Sain vaihtoehdot,parisuhde tai seksi...

parisuhdetappaa

...niin, naisystäväni valitsee mielummin eron kuin parisuhteen, johon kuuluu seksi. Minun vaihtoehto parisuhde ja unohdan loppuelämäksi seksin . On kohtuutonta kieltää seksi,vai olenko väärässä.

67

207

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ihankivajoo

      Kohtuutonta?????????
      Eikö sitten ole kohtuutonta RAISKATA oma kumppani (=pakottaa seksiin eli raiskata) ihan vain siksi, että itselle se seksi eli oman hepin tunkeminen reikään on tärkeämpää kuin se oma kumppani kokonaisuutena, persoonallisuutena ja omana puolisona?

      Joo, ihan hyvä jos hän jättää sinut. Ei tuommoista itsekästä kukaan haluaisikaan katsella. Etsi joku muu naintikaveriksi.

      • erikoisetonehdot

        Yleensä ihmiset olettavat, että parisuhteeseen sisältyy seksiä. Jos olet muilla oletuksilla liikkeellä, niin sinun kannattaa hakea kumppaniksesi toista aseksuaalia. Jos haluat muuttaa koko ihmiskunnan aseksuaaleiksi, niin edessä on monta yhtä turhaa itkupotkuraivaria kuin tämä viestisi.


      • sannityttönen
        erikoisetonehdot kirjoitti:

        Yleensä ihmiset olettavat, että parisuhteeseen sisältyy seksiä. Jos olet muilla oletuksilla liikkeellä, niin sinun kannattaa hakea kumppaniksesi toista aseksuaalia. Jos haluat muuttaa koko ihmiskunnan aseksuaaleiksi, niin edessä on monta yhtä turhaa itkupotkuraivaria kuin tämä viestisi.

        Entä jos aseksuaali (tai joku muu, joka ei jostain muusta syystä halua seksiä) ilmoittaa jo _ennen_ suhdetta, että "ota tai jätä", siis että ilman seksiä tai sitten ei suhdetta lainkaan? Minusta se on ihan reilu käytäntö ja näin ollen molemmat voivat puntaroida, mikä on tärkeintä, se suhde siihen tiettyyn ihmiseen, vai se seksi. :)

        Minusta on väärin olettaa toisista / asioista yhtään mitään.


      • erikoisetonehdot
        sannityttönen kirjoitti:

        Entä jos aseksuaali (tai joku muu, joka ei jostain muusta syystä halua seksiä) ilmoittaa jo _ennen_ suhdetta, että "ota tai jätä", siis että ilman seksiä tai sitten ei suhdetta lainkaan? Minusta se on ihan reilu käytäntö ja näin ollen molemmat voivat puntaroida, mikä on tärkeintä, se suhde siihen tiettyyn ihmiseen, vai se seksi. :)

        Minusta on väärin olettaa toisista / asioista yhtään mitään.

        No jos toinen ei halua lainkaan seksiä, niin hänkin on silloin aseksuaali. Taas jos ei pysty seksiin esimerkiksi sairauden takia, niin silloin myös on onnellisinta ottaa suhteeseen aseksuaali tai toinen joka ei pysty. Tietysti muutoksia tulee. Iän myötä halut vähenevät, ja silloin voi tulla ongelmia jos ne vähenevät puolisoilla eri tahtia. Tai voi tulla sairauksia, jotka vaikuttavat seksiin. Mutta kun kysyit suhteen aloittamisesta, niin tosiaan on silloin paras ottaa sellainen, joka haluaa oikeasti suunnilleen saman verran ja suunnilleen samanlaista seksiä kuin itsekin. Ja olla rehellinen omista haluistaan. Silloin ainakin alku on hyvä.

        Kukin saa elää omalla laillaan, kunhan ei tee elämäntavallaan pahaa muille. Toisen pakottaminen seksittömyyteen on paha teko samoin kuin toisen pakottaminen seksiin tai sellaiseen seksiin, mistä tämä ei pidä. Myös toisen seksuaalisen halun halveksiminen on paha teko.

        Normaalitilanteessa ei ole erikseen jotain seksitöntä parisuhdetta ja erikseen seksisuhdetta, vaan kun ihmiset rakastuvat, niin he haluvat koko paketin. Rakastunut yleensä haluaa toisen kokonaan, sekä henkisesti että fyysisesti. Jos amputoi toiselta fyysisen puolen, niin ei se oikeastaan ole parisuhde siinä mielessä kuin suurin osa ihmisistä sen käsittää. Te aseksuaalit saatte kyllä keskenänne määritellä omat suhteenne, mutta kannattaa muistaa että suurin osa ei jaa teidän käsityksiänne.


    • Kysy siltä, että jos seksi on niin vähäpätöinen asia parisuhteessa, niin kai sitä voi sitten muidenkin kanssa harrastaa.

    • erikoisetonehdot

      Jätä se sika!

    • llfghf

      Parisuhde ei ole parisuhde ilman seksiä. Juuri seksi erottaa parisuhteen ystävyyssuhteesta.

      • sannityttönen

        Anteeksi, mutta olet niin väärässä.

        Tiedän pari pariskuntaa, jotka eivät seksiä harjoita, eivät keskenään eivätkä kenenkään ulkopuolisenkaan kanssa. Eivätkä siis edes yksin. Silti he ovat naimisissa.

        Tiedän lisäksi muutamia (no, monia) pariskuntia, joilta tuo seksi on vain jäänyt pois, syystä tai toisesta, varmaan iän vuoksi isoimmalla osalla heistä. Ovat silti edelleen yhdessä ja lukevat itsensä "pariskunniksi".

        Sitten on vielä ne kolmannet tapaukset, jotka käyvät seksimässä vähän siellä sun täällä, samojenkin fuckbuddyjen kanssa, mutteivat silti katso olevansa parisuhteessa heihin.

        Näkisin tämän niin, että kyse on keskinäisistä sopimuksista. Mikä kenellekin sopii. Ei toista ihmistä saa pakottaa mihinkään, varsinkaan lähimmäistään. :)


      • sivustanauraja

        Totta. Mun vanhemmilla oli seksiä vain 3 ekaa yhdessäolon vuotta. Eli oikeastaan vain sen ajan kun hankittiin lapsia. Sitten se loppui. Ovat itse siitä kertoneet ja yhtä mieltä, että "ei sellasta hömpötystä tartte loputtomiin harrastaa, riittää kun lapset saatiin aikaseks". Kuitenkin ovat yhdessä olleet kymmeniä vuosia. Enkä usko, että kumpikaan pettää kun ovat sellasia kotona köhnääjiä molemmat, eivätkä käy oikein missään. Kyllä monesti mietin, että miten ne on ylipäätään saanut meidät muksut aikaseksi kun seksi ei kumpaakaan kiinnosta pätkääkään XD


      • kyssäri
        sannityttönen kirjoitti:

        Anteeksi, mutta olet niin väärässä.

        Tiedän pari pariskuntaa, jotka eivät seksiä harjoita, eivät keskenään eivätkä kenenkään ulkopuolisenkaan kanssa. Eivätkä siis edes yksin. Silti he ovat naimisissa.

        Tiedän lisäksi muutamia (no, monia) pariskuntia, joilta tuo seksi on vain jäänyt pois, syystä tai toisesta, varmaan iän vuoksi isoimmalla osalla heistä. Ovat silti edelleen yhdessä ja lukevat itsensä "pariskunniksi".

        Sitten on vielä ne kolmannet tapaukset, jotka käyvät seksimässä vähän siellä sun täällä, samojenkin fuckbuddyjen kanssa, mutteivat silti katso olevansa parisuhteessa heihin.

        Näkisin tämän niin, että kyse on keskinäisistä sopimuksista. Mikä kenellekin sopii. Ei toista ihmistä saa pakottaa mihinkään, varsinkaan lähimmäistään. :)

        Pakko nyt kysyä että mistä tiedät, etteivät harjoita edes sooloseksiä?


      • sannityttönen
        kyssäri kirjoitti:

        Pakko nyt kysyä että mistä tiedät, etteivät harjoita edes sooloseksiä?

        No, niistä joista tiedän sen varmasti, ovat joko sisaruksiani tai läheisimpiä ystäviäni, ja näiden sisarusten ja läheisten ystävien kanssa jaamme kaikki asiat. Tuskin ne kertoisivat "en masturboi koskaan", jos kuitenkin tekisivät sitä. Siis että miksi ne ottaisivat asiaa edes puheeksi - ja vieläpä valehtelisivat siitä - jos he tekisivät sitä itsekseen eikä kukaan kysy syyttävään sävyyn "teetkö sitä?!?!?!!"

        Niille, joille on vierasta ajatella, että intiimitkin aiheet voi jakaa läheistensä kanssa, niin kyllä meidän kaveripiirissä ainakin voi. Ei nyt tietenkään minkään puolituttujen kesken, mutta siis näiden, joiden kanssa on tunnettu about vaippaiästä asti.

        Niistä vähemmän läheisistä tutuista en tietenkään voi 100% varmuudella sanoa, puhuvatko ne totta.


    • onkohtuutonta

      Mun mielestä on todella kohtuutonta kieltää seksi toiselta kun ei itse siitä tykkää. Onko asia ollut noin koko suhteenne ajan vai tuliko naisen mietelmät ihan puskista? Onko teillä lainkaan ollut seksiä?
      Itselleni on seksi olennainen osa parisuhdetta, kuuluu siihen luonnostaan. Seksistä ei voi toista ihmistä pakottaa luopumaan. Toki on suhteita joissa ei seksiä syystä tai toisesta harrasteta. Mietin kuitenkin, että onko se aina yhteisesti sovittu valinta vai alistuuko toinen siihen, ettei toista seksi kiinnosta? Ja jos näin on niin miksi pakottaa itsensä luopumaan seksuaalisuudestaan?
      Salliiko naisesi sulle edes masturboinnin? Pystyisitkö sen avulla pärjäämään ilman seksiä hänen kanssaan? Entä jos ehdottaisit, voisitko tyydyttää seksin tarpeesi jonkun muun kanssa?
      Jos sä nyt luovut seksistä pelkästään sen takia, että teidän parisuhteenne jatkuvuus on siitä kiinni, niin mitä luulet, miten käy tulevaisuudessa? Sä joutuisit tukahduttamaan luonnolliset tarpeesi. Mä en ainakaan pystyisi.
      Miten naisesi perusteli sulle, miksi ei halua seksiä parisuhteessa?

