teologian kanssa, mutta siis Lutherin teologiaa kun on tutkittu ja verrattu ortodoksisen tunnustuskunnan teologiaan, niin on löydetty yhtäläisyyttä: Lutherin pelastusopissa päämäärä on, että ihminen kokonaan jumalallistetaan, pääsee osalliseksi jumalallisesta luonnosta. Tuohon liittyy Lutherin sittemmin unholaan jäänyt ajatus, että eräässä mielessä uskovasta tulee uskossa "jumala".

löysinrauhan kirjoitti:

" Tässä taitaakin olla, mitä "ansioihin" tulee, lähinnä jokin terminologinen eroavuus, sillä itse vierastan termiä "ansio" pelastusopissa, käytän mieluummin sanaa "palkka"

Katolisen ja luterilaisen teologian suuri ero on mielestäni siinä, että katolisessa teologiassa Jumalan sakramenttien välityksellä antama armo pyhittää ja muuttaa ihmistä, luterilaisessa teologiassa ihminen on pysyvästi syntinen ja vanhurskas ja Jumalan armo sitten vain julistaa uskovan syntisen ihmisen vanhurskaaksi.

Katolinen oppi täytyy yhtenä ottaa suurena kokonaisuutena. Katekismuksessa selitetään ansiota ja armoa mm. näin:

"KKK 2007. Jumalan edessä ihmisellä ei ole omasta puolestaan ansiota sanan varsinaisessa mielessä. Hänen ja meidän välillämme vallitsee mittaamaton eriarvoisuus, sillä me olemme saaneet kaiken häneltä, Luojaltamme.
2008. Ihmisellä on kristillisessä elämässä vain sen tähden ansiota Jumalan
edessä, että Jumala on vapaasti avannut ihmiselle mahdollisuuden toimia
yhdessä hänen armonsa kanssa. Tämän yhteisen toiminnan lähtökohta on
aina Jumalan isällinen toiminta, joka antaa alkusysäyksen ihmisen vapaalle
toiminnalle, niin että hyvistä töistä johtuvat ansiot tulee lukea ensi sijassa Jumalan
armolle ja vasta sitten uskovalle itselleen. Ihmisen ansio on pohjimmaltaan
Jumalan teko, sillä hyvät teot lähtevät Kristuksessa Pyhän Hengen
edeltävistä ja auttavista armoista. "

Lue lisää

"Katolisen ja luterilaisen teologian suuri ero on mielestäni siinä, että katolisessa teologiassa Jumalan sakramenttien välityksellä antama armo pyhittää ja muuttaa ihmistä, luterilaisessa teologiassa ihminen on pysyvästi syntinen ja vanhurskas ja Jumalan armo sitten vain julistaa uskovan syntisen ihmisen vanhurskaaksi."

Nähdäkseni näiden kahden tunnustuskunnan eroavuus on tuollainen kuten kuvailit. Minä en tutkiskelujeni tässä vaiheessa voi nimetä kumpaakaan tunnustuskuntaa "harhaoppiseksi" enkä "ainoaksi oikeaoppiseksi" kirkoksi. Minusta näyttää, että Raamatusta löytyy tukea sekä katolisen kirkon että luterilaisuuden korostuksille johtuen Raamatun sisällön tietystä monimuotoisuudesta, on eri suuntiin vieviä painotuksia ja korostuksia eri Raamatun kirjoissa ja niitä voidaan tulkita eri tavoin.

Ja vielä jos otetaan mukaan apostolinen Traditio niin teologinen kenttä laajenee.

Eli minä siis haluan olla nöyrällä asenteella liikkeellä ja kuuntelevalla korvalla tutkiskella, vertailla, etsiä ja rukoilla Pyhän Hengen antamaa viisautta ja ymmärrystä. En halua käydä kuin jokin oppituomari demonisoimaan ja haukkumaan mitään kristikunnan haaraa ja tunnustuskuntaa.

totuusfriikki7678 kirjoitti:

Tämä saattaa soveltua jonkin verran dialogiin katolisenkin teologian kanssa, mutta siis Lutherin teologiaa kun on tutkittu ja verrattu ortodoksisen tunnustuskunnan teologiaan, niin on löydetty yhtäläisyyttä: Lutherin pelastusopissa päämäärä on, että ihminen kokonaan jumalallistetaan, pääsee osalliseksi jumalallisesta luonnosta. Tuohon liittyy Lutherin sittemmin unholaan jäänyt ajatus, että eräässä mielessä uskovasta tulee uskossa "jumala".

