Epäkohdat, ja väkivalta lsten suojelussa-

Epäkohdat, kaltoinkohtelu ja väkivalta lastensuojelun sijaishuollossa
Lastensuojelun laitosten ja sijaisperheiden tehtävänä on mahdollistaa sijoitetulle lapselle turvallinen lapsuus. Joskus tehtävä ei toteudu ja lapsi kokee sijaishuollossa epäkohtia, kaltoinkohtelua ja jopa väkivaltaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt selvityksen huostaanotettujen lasten kokemista epäkohdista, kaltoinkohtelusta ja väkivallasta. Selvityksen näkökulma on kokemuspohjainen. Selvitys toteutetaan pääosin haastatteluina.

Selvitys kattaa ajallisesti jakson vuodesta 1937 vuoteen 1983 eli ensimmäisen lastensuojelulain aikaisen sijaishuollon. Vuonna 1984 voimaan tullut lastensuojelulaki muutti lastensuojelun toimintaperiaatteita merkittävästi. Siksi tarkastelua ei uloteta toisen lain tai sen jälkeisen lastensuojelun aikaan. Selvitys kohdistuu niin laitoksiin kuin perheisiin sijoitettujen lasten kokemuksiin.

Selvitystyön tavoitteet
Tuottaa tietoa sijaishuollossa koetuista epäkohdista, kaltoinkohtelusta ja väkivallasta ja niiden luonteesta sekä niiden ilmitulon ja niihin puuttumisen mekanismeista.
Tuoda näkyviin sijoitettujen lasten sijaishuollossa kokemien epäkohtien, kaltoinkohtelun ja väkivallan hyväksymättömyys.
Luoda rakenteita ja käytäntöjä, jotka estävät epäkohtien, väkivallan ja kaltoinkohtelun tapahtumista nykyisessä (ja tulevassa) sijaishuollossa.
Erityispiirteet
Oleellinen ero esimerkiksi perheessä tai koulussa tapahtuvaan väkivaltaan tai kaltoinkohteluun on siinä, että sijaishuollossa lapset ovat olleet huostaanotettuina erityisesti julkisen vallan kasvatuksessa ja vastuussa.

Haastavaa on se, miten nykypäivänä voidaan ymmärtää menneen lastensuojelun sijaishuollon kasvatuskäytäntöjä, jotka silloin olivat osa tavanomaista laitos- tai perhekasvatusta, mutta joita nykyään pidetään ruumiilliseen itsemääräämisoikeuteen puuttumisena, väkivaltaisina ja ehkä jopa lainvastaisina.

Selvityksen vaiheet
Sosiaali- ja terveysministeriö kilpailutti selvityksen. Toteuttajaksi valittiin Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos. Laitoksen tutkijat aloittivat haastattelut syksyllä 2014.

Selvitys lastensuojelun menneisyydestä (Jyväskylän yliopisto)
Selvitystyön suunnitelma

Onko sinulla kokemusta epäkohdista?
Haastattelut perustuvat vapaaehtoiseen yhteydenottoon. Haastatteluissa ei kerätä henkilö- tai yksikkökohtaisia tietoja, ja tiedot käsitellään luottamuksellisesti.

Voit ilmoittautua haastatteluun, mikäli olet itse kokenut epäkohtia, kaltoinkohtelua tai väkivaltaa lastensuojelulaitoksissa tai sijaisperheissä 1930-80-luvuilla. Haastatteluun voi ilmoittautua myös, jos on nähnyt tai kuullut niistä tai ollut itse niitä aiheuttamassa. Yhteydenottaja voi olla lapsuudessaan sijoitettuna ollut henkilö, hänen omaisensa, työntekijä, perhehoitaja tai joku muu, sijaishuollon kaltoinkohteluun liittynyt henkilö.

Haastatteluihin voi ilmoittautua numeroon 040 805 3930 (Jyväskylän yliopisto), sähköpostiin [email protected] tai suojatulla lomakkeella.

Ilmoittautuminen haastatteluun (Jyväskylän yliopisto)

Taustatietoja
Vuonna 1937 oli huostaanotettuna 32 352 lasta. Vuonna 1983 vastaava luku oli 8 537.
Ensimmäinen lastensuojelulaki tuli voimaan 1936. Sitä kutsuttiin usein huostaanottolaiksi, sillä huostaanotto oli käytetyin toimenpide.

Avohuollollisten toimenpiteiden rooli (esim. neuvonta, ohjaus, varoitus, valvonta) kasvoi 70-luvulla ja vahvistui entisestään 80-luvulla.

Ruumiillinen kuritus kiellettiin lastensuojelulaitoksissa, ennen kuin se kiellettiin osana perheiden kasvatusta. Kielto toteutettiin portaittain: esimerkiksi joidenkin kuntien lastensuojelulaitoksissa ruumiillinen kuritus kiellettiin 1950-luvun alussa. Viimeisenä se kiellettiin maamme koulukodeissa vuonna 1965.

Vastaavanlaisia selvityksiä on tehty muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Tanskassa, Irlannissa, Walesissa, Skotlannissa, Hollannissa, Australiassa ja Kanadassa. Selvitysten taustalla on havaintoja siitä, että sijaishuolto ei ole kyennyt tarjoamaan sijoitetuille lapsille lapsuutta ilman epäkohtia, kaltoinkohtelua ja väkivaltaa.
Annika Juurikko, Osa-aikainen Hallitussihteeri.
------------------------------------------------------------