      • 93480

        Seksi on siitä erikoinen tarve, että se vaatii toista ihmistä. Jos tällaista toista ihmistä ei ole saatavilla, on pakko riutua.

        Sanalla sanoen, on olemassa kärsimystä, johon ei ole helpotusta.


      • erikoisetonehdot

        Totta. Mutta jos vain suhteen toinen osapuoli päättää olla harrastamatta ollenkaan seksiä, niin toki toinen haluava osapuoli saa esimerkiksi vetää illalla käteen sängyssä tai vaikka käyttää jotain seksilelua siellä. Jos se häiritsee toista, niin hän voi mennä sohvalle nukkumaan. Runkkaamista nyt ei sentään kukaan voi toiselta kieltää, eihän se ole muiden asia.

        Ja voihan haluava osapuoli ottaa rakastajan, sen kai toinen sallii, jos kerran itse ilmoittaa ettei suostu seksiin ollenkaan koko loppuikänä. Satunnainen haluttomuus on eri juttu, mutta ei kai toista voi pakottaa loppuiäksi selibaattiin? Kuitenkin kai suurin osa ihmisistä haluaisi mieluummin, että saisi suhteen ja seksin samassa paketissa. Joten siinä voi tietysti sitten käydä niin, että lopuksi rakastajasta tulee uusi puoliso.

        Haluttoman osa on myös ankea. Itseään ei voi pakottaa haluamaan, vaikka haluaisi haluta. Puhumattakaan miten kamalaa on, jos haluaisi mutta ei kykene. Puutteessa oleva sentään voi vaihtaa kumppania, vaikka onhan sekin kurjaa varsinkin jos on lapsia ja lapsenlapsia. :(


    • parisuhdetappaa

      Yksin kertainen perustelu....ei kiinnosta pätkääkään, ei sinun,eikä kenenkään muunkaan kanssa...seksiä oli joskus,mut annoin periksi ja taidan haljeta.

      • vaihdevuodetko

        Onko naisesi vaihdevuosissa? Silloin voi naisilta seksuaaliset halut hiipua joten olisiko hänen hormoonitoiminnassaan jotain vikaa? Kärsii suotta kuivuudesta yms. kun nekin vaivat olisi hoidettavissa jos niin haluaa. Älä halkea vaan etsikää molempia tyydyttävä ratkaisu jos parisuhde muutoin voi hyvin.


    • hmmmmmmmmm

      Heti alkuun sanon, että tämä ei ole hyökkäys seksihulluja vastaan. Senkuin naitte, minkä mielenne tekee. Mutta esitän nämä kysymykset yleisellä tasolla, koska haluan näihin vastaukset:



      Ihmetyttää aina näissä tämäntapaisissa keskusteluissa, kuinka itsekkäitä ihmiset voivatkaan olla.

      Siis onko se seksi, eli oman itsen mielihalu, itsekäs halu, oikeasti tärkeämpää kuin se teidän rakkain ihmisenne?

      Oletteko ihan oikeasti sitä mieltä, että _seksi_ on se juttu, joka tekee parisuhteen? Kun minusta se parisuhde on ihmisten päässä, ei siellä jalkovälissä. On todella häiriintynyttä tulla väittämään, että pariskunta, joka ei seksiä harrasta, ei olisikaan mikään pariskunta. (Varsinkin niissä tapauksissa, jossa he ovat ihan yhteisessä ymmärryksessä harjoittamatta seksuaalista aktia, ovat onnellisia yhdessä ja onnellisia toisistaan ja mieltävät yhdessäolonsa parisuhteeksi. Millä oikeudella kukaan väittää näissä tapauksissa, että "joo ei toi oo parisuhde jos ei oo seksiä"??)

      Tietenkin on optimaalisinta, jos ne mieliteot suhteen KAIKILLA osa-alueilla noin suurin piirtein kohtaavat, myös siis tässä nussimisasiassa (lue: hyperseksifriikin ei kannata edes yrittää suhdetta aseksuaalin kanssa tai toisin päin, mutta eipä kannata esim. ääriuskovaisen ja ääriateistinkaan lyödä hynttyitä yhteen, tai maitotilallisen ja äärivegetaristin jne.), mutta ihmetyttää, kuinka ihmiset ovat usein sitä mieltä, että jos on kyse mistä tahansa muusta asiasta, niin "täytyy sun ymmärtää sitä!", mutta jos on kyse seksistä, tai siis sen haluamattomuudesta, niin heti ollaan leimaamassa se haluamaton tyyppi "vialliseksi" ja huudellaan ympäriinsä, kuinka haluavalla "on oikeus!!!!!!!!"

      Täällä ja muuallakin tosi usein näkee sitä, että aseksuaaleja sorretaan. Aseksuaaleita ja muutoin haluttomia väitetään "ilkeiksi, pahoiksi ja suhteeseen kelvottomiksi" ihmisiksi. Mitä varten? Kyllä aseksuaalikin pystyy rakastamaan ja olemaan parisuhteessa. Millaisina ihmisinä te oikein pidätte aseksuaaleja? Miksi on muka enemmän oikeutettua haluta pakottaa puolisonsa, se kaikkein tärkeimpänsä, tyydyttämään omia mielihaluja? Millä oikeudella se oma mielihalu on enemmän oikeutettu kuin sen toisen mielihalu?

      Joku kirjoitti: "ei ole seksittömiä ja seksillisiä suhteita, vaan seksi kuuluu suhteeseen". Miten niin kuuluu? Onko sitten muka kaikkien niidenkin, joilta seksi on vain jäänyt pois, suhteet jotain "epäsuhteita"? (Tarkoitan esim. monien vanhempia, jotka eivät enää lastenteon jälkeen ole sekstailleet). Millä oletuksella seksi "kuuluu" suhteeseen? Missä on se Parisuhteen Sääntökirja, josta ruksataan asiat, jotka ovat omassa suhteessa? Mikseivät ihmiset saa toteuttaa suhdettaan sellaisenaan, kuin parhaaksi katsovat, vaan heidän pitäisi änkeytyä johonkin "oikean parisuhteen" muottiin, jota eivät koe omakseen?

      Sen kyllä sanon, että parisuhteen yleisistä säännöistä olisi ihan itse kunkin hyvä sopia kumppaniehdokkaansa kanssa jo _ennen_ suhteen aloittamista.

      -----

      Tämä ei liity aloittajan ongelmaan oikeastaan mitenkään, mutta kunhan haluan vastaukset näihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin, jotka jälleen nousivat mieleeni tätä keskustelua lukiessa.

      • 10vTurhaaOdotusta

        Ihan hyvä, vaikkakin hieman provosoiva kirjoitus haluttomuudesta ja aseksuaalisuudesta. Ex-puolisoni on aseksuaali. Ongelma tulee siinä kohtaa jos aseksuaali "suorittaa" suhteen alussa seksiä saadakseen toisen tunnekoukkuun. Ja lopettaa sitten, eikä kerro rehellisesti seksin merkityksettömyydestä.

        Seksi vapauttaa useimmilla hormoneja, jotka aikaansaavat hyvänolontunteita ja kiintymystä. Vahvistavat rakkautta. Seksuaalisesti aktiiviset henkilöt kärsivät, jos eivät voi toteuttaa rakkautta myös fyysisesti. Olemme siis ainoastaan erilaisia seksuaalisuuden suhteen. Kumpikaan ei ole oikein eikä väärin. Mutta se on väärin ellei ole avoin alusta saakka, vaan toimii vilpillisesti. Siksi mielestäni aloittajan kumppani toimii hienosti, koska kertoo suoraan ettei seksi kiinnosta häntä. Se on reilua.


      • hmmmmmmmmm
        10vTurhaaOdotusta kirjoitti:

        Ihan hyvä, vaikkakin hieman provosoiva kirjoitus haluttomuudesta ja aseksuaalisuudesta. Ex-puolisoni on aseksuaali. Ongelma tulee siinä kohtaa jos aseksuaali "suorittaa" suhteen alussa seksiä saadakseen toisen tunnekoukkuun. Ja lopettaa sitten, eikä kerro rehellisesti seksin merkityksettömyydestä.

        Seksi vapauttaa useimmilla hormoneja, jotka aikaansaavat hyvänolontunteita ja kiintymystä. Vahvistavat rakkautta. Seksuaalisesti aktiiviset henkilöt kärsivät, jos eivät voi toteuttaa rakkautta myös fyysisesti. Olemme siis ainoastaan erilaisia seksuaalisuuden suhteen. Kumpikaan ei ole oikein eikä väärin. Mutta se on väärin ellei ole avoin alusta saakka, vaan toimii vilpillisesti. Siksi mielestäni aloittajan kumppani toimii hienosti, koska kertoo suoraan ettei seksi kiinnosta häntä. Se on reilua.

        Olen pahoillani jos kuulostin provoavalta, se ei ollut tarkoitus (olin vain hieman tunnekuohussa).

        Joka tapauksessa, kiitän asiallisesta vastauksesta, haluankin juuri vastauksia noihin kysymyksiin - yhtä paljon, kuin haluan ihmisten tiedostavan, että aseksuaalitkin ovat tuntevia ihmisiä, eivätkä mitään "pahiksia" tms. Joo, olen itse luultavasti aseksuaali, mutten kyllä halua kääntää koko maailmaa sellaisiksi: ne voivat tosiaan sekstailla, jotka sitä molemmat haluavat, ei siinä mitään. Mutta pidän vääränä, että seksihaluinen pitää olemistaan ja haluamistaan oikeutetumpana kuin aseksuaali / muutenvainhaluton sitä omaa olemistaan.

        Tuosta kyllä olen ihan samaa mieltä, että ei aseksuaalikaan saisi aluksi esittää jotain muuta. Kyllä se on uskallettava jo ennen suhdetta olla oma itsensä ja tulla kaapista ulos, eikä vasta sitten kun suhde on jo alkanut, koska tiedossa ei ole kovin hyvä suhde jos se jo alkaakin valehtelulla ja pakottamisella (aseksuaali valehtelee, seksuaali pakottaa seksiin).

