Surujen suoja: Ruotsin kieli

Todella karmeaa.....

Se on todella hanurista.

Hehheh! Suomalaiset eivät muka saisi palvelua suomen kielellä omassa Suomessaan?? ;-)

svekosurun_utopia kirjoitti:

Hehheh! Suomalaiset eivät muka saisi palvelua suomen kielellä omassa Suomessaan?? ;-)

Ei saisi ruotsinkielisellä alueella. Sehän olisi mannaa myös suruille. Ja suruthan ei matkustele Suomessa, joten ei heidän tarvitse ottaa tulkkia mukaan Ruotsiin.

svekosurun_utopia kirjoitti:

Hehheh! Suomalaiset eivät muka saisi palvelua suomen kielellä omassa Suomessaan?? ;-)

Kyllä meillä suomalaisilla on identiteettiongelma. Tullessani lomalennolla kotiin, esitettiin lentokoneessa kuulutukset ensin englanniksi ja vasta pitkän ajan kuluttua suomeksi. Kone oli täynnä suomalaisia lomailijoita. Oikein suututti. Mikä meitä mättää?

MihinOllaanMenossa kirjoitti:

Kyllä meillä suomalaisilla on identiteettiongelma. Tullessani lomalennolla kotiin, esitettiin lentokoneessa kuulutukset ensin englanniksi ja vasta pitkän ajan kuluttua suomeksi. Kone oli täynnä suomalaisia lomailijoita. Oikein suututti. Mikä meitä mättää?

Lue lisää

nettifenno on junaillut tämän

Vais niin ? Katoava kieli on silloin Ruotsikin jos on suomikin.Ei yhtään kummempi.

Olin sairaalassa ja samassa huoneessa oli henkilö joka puhui ruotsia, henkilökunnnan vuoronvaihdon jälkeen hän yritti kyllä puhua edelleen ruotsia mutta vaihtoikin kieltä nopeasti suomeksi koska yhteistä kieltä ei ollutkaan enää. Niin ja tämä tapahtui pk seudulla. Miksi kaikkien tulee tuhlata aikaa kieleen jota suurin osa ei koskaan tarvitse, eikö nyt olisi tärkeintä osata näitä arabimaankieliä . Sieltä tulee uutta porukkaa monta kymmentä tuhatta.

Ne muutamat tuhannet vanhat surut voi hoitaa etätulkauksella.
Hehän kuolevat kohtapois.
Ei suomenkielisten tarvitse opetella tökköruotsia heidän vuokseen.

James Hirvisaari (M11) jyrisee eduskunnassa pakkoruotsia ...
www.youtube.com/watch?v=Bx3NJtwZaAs Cachad
Kansanedustaja James Hirvisaaren ... James Hirvisaari (M11) jyrisee eduskunnassa pakkoruotsia vastaan Muutos 2011. Subscribe Subscribed Unsubscribe 286 286.

Kaikenlaisen pöljyilyn pakko sekävirkamisruotsista voisi lopettaa heti.
Ruotsinkielisille pakkosuomea raskaallakädellä jatkossa.
Kaikenlainen ängyröinti luputtava heidäntaholta. Tai sittten soppakuppi nurkkaan.

EioptellamuuminR kirjoitti:

Ne muutamat tuhannet vanhat surut voi hoitaa etätulkauksella.
Hehän kuolevat kohtapois.
Ei suomenkielisten tarvitse opetella tökköruotsia heidän vuokseen.

James Hirvisaari (M11) jyrisee eduskunnassa pakkoruotsia ...
www.youtube.com/watch?v=Bx3NJtwZaAs Cachad
Kansanedustaja James Hirvisaaren ... James Hirvisaari (M11) jyrisee eduskunnassa pakkoruotsia vastaan Muutos 2011. Subscribe Subscribed Unsubscribe 286 286.

Kaikenlaisen pöljyilyn pakko sekävirkamisruotsista voisi lopettaa heti.
Ruotsinkielisille pakkosuomea raskaallakädellä jatkossa.
Kaikenlainen ängyröinti luputtava heidäntaholta. Tai sittten soppakuppi nurkkaan.

Lue lisää

Ei ole kyse muutamasta sukupuuton uhkaamasta surusta, vaan 290 000 ruotsinkielisestä suomalaisesta joilla on yhtäläiset oikeudet saada palvelua omalla äidinkielellään kuin sinullakin.

Virkamiehet ovat olemassa maan kansalaisia ja kuntalaisia varten ja heidän on kyettävä kommunikoimaan kansalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
Jos neffe ei halua opetella ruotsia niin hakee töitä muualta, simppeliä! Ei oo pakko osata!

Ankdam kirjoitti:

Ei ole kyse muutamasta sukupuuton uhkaamasta surusta, vaan 290 000 ruotsinkielisestä suomalaisesta joilla on yhtäläiset oikeudet saada palvelua omalla äidinkielellään kuin sinullakin.

Virkamiehet ovat olemassa maan kansalaisia ja kuntalaisia varten ja heidän on kyettävä kommunikoimaan kansalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
Jos neffe ei halua opetella ruotsia niin hakee töitä muualta, simppeliä! Ei oo pakko osata!

Lue lisää

Neffen on hyvä muistaa, että ne suomenkieliset, jotka opettelevat ruotsin, saavat myös näitä Neffelandian terminologiassa "suojatyöpaikoiksi" kutsuttuja työpaikkoja jatkossa. Maa ei muutu yhtäkkiä yksikieliseksi miellyttääkseen joitakin yksittäisiä neffejä, etenkin kun suurin osa suomalaisista suhtautuu positiivisesti ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisiin tässä maassa.

neffekö_päättää kirjoitti:

Neffen on hyvä muistaa, että ne suomenkieliset, jotka opettelevat ruotsin, saavat myös näitä Neffelandian terminologiassa "suojatyöpaikoiksi" kutsuttuja työpaikkoja jatkossa. Maa ei muutu yhtäkkiä yksikieliseksi miellyttääkseen joitakin yksittäisiä neffejä, etenkin kun suurin osa suomalaisista suhtautuu positiivisesti ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisiin tässä maassa.

