Sudetko vain metsästäjien ja suojelijoiden riistaa

Voi että miten saa sapen kiehumaan uutisoinnit, jotka sivuuttavat ne muut kansalaiset, jotka eivät kuulu suden suojelijoihin, tai metsästäjiin. Uutisoinnissa suojelijat esiintyvät kuin olisivat saaneet koko kansalta luvan toimia äänitorvenaan ja puolesta puhujana.

Inhottaa! Inhottaa niin äärettömästi se ylimielisyys, mikä loistaa näiden, mukamas hyväntahtoisten susiensuojelijoiden puheista ja värikkään mielikuvituksen juoksusta. Satuja satujen perään ilman minkäänlaista omantunnontuskaa ja näitä nämä pienet alaikäiset "susitytöt" ja muut hyväuskoiset uskovat. Tosiasiat ei vaakakupissa paina.

Miten on ylipäätään livetty tilanteeseen, että haja-asutusalueilla ei voi liikkua enää turvallisin mielin edes omalla pihallaan. Koiraansa ei voi päästää irti missään, vaikkei se irtaanukkaan kuin muutaman metrin etäisyydelle omistajasta, metsästyskoirasta puhumattakaan. Kävelylenkille lähdettäessä kännykän lisäksi on varauduttava "kättäpidemmällä" ja lisättävä silmät selkäänsä ja viritettävä kuulonsa äärimmilleen. Liikuntarajoitteisena tarvitsisin ihan ehdottomasti säännöllistä liikuntaa, mutta tätänykyä liikunta jää rajoittuneeksi toistuvasti pihaan/pihanympäristöön tulevien susien takia. Pelkoni on oikea ja oikeutettu!

Uskon, että me tavalliset kansalaiset, maalla asuvat, lapset ja lasten vanhemmat, vanhukset, karjatilalliset ym. vähemmän itsestään ääntäpitävät, olemme kuitenkin suurempi joukko, kuin kourallinen fanaattisia sudensuojelijoita tai metsästäjiä. Suurin joukko lienee sitä mieltä, että sudet ovat lisääntyneet normaalia elämää rajoittavaksi tekijäksi ja niitä on ainakin Itä-Suomessa jo aivan liikaa. Hyvät ihmiset: Mihin me näitä susia, karhuja ja ilveksiä lisääntyvässä määrin tarvitsemme? Tähän kysymykseen olen yrittänyt hakea vastausta, mutta turhaan. Ilmeisesti vastausta ei edes ole, koska "minäminä ihmiset" eivät ole sitä edes viellä keksineet ajatella.