        En tainnut tätä pistää tuohon aiempaani, mutta siis _omasta_ mielestäni seksuaaliosapuoli voisi vaikka vetää käteensä tai jotenkin muuten hoidella halunsa itsekseen. En haluaisi olla näkemässä moista, mutta jos vaikka suihkussa sitä tekisi, niin mikäs siinä, eihän se olisi minulta pois. :D (En tiedä, onko tämä aseksuaalien yleinen kanta, joten tämä käteenveto-juttu oli sitten vain minun mielipiteeni).


      • Seksi on pääsääntöisesti ainoa asia parisuhteessa, jota ei hyväksytä tehtäväksi muiden kanssa. Jos puoliso ei halua baariin, lenkille tai kirkkoon, sinne voi mennä jonkun muun kanssa. Mutta sänkyyn menemistä pidetään sopimattomana avoimia suhteita lukuun ottamatta.

        Juuri tämä asettaa seksin erityisasemaan suhteessa verrattuna muuhun tekemiseen. Pakottaa ei tietenkään saa, mutta mikä estää aseksuaalia yrittämästä tehdä kumppaninsa mieliksi? Miksi pidetään aivan oikeutettuna vaatia elatusta, siivousta jne. vastentahtoiselta suhteeseen kuuluvana velvollisuutena, mutta seksi tekee poikkeuksen?

        Eipä silti, juuri siksi en ole aloittanut mitään suhdetta ennen seksiä, etten ajaudu aseksuaalin kelkkaan. Ja jos tulisin huijatuksi, ottaisin hatkat, koska olisin tullut petetyksi. Ja erotetaan nyt varmuuden vuoksi haluttomuus ja kyvyttömyys. En minä karkuun lähtisi, jos sairaus tekisi seksin harrastamisen mahdottomaksi.


      • nellluskaaa
        Ratikkakuski kirjoitti:

        Seksi on pääsääntöisesti ainoa asia parisuhteessa, jota ei hyväksytä tehtäväksi muiden kanssa. Jos puoliso ei halua baariin, lenkille tai kirkkoon, sinne voi mennä jonkun muun kanssa. Mutta sänkyyn menemistä pidetään sopimattomana avoimia suhteita lukuun ottamatta.

        Juuri tämä asettaa seksin erityisasemaan suhteessa verrattuna muuhun tekemiseen. Pakottaa ei tietenkään saa, mutta mikä estää aseksuaalia yrittämästä tehdä kumppaninsa mieliksi? Miksi pidetään aivan oikeutettuna vaatia elatusta, siivousta jne. vastentahtoiselta suhteeseen kuuluvana velvollisuutena, mutta seksi tekee poikkeuksen?

        Eipä silti, juuri siksi en ole aloittanut mitään suhdetta ennen seksiä, etten ajaudu aseksuaalin kelkkaan. Ja jos tulisin huijatuksi, ottaisin hatkat, koska olisin tullut petetyksi. Ja erotetaan nyt varmuuden vuoksi haluttomuus ja kyvyttömyys. En minä karkuun lähtisi, jos sairaus tekisi seksin harrastamisen mahdottomaksi.

        "Miksi pidetään aivan oikeutettuna vaatia elatusta, siivousta jne. vastentahtoiselta suhteeseen kuuluvana velvollisuutena, mutta seksi tekee poikkeuksen?"

        No minä ainakaan en pidä oikeutettuna vaatia mitään elatusta tai siivousta. :DDD Mutta meidän suhteessa ei muutenkaan "vaadita", vaan meillä tehdään tai ollaan tekemättä ja eletään sitten sen kanssa: jos ei kumpikaan siivonnut oma-aloitteisesti, sitten ollaan paskasessa kämpässä. Jos kumpikaan ei pessyt pyykkiä, sitten kuljetaan likaisissa kuteissa, kunnes tulee ahaa-elämys pestä omat pyykkinsä. Ei näistä asioista ole mitään kirjaa pidetty, kumpi tekee enempi jotakin vai tekeekö toinen ollenkaan, eikä ainakaan VAADITA tekemään.

        En ymmärrä, mitä tarkoitat "elättämisellä"?? Eihän aikuinen ihminen elätytä itseään muilla muutenkaan?

        "mikä estää aseksuaalia yrittämästä tehdä kumppaninsa mieliksi?" Mikä estää seksuaalia yrittämästä tehdä kumppaninsa mieliksi?

        Aseksuaaleja on toki moneen lähtöön, joillekin kyse on "hälläväliä" asiasta, toisille se suorastaan aiheuttaa inhoa ja okennusreaktioita. Onko sellainen itsensä tahraaminen, likaiseksi tunteminen, itseinho, inho omaa kumppania kohtaan (kumppani raiskaa sut -> et varmaan sen jälkeen kauheesti rakasta sitä enää), täydellisen suhteen tuhoaminen, mahdollinen itsemurhahalun ilmaantuminen ja vastaavat sun mielestäsi "kumppanin miellyttämisen" arvoisia? Millainen ihminen edes haluaa tehdä puolisolleen niin paljon väkivaltaa, että puoliso alkaa tuntea tuollaisia asioita? Joku tosi häiriintynyt vissiin..


      • varattumuttavapaa
        nellluskaaa kirjoitti:

        "Miksi pidetään aivan oikeutettuna vaatia elatusta, siivousta jne. vastentahtoiselta suhteeseen kuuluvana velvollisuutena, mutta seksi tekee poikkeuksen?"

        No minä ainakaan en pidä oikeutettuna vaatia mitään elatusta tai siivousta. :DDD Mutta meidän suhteessa ei muutenkaan "vaadita", vaan meillä tehdään tai ollaan tekemättä ja eletään sitten sen kanssa: jos ei kumpikaan siivonnut oma-aloitteisesti, sitten ollaan paskasessa kämpässä. Jos kumpikaan ei pessyt pyykkiä, sitten kuljetaan likaisissa kuteissa, kunnes tulee ahaa-elämys pestä omat pyykkinsä. Ei näistä asioista ole mitään kirjaa pidetty, kumpi tekee enempi jotakin vai tekeekö toinen ollenkaan, eikä ainakaan VAADITA tekemään.

        En ymmärrä, mitä tarkoitat "elättämisellä"?? Eihän aikuinen ihminen elätytä itseään muilla muutenkaan?

        "mikä estää aseksuaalia yrittämästä tehdä kumppaninsa mieliksi?" Mikä estää seksuaalia yrittämästä tehdä kumppaninsa mieliksi?

        Aseksuaaleja on toki moneen lähtöön, joillekin kyse on "hälläväliä" asiasta, toisille se suorastaan aiheuttaa inhoa ja okennusreaktioita. Onko sellainen itsensä tahraaminen, likaiseksi tunteminen, itseinho, inho omaa kumppania kohtaan (kumppani raiskaa sut -> et varmaan sen jälkeen kauheesti rakasta sitä enää), täydellisen suhteen tuhoaminen, mahdollinen itsemurhahalun ilmaantuminen ja vastaavat sun mielestäsi "kumppanin miellyttämisen" arvoisia? Millainen ihminen edes haluaa tehdä puolisolleen niin paljon väkivaltaa, että puoliso alkaa tuntea tuollaisia asioita? Joku tosi häiriintynyt vissiin..

        "Millainen ihminen edes haluaa tehdä puolisolleen niin paljon väkivaltaa, että puoliso alkaa tuntea tuollaisia asioita? Joku tosi häiriintynyt vissiin.."

        Ei puoliso ole vastuussa toisen tunteista. Kaikki tuntevat mitä tuntevat. Sen sijaan häiriintynyttä on itsemurha-ajatukset ym. seksistä mikäli niitä tosiaan on. Ellei halua tehdä asialle mitään, on yhtä häiriintynyttä edes yrittää sitoa normaalia seksielämää kaipaavaa suhteeseen.

        Noista muista asioista olen täysin samaa mieltä. Mikään ei parisuhteessa onnistu, ellei etenkin suurimmat ja tärkeimmät asiat vain tapahdu vastavuoroisesti, oma-aloitteisesti. Ei voi vaatia mitään. Jos suhde menee vaatimiseksi, se on huono. Ei toimi vuorovaikutus.


      • nellluskaaa
        varattumuttavapaa kirjoitti:

        "Millainen ihminen edes haluaa tehdä puolisolleen niin paljon väkivaltaa, että puoliso alkaa tuntea tuollaisia asioita? Joku tosi häiriintynyt vissiin.."

        Ei puoliso ole vastuussa toisen tunteista. Kaikki tuntevat mitä tuntevat. Sen sijaan häiriintynyttä on itsemurha-ajatukset ym. seksistä mikäli niitä tosiaan on. Ellei halua tehdä asialle mitään, on yhtä häiriintynyttä edes yrittää sitoa normaalia seksielämää kaipaavaa suhteeseen.

        Noista muista asioista olen täysin samaa mieltä. Mikään ei parisuhteessa onnistu, ellei etenkin suurimmat ja tärkeimmät asiat vain tapahdu vastavuoroisesti, oma-aloitteisesti. Ei voi vaatia mitään. Jos suhde menee vaatimiseksi, se on huono. Ei toimi vuorovaikutus.

        Et varmaan ymmärtänyt, mitä ajoin takaa? (Sanottakoon, että ei _minulla_ mitään itsemurhajuttuja ole, god no, mutta se oli ääriesimerkki, mitä raiskatuksi tuleminen voi joissain yksilöissä aiheuttaa.)

        Puoliso ei ole vastuussa toisen tunteista? Eli voisin varmaan mennä mäiskäsemään miestäni päin näköä avokämmenellä ja sanoa siihen vain "ai sä pahoitit mielesi? No oma vikasi, mitäs pahoitit. Kyllä minul on oikeus tehdä näin koska tästä tulee mulle hyvä olo." Tai voisin vaikka polttaa sen postarikokoelman ihan omaksi ilokseni ja väittää, että "oma vikasi, jos tuosta suutut"?