Lue lisää

Juuri niin!
Varmista itsellesi suojatyöpaikka, opettele ruotsia!

Ankdam kirjoitti:

Juuri niin!
Varmista itsellesi suojatyöpaikka, opettele ruotsia!

Te surut saatte nyörästi opetella suomea. Sitähä te jo osaatte, suurinpirtein.

Enkäopettele kirjoitti:

Te surut saatte nyörästi opetella suomea. Sitähä te jo osaatte, suurinpirtein.

Toisianne vaimiten se menee?

Pakkosuomi kirjoitti:

Toisianne vaimiten se menee?

"Te surut saatte nyörästi opetella suomea. Sitähä te jo osaatte, suurinpirtein."

Ei tarvitse olla nöyrä, riittää kun on fiksu. Suomessa kannattaa osata sekä suomea että ruotsia ja niinhän me osaamnekin, ja siksihän me saammekin ne suojatyöpaikat nenäsi edestä.

En minä ole opetellut suomea jotta kielitaidoton fenno pystyisi minua viranomaisena palvelemaan!
Minä sen sijaan palvelen sujuvasti molemmilla kielillä! Asiakas määrää kielen, ei virkamiehen kielitaito eikä varsinkaan sen puute!

Ankdam kirjoitti:

"Te surut saatte nyörästi opetella suomea. Sitähä te jo osaatte, suurinpirtein."

Ei tarvitse olla nöyrä, riittää kun on fiksu. Suomessa kannattaa osata sekä suomea että ruotsia ja niinhän me osaamnekin, ja siksihän me saammekin ne suojatyöpaikat nenäsi edestä.

En minä ole opetellut suomea jotta kielitaidoton fenno pystyisi minua viranomaisena palvelemaan!
Minä sen sijaan palvelen sujuvasti molemmilla kielillä! Asiakas määrää kielen, ei virkamiehen kielitaito eikä varsinkaan sen puute!

Lue lisää

Nettifennon olisi joskus hyvä itse tajuta, että ei kahden kielen sujuva osaaminen, kuten esim. tässä massa useimpien ruotsinkielisten kohdalla tilanne on, ole mikään valmiina annettu etu, vaan myös he ovat joutuneet oppimaan vaikean suomen kielen. Se on kouluaineena vaikeampi kuin ruotsi. Ja jos ei elä kovin suomenkielisessä ympäristössä, niin ei se kielitaito tule tuosta vain sormia napsauttamalla.
Kaikkiin kieliin joutuu satsaamaan paljon aikaa ja vaivaa, jos haluaa ne oppia kunnolla. Se, jos mikä vaatii nöyryyttä.

Aledin kirjoitti:

Nettifennon olisi joskus hyvä itse tajuta, että ei kahden kielen sujuva osaaminen, kuten esim. tässä massa useimpien ruotsinkielisten kohdalla tilanne on, ole mikään valmiina annettu etu, vaan myös he ovat joutuneet oppimaan vaikean suomen kielen. Se on kouluaineena vaikeampi kuin ruotsi. Ja jos ei elä kovin suomenkielisessä ympäristössä, niin ei se kielitaito tule tuosta vain sormia napsauttamalla.
Kaikkiin kieliin joutuu satsaamaan paljon aikaa ja vaivaa, jos haluaa ne oppia kunnolla. Se, jos mikä vaatii nöyryyttä.

Lue lisää

Nettisveko tietää tällaista: "Nettifennon olisi joskus hyvä itse tajuta, että ei kahden kielen sujuva osaaminen - - ole mikään valmiina annettu etu - -."

Nettisvekon olisi syytä tajuta, ettei ole kohtuullista eikä suhteessa edes yhdenvertaista, että viiden miljoonan fennon pitää opiskella ruotsia sen vuoksi, että svekoja ilman ahvenanmaalaisia on vain 0,27 miljoonaa.

Tuo kohtuuttomuus ja suhteettomuus korjautuisi yhdenvertaisesti siten, että kielitaito asetetaan viranomaiselle jo lain kirjaimessa (kielitaitolaissa) kollektiivin vastuulle ylimpiä virkamiehiö myöten eikä koko korkeakoulutetulle henkilöstölle. Nykyinen kielitaitolaki on korjattava siihen suuntaan. Se on yhtä helposti tehtävissä kuin pakollisen yo-ruotsin poistaminen.

Kaiken koulutuksen ja kaikkien pakkoruotsi koko maan laajusesti on siis summatonta tuhlausta.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Nettisveko tietää tällaista: "Nettifennon olisi joskus hyvä itse tajuta, että ei kahden kielen sujuva osaaminen - - ole mikään valmiina annettu etu - -."

Nettisvekon olisi syytä tajuta, ettei ole kohtuullista eikä suhteessa edes yhdenvertaista, että viiden miljoonan fennon pitää opiskella ruotsia sen vuoksi, että svekoja ilman ahvenanmaalaisia on vain 0,27 miljoonaa.

Tuo kohtuuttomuus ja suhteettomuus korjautuisi yhdenvertaisesti siten, että kielitaito asetetaan viranomaiselle jo lain kirjaimessa (kielitaitolaissa) kollektiivin vastuulle ylimpiä virkamiehiö myöten eikä koko korkeakoulutetulle henkilöstölle. Nykyinen kielitaitolaki on korjattava siihen suuntaan. Se on yhtä helposti tehtävissä kuin pakollisen yo-ruotsin poistaminen.

Kaiken koulutuksen ja kaikkien pakkoruotsi koko maan laajusesti on siis summatonta tuhlausta.