Lue lisää

"Lutherin pelastusopissa päämäärä on, että ihminen kokonaan jumalallistetaan, pääsee osalliseksi jumalallisesta luonnosta. Tuohon liittyy Lutherin sittemmin unholaan jäänyt ajatus, että eräässä mielessä uskovasta tulee uskossa "jumala"."

Entisenä luterilaisena en muista koskaan kuulleeni Lutherin tuosta puolesta. Täältä löytyi selitystä tälle raamatulliselle, itäiselle sekä läntiselle ajatukselle, jota ei pidä sekoittaa panteismiin yms.:
http://catholicism.org/ad-rem-no-234.html

Pohjana ovat nämä Raamatun jakeet:

Joh.1:12. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

Room.8:16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.

2. Piet.1:4. joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee,

Tuomo Mannermaan kirjasta In ipsa fide Christus adest löytyy se puoli Lutherista, tosin professori Mannermaan tulkinnan läpi nähtynä.

"In ipsa fide Christus adest" (= itse uskossa Kristus on läsnä).

Kirjan on sanottu sisältävän "tärkeän löydön" ja "käänteentekevän oivalluksen" Luther-tutkimuksessa.

Tekijä lähtee liikkeelle ortodoksisen kirkon jumalallistamisopista. Sen mukaan ihminen tulee osalliseksi jumalallisesta luonnosta kirkon yhteydessä. "Jumalallinen elämä läpäisee hapatuksen tavoin ihmisyyden olemuksen ja palauttaa sen alkuperäiseen luonnolliseen tilaansa."

http://www.evank.org/sivu4_teol_ipsa.php

totuusfriikki7678 kirjoitti:

"Katolisen ja luterilaisen teologian suuri ero on mielestäni siinä, että katolisessa teologiassa Jumalan sakramenttien välityksellä antama armo pyhittää ja muuttaa ihmistä, luterilaisessa teologiassa ihminen on pysyvästi syntinen ja vanhurskas ja Jumalan armo sitten vain julistaa uskovan syntisen ihmisen vanhurskaaksi."

Nähdäkseni näiden kahden tunnustuskunnan eroavuus on tuollainen kuten kuvailit. Minä en tutkiskelujeni tässä vaiheessa voi nimetä kumpaakaan tunnustuskuntaa "harhaoppiseksi" enkä "ainoaksi oikeaoppiseksi" kirkoksi. Minusta näyttää, että Raamatusta löytyy tukea sekä katolisen kirkon että luterilaisuuden korostuksille johtuen Raamatun sisällön tietystä monimuotoisuudesta, on eri suuntiin vieviä painotuksia ja korostuksia eri Raamatun kirjoissa ja niitä voidaan tulkita eri tavoin.

Ja vielä jos otetaan mukaan apostolinen Traditio niin teologinen kenttä laajenee.

Lue lisää

Katolisessa kirkossa on tuo "diakoni" Stefanuksen tapaus, siis hänen puheensa tai saarnansa ollut ilmeisesti aina tietynlainen ongelma, ainakin siis keskiajalla. Ilmeisesti katoliset papit ovat juutalaisten ylimpien pappien tapaan kysymässä Stefanukselta, kenen valtakirjalla tämä on puhumassa, koska hänhän ei kuulunut sakramentteja jakavaan hengelliseen säätyyn. Näin katolinen kirkko on rajannut ihmistä pyhittävän ja muuttavan armon hengellisen säädyn jakamiin sakramentteihin. Niitähän messuja on toimitettukin ilman seurakunnan läsnäoloa. Martti Luther kauhisteli omaa menneisyyttään nuoruudessaan ns. "pyhänä" munkkina toimittamassa messuja. Hän piti niitä suorastaan epäjumalanpalveluksena. Tuohon aikaan ilmeisesti Stefanuksestakin yritettiin katolilaisuudessa tehdä jonkinlainen messupapin kaltainen henkilö, jotta hänet saatiin paremmin sopimaan katoliseen opetukseen jakamaan Jumalan armoa sakramenttien välityksellä eikä Pyhän Hengen pappina elävässä evankeliumissa, joka on Jumalan voima sen uskovalle autuudeksi. Minulla on sellainen uskon ymmärrys, että katolisen kirkon opetuksesta vastaavat pakenevat tuollaiseen sakramenttaaliseen käsitykseen, koska heille ei ole avautunut uskon ymmärrys Pyhän Hengen valaisemana. Tuo uskon ymmärrys sai Martti Lutherin torjumaan vääristyneen katolisen opetuksen kuten edellä kerroin hänen kauhistumistaan omaa menneisyyttään munkkina toimittamissaan katolisissa messuissa. Martti Luther muistuttaa myös aikansa "paljasjalkaista munkkien" kirjasesta, joissa nämä saattoivat vedota oman säätynsä pyhyyteen yrittäessään lohduttaa ihmisiä. Martti Lutherin mielestä nuo "paljasjalkaiset munkit" tekivät työtä, vaikka hänen opetuksensa mukaan kukaan ei ollut heitä lähettänyt. Siis epäuskoisina he eivät olleet Kristuksen käskyläisiä saarnaamaan evankeliumia ihmisille. He olivat siis vääriä työntekijöitä.