        En näe asiaa näin. Kyllä suhteessa täytyy yrittää olla kiltti toiselle. Millainen ihminen saa mielihyvää oman rakkaansa satuttamisesta tietoisesti ja tahallaan? Jos olisin tosi ilkeä miehelleni ja hän siitä masentuisi, kokisin itsekin todella pahaa syyllisyyttä siitä, että aiheutin sen. En tietenkään halua aiheuttaa hänelle mitään itseinhoa tai surua, koska rakastan häntä. Mutten tosiaan samaan aikaan halua "alistua" (häh?) myöskään siihen, että hän veisi minulta kaiken, mikä oleellista MINUN persoonassani (ei sillä, että hän yrittäisi tai haluaisi tehdä niin, mutta taas tämmöisenä esimerkkinä nyt vain). Voiko suhde muka olla kovin hyvä, jos se perustuisi tuollaiselle valtapelille, jossa pakotetaan ja alistetaan / suostutaan alistumaan oma itsensä hukaten?

        Ääh tämä lähti ihan väärille urille nyt tuosta hmmmmmmmmmmm:n tekstistä...


      • nellluskaaa kirjoitti:

        Et varmaan ymmärtänyt, mitä ajoin takaa? (Sanottakoon, että ei _minulla_ mitään itsemurhajuttuja ole, god no, mutta se oli ääriesimerkki, mitä raiskatuksi tuleminen voi joissain yksilöissä aiheuttaa.)

        Puoliso ei ole vastuussa toisen tunteista? Eli voisin varmaan mennä mäiskäsemään miestäni päin näköä avokämmenellä ja sanoa siihen vain "ai sä pahoitit mielesi? No oma vikasi, mitäs pahoitit. Kyllä minul on oikeus tehdä näin koska tästä tulee mulle hyvä olo." Tai voisin vaikka polttaa sen postarikokoelman ihan omaksi ilokseni ja väittää, että "oma vikasi, jos tuosta suutut"?

        En näe asiaa näin. Kyllä suhteessa täytyy yrittää olla kiltti toiselle. Millainen ihminen saa mielihyvää oman rakkaansa satuttamisesta tietoisesti ja tahallaan? Jos olisin tosi ilkeä miehelleni ja hän siitä masentuisi, kokisin itsekin todella pahaa syyllisyyttä siitä, että aiheutin sen. En tietenkään halua aiheuttaa hänelle mitään itseinhoa tai surua, koska rakastan häntä. Mutten tosiaan samaan aikaan halua "alistua" (häh?) myöskään siihen, että hän veisi minulta kaiken, mikä oleellista MINUN persoonassani (ei sillä, että hän yrittäisi tai haluaisi tehdä niin, mutta taas tämmöisenä esimerkkinä nyt vain). Voiko suhde muka olla kovin hyvä, jos se perustuisi tuollaiselle valtapelille, jossa pakotetaan ja alistetaan / suostutaan alistumaan oma itsensä hukaten?

        Ääh tämä lähti ihan väärille urille nyt tuosta hmmmmmmmmmmm:n tekstistä...

        Tämä asia ei näköjään pyörittelemällä parane.

        Jos Rouva Ratikka tuntisi seksin ja läheisyyden kanssani vastenmieliseksi, vapauttaisin hänet pikapuoliin koko suhteesta. En minä haluaisi pakottaa vaan löytää tilalle ihmisen, joka nauttisi kanssani läheisyydestä.

        Moni tekisi toisin kuin minä, eli luopuisi läheisyydestä ja seksistä, koska kokisi suhteen muut asiat uhrautumisen arvoisiksi. Se heille toki suotakoon.


      • ässienässähihassa
        Ratikkakuski kirjoitti:

        Tämä asia ei näköjään pyörittelemällä parane.

        Jos Rouva Ratikka tuntisi seksin ja läheisyyden kanssani vastenmieliseksi, vapauttaisin hänet pikapuoliin koko suhteesta. En minä haluaisi pakottaa vaan löytää tilalle ihmisen, joka nauttisi kanssani läheisyydestä.

        Moni tekisi toisin kuin minä, eli luopuisi läheisyydestä ja seksistä, koska kokisi suhteen muut asiat uhrautumisen arvoisiksi. Se heille toki suotakoon.

        Mistä lähtien aseksuaalikaan luopuu LÄHEISYYDESTÄ, tai vaatii muita luopumaan siitä? En tiä millasia ässiä tunnet, mutta kyl mun tuntemat ainaki halailee, pussailee, pitää kädestä, silittelee toisen päätä, kyhnää kylkikyljessä ja päälle päätteeksi vielä puhuvatkin tosi siirappisesti puolisoilleen. :DDDDD Ne melkein halii ja pussaa ja istuu/seisoo kyljikkäin kaikissa kaveritapaamisissakin ja kaupassa ja missä vaan. Kyl se mun mielestä o läheisyyttä, rakastavampia ne tuntuu olevan ku mun tuntemat ns. normaalit parit. :DD

        Ääh täälä taas kuvitellaa ässien olevan jotai tunteettomia jääkaappeja. XDD Voi ku ootte pihalla.


      • riinaX

        Aseksuaaleja on monenlaisia... Jotkut kokevat esim. romanttista vetovoimaa, mutta eivät seksuaalista halua/vetovoimaa. Jos aseksuaalinen kumppani nauttiikin esim. pussailusta, niin eipä se paljon lohdusta toista, joka kokee seksuaalista vetovoimaa. Itse en esim. koskaan ole tykännyt pelkästään pussailusta. Pussailu virittää minut seksuaalisesti hyvinkin tehokkaasti. Mutta sillä eikä myöskään seksillä ole välttämättä mitään tekemistä LÄHEISYYDEN kanssa. Kyllä voi kosketella ja muutenkin "lääppiä" ilman mitään läheisyyden TUNNETTA.


      • riinaX
        nellluskaaa kirjoitti:

        Et varmaan ymmärtänyt, mitä ajoin takaa? (Sanottakoon, että ei _minulla_ mitään itsemurhajuttuja ole, god no, mutta se oli ääriesimerkki, mitä raiskatuksi tuleminen voi joissain yksilöissä aiheuttaa.)

        Puoliso ei ole vastuussa toisen tunteista? Eli voisin varmaan mennä mäiskäsemään miestäni päin näköä avokämmenellä ja sanoa siihen vain "ai sä pahoitit mielesi? No oma vikasi, mitäs pahoitit. Kyllä minul on oikeus tehdä näin koska tästä tulee mulle hyvä olo." Tai voisin vaikka polttaa sen postarikokoelman ihan omaksi ilokseni ja väittää, että "oma vikasi, jos tuosta suutut"?

        En näe asiaa näin. Kyllä suhteessa täytyy yrittää olla kiltti toiselle. Millainen ihminen saa mielihyvää oman rakkaansa satuttamisesta tietoisesti ja tahallaan? Jos olisin tosi ilkeä miehelleni ja hän siitä masentuisi, kokisin itsekin todella pahaa syyllisyyttä siitä, että aiheutin sen. En tietenkään halua aiheuttaa hänelle mitään itseinhoa tai surua, koska rakastan häntä. Mutten tosiaan samaan aikaan halua "alistua" (häh?) myöskään siihen, että hän veisi minulta kaiken, mikä oleellista MINUN persoonassani (ei sillä, että hän yrittäisi tai haluaisi tehdä niin, mutta taas tämmöisenä esimerkkinä nyt vain). Voiko suhde muka olla kovin hyvä, jos se perustuisi tuollaiselle valtapelille, jossa pakotetaan ja alistetaan / suostutaan alistumaan oma itsensä hukaten?

        Ääh tämä lähti ihan väärille urille nyt tuosta hmmmmmmmmmmm:n tekstistä...

        "Puoliso ei ole vastuussa toisen tunteista? Eli voisin varmaan mennä mäiskäsemään miestäni päin näköä avokämmenellä ja sanoa siihen vain "ai sä pahoitit mielesi?"

        Oletko siis mätkäisemättä puolisoasi päin näköä vain sen vuoksi, että sinun mielestäsi hänelle tulisi paha mieli? Siis ihan aikuisten oikeasti kukaan ei vastuussa toisten tunteista. Se sanotaan ihan jokaisessa ihmissuhde- ja parisuhdeoppaissakin, psykologian tunneilla ym. Jokainen on vastuussa vain itsestään, tunteistaan, teoistaan, sekä myös omista rajoistaan. Jos toinen mätkäisee päinnäköä, niin itse en edes keskustelisi mitä moinen käytös tarkoitti, mistä johtui jne. Sanoisin suoraan, että rajani tuli nyt vastaan, en moista käytöstä siedä, enkä halua olla enää missään tekemisissä.


      • jokainentavallaan

        Ei kukaan ole väittänyt että suhde ilman seksiä ei ole parisuhde. Sehän on sovittavissa oleva asia, pariskunnan kahdenkeskinen juttu. Jos he näin sopivat niin mikä sitä kukaan on arvostelemaan, heidän YHTEINEN valinta elää suhteessa ilman seksiä.
        Ap kuitenkin haluaa seksiä. Ja te, jotka ette seksistä välitä yhtään tuomitsette hänet kun hän tuntee vääräksi että pitää tehdä valinta. Ei tarvitse. Jos tykkää seksistä ei ole pakko kenenkään takia pidättäytyä siitä. Kukaan ei voi vaatia sitä. Eikä siinä ole mitään sairasta ettei koe parisuhdetta hyväksi ilman seksiä.


      • nellianniina
        riinaX kirjoitti:

        "Puoliso ei ole vastuussa toisen tunteista? Eli voisin varmaan mennä mäiskäsemään miestäni päin näköä avokämmenellä ja sanoa siihen vain "ai sä pahoitit mielesi?"

        Oletko siis mätkäisemättä puolisoasi päin näköä vain sen vuoksi, että sinun mielestäsi hänelle tulisi paha mieli? Siis ihan aikuisten oikeasti kukaan ei vastuussa toisten tunteista. Se sanotaan ihan jokaisessa ihmissuhde- ja parisuhdeoppaissakin, psykologian tunneilla ym. Jokainen on vastuussa vain itsestään, tunteistaan, teoistaan, sekä myös omista rajoistaan. Jos toinen mätkäisee päinnäköä, niin itse en edes keskustelisi mitä moinen käytös tarkoitti, mistä johtui jne. Sanoisin suoraan, että rajani tuli nyt vastaan, en moista käytöstä siedä, enkä halua olla enää missään tekemisissä.