Lue lisää

En ottanutkaan kantaa siihen, onko ruotsin opiskelun määrä kohtuullinen vai ei. Puhuin yleisellä tasolla kielten oppimisesta, koska täällä saa jatkuvasti lukea viestejä, joissa näkyy se, että nettifenno ei tajua, että mikään kieli ei tule "annettuna", valmiina. Suomi on hyvin vaikea kieli niille ruotsinkielisille, jotka elävät hyvin ruotsinkielisessä ympäristössä, esim. niin, että tuttavapiiriinkään ei kuulu suomenkielisiä. Näitä on myös pääkaupunkiseudulla. Esim. veljeni tyttären ruotsinkielisessä koulussa on kaksi eri tasoista suomen ryhmää tästä johtuen.

Jos saisin päättää, kohtuullistasin kyllä ruotsin määrää koukuissa, 3 vuotta olisi sopiva määrä. Joillakin alueilla voisi olla vapautus ruotsista kokonaan, ja sen tilalla vaikka venäjä.

Ankdam kirjoitti:

"Te surut saatte nyörästi opetella suomea. Sitähä te jo osaatte, suurinpirtein."

Ei tarvitse olla nöyrä, riittää kun on fiksu. Suomessa kannattaa osata sekä suomea että ruotsia ja niinhän me osaamnekin, ja siksihän me saammekin ne suojatyöpaikat nenäsi edestä.

En minä ole opetellut suomea jotta kielitaidoton fenno pystyisi minua viranomaisena palvelemaan!
Minä sen sijaan palvelen sujuvasti molemmilla kielillä! Asiakas määrää kielen, ei virkamiehen kielitaito eikä varsinkaan sen puute!

Lue lisää

"En minä ole opetellut suomea jotta kielitaidoton fenno pystyisi minua viranomaisena palvelemaan!"

Juuri siksi kielitaito on asetettava viranomaiselle kollektiivina, jotta ruotsia osaamaton fenno, korkea virkahenkilö voi antaa kollektiivissaan kielellisen palvelutehtävän ruotsia osaavalle silloin harvoin, kun suurimmassa osassa Suomea ruotsinkieliselle palvelulle on kysyntää. Näin esimerkiksi Vantaalla, jossa sadasta virkahenkilöstä kaksi, kolme voi hoitaa palvelun kielellisen puolen muiden kieltä osaamattomien puolesta.

Fennon ongelma ei ole kielitaito vaan henkinen kyvyttömyys. Kreikkakin vilahtaa Suomen ohitse. Fennot tappelee vaan keskenään. Pääoma ei sijoita ummehtuneesern Suomeen, koska tuottopotentiaali kaikissa muissa Euroopan maissa on parempi kun Suomessa. Fennon suurin ongelma on pakkoruotsi. Auta meitä armias!

Ankdam: "Ei ole kyse muutamasta sukupuuton uhkaamasta surusta, vaan 290 000 ruotsinkielisestä suomalaisesta joilla on yhtäläiset oikeudet saada palvelua omalla äidinkielellään kuin sinullakin."

No, mikähän on ruotsinkielisten todellinen määrä. Serkkuni lapset on rekisteröity ruotsinkielisiksi, vaikka puhuvat suomea äitinsä kanssa. Työkaverini lapset on rekisteröity ruotsinkielisiksi, vaikka puhuvat suomea äitinsä kanssa. Jopa naapurissa suomenkielisen yh-äitinsä kanssa elävät kaksoset on rekisteröity ruotsinkielisiksi ja käyvät ruotsinkielistä koulua, koska etäisä sattuu olemaan ruotsinkielinen.

Miten ihmeessä he ovat oikeutettuja ruotsinkielisiin palveluihin ja vielä niin, että minun lasteni on opiskeltava ruotsia alakoulusta yliopistoon, jotta voisivat sitten palvella näitä sujuvava suomea puhuvia "ruotsinkielisiä" ruotsiksi.

Tämä on aivan järjetön kuvio ja jokainen, joka sitä järjellä ajattelee, häpeää suomalaista kielipolitiikkaa.

Aidosti ruotsinkielisille, saamenkielisille ja jopa maahanmuuttajille, jotka eivät ole suomea oppineet, suon heidän tarvitsemansa kielipalvelut - mutta kohtuudella.

Mutta ymmärrän, että ruotsin ylimitoitettu asema tuo leipää ja särvintä niin monen kaksikielisen tai ruotsinkielisen pöytään, että he puolustavat järjettömiä kielirakennelmia viimeiseen asti.

asdgdgdsfhfgf kirjoitti:

Ankdam: "Ei ole kyse muutamasta sukupuuton uhkaamasta surusta, vaan 290 000 ruotsinkielisestä suomalaisesta joilla on yhtäläiset oikeudet saada palvelua omalla äidinkielellään kuin sinullakin."

No, mikähän on ruotsinkielisten todellinen määrä. Serkkuni lapset on rekisteröity ruotsinkielisiksi, vaikka puhuvat suomea äitinsä kanssa. Työkaverini lapset on rekisteröity ruotsinkielisiksi, vaikka puhuvat suomea äitinsä kanssa. Jopa naapurissa suomenkielisen yh-äitinsä kanssa elävät kaksoset on rekisteröity ruotsinkielisiksi ja käyvät ruotsinkielistä koulua, koska etäisä sattuu olemaan ruotsinkielinen.

Miten ihmeessä he ovat oikeutettuja ruotsinkielisiin palveluihin ja vielä niin, että minun lasteni on opiskeltava ruotsia alakoulusta yliopistoon, jotta voisivat sitten palvella näitä sujuvava suomea puhuvia "ruotsinkielisiä" ruotsiksi.

Tämä on aivan järjetön kuvio ja jokainen, joka sitä järjellä ajattelee, häpeää suomalaista kielipolitiikkaa.