Olen assyriologiasta lukenut, että muinaisessa Assyrian uskonnossa tunnettiin jumalten armo ja viimeinen tuomio.

"Tietääkseni Raamatun mukainen kristillisyys on ainoa uskonto maailmassa, jossa pelastutaan ikuiseen elämään yksin armosta ilman tekoja."

Tuo ei ole raamatullista kristillisyyttä. Usko ilman tekoja on kuollut usko eikä pelasta ketään.

Pappi_on_aina_välittäjä_ kirjoitti:

"Tietääkseni Raamatun mukainen kristillisyys on ainoa uskonto maailmassa, jossa pelastutaan ikuiseen elämään yksin armosta ilman tekoja."

Tuo ei ole raamatullista kristillisyyttä. Usko ilman tekoja on kuollut usko eikä pelasta ketään.

Lue lisää

>> Tuo ei ole raamatullista kristillisyyttä. Usko ilman tekoja on kuollut usko eikä pelasta ketään. >>

Kyllä se on, sillä todellinen usko saa aikaan tekoja eli ne teot syntyvät uskosta. Sensijaan kirkon "kuolleiden tekojen" tekeminen kuten esimerkiksi taikauskoinen helmien hypistely, tyhjien (ave Marioiden) hokeminen, ihmisten korottaminen ja patsaiden/kuvien palvominen tai minkään muidenkaan pakanallisten ihmisten keksimien perinnäissääntöjen noudattaminen eivät ole niitä "uskon tekoja"...tai osoittavathan ne >uskoa Kirkkoon ja taikauskoon<, mutta kirkko ja taikausko eivät kykene pelastamaan ketään.
Sen sijaan >usko Herraan Jeesukseen< syntiesi sovittajana ja Lunastajanasi on se raamatullinen usko, mitä sinulta ainoastaan vaaditaan ja se on pelastava usko, koska Jeesus on ainoa, joka kykenee sinut pelastamaan, sillä Hän on "ostanut" sinut vapaaksi maksamalla sinusta täyden hinnan, kun kuoli sinunkin syntiesi tähden. Ja Jeesus on ainoa, jonka teot ja elämän Jumala kelpuuttaa meidän syntiemme sovitukseksi. Ne "valkeat vaatteet" ovat Jeesuksen lahjoittamat meille meidän omien "saastaisten vaatteidemme" tilalle. Jos emme näitä "lahjavaatteita" huoli tai kelpuuta, niin sitten voi ihan vapaasti yrittää mennä Jumalan eteen omissa rääsyissään tai kirkon lahjoittamassa "puupalttoossa" ja kokeilla kelpaavatko Jumalalle...

Lisäys.

Täytyy korjata tuota edellä kirjoittamaani lausetta sen verran, ettei se kirkko sitä "puupalttootansakaan" sinulle lahjoita, vaan senkin saat maksaa ihan itse ja vielä kalliiseen hintaan koko elämäsi ajan...ahneelle kirkolle kun ei mikään riitä...

>> Eli hyviä tekoja on pakko tehdä. Pitää vain uskotella että ne ovat ikäänkuin "automaattisia".