        Mä ainakaan en lyö rakastani siksi, että tunnen jotain häntä kohtaan. Kun hänellä on paha mieli, minulla on paha mieli. Kun hän on iloinen, minä olen iloinen.

        Kun minulla on paha mieli, hänellä on paha mieli. Kun minä olen iloinen, hän on iloinen. Elämme symbioosissa keskenämme. En lyö, tai tee mitään muutakaan sellaista, koska en halua satuttaa ihmistä, josta välitän kaikkein eniten.

        Oletko sinä lyömättä lastasi, koska laki kieltää sen, vai koska tunnet, ettet halua satuttaa lastasi? Ei aikuisten välillä ole sen erilaisempia vastuita kuin aikuisen ja lapsen välillä, ainakaan siis tässä asiassa. Uskomatonta, että jonkun mielestä suhteessa saa touhuta mitä lystää, koska "en ole vastuussa"..... Siis HALUAT satuttaa rakastamaasi ihmistä? Okei, olet tosi kummallinen.


      • nellianniina
        jokainentavallaan kirjoitti:

        Ei kukaan ole väittänyt että suhde ilman seksiä ei ole parisuhde. Sehän on sovittavissa oleva asia, pariskunnan kahdenkeskinen juttu. Jos he näin sopivat niin mikä sitä kukaan on arvostelemaan, heidän YHTEINEN valinta elää suhteessa ilman seksiä.
        Ap kuitenkin haluaa seksiä. Ja te, jotka ette seksistä välitä yhtään tuomitsette hänet kun hän tuntee vääräksi että pitää tehdä valinta. Ei tarvitse. Jos tykkää seksistä ei ole pakko kenenkään takia pidättäytyä siitä. Kukaan ei voi vaatia sitä. Eikä siinä ole mitään sairasta ettei koe parisuhdetta hyväksi ilman seksiä.

        Tää hmmmmmmm-tyypin juttuhan ei liity alotukseen, vaan näihin muihin viesteihin?

        No mutta kuitenkin. Ei se olekaan väärin, että haluaa jotakin, mutta kyllä ihmisten olisi hyvä jo aikuisena osata nähdä asioita myös muiden näkökulmista. Ei aina saa, mitä haluaa, eikä toista voi pakottaa haluamaan jotain, mitä se ei halua.

        Aloittajan tapauksessahan ei ole mitään epäselvää? Jos hän ei pysty toisen takia elämään ilman seksiä, niin hän eroaa? Jos hän haluaa pitää sen parisuhteensa just nyksäänsä, hän elää ilman seksiä. Mikä tässä on kohtuutonta, kun sen nainen on selvästi antanut valinnanvapauden? Kyllä minäki valitsin olla tekemättä lapsia, kun puoliso ei niitä voi saada. Iso asia, mutta en mie nyt siihen kuole, kun onhan mulla se ihana puolisoni. :D


      • riinaX
        nellianniina kirjoitti:

        Mä ainakaan en lyö rakastani siksi, että tunnen jotain häntä kohtaan. Kun hänellä on paha mieli, minulla on paha mieli. Kun hän on iloinen, minä olen iloinen.

        Kun minulla on paha mieli, hänellä on paha mieli. Kun minä olen iloinen, hän on iloinen. Elämme symbioosissa keskenämme. En lyö, tai tee mitään muutakaan sellaista, koska en halua satuttaa ihmistä, josta välitän kaikkein eniten.

        Oletko sinä lyömättä lastasi, koska laki kieltää sen, vai koska tunnet, ettet halua satuttaa lastasi? Ei aikuisten välillä ole sen erilaisempia vastuita kuin aikuisen ja lapsen välillä, ainakaan siis tässä asiassa. Uskomatonta, että jonkun mielestä suhteessa saa touhuta mitä lystää, koska "en ole vastuussa"..... Siis HALUAT satuttaa rakastamaasi ihmistä? Okei, olet tosi kummallinen.

        Siis sanoinko haluavani satuttaa rakkaitani? Mitä häh? En todellakaan sanonut.Vaan sanoin, että jokainen on vastuussa omista tunteistaan, omien rajojen asettamisesta.

        "Kun minulla on paha mieli, hänellä on paha mieli. Kun minä olen iloinen, hän on iloinen. Elämme symbioosissa keskenämme"

        Tuota voisi jo sanoa epäterveeseen narsismiin kuuluvaksi "tunnetartunnaksi". Terveeseen narsismiin kuuluu kyky erottaa omat ja muiden tunteet. Eli vaikka itse on huonolla tuulella, puolison ei tarvitse tulla siihen mukaan. On ihan ok ja sallittua, että toisella joskus hyvä päivä, toisella huono. Tai jos minä sanon jotain mikä loukkaa puolisoa, tai päinvastoin - niin sitten selvitetään miksi toinen on loukkaantunut. Sen sijaan ei mietitä ja punnita aina kaikkea mahdollista ja mahdotonta mikä SAATTAISI loukata puolisoa, ja sen vuoksi jättää tekemättä ja sanomatta paljon. Pätee myös lasten kasvatuksessa ja muissa ihmissuhteissa. Paitsi että itseasiassa lasten kasvatuksessa vanhempien/hoitajien tehtävä on aiheuttaa pettymyksiä, haasteellisia tilanteita ja osoittaa rajat lapsille. Niitä tulee elämässä pakosta vastaan. Niistä on hankala suoriutua harjoittelematta. Vanhemman tehtävä ei ole miellyttää lastaan, vaan opastaa elämää varten. Puolisoidenkaan tehtävä ei ole vain miellyttää toisiaan. Asioista pitää olla omaa mieltä, ei aina puolison mieltä.


      • valaisensinuapientä
        riinaX kirjoitti:

        Siis sanoinko haluavani satuttaa rakkaitani? Mitä häh? En todellakaan sanonut.Vaan sanoin, että jokainen on vastuussa omista tunteistaan, omien rajojen asettamisesta.

        "Kun minulla on paha mieli, hänellä on paha mieli. Kun minä olen iloinen, hän on iloinen. Elämme symbioosissa keskenämme"

        Tuota voisi jo sanoa epäterveeseen narsismiin kuuluvaksi "tunnetartunnaksi". Terveeseen narsismiin kuuluu kyky erottaa omat ja muiden tunteet. Eli vaikka itse on huonolla tuulella, puolison ei tarvitse tulla siihen mukaan. On ihan ok ja sallittua, että toisella joskus hyvä päivä, toisella huono. Tai jos minä sanon jotain mikä loukkaa puolisoa, tai päinvastoin - niin sitten selvitetään miksi toinen on loukkaantunut. Sen sijaan ei mietitä ja punnita aina kaikkea mahdollista ja mahdotonta mikä SAATTAISI loukata puolisoa, ja sen vuoksi jättää tekemättä ja sanomatta paljon. Pätee myös lasten kasvatuksessa ja muissa ihmissuhteissa. Paitsi että itseasiassa lasten kasvatuksessa vanhempien/hoitajien tehtävä on aiheuttaa pettymyksiä, haasteellisia tilanteita ja osoittaa rajat lapsille. Niitä tulee elämässä pakosta vastaan. Niistä on hankala suoriutua harjoittelematta. Vanhemman tehtävä ei ole miellyttää lastaan, vaan opastaa elämää varten. Puolisoidenkaan tehtävä ei ole vain miellyttää toisiaan. Asioista pitää olla omaa mieltä, ei aina puolison mieltä.

        Lainaan pienen pätkän, jotta huomaat, mihin vastaan:
        " "Kun minulla on paha mieli, hänellä on paha mieli. Kun minä olen iloinen, hän on iloinen. Elämme symbioosissa keskenämme"

        Tuota voisi jo sanoa epäterveeseen narsismiin kuuluvaksi "tunnetartunnaksi". Terveeseen narsismiin kuuluu kyky erottaa omat ja muiden tunteet. Eli vaikka itse on huonolla tuulella, puolison ei tarvitse tulla siihen mukaan. On ihan ok ja sallittua, että toisella joskus hyvä päivä, toisella huono"

        RiinaX hyvä, sekoittanet tässä narsismin aivan täydellisesti toiseen asiaan. Narsisti ei pysty eläytymään toisten tunnetiloihin, eikä ainakaan välitä siitä, mitä muut tuntevat.

        Sitä, että pystyy eläytymään toisen tunnetiloihin ja tuntee pahaa tai hyvää mietä toisen puolesta, kutsutaan EMPATIAKSI. Se on vähän kuin narsismin vastakohta, sillä narsistilta puuttuu kyky empatiaan. Empaattinen yksilö tuntee olonsa kurjemmaksi, kun hän huomaa tärkeällä ihmisellä kurjan olon. Vastaavasti empaattinen yksilö osaa myös iloita toisen puolesta, kun se toinen on saavuttanut jotain iloista / onnistunut jossain / saanut muuten vain todella hyvän mielen itselleen. Silloin empaattinen yksilö tulee myös hyvälle tuulelle, iloiseksi hänen puolestaan, vaikkei itse olekaan saavuttanut sitä, mitä se toinen on saavuttanut.

        Esimerkki: ystäväni voitti tallimme ratsastuskilpailut. Itse osallistuin myös, mutten ollut lähelläkään voittajia. Silti olin hyvin iloinen, koska ystäväni oli todella iloinen voitostaan. Hän puolestaan osasi olla pahoillaan puolestani, kun en itse pärjännyt: "Olen toki iloinen voitostani, mutta sinun puolestasi tuntuu pahalta."

        Parisuhteen puoliskot tuskin hyppivät riemusta, jos näkevät, että toisella on paha mieli. Kyllä he tulevat siitä yleensä itsekin surullisiksi/alakuloisiksi ja haluavat lohduttaa sitä surullista. Ei se silti tarkoita, etteivätkö he erottaisi omia tunteitaan toisistaan.

        Tuskin kukaan KÄSKEE olemaan pahalla päällä vain siksi, että itsekin on, tai olemaan hyvällä päällä vain siksi, että itsekin on. :DDDDD KYllä ne tervepäiset empatiaan kykenevät ihmiset osaavat ja haluavat ihan itsestään eläytyä läheistensä tuntemuksiin.