Aidosti ruotsinkielisille, saamenkielisille ja jopa maahanmuuttajille, jotka eivät ole suomea oppineet, suon heidän tarvitsemansa kielipalvelut - mutta kohtuudella.

Mutta ymmärrän, että ruotsin ylimitoitettu asema tuo leipää ja särvintä niin monen kaksikielisen tai ruotsinkielisen pöytään, että he puolustavat järjettömiä kielirakennelmia viimeiseen asti.

Lue lisää

"No, mikähän on ruotsinkielisten todellinen määrä. Serkkuni lapset on rekisteröity ruotsinkielisiksi, vaikka puhuvat suomea äitinsä kanssa. Työkaverini lapset on rekisteröity ruotsinkielisiksi, vaikka puhuvat suomea äitinsä kanssa."

Ruotsinkielisten todellinen määrä on tarkalleen se määrä suomalaisia jotka ilmoittavat äidinkielekseen, eli asioimiskielekseen ruotsin. Suomi on kakskielinen maa ja jokaisella suomalaisella on subjektiivinen oikeus ilmoittaa asioimiskielekseen suomo, ruotsi tai saame.
Henkilön muu kielitaito ei millään tavalla rajoita oikeutta valita oma äidinkielensä tai saada yhteiskunnalliset palvelunsa valitsemallaan kielellä.

Ankdam kirjoitti:

"No, mikähän on ruotsinkielisten todellinen määrä. Serkkuni lapset on rekisteröity ruotsinkielisiksi, vaikka puhuvat suomea äitinsä kanssa. Työkaverini lapset on rekisteröity ruotsinkielisiksi, vaikka puhuvat suomea äitinsä kanssa."

Ruotsinkielisten todellinen määrä on tarkalleen se määrä suomalaisia jotka ilmoittavat äidinkielekseen, eli asioimiskielekseen ruotsin. Suomi on kakskielinen maa ja jokaisella suomalaisella on subjektiivinen oikeus ilmoittaa asioimiskielekseen suomo, ruotsi tai saame.
Henkilön muu kielitaito ei millään tavalla rajoita oikeutta valita oma äidinkielensä tai saada yhteiskunnalliset palvelunsa valitsemallaan kielellä.

Lue lisää

Ankdam: "Ruotsinkielisten todellinen määrä on tarkalleen se määrä suomalaisia jotka ilmoittavat äidinkielekseen, eli asioimiskielekseen ruotsin."

Siitä joukosta on vähennettävä ahvenanmaalaiset, jotka eivät ole vertailukelpoisia mantereen svekojen kanssa, joita on ehkä vain 0,26–0,27 miljoonaa.

Kielitaitovaatimus on säädettävissä kielitaitolakiin (yhtä näppärästi kuin yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistaminen) viranomaiselle kollektiivina, jossa ruotsia osaamaton henkilö, korkea virkahenkilö voi antaa kollektiivissaan kielellisen palvelutehtävän ruotsia osaavalle silloin harvoin, kun suurimmassa osassa Suomea ruotsinkieliselle palvelulle on kysyntää. Näin esimerkiksi Vantaalla, jossa sadasta virkahenkilöstä kaksi, kolme voi hoitaa palvelun kielellisen puolen muiden asiaosaajien, mutta kieltä osaamattomien puolesta. Kollektiivissa asiaosaaminen on moninkertaisesti tärkeämpää kuin kielen osaaminen, jonka voi hoitaa joku toinen kollektiivin jäsen tai jopa kollektiivin ulkopuolinen henkilö.

Kielitaitolain muuttaminen koskemaan koko henkilöstön sijasta työyhteisöä tai viranomaista kollektiivina, vähentää ruotsin todellisen tarpeen sangen vähiin, niin vähiin, että työyhteisöön ei tarvitse palkata kieltä osaavia todellista tarvetta enempää sillä perusteella, että jokaiselta korkeakoulutetulta vaaditaan nykyisen lain perusteella jonkintasoista ruotsintaitoa. Niinpä kaikki koulutuksen pakkoruotsi käy tarpeettomaksi ja suojatyöpaikkojen luominen käy mahdottomaksi kielen osaamisen, mutta heikon substanssiosaamisen perusteella.

" Niinpä kaikki koulutuksen pakkoruotsi käy tarpeettomaksi ja suojatyöpaikkojen luominen käy mahdottomaksi kielen osaamisen, mutta heikon substanssiosaamisen perusteella.

Jotenkin minusta tuntuu ettei työnantaja ajattele samoin kuin sinä. En näe syytä miksei hän mieluummin palkkaisi henkilöä joka osaa enemmän jos valinnanvaraa on. Mille faktoille perustat väitteen että ruotsin kielen taito korreloisi huonon substanssiosaamian kanssa?

Ankdam kirjoitti:

" Niinpä kaikki koulutuksen pakkoruotsi käy tarpeettomaksi ja suojatyöpaikkojen luominen käy mahdottomaksi kielen osaamisen, mutta heikon substanssiosaamisen perusteella.

Jotenkin minusta tuntuu ettei työnantaja ajattele samoin kuin sinä. En näe syytä miksei hän mieluummin palkkaisi henkilöä joka osaa enemmän jos valinnanvaraa on. Mille faktoille perustat väitteen että ruotsin kielen taito korreloisi huonon substanssiosaamian kanssa?

Lue lisää

Ankdam: "Mille faktoille perustat väitteen että ruotsin kielen taito korreloisi huonon substanssiosaamian kanssa?"