No voi sinua raukkaa, jos usko on sinulle tuollaista "pakkopullaa"....>>VAPAUTEEN Kristus meidät vapautti, eikä elämä ja usko ole silloin >suorittamista<, vaan sinä kuljet vain sitä tietä, jonka JUMALA edeltäpäin on SINULLE valmistanut...eli luotat vain kaikessa Jumalaan ja Hänen lupauksiinsa ja Hän antaa voimaa ja viisautta sitä mukaa kuin sitä tarvitaan. "Lapsina" me olemme vielä keskeneräisiä, joten niitä "kompuroimisia" kyllä sattuu, mutta eihän lapsikaan osaa heti synnyttyään kävellä saati sitten juosta...eli ne ovat meille opiksi, mutta emme me sen perusteella ole "lapsia", että olisimme täydellisiä ja erehtymättömiä tai suorittaisimme jotain rituaaleja "Jumalalle" eli >Isällemme<...

Yksikään ihminen ei joudu helvettiin, sillä Raamattu ei tunne koko helvetti-sanaa kuten ei myöskään haadesta. Ne tulevat JUMALTARUSTOISTA...helvetti skandinaavisesta ja Haades kreikkalaisesta mytologiasta.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Helvetti
Sanan alkuperä
Sana helvetti on tullut suomen kieleen muinaisruotsista, jossa sana Hel-vite viittaa manalan valtiattaren Helin rangaistukseen.[5]Sana on siirtynyt useisiin eurooppalaisiin kieliin skandinaavisen mytologian kautta (esimerkiksi ruotsin helvete, englannin hell, saksan Hölle). Monissa kielissä, kuten suomessa, helvettiä merkitsevää sanaa käytetään myös kirosanana ilman uskonnollista merkitystä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Haades
Haades tai Hades (muinaiskreikaksi Ἅιδης tai Ἄιδης ’näkymätön’) tarkoittaa kreikkalaisessa ja roomalaisessa jumaltarustossa esiintyvää vainajalaa eli tuonpuoleista. Kreikkalaisessa mytologiassa Haades on myös paikkaa hallitsevan jumalan nimi, jonka vastine roomalaisessa mytologiassa on Pluto.

Sana, joka Raamatussa on >väärin käännetty helvetiksi< ja josta myös Jeesus puhui, on GEHENNA

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Gehenna
Gehenna eli Hinnomin laakso (hepreaksi ‏גהינום‎, ’Ge-hinnom’; kreik. Γέεννα, ’Geenna’) on Jerusalemin eteläpuolella Länsirannalla oleva laakso, jossa Juudankuningasten Aahaan ja Manassen aikana uhrattiin lapsia Moolokille ja johon myöhemmin vietiin rikollisten ja itsestään kuolleiden eläinten ruumiit poltettaviksi. Gehenna on sittemmin tullut merkitsemään tuomittujen kuolemantakaista rangaistuspaikkaa, helvettiä (esimerkiksi Matt. 5:22, Jaak. 3:6).

Jeesus puhui siis kaatopaikasta, jonne heitettiin KUOLLEIDEN ruumiit palamaan. Gehenna ei siis ole mikään jumaltarustojen helvetti, jossa eläviä kuolleita kidutetaan iankaiken, eikä se myöskään ole jumaltarustojen Haades, jossa kuolemattomat sielut haahuilevat iankaiken. Se on KAATOPAIKKA. "Maasta olet sinä tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman"...näin opettaa Raamattu. Ikävää, että kirkko tässäkin kohtaa on vääristellyt Raamatun kirjoituksia ja Jeesuksen sanoja, ja saanut näin pelottelullaan aikaiseksi mittaamatonta kärsimystä tässä maailmassa ja tehnyt Jumalasta jonkin hirviön...suorastaan saatanan kuvan...ihmisten mielissä. Kuinkakohan moni on kääntänyt selkänsä Jumalalle tämän kirkon kauhuopin vuoksi...

Jer.7:31
He ovat rakentaneet Ben- Hinnomin laaksoon uhripaikkoja, Tofetin uhrikukkuloita, polttaakseen siellä poikiaan ja tyttäriään.* Sitä minä en ole käskenyt tehdä, SELLAINEN EI TULISI MIELEENIKÄÄN!" [Vrt. 19:6--14 sekä 2. Kun. 3:10.Ben-Hinnomin laakso, hepr. Ge-(Ben-)Hinnom, sijaitsee Jerusalemin eteläpuolella. Laaksossa oli vieraiden jumalien palvontapaikkoja, ja siellä poltettiin jätteitä. Helvettiä merkitsevä sana Gehenna (vrt. esim. Matt. 5:22) johtuu laakson nimestä.][ 3. Moos. 18:21; 5. Moos. 18:10]