        Narsisti nimenomaan ei halua, eikä osaa, sillä narsistin elämä pyörii vain hänen omien tunteidensa ja olemisensa ympärillä. Narsistille on ihan sama, millä tuulella muut ovat, sillä tärkeintähän on vain se, millä tuulella hän itse on.


    • Jos pariskunta yhteisestä (!) halusta jättää seksin pois kanssakäymisestään ja on sellaiseen suhteeseen tyytyväinen, niin ei siihen muilla ole nokan koputtamista. Lähtökohtaisesti parisuhde sisältää kuitenkin myös seksuaalisen halun toista kohtaan ja halun tyydyttää hänen seksuaaliset tarpeensa.

      Linkitän jälleen kerran parisuhteen roolikartan, joka on hyvä työkalu suhteen tilan pohtimiseen ja kehittämiseen, ja siellä on selkeästi myös rakastajan rooli; että ollaan toinen toisilleen myös eroottisuuden luojia ja nautitaan seksistä.

    • poskåoke

      Jokaisella ihmisellä on oikeus sanoa mitä haluaa tai mitä ei halua. Se ei ole kohtuutonta, vaikka ymmärrän hyvin että se tuntuu sinun mielestä pahalta. Vaimo on kuitenkin antanut myös mahdollisuuden erota, joten varmastikin hän toteuttaisi eron ymmärtävästi ja asiallisesti. Sinä et siis ole millään muotoa pakotettu elämään seksittömässä parisuhteessa, jos itse et siihen pysty. Sellaiseen suhteeseen pakottaminen olisi kohtuutonta, mutta sitähän vaimosi ei tee.

      Minusta ongelman ydin ei kuitenkaan ole se, että saatko sinä seksiä vai et. Oletko miettinyt, miksi vaimosi ei halua seksiä? Hänhän ei halua sitä kenenkään kanssa. Tällaisessa tilanteessa syy on useimmiten huonossa itsetunnossa ja kenties jopa lieveästä maksennuksesta? Voisitko auttaa vaimoasi? Miten saisit hänet kokemaan itsensä upeaksi, tärkeäksi, innostuneeksi... Ei tarkoita vain seksiin, vaan ylipäätään elämään.

      Minullakin seksihalut loppuvat kuin seinään, jos ei ole hyvä olla. Olen elänyt joskus kaksi vuotta ilman seksiä parisuhteessa, ihan omasta halustani ja ilman ongelmia. Koskaan ei halunnut. En kokenut olevani erityinen miehen silmissä. Lisäksi arki on hektistä, väsytti, ja oli muitakin huolia.

      Nykyisin olen erilaisessa parisuhteessa. Puolisoni saa minut tuntemaan, että olen tärkeä ja juuri täydellinen hänelle. Hän auttaa arjessa, harrastamme asioita yhdessä jne. Ongelmatkin kohtaamme yhdessä, ja mies antaa positiivista palautetta myös mm. työhöni tai äitiyteeni liittyen. Meillä on hyvää ja intohimoista seksiä n. 3 kertaa viikossa, ja olemme molemmat tyytyväisiä.

    • varattumuttavapaa

      Sinun on vain valittava ero, koska mitä ilmeisemmin et halua jatkaa seksitöntä parisuhdetta.

      Kannattaisi kuitenkin kysäistä siltä vaimolta, miksi hän ei halua seksiä. Onko joskus halunnut, ja seksielämänne ollut tyydyttävää? Oletko sinä kenties vongannut, ja osoittanut ehkä kaikin keinoin, ettei sinua viehätä parisuhteessa muu kuin seksi? Etenkin tuo jälkimmäinen saa naiset halut katoamaan.

    • parisuhdetappaa

      Kun asiaa on pohtinut 2v ja on ihan täynnä asian pohtimista, kun asia pomppaa mieleen yhä oudoimmissa tilanteissa, varsinkin kun on muiden "onnellisten" parisuhteiden läsnä. Tulee märkä pyyhe naamaan, ja joku koputtee päässää...hei...meillähän ei ole seksiä ja kivuus on poissa. En kuole seksin puutteeseen, mutta on väärin,kun en tunne olevani muu kuin talonmies. Tuskin nainenkaan tykkää, jos hälle sanoo, etten halua sinua, saattaa siinä itsetunto kärsiä hieman ja kun tätä kestää aikansa, on aika heikoilla, mahaan sattuu ja on pitkät yöt kävellä sateessa itsensä väsyneeksi. Tätä oloa en haluaisi kenenkään kokoea.

      • ässienässähihassa

        Kuulostaa kyl siltä, ettei teidän ongelma oo se seksin puute lainkaan, vaan se, että oot "talkkari". Suhteenne on rikki jostain muualta ku et tunne oloos rakastetuks ja tarpeelliseks siinä, ei siis kyse mistään yksittäisestä asiasta.

        Pitäskö puhuu muikkelis kanssa, miks susta on tullu itsestäänselvä talkkari, eikä niinkää hänen rakkain sielunkumppaninsa?


      • riinaX
        ässienässähihassa kirjoitti:

        Kuulostaa kyl siltä, ettei teidän ongelma oo se seksin puute lainkaan, vaan se, että oot "talkkari". Suhteenne on rikki jostain muualta ku et tunne oloos rakastetuks ja tarpeelliseks siinä, ei siis kyse mistään yksittäisestä asiasta.

        Pitäskö puhuu muikkelis kanssa, miks susta on tullu itsestäänselvä talkkari, eikä niinkää hänen rakkain sielunkumppaninsa?

        Siis jos ap sanoo, että seksinpuute on ongelma, niin miksiköhän et ota asiaa vakavasti, sanot "ettei teidän ongelma oo se seksin puute lainkaan" ja keksit omasta päästäsi vastauksen? Meneeköhän tuo nyt kuule ihan oikein? Usein sama mitätöintiongelma vaivaa parisuhdetta. Toinen sanoo "tarvitsen seksiä", johon toinen vastaa "et tarvitse, sillä en minäkään tarvitse". Sitten kaikki on hyvin... paitsi sen mielestä, joka tarvitsee seksiä.


      • ootsekasin
        riinaX kirjoitti:

        Siis jos ap sanoo, että seksinpuute on ongelma, niin miksiköhän et ota asiaa vakavasti, sanot "ettei teidän ongelma oo se seksin puute lainkaan" ja keksit omasta päästäsi vastauksen? Meneeköhän tuo nyt kuule ihan oikein? Usein sama mitätöintiongelma vaivaa parisuhdetta. Toinen sanoo "tarvitsen seksiä", johon toinen vastaa "et tarvitse, sillä en minäkään tarvitse". Sitten kaikki on hyvin... paitsi sen mielestä, joka tarvitsee seksiä.

        No kyllä se kuulostaa ton tekstin perusteella siltä, että se ongelma on "syvemmällä". Mieti nyt, tyyppi tuntee ittensä talonmieheksi, aliarvostetuksi. Onks tää muka normaalia suhteessa?

        Hei haloo, miks te luulette, että joku yksittäinen asia on ainoo ongelma? Voihan noitten seksiongelma johtua just siitä, että niillä on tosi paljon isompi, KOKO suhteen kattava ongelma, jonka ne projisoi seksiin, kun ne eivät osaa muilla keinoin ilmaista sitä. Ikinä kuullutkaan sellasesta?

        Aloittajan halu seksiin on varmasti ihan aitoa, mutta jos se saiskin sitä vaikka joka päivä tästä lähtien. Luuleks sä, että se sillä lakkais tuntemasta ittensä talonmieheks tossa suhteessa? Kyl toi kuulostaa (ap:n tekstien perusteel) vähä enempi siltä, ettei sitä arvosteta MISSÄÄN MUUSSAKAAN asiassa.


      • riinaX
        ootsekasin kirjoitti:

        No kyllä se kuulostaa ton tekstin perusteella siltä, että se ongelma on "syvemmällä". Mieti nyt, tyyppi tuntee ittensä talonmieheksi, aliarvostetuksi. Onks tää muka normaalia suhteessa?

        Hei haloo, miks te luulette, että joku yksittäinen asia on ainoo ongelma? Voihan noitten seksiongelma johtua just siitä, että niillä on tosi paljon isompi, KOKO suhteen kattava ongelma, jonka ne projisoi seksiin, kun ne eivät osaa muilla keinoin ilmaista sitä. Ikinä kuullutkaan sellasesta?

        Aloittajan halu seksiin on varmasti ihan aitoa, mutta jos se saiskin sitä vaikka joka päivä tästä lähtien. Luuleks sä, että se sillä lakkais tuntemasta ittensä talonmieheks tossa suhteessa? Kyl toi kuulostaa (ap:n tekstien perusteel) vähä enempi siltä, ettei sitä arvosteta MISSÄÄN MUUSSAKAAN asiassa.

        En luule yhtään mitään. Tottakai suhteeseen vaikuttaa monet asiat, jotka ovat usein varsin monimutkaisia. Mutta tässä niitä on turha miettiä. Ap:lla ei oikeastaan ole vaihtoehtoja, jos haluaa kuunnella itseään. Eli siis erota. Miksi jäädä parisuhteeseen, jossa tuntee itsensä aliarvostetuksi, eikä saa mitään muutakaan kaipaamaansa, kuten seksiä?


    • 10vTurhaaOdotusta

      Minusta tuntuu, että luontainen haluttomuus/aseksuaalisuus on jollain tavoin tabu. Esim. on vielä seksuaaliterapeutteja, jotka eivät tunnusta aseksuaalisuuden olemassa oloa tai liittävät sen johonkin sairauteen.

      Koska olin pitkään rakastavassa parisuhteessa aseksuaalin miehen kanssa, olen nähnyt miten aseksuaalikin syyllistää itseään. Oikeasti toivoisin, että joku julkkis aseksuaali tulisi esiin asian kanssa ja lisäisi siten tietoisuutta. Koska ei ole väärin haluta eikä olla haluamatta.