Korreloi tai ei, mutta sen mahdollisuus eliminoituu, kun kielitaitovaatimus asetetaan viranomaiselle kollektiivina eikä koko henkilöstöltä vaadittavana jonkinasteisena kielitaitona, kuten nykyinen kielitaitolaki edellyttää. Näin on varsinkin silloin, kun kollektiivin jäsenen asiaosaaminen (vaikkapa matematiikan, fysiikan, lain tuntemus jne.) ei vastaa laissa vaadittua kielen osaamista, mutta asiaosaaminen onkin ylivoimaisen lyömätön kieltä hyvin osaavaan verrattuna. Tuon lisäksi kielitaitolain muuttaminen tuo monia muitakin etuja työnantajalle ja viranomaiselle työyhteisönä. Ennen kaikkea kaiken koulutuksen pakkoruotsia ei voida perustella kielitaitolailla.

Ankdam kirjoitti:

"No, mikähän on ruotsinkielisten todellinen määrä. Serkkuni lapset on rekisteröity ruotsinkielisiksi, vaikka puhuvat suomea äitinsä kanssa. Työkaverini lapset on rekisteröity ruotsinkielisiksi, vaikka puhuvat suomea äitinsä kanssa."

Ruotsinkielisten todellinen määrä on tarkalleen se määrä suomalaisia jotka ilmoittavat äidinkielekseen, eli asioimiskielekseen ruotsin. Suomi on kakskielinen maa ja jokaisella suomalaisella on subjektiivinen oikeus ilmoittaa asioimiskielekseen suomo, ruotsi tai saame.
Henkilön muu kielitaito ei millään tavalla rajoita oikeutta valita oma äidinkielensä tai saada yhteiskunnalliset palvelunsa valitsemallaan kielellä.

Lue lisää

Ei näillä suomea äitinsä kanssa puhuvilla ole mitään moraalista oikeutta vaatia ruotsinkielistä palvelua - sen sijaan heillä kenties on moraalinen velvoite palvella aidosti ruotsinkielisiä, varsinkin jos ovat kuitenkin saaneet koulutuksensa ruotsinkielisessä kiintiössä, matalammin pääsyrajoin.

Ongelma on vain ja ainoastaan meidän järjettömässä kielisysteemissämme, missä voi merkitä vain yhden kielen. Todellisuudesta saadaan oikea kuva vasta sitten, kun ihmiset voivat ilmoittaa todellisen kielitilanteensa eli esimerkiksi su-ru-kaksikielisyyden.

Kysyttävä onkin, kuinka suuri osa meidän ruotsinkielisistämme on oikeasti ruotsinkielisiä - siis ei puhu suomea jonkun perheenjäsenensä kanssa.

Nykyiselläkin laskutavalla ruotsinkielisten määrä on pieni. Rehellisellä laskutavalla se osoittautuisi olemattomaksi.

Ankdam kirjoitti:

Ei ole kyse muutamasta sukupuuton uhkaamasta surusta, vaan 290 000 ruotsinkielisestä suomalaisesta joilla on yhtäläiset oikeudet saada palvelua omalla äidinkielellään kuin sinullakin.

Virkamiehet ovat olemassa maan kansalaisia ja kuntalaisia varten ja heidän on kyettävä kommunikoimaan kansalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
Jos neffe ei halua opetella ruotsia niin hakee töitä muualta, simppeliä! Ei oo pakko osata!

Lue lisää

Niitä sukupuuttoon kuolevia suruja on noin korkeittaan 20000- 30000 tuhahatta heille voi järjestää etätulkkipalvelut nykytekniikalla.



Vuonna 1936 komitea ehdotti moton; ”Vapaa vankka, vakaa” lisäämistä Suomen vaakunan yhteyteen. Mitä on vapaus? Vapaus tarkoittaa, että olet estämätön elämään elämääsi haluamallasi tavalla. Kaikki tämä pienemmässä muodossa on orjuutta. Näin sanoi amerikkalainen kirjailija Wayne Dyer. Me alistetut ja kaltoin kohdellut suomalaiset, elämme piinallisessa ja synkässä sortovaltiossa, jossa sakea sortopolitiikan eturivin konservatiivinen ja vain puolidemokraattinen ilmapiiri kukoistaa ja yksilön vapautta ja tasa-arvoa riistävät lait ovat puitu perustuslakiimme. Merkittävimmistä vapautta vastaan taistelevista laeista on muun muassa kansalaisvelvollisuudeksi puettu pakollinen ruotsinkielen puhumisentaito. -- Mainitsemani vaakunan motto hylättiin, miksiköhän?

Pakkoruotsi tai pikemminkin riistoruotsi syntyi vuoden 1968 peruskoulu-uudistuksen myötä, mikä teki ruotsin kielestä pakollisen oppiaineen toisen vieraan kielen opetuksen lisäksi. Alun perin uudistukseen esitettiin vain yksi pakollinen vieraskieli, kuitenkin Suomen Ruotsalainen kansanpuolue onnistui häikäilemättömästi kiristämään tuon aikaisia muita hallituspuolueita, mikä olisi johtanut hallituksen syntymättömyyteen ja uusiin vaaleihin. RKP täten sivalsi miekkaansa demokratiaa ja Suomen kansaa vastaan, ja tuolloiset puolueet vapisivat kuin koirat uuden vuoden aattona kun myöntyivät kiristyksiin.

Valtiomme pakkoruotsiohjelmaa voidaan verrata saksalaiseen jugend-ohjelmaan. Jugend-ohjelma pyrki muovaamaan Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen ideologiaa ja kulttuuri-identiteettiä nuorille lapsille jo varhain. Natsi-Saksan hengessä, nykyinen johtomme ja RKP pyrkivät muovaamaan omaa elämäämme kulttuuri-identiteeteillään ja suomalaisuus-käsiteellään jo kun olemme 13 vuotta. Ohjelman voi kuitenkin aloittaa jo varhaisemminkin puhumme nyt käsitteestä ”kielikylpy” tai suoraan sanottuna nuorten lasten induktio RKP:n muovaamaan yhteiskuntaan, poliittista kielikuvaa käyttäen, Natsi-Suomeen.

