kuka haluaa haisevaksi raadoksi

Mie menen ja losautanaivoni mehtään aseelle kun liian vanhaksi tuun. Ei tuu kämppään haju haittaa ja eläimet pääsee hyödyntää ruumiini.

Eikös kaikenmaailman liikkumisten tarkkailuun ole jalkapantoja ja ties mitä vempaimia. Vai eikö ne toimi asunnon sisällä liikkumisia tarkkailtaessa. Kyllähän nyt nykytekniikalla luulis olevan mahdollisuus vaikka ja mihin turvalaitteistoon ilman että varsinaisia yksityisyyttä loukkaavia kameroita tarvitaan. Vaik eihän sitten enää, kun jo raatona makaa sen yksityisyydenkään kanssa mitään murhetta ole.
Turvarannekkeita on paljon vanhuksilla. Siitä vaan napin painallus, jos tulee joku hätä. Kotihoito tai ambulanssi tulee. Mut jos taju ehtii mennä ennen kun älyää tai suostuu painamaan ei siitäkään mitään hyötyä ole. Olis varmaan jokin liikkeentunnistin systeemi paikallaa.
Varmaan sitten joskus, kun meitä vanhoja ja varsin paljon yksinäisiä vanhoja rupeaa olemaan tuskaksi asti on kehitetty systeemejä lisää.

Miksi ei tätäkään asiaa voi käsitellä asiallisesti?

Oks täss ny murhe asunnosta vai ihmisestä?

Tuossa linkissä mainitaan ihan vaan sivumennen Skype-yhteys? Jaa, niin ku minne, kenelle se yhteys on?
Yksinäisellä ei ole ketään muita kuin viranomaiset ja ne toimivat miten kunta ja yhteiskunta päättävät kulloinkin kenenkin kohdalla toimittavan, jos edes tiedostavat jokaikisen vanhuksen sen hetkistä tilannetta. Tuskinpa sentään! Mistä resurssit??? Tuskin missään istuu ketään yötä-päivää Skype auki odottamassa vanhusten ilmoittautumista, että "Huhuu, hengissä oon vielä". Vai istuuko???

http://www.hs.fi/kaupunki/a1409967223827

Itse en nää mitään syytä miettiä mitä keholle tapahtuu, kun ihmisnen kuolee. Vaikka ruumista hyvästelisi satapäinen porukka aidosti surren ja kaivaten, niin ei sitä kumminkaan itse ole näkemässä, ei välttämättä vaikka jonkinlainen tuon puolleinen olisikin olemassa.

On niitä hälyttimiä ja valvojia. Maksaa ne vaan jotain. Voi valvoa jopa että nouset sängystä tai et liiku tiettyyn aikaan. Tuosta maksat itse jotain maltaita.

Enpä usko että mua kiinnostaa kuoleman jälkeen mun hajut ja raato, jollaiseksi me kaikki päädytään. Se olkoon naapureiden ongelma. En myöskään näin eläessäni ole erityisen kiinnostunut tai huolestunut ysinäisestä kuolemasta kun minut kerta on näin elävänäkin jätetty yksin lapsesta asti ja kriittisinä hetkinä. Että mitä vimpattia minä kuoleman rajamailla niillä muilla ihmiskuvatuksilla muka tekisin. Ainoa hiukan huolestuttava asia on, ettei mikään minusta riippuvainen eläin jäisi kärsimään jälkeeni. Eli lähinnä yllätyskuolema vähän huolettaa noin eläinten kannalta.

Minä haluan haisevaksi raadoksi ja mitä pikemmin sen parempi!

Minä mieluummin kuolisin yksin kotiin kuin sairaalaan, jossa joutuisin kuolevana jakamaan huoneen jonkun toisen kanssa. Hajuhaitta on sitten naapureiden ongelma. Kyllä se ruumis aikanaan löydetään.
Yksinäinen vanhuus ei pelota, jos vaan pysyy jotakuinkin toimintakykyisenä, että pystyy itse käymään kaupassa, maksamaan laskunsa, peseytymään jne.

Hei! Nyt löytyi! Löysin tuommoisen linkin. Siinä puhutaan muistisairaista mutta kun plaraa sivua vähän alemmaksi löytyy tietoa aiheesta "Hyvinvointikello"!

http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/arkisto2009/030309_c.htm

Kiitos "Pelontunne"! Löysin samalta sivulta tietoa vanhan äitini arjen sujumisen avuksi.

Minä!

Vai hyvinvointikello on se ratkaisu haisevan raadon torjunnassa. Ei huono! Jotenkin mun hyvinvointikelloni on särki. Pahoinvointikello tikittää tämäkästi!

Nostanpa tämän aiheen. Tuo tieto hyvinvointikellosta saattaa olla tärkeä monellekin yksin elävälle ja tilannettaan murehtivalle.

Ei se minun murheeni ole, jos torsoni mätänee jossain viikkokaupalla.