      Tuohon masturbointiin on pakko todeta, että se ei korvaa toisen ihmisen eroottista ja seksuaalista läheisyyttä/kosketusta:) Masturbointi tuottaa ainoastaan orgasmin ja seksissä on paljon muuta:)

      Koska olen kärsinyt asiasta parisuhteessani vuosia, olen todella iloinen ja helpottunut, kun lopulta ymmärsin etten tee mitään väärin (eikä mies halua minua siksi), vaan olemme kertakaikkiaan vain erilaisia. Helpottavaa.

      • riinaX

        Ei ole väärin haluta tai olla haluamatta, toki näin. Ja ihan normaalia. Mutta parisuhde ei toimi, jos toisella on seksuaalisia himoja ja haluja, toisella ei.


      • yifyf

        Aseksuaalit eivät tunne, eivätkä koskaan ole tunteneet, seksuaalista halua. Seksi ei vain kiinnosta. Sitten on ihmisiä, jotka eivät halua "tietyistä syistä" seksiä. Usein nuo syyt ovat paljolti tiedostamattomiakin. Jos ihmisellä on ongelmia seksuaalisuutensa kanssa - eli siis noiden syiden kanssa, joiden vuoksi hän ei halua seksiä, hän ei ole sujut seksuaalisuutensa kanssa. Tämä ei ole "luontaista" haluttomuutta, vaan esim. traumoihin perustavaa.


    • asassa

      On se kohtuutonta. Ellei mitkään keskustelut asiaa muuksi muuta, eroatte sitten.

    • erikoisetonehdot

      En ole ennen tiennyt, että jotkut aseksuaalit suhtautuvat seksiin ja seksin haluamiseen vihamielisesti tai likaisena asiana. Onkohan se ihan yleistä, vai vain näiden parin täällä palstoilla liikkuvan henkilön ajatusmaailmaa? Ihmetyttää, että miksi joku aseksuaali edes haluaisi suhteen sellaisen ihmisen kanssa, jota hän pitää ajatusmaailmaltaan iljettävänä.

      • jingjangdong

        Aseksuaaleja on torjuvia ja neutraaleja (ei siis kenenkään omaa ajatusmaailmaa) - mutta tosin niin on seksuaalejakin. Jotkut vain torjuvat seksuaalisuutensa, toiset eivät, olivat sitten kumminpäin tahansa seksuaalisesti suuntautuneita.

        "Ihmetyttää, että miksi joku aseksuaali edes haluaisi suhteen sellaisen ihmisen kanssa, jota hän pitää ajatusmaailmaltaan iljettävänä."

        Tätä voisi ihmetellä laajemminkin. Jos itse ällöää toisissa ihmisissä mitä tahansa mitä toinen ihminen rakastaa, niin miksi edes kuvittelee parisuhteen onnistuvan tämän kanssa? Sehän on aivan kaistapäistä.


      • yhyymiksisejättimut

        Tuo onkin hyvä kysymys! Jotkut egosentrisyydessään pitävät yksisuuntaista henkistä väkivaltaa, tarkoitan kumppanin "ohjaamista onnellisuuteen" sopivana keinona hoitaa oma onnellisuutensa.


    • jingjangdong

      Sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Tässä ei nyt kannata miettiä mitään muuta kuin kumman valitsee. Ei ole mitään järkeä ottaa kantaa onko seksistä pidättäytyminen kohtuutonta, epäreilua, väärin. Naisystäväsi kannalta ei varmasti. Hänellä on tuohon syynsä. Sinun on vain valittava. Tosin jos tunnet itsesi talkkariksi, joka haluaa seksiä, mutta puoliso kieltää, niin voisiko tuossa olla helpompaa valintaa tehtävänä...?

      • kuuluuparisuhteeseen

        Kyllä seksikin kuuluu yhtenä asiana parisuhteeseen, mutta eihä kukaan ihminen yksin seksin takia toista ihmistä valitse, kyllä siihen kuuluu muutakin yhteistä elämää, kn se seksi, mutta onha seksiki sitä yhteistä elämää ja tuskin kukaan ihminen menee suhteesee sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa seksi on inhotavaa.


      • erikoisetonehdot

        Tuo jingjangdongin neuvo on hyvä. Eihän kukaan ole kenenkään kanssa siksi vain, että se on reilua.


    • parisuhdetappaa

      Ei se ero koskaan helppo ole, kun rakastaa toista ja muuten on ihan ok. Yhteisiä lapsia ei ole ,joten ero ei ole mikää ongelma...lähtee vaan. Mutta on ihan kiva nukkua kaksinkin, vaikka toinen ei halua kuin läheisyyttä. Varmaan löytyy lääkkeet, jotta seksi halut voi minulta tukahduttaa. Sinänsä sääli, mut ei voi mitään. Itsetyydytys tuskin korvaa sitä, mut voisi tehdä rakkaansa kanssa. Ehkäpä tämä on parisuhde, vaikka sitä intohimoa en voikkaan tuntea. Vastauksista päätellen on monenlaisia parisuhteita ja mikä on oikein,sitä ei ole määritelty. Uskon että, voisin löytää vielä myös suhteen, missä on seksiä, mutta silloin siitä voisi puuttua läheisyys. Haluaisin katsoa häntä silmiin rakastellessamme, mutta se on haaveeni ja tuskin koskaan sitä voin kokea.

      • jotainehkäapua

        Olet oikeassa: ei voi määritellä, mikä parisuhde on "oikein", koska jokainen pari määrittelee itse keskinäiset oikeintekemisensä.

        Tämä keskusteluketju lähti siinä mielessä lapasesta, että monet tuntuvat luulevan, että jokin heidän mielestään normaali juttu olisi "oikein" ja sitten sen vastakohta "väärin". Tämmöistä oikein-väärin-asetelmaahan ei parisuhteissa ole olemassakaan, sillä kaikki on kiinni osapuolten välisistä sopimuksista.

        Tuohon "katsoa silmiin rakastellessamme, mutta se on haave" voin todeta, että on sitä monenlaisia fantasioita ja haaveita elämässä muillakin, vaikkei niitä välttämättä voi koskaan toteuttaa. (Älkääkä nyt kukaan tulko vineemään tähän "seksi on perusoikeus, on oikeutettua haluta kattoo silmiin rakastellessa!!!!!!!!", sillä minä en ota kantaa siihen, onko se juuri tämän parisuhdetappaa-hepun kannalta oikein vai ei, vaan sanonpa vain, että haaveitakin on hyvä olla, mutta aina niitä ei pääse toteuttamaan, olivat ne mitä tahansa.)

        Sinänsä kannattaisi ehkä pohtia, mikä sinulle on tärkeintä? Minkälaisten päätösten kanssa pystyt sitten elämään? Mikä tuntuu sinusta itsestäsi "oikealta"? Tee vaikka lista: "parisuhteeni plussat ja miinukset" ja katso, kumpia tulee enemmän. Jos plussia on enemmän, pohdi, kannattaisiko suhteelle kuitenkin antaa mahdollisuus. Jos miinuksia on enemmän, harkitse, kannattaisiko suhteesta luopua, jos se ei kerran tee sinua onnelliseksi. Kun olet saanut selville edes oman kantasi asioihin, voit aloittaa keskustelun myös kumppanisi kanssa. Ehkäpä päädytte yhdessä järkevään ratkaisuun (oli se sitten ero tai suhteen jatkaminen tai pieni "väliaikabreikki", jonka aikana mietitte tahoillanne, millaista se elämä ilman toisianne sitten on). Yritä kuunnella ja ymmärtää myös kumppaniasi, jos/kun hän kertoo tunteistaan sinulle (kaikki eivät tosin kerro, ja sellaisia ihmisiä onkin vaikea yrittää ymmärtää, kun kaiken saa arvailla). Kerro sinä myös hänelle, miltä itsestäsi tuntuu, anna hänelle puolestaan mahdollisuus yrittää ymmärtää sinua.


      • erikoisetonehdot

        Ennen vanhaan, kun homous oli rikos niin oli näitä homojen kulissiliittoja. Kai niissä usein kävi niin, että jompi kumpi tai molemmat päätyivät pettämään.


      • erikoisetonehdot
        jotainehkäapua kirjoitti:

        Olet oikeassa: ei voi määritellä, mikä parisuhde on "oikein", koska jokainen pari määrittelee itse keskinäiset oikeintekemisensä.

        Tämä keskusteluketju lähti siinä mielessä lapasesta, että monet tuntuvat luulevan, että jokin heidän mielestään normaali juttu olisi "oikein" ja sitten sen vastakohta "väärin". Tämmöistä oikein-väärin-asetelmaahan ei parisuhteissa ole olemassakaan, sillä kaikki on kiinni osapuolten välisistä sopimuksista.

        Tuohon "katsoa silmiin rakastellessamme, mutta se on haave" voin todeta, että on sitä monenlaisia fantasioita ja haaveita elämässä muillakin, vaikkei niitä välttämättä voi koskaan toteuttaa. (Älkääkä nyt kukaan tulko vineemään tähän "seksi on perusoikeus, on oikeutettua haluta kattoo silmiin rakastellessa!!!!!!!!", sillä minä en ota kantaa siihen, onko se juuri tämän parisuhdetappaa-hepun kannalta oikein vai ei, vaan sanonpa vain, että haaveitakin on hyvä olla, mutta aina niitä ei pääse toteuttamaan, olivat ne mitä tahansa.)

        Sinänsä kannattaisi ehkä pohtia, mikä sinulle on tärkeintä? Minkälaisten päätösten kanssa pystyt sitten elämään? Mikä tuntuu sinusta itsestäsi "oikealta"? Tee vaikka lista: "parisuhteeni plussat ja miinukset" ja katso, kumpia tulee enemmän. Jos plussia on enemmän, pohdi, kannattaisiko suhteelle kuitenkin antaa mahdollisuus. Jos miinuksia on enemmän, harkitse, kannattaisiko suhteesta luopua, jos se ei kerran tee sinua onnelliseksi. Kun olet saanut selville edes oman kantasi asioihin, voit aloittaa keskustelun myös kumppanisi kanssa. Ehkäpä päädytte yhdessä järkevään ratkaisuun (oli se sitten ero tai suhteen jatkaminen tai pieni "väliaikabreikki", jonka aikana mietitte tahoillanne, millaista se elämä ilman toisianne sitten on). Yritä kuunnella ja ymmärtää myös kumppaniasi, jos/kun hän kertoo tunteistaan sinulle (kaikki eivät tosin kerro, ja sellaisia ihmisiä onkin vaikea yrittää ymmärtää, kun kaiken saa arvailla). Kerro sinä myös hänelle, miltä itsestäsi tuntuu, anna hänelle puolestaan mahdollisuus yrittää ymmärtää sinua.