Hirmuvaltaamme tukevat orjapiiskurit pelottelevat meitä virkamiesruotsikokeellaan, jolla testataan kuinka paljon nuori on imenyt itseensä tätä karvasta koneiston juomaa. Nämä byrokraattiset terroristit perustelevat hirmutekoaan historiallamme, aikaan jolloin kuuluimme Ruotsiin siirtomaana. Siirtomaa-aikanamme ruotsalaiset juursivat kielensä paikallisen johdon asemaan, mikä saa heidät luulemaan ruotsinkielen kuuluvan suomalaisuuteen. Haluaisin muistuttaa heitä, että olimme myös Venäjän vallan alla. to chto russkiy – Entä venäjän kieli?

Annetaan me näiden valloittajien elää keskiaikaa, sillä välin kuin me, valistuneet, elämme 2000-luvulla. Kielipakko ei kuulu tähän päivään eikä kansainvälisyyteen tai käsitykseeni suomalaisuudesta. Keskiajan keskeiseen teemaan kuuluu alamaisten sorto. Ruotsinkielenpakko kuuluu täten alamaisille, ollaan me siis vapaita kansalaisia. Älä sorru, vaan katso valoisaa lähitulevaisuutta kohti, jossa suomalainen saa itse valita elämästään valtion puolesta. Vapaus saapukoon vihdoin Suomeen.

Ankdam kirjoitti:

Ei ole kyse muutamasta sukupuuton uhkaamasta surusta, vaan 290 000 ruotsinkielisestä suomalaisesta joilla on yhtäläiset oikeudet saada palvelua omalla äidinkielellään kuin sinullakin.

Virkamiehet ovat olemassa maan kansalaisia ja kuntalaisia varten ja heidän on kyettävä kommunikoimaan kansalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
Jos neffe ei halua opetella ruotsia niin hakee töitä muualta, simppeliä! Ei oo pakko osata!

Lue lisää

Signen sappikivi on korjattu? Signe ei osannut sanoa mitä gallsten on suomeksi vakka asunut suomessa 60 vuotiaasi.
Sekin oli eräs argumetti pakkoruotsi-illassa joskus 2011 luvulla.

asdgdhgfghfd kirjoitti:

Ei näillä suomea äitinsä kanssa puhuvilla ole mitään moraalista oikeutta vaatia ruotsinkielistä palvelua - sen sijaan heillä kenties on moraalinen velvoite palvella aidosti ruotsinkielisiä, varsinkin jos ovat kuitenkin saaneet koulutuksensa ruotsinkielisessä kiintiössä, matalammin pääsyrajoin.

Ongelma on vain ja ainoastaan meidän järjettömässä kielisysteemissämme, missä voi merkitä vain yhden kielen. Todellisuudesta saadaan oikea kuva vasta sitten, kun ihmiset voivat ilmoittaa todellisen kielitilanteensa eli esimerkiksi su-ru-kaksikielisyyden.

Kysyttävä onkin, kuinka suuri osa meidän ruotsinkielisistämme on oikeasti ruotsinkielisiä - siis ei puhu suomea jonkun perheenjäsenensä kanssa.

Nykyiselläkin laskutavalla ruotsinkielisten määrä on pieni. Rehellisellä laskutavalla se osoittautuisi olemattomaksi.

Lue lisää

Kiitos mielipiteistänne ja haaveittenne jakamisesta, vaikka kyllähän ne jo tiedettiin. Teidän neffejen kannalta on tietty ikävää ettei mamme nykyinen lainsäädäntö tue unelmianne ja vaatimuksianne vaan ne ovat sen kanssa räikeässä ristiriidassa.

Teillä on nyt sitten kova urakka edessänne ryhtyä ensin muuttamaan perustuslakia ja sen jälkeen sitten pikkuhiljaa purkamaan meidän ruotsinkielisten suomalaisten perusoikeuksia suomalaisina. Siitä vaan!

RKP tulee luonnollisesti panemaan koko arvovaltansa ja poliittisen taitonsa peliin tunkeakseen keppejä rattaisiinne. Laajan kotimaisen tuen lisäksi, RKP tulee saamaan runsaasti tukea teidän unelmienne romuttamiselle myös EU:n vähemmistöjen kohtelua koskevasta lainsäädännöstä jonka myös Suomi on ratifioinut.

Ei muuta kuin hommiin siitä! Perustuslain muuttamiseen kuluu minimissään 8 vuotta, eli kaksi eduskuntaa.

Tällä hetkellä kaikki unelmanne meidän ruotsinkielisten alentamisesta toisen luokan kansalaisiksi kompastuu (ainakin) tähän perustuslain 17 pykälään.

"17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla"

asdgdhgfghfd kirjoitti:

Ei näillä suomea äitinsä kanssa puhuvilla ole mitään moraalista oikeutta vaatia ruotsinkielistä palvelua - sen sijaan heillä kenties on moraalinen velvoite palvella aidosti ruotsinkielisiä, varsinkin jos ovat kuitenkin saaneet koulutuksensa ruotsinkielisessä kiintiössä, matalammin pääsyrajoin.

Ongelma on vain ja ainoastaan meidän järjettömässä kielisysteemissämme, missä voi merkitä vain yhden kielen. Todellisuudesta saadaan oikea kuva vasta sitten, kun ihmiset voivat ilmoittaa todellisen kielitilanteensa eli esimerkiksi su-ru-kaksikielisyyden.

Kysyttävä onkin, kuinka suuri osa meidän ruotsinkielisistämme on oikeasti ruotsinkielisiä - siis ei puhu suomea jonkun perheenjäsenensä kanssa.

Nykyiselläkin laskutavalla ruotsinkielisten määrä on pieni. Rehellisellä laskutavalla se osoittautuisi olemattomaksi.