Jer.19:5
He ovat rakentaneet alttareita polttaakseen lapsiaan tulessa uhreina Baalille. Sitä minä en ole käskenyt heidän tehdä, SELLAINEN EI TULISI MIELEENIKÄÄN!" [Jer. 7:31, Jer. 32:35]

Jer.32:35
He ovat rakentaneet Baalille uhrikukkuloita Ben- Hinnomin laaksoon, ja siellä he ovat palvelleet Molokia panemalla poikiaan ja tyttäriään kulkemaan tulen läpi. Sitä minä en ole käskenyt heidän tehdä. Kuinka voisi tulla mieleenikään vaatia heitä tekemään sellaisia KAUHISTUTTAVIA TEKOJA! Itse he ovat syösseet Juudan syntiin. [Jer. 7:31, Jer. 19:5]

Aneet mainitaan kat. katekismuksessa, eivät ole siis omaa keksintöäni tai ennakkoluuloani.

Itse ymmärtäisin silloin, ettei kukaan ns. pyhäkään pääsisi läpi ilman kiirastulta, sillä kenelläkään ei ole täydellisyyttä, Jumalan vaatimaa täydellisyyttä kuollessaan ja täysiä tekoja aivan samoin kuin idän opeissa luullaan, että karman kierrossa on mahdollisuus ihmisellä päästä siitä ja tulla niin täydelliseksi, että pääsisi syntymän kierrosta pois.

Joten on outoa, että hankitaan pyhien tekojen varastosta itselleen tekoja.

Ilmeisesti tämä johtuu siitä, että nämä vanhimmat kristinuskon muodot ovat tietyssä mielessä yhteisöllisiä, eli on ollut mahdollista vielä saada toisen ihmisen hyvistä teoista jokin osakseen, ja luterilaisuudessa kristillisyydessä Kristuksen "teko" on niin mahtava, että itse pelastus tapahtuu sillä ja kilvoitus on sitten erikseen. (Ei tietenkään ole tarkoitus elää kuin pellossa.)

Hyviä kommentteja sinulla, nimimerkki nämäovaterot

Aneet ja kiirastuli ovat todellakin reformaatiossa alkunsa saaneille tunnustuskunnille vieraita asioita. Kiirastulta olen nähnyt raamatullisesti perusteltavan vain yhtä jaetta 1 Korinttolaiskirjeestä (taisi olla kolmas luku) käyttämällä, mutta minä näkisin sen ko. jakeen liittyvän eskatologiaan eikä kuoleman jälkeen välittömästi seuraaviin tapahtumiin.

Aneiden raamattuteologisista perusteluista katolisuudessa en tiedä, mutta olisi kiintoisaa kuulla. Ilmeisesti aneet ovat täysin johdettu apostolisesta Traditiosta UT:n kirjoituksien kirjoittamisen jälkeiseltä ajalta.

Syntiopissa on eroa luterilaisuuteen myös ja kasteopin joissakin kohdissa, kuten sanoitkin.

"Tuli nyt tästä mieleen, mikä mielestäni eniten erottaa katolilaisia ja luterilaisia, on kenties se, että perisynti katoaa katolilaisilla kasteessa ja sitten on enää tekosyntejä"

Kyllä lutererilaiset tunnuskirjat tunnustavat perisynnin:

"...jotta kaikki kunnon ihmiset käsittäisivät, ettemme me tässä asiassa opeta mitään järjettömyyksiä, pyydämme aluksi tutkimaan saksankielistä Tunnustusta. Se vapauttaa meidät siitä epäilyksestä, että opetamme uutuuksia. Sen sanat kuuluvat näin: 'Edelleen opetetaan, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka luonnollisella tavalla syntyvät, sikiävät ja syntyvät synnissä. Tämä merkitsee sitä, että he kaikki äidinkohdusta asti ovat täynnä pahaa himoa ja taipumusta ja ettei heillä luonnostaan voi olla mitään todellista jumalanpelkoa eikä mitään todellista uskoa Jumalaan.'" http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/puolustus/II.html

>> 11. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. >>

Perustus on siis se ainoa, joka pelastaa >>> EI rakennus...
"Olkimajan kyhääjäkin" pelastuu, jos vain on kyhännyt rakennelmansa OIKEALLE PERUSTUKSELLE >>> ja se EI siis ole kirkko...