        "Tämmöistä oikein-väärin-asetelmaahan ei parisuhteissa ole olemassakaan, sillä kaikki on kiinni osapuolten välisistä sopimuksista."

        Kyllä minusta on olemassa asioita, jotka ovat absoluuttisesti väärin parisuhteessa. Lähinnä sellaisia, että toimitaan vain toisen ehdoilla ja toinen ei saa ääntään kuuluviin. Ja sekin on väärin, jos ei tuo omaa ääntään kuuluviin.

        Tietysti sopiminen tarkoittaakin tilannetta, jossa molemmat huomioidaan.


    • seksitön.mies

      Annappa naisesi yhteystiedot. Etsin nimittäin naista joka ei tahdo seksiä kanssani lainkaan. Älä turhaan pidättele naista kun hänelle olisi ottajia muuallakin.

    • rakastajatar2015

      Ota rakastajatar. Suomessa voi olla yleisesti näkemys, että parisuhden on kahden kauppaa. Käytännössä aika harva pari on kuitenkaan uskollisia toisilleen. Useimmissa tapauksissa nainen lakkaa haluamasta ja miehen olisi siihen alistuttava. Kyseessä on kuitenkin petos. Yleensä nainen on enemmän tai vähemmän villi suhteen alussa, mutta sitten laimenee tai halut loppuvat. Eli hän on johtanut harhaan miestä uskottelemalla, että seksiä olisi tarjolla jatkossakin.

      Mielestäni toista ei voi pakottaa selibaattiin. Olen ollut jo lähemmäs vuosikymmenen parisuhdekylmiössä olevan miehen rakastajatar. Ja vastaavanlaisia tilanteita on maa täynnä. Hän saa parisuhteesta yhteiselämän edut ja minulta hellyyden ja seksin. En koe tilannetta mitenkään omituiseksi. Tietysti välillä kaipaan yhteistä arkea. Kompensoin tilannetta sillä, että minulla on toinenkin rakastaja (tapaamiset ovat sen verran harvassa, että muuten olen itse puoliselibaatissa).

      Ps. Jos pelkään ei toivottuja lapsia, niin ota vaihdevuodet ylittänyt rakastajatar. Kaikilla halut eivät kuole vaihdevuosiin, voi käydä jopa päinvastoin. Kypsä aikuinen myös kestää salasuhteen, eikä kasvattele mitään turhia draamoja.

    • Mittari

      Jos suhde on mielestäsi muuten hyvä, niin mikset vain ulkoista sitä seksi osuutta suhteestanne. Käytä vaikka ammattilaisten palveluita, saat mitä haluat ja kukaan ei huutele perään. Todellinen win win tilanne olisi, jos saisit tuohon hommaan vielä luvan vaimolta. Kustannuksia toki tulee ainakin jos käyttää ammattilaisia, eikä niitäkään taida saada kotitalousvähennykseen. Toki se on pieni hinta mielenterveydestä verrattuna totaaliseen seksittömyyteen.

    • mekkk

      Ei se ole mikään parisuhde kun ei ole seksiä ja jos aikuinen mies tai nainen ole seksistä kiinsotunut niin heissä on jotain vikaa vikaa ja vielä kerran vikaa. Joko asenteessa tai sitten voi olla että kasvatettu seksi kielteiseksi ja silloin pitää ajatella omilla aivoillaan mitä haluaa elämältään.

      • 774877

        Mitä vikaa on ihmisessä, joka ei halua harrastaa seksiä? Joistakin seksi ei tunnu erityisen hyvältä tai ei vain kiinnosta. Kiinnostuksen puute voi johtua hormonitoiminnasta, johon voisi löytyä apua MUTTA toiset ovat tyytyväisiä seksittömyyteen ja haluttomuuteen. Ei siinä "asenteella" niin ole väliä. Jos tuntee voivansa hyvin ilman seksiä mutta yrittää asennoitua niin, että sitä kuuluu harrastaa niin siitä ei seuraa kuin paha mieli.


      • eiolekaanvikaa
        774877 kirjoitti:

        Mitä vikaa on ihmisessä, joka ei halua harrastaa seksiä? Joistakin seksi ei tunnu erityisen hyvältä tai ei vain kiinnosta. Kiinnostuksen puute voi johtua hormonitoiminnasta, johon voisi löytyä apua MUTTA toiset ovat tyytyväisiä seksittömyyteen ja haluttomuuteen. Ei siinä "asenteella" niin ole väliä. Jos tuntee voivansa hyvin ilman seksiä mutta yrittää asennoitua niin, että sitä kuuluu harrastaa niin siitä ei seuraa kuin paha mieli.

        Ei mitään vikaa mutta se pitää olla molempien yhteinen halu ja päätös ettei meidän liitossa seksiä harrasteta. Ap:llä on ongelmana, että hän haluaisi seksiä mutta puoliso ei. Pitäisikö hänen sinun mielestäsi alistua tilanteeseen? Hyväksyä elämä ilman seksiä ihan tuosta vaan? Tukahduttaa luonnolliset tarpeensa? Elää sen haluttoman ehdoilla?
        Seksiä ei tietenkään pidä harrastaa jos kokee sen vastenmieliseksi. Olisiko siinä tilanteessa ratkaisu antaa toiselle lupa tyydyttää tarpeensa jonkun muun kanssa? Kuinka monen seksuaalisesti haluttoman pirtaan sellainen sopii, että puoliso käy muualla?


      • 774877
        eiolekaanvikaa kirjoitti:

        Ei mitään vikaa mutta se pitää olla molempien yhteinen halu ja päätös ettei meidän liitossa seksiä harrasteta. Ap:llä on ongelmana, että hän haluaisi seksiä mutta puoliso ei. Pitäisikö hänen sinun mielestäsi alistua tilanteeseen? Hyväksyä elämä ilman seksiä ihan tuosta vaan? Tukahduttaa luonnolliset tarpeensa? Elää sen haluttoman ehdoilla?
        Seksiä ei tietenkään pidä harrastaa jos kokee sen vastenmieliseksi. Olisiko siinä tilanteessa ratkaisu antaa toiselle lupa tyydyttää tarpeensa jonkun muun kanssa? Kuinka monen seksuaalisesti haluttoman pirtaan sellainen sopii, että puoliso käy muualla?

        Jos on niin erilaiset seksuaaliset tarpeet niin erohan siinä pitäisi ottaa. Tietenkään ei pidä tukahduttaa tarpeitaan, ei kummankaan osapuolen. Hyvin harvoin hyväksytään vieraissa käyminen, vaikka itse ei olla valmiita tyydyttämään toista. Jos toiselle seksi on oikeasti tärkeä asia ja toiselle vastenmieliben niin yhdessäolo ei ole järkevää.


      • M52_

        Ei sinänsä ihmisessä ole mitään vikaa, vaikka ei halua harrastaa seksiä. Onhan parisuhteessa _paljon_ muutakin. Luonnollista myös, että halut vaihtelee ajan myötä. Ikä, terveys, työstressi, elämäntilanne vaikuttaa.

        Mutta parisuhteet eroavat normaalista ystävyys- tai sukulaissuhteista tuon seksuaalisen asian osalta. Tarkoittaako yhdyntää vai jotain muuta tai onko hetero/homo/lesbo parisuhde, olennaita mielestäni kuitenkin että puolisot tuntevat muiden tärkeiden tuntemusten ja molemminpuolisen välittämisen lisäksi _myös_ jonkinlaista seksuaalista vetoa toisiinsa. Muuten ollaan hyviä kavereita eikä pariskunta.

        Jos halut on kovin erilaisia eikä parhaalla tahdolla edes löydy kompromissia, ehdottaisin kyllä parisuhteen lopettamista alkuunsa. Ajan myötä tilanne tuskin helpottuu ja erot omissa haluissa todennäköisesti kärjistyvät. Ennemmin tai myöhemmin on vakava kriisi edessä. Omakohtaista kokemusta on, vieläpä suht tuoretta.


      • kisunkaa

        Tästä olen vähän eri mieltä,että parisuhde eroaisi ystävyyssuuhteesta vain seksuaalisuudessa. Sehän tekisi seksiä harrastavista ystävistä pariskunnan (tämä ei ole mitenkään yleistä mutta lähipiiristä löytyy yksi esimerkki). On toimivia parisuhteita joihin seksi ei kuulu millään tavalla. Muu elämä jaetaan sitten keskenään samalla tavalla kuin parisuhteessa, johon seksi kuuluu. Ehkä läheisyys ja tietynlainen yhteenkuuluvuuden tunne ovat minusta se, mikä parisuhteen erottaa ystävyyssuhteesta.
        Parisuhde toimii kun perustarpeet ovat kutakuinkin samanlaisia. Siitä olen samaa mieltä, ettei tällaosta toimimatonta suhdetta kannata jatkaa. Erittäin seksuaalisen ja aseksuaalin suhde tuskin toimii jos kompromisseja ei tehdä. Aseksuaali ei kuitenkaan ajankaan kanssa muutu enempää seksuaaliseksi eikä toisinpäinkään, mitä nyt nuo mainitsemasi asiat vaikuttavat haluihin. Sama muidenkin tarpeiden kohdalla, esimerkiksi yksin viihtyvä ja äärimmäisen sosiaalinen eivät ole sopiva pari, elleivät osapuolet kykene kompromisseihin. Vastakohdat toimivat kyllä kunhan ei ääripäitä yritetä lyöttää yhteen.


    • porno.on.keksitty

      Minä kyllä haluan, mutta valitsen kumppanini tarkoin...

    • 84958

      Se on reilua kertoa, että saat valita. Älä marmata vaan valitse.

    • padma

      Jätä se sika!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      201
      3338
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      24
      2161
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2071
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      1935
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      70
      1598
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      24
      1361
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1251
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1247
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1207
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1198
    Aihe