Lue lisää

Sinun henkilökohtainen moraalikäsityksesi poikkeaa merkittävästi lain "moraalista"

Yksilön kielelliset oikeudet

Yksilöllä on oikeus käyttää viranomaisessa suomea tai ruotsia

Jokaisella on sekä valtion viranomaisessa että kaksikielisen kunnan viranomaisessa oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Tämä oikeus ei ole sidottu henkilön omaan kieleen, vaan hän voi valita, kumpaa kieltä hän käyttää. Oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei edellytä, että hänellä on jokin asia vireillä, vaan hänellä on sama oikeus myös pyytäessään esimerkiksi neuvoa tai selvitystä yleisemminkin.

Yksilön kielelliset oikeudet eivät myöskään riipu hänen kotikuntansa kielestä. Yksikielisessä kunnassa asuvalla on kaksikielisessä viranomaisessa asioidessaan aina oikeus käyttää valintansa mukaan joko suomea tai ruotsia.

Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei erityislainsäädännössä muuta säädetä. Kunnallinen viranomainen voi kuitenkin asiakkaan pyynnöstä käyttää toista kieltä jos viranomainen osaa sitä riittävästi. Tietyissä perusoikeuksia koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi lapsen huostaanottoon liittyvässä asiassa, asianosaisella on kunnan kielestä riippumatta aina oikeus käyttää omaa kieltään, tarvittaessa tulkkausta apuna käyttäen. Sen sijaan tavallinen hallintoasia, esimerkiksi rakennusluvan hakeminen, hoidetaan kunnan kielellä.

Oikeus käyttää suomea tai ruotsia on kansalaisuudesta riippumaton. Esimerkiksi Ruotsin kansalaisella, jonka oma kieli on suomi tai ruotsi, on viranomaisessa asioidessaan oikeus käyttää suomea tai ruotsia samalla tavalla kuin Suomen kansalaisella.

Kesken asian käsittelyä ei saa vaihtaa kieltä. Esimerkiksi ruotsinkielinen henkilö, joka on aloittanut asioinnin viranomaisessa suomeksi, ei myöhemmin samassa asiassa saa vaatia palvelua tai asiakirjoja ruotsiksi, ellei kielen vaihtamiselle ole perusteltuja syitä.

Kuultavalla on aina oikeus käyttää omaa kieltään

Kun henkilöä kuullaan oikeudenkäynnissä esimerkiksi todistajana, hänellä on aina oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Halutessaan hän voi käyttää toista kieltä kuin äidinkieltään.

Tuomioistuin on velvollinen selvittämään, kumpaa kieltä kuultavana oleva haluaa käyttää. Sen on myös toimittava niin, että valitun kielen käyttö toteutuu myös käytännössä. Esimerkiksi kysymykset ja muut puheenvuorot on tarvittaessa tulkattava tai käännettävä.

Myös yhtiöillä ja yhdistyksillä on kielellisiä oikeuksia

Oikeushenkilöllä – esimerkiksi yhtiöllä tai rekisteröidyllä yhdistyksellä – on soveltuvin osin sama oikeus kuin yksityishenkilöllä käyttää omaa kieltään viranomaisessa. Oikeushenkilön kielenä pidetään sen pöytäkirjakieltä.

Jos oikeushenkilö on rekisteröitynyt sekä suomen- että ruotsinkieliseksi, on sen kuitenkin ollessaan vastaajana tuomioistuimessa käytettävä sitä kieltä, jolla kantaja on saattanut asian vireille.

http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/yksilonkielellisetoikeudet.html

Ankdam kirjoitti:

Sinun henkilökohtainen moraalikäsityksesi poikkeaa merkittävästi lain "moraalista"

Yksilön kielelliset oikeudet

Yksilöllä on oikeus käyttää viranomaisessa suomea tai ruotsia

Jokaisella on sekä valtion viranomaisessa että kaksikielisen kunnan viranomaisessa oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Tämä oikeus ei ole sidottu henkilön omaan kieleen, vaan hän voi valita, kumpaa kieltä hän käyttää. Oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei edellytä, että hänellä on jokin asia vireillä, vaan hänellä on sama oikeus myös pyytäessään esimerkiksi neuvoa tai selvitystä yleisemminkin.

Yksilön kielelliset oikeudet eivät myöskään riipu hänen kotikuntansa kielestä. Yksikielisessä kunnassa asuvalla on kaksikielisessä viranomaisessa asioidessaan aina oikeus käyttää valintansa mukaan joko suomea tai ruotsia.

Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei erityislainsäädännössä muuta säädetä. Kunnallinen viranomainen voi kuitenkin asiakkaan pyynnöstä käyttää toista kieltä jos viranomainen osaa sitä riittävästi. Tietyissä perusoikeuksia koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi lapsen huostaanottoon liittyvässä asiassa, asianosaisella on kunnan kielestä riippumatta aina oikeus käyttää omaa kieltään, tarvittaessa tulkkausta apuna käyttäen. Sen sijaan tavallinen hallintoasia, esimerkiksi rakennusluvan hakeminen, hoidetaan kunnan kielellä.

Oikeus käyttää suomea tai ruotsia on kansalaisuudesta riippumaton. Esimerkiksi Ruotsin kansalaisella, jonka oma kieli on suomi tai ruotsi, on viranomaisessa asioidessaan oikeus käyttää suomea tai ruotsia samalla tavalla kuin Suomen kansalaisella.

Kesken asian käsittelyä ei saa vaihtaa kieltä. Esimerkiksi ruotsinkielinen henkilö, joka on aloittanut asioinnin viranomaisessa suomeksi, ei myöhemmin samassa asiassa saa vaatia palvelua tai asiakirjoja ruotsiksi, ellei kielen vaihtamiselle ole perusteltuja syitä.

Kuultavalla on aina oikeus käyttää omaa kieltään

Kun henkilöä kuullaan oikeudenkäynnissä esimerkiksi todistajana, hänellä on aina oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Halutessaan hän voi käyttää toista kieltä kuin äidinkieltään.

Tuomioistuin on velvollinen selvittämään, kumpaa kieltä kuultavana oleva haluaa käyttää. Sen on myös toimittava niin, että valitun kielen käyttö toteutuu myös käytännössä. Esimerkiksi kysymykset ja muut puheenvuorot on tarvittaessa tulkattava tai käännettävä.

Myös yhtiöillä ja yhdistyksillä on kielellisiä oikeuksia

Oikeushenkilöllä – esimerkiksi yhtiöllä tai rekisteröidyllä yhdistyksellä – on soveltuvin osin sama oikeus kuin yksityishenkilöllä käyttää omaa kieltään viranomaisessa. Oikeushenkilön kielenä pidetään sen pöytäkirjakieltä.

Jos oikeushenkilö on rekisteröitynyt sekä suomen- että ruotsinkieliseksi, on sen kuitenkin ollessaan vastaajana tuomioistuimessa käytettävä sitä kieltä, jolla kantaja on saattanut asian vireille.

http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/yksilonkielellisetoikeudet.html

Lue lisää

Ankdam: "Teidän neffejen kannalta on tietty ikävää ettei mamme nykyinen lainsäädäntö tue unelmianne ja vaatimuksianne vaan ne ovat sen kanssa räikeässä ristiriidassa."

Teidän nesvejen on hyvä tietää, että siitä, millainen laki kulloinkin sattuu olemaan voimassa, ei voi päätellä, millainen se voisi tai millainen sen tulisi olla. Täällä vähäiseltä osaltamme vaikutamme muutoksen toteutumiseen.

"Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin" — Oikeus äidinkieleen on eri asia kuin muiden velvollisuus jonkun toisen äidinkielen pakko-opiskeluun. Ruotsinkielisten kielellisiin oikeuksiin ei kuulu suomenkielisten pakkoruotsi.

"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi." — Suomenkielisten kansalliskieli on suomi, ruotsinkielisten kansalliskieli on ruotsi, saamelaisten kansalliskieli (-kielet) on saame(t) ilman mainintaakin siitä perustuslaissa. Näistä ei seuraa millään logiikalla suomen- ja ruotsinkielisille toistensa kielen pakko-opiskelun välttämättömyys. Muu on poliittista tulkintaa. Sen on todennut muun muassa KHO:n entinen presidentti Pekka Hallberg.

Ruotsinkieliset ilman ahvenanmaalaisia on niin pieni vähemmistö, että sille riittää loistavasti kansallisen vähemmistökielen asema.

Palvelu äidinkielellä on sivistysvaltion arvonmukaista, mutta se ei kuitenkaan voi johtaa siihen, että jokaisen suomenkielisen on opeteltava vähemmistökieltä pakollisena kielenä kaikessa koulutuksessa.

Kielitaitolain muuttaminen koskemaan koko henkilöstön sijasta työyhteisöä tai viranomaista kollektiivina, vähentää ruotsin todellisen tarpeen hyvin pieneksi, niin pieneksi, että työyhteisöön ei tarvitse palkata kieltä osaavia todellista tarvetta enempää sillä perusteella, että jokaiselta korkeakoulutetulta vaaditaan nykyisen lain perusteella jonkintasoista ruotsin osamista. Siitä seuraa, että kaikki koulutuksen pakkoruotsi käy tarpeettomaksi ja suojatyöpaikkojen luominen käy mahdottomaksi kielen osaamisen, mutta heikon asiaosaamisen perusteella.

Ankdam kirjoitti:

Kiitos mielipiteistänne ja haaveittenne jakamisesta, vaikka kyllähän ne jo tiedettiin. Teidän neffejen kannalta on tietty ikävää ettei mamme nykyinen lainsäädäntö tue unelmianne ja vaatimuksianne vaan ne ovat sen kanssa räikeässä ristiriidassa.

Teillä on nyt sitten kova urakka edessänne ryhtyä ensin muuttamaan perustuslakia ja sen jälkeen sitten pikkuhiljaa purkamaan meidän ruotsinkielisten suomalaisten perusoikeuksia suomalaisina. Siitä vaan!

RKP tulee luonnollisesti panemaan koko arvovaltansa ja poliittisen taitonsa peliin tunkeakseen keppejä rattaisiinne. Laajan kotimaisen tuen lisäksi, RKP tulee saamaan runsaasti tukea teidän unelmienne romuttamiselle myös EU:n vähemmistöjen kohtelua koskevasta lainsäädännöstä jonka myös Suomi on ratifioinut.

Ei muuta kuin hommiin siitä! Perustuslain muuttamiseen kuluu minimissään 8 vuotta, eli kaksi eduskuntaa.

Tällä hetkellä kaikki unelmanne meidän ruotsinkielisten alentamisesta toisen luokan kansalaisiksi kompastuu (ainakin) tähän perustuslain 17 pykälään.

"17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla"

Lue lisää

Ankdam syyttää kieliaktivisteja: "unelmanne meidän ruotsinkielisten alentamisesta toisen luokan kansalaisiksi"

Tuossa väitteessä Ankdam tahattomasti paljastaa, mikä on Ahvenanmaan ja Ruotsin kielipolitiikan ydin: suomenkielisten "alistaminen toisen luokan kansalaisiksi", kun siellä ei suin surminkaan suostuta alkuperäiskielen, suomen, kaikkia koskevaan pakolliseen opiskeluun eikä anneta suomen kielelle tasaveroista asemaa ruotsin kielen kanssa. Tavoitteena on suomenkielisten alentaminen toisen luokan kansalaisiksi!

Ankdamin hölmö väite merkitsee myös sitä, että kaikki kielivähemmistöt kaikkialla ovat "toisen luokan kansalaisia" omassa maassaa

Ankdam kirjoitti:

Juuri niin!
Varmista itsellesi suojatyöpaikka, opettele ruotsia!

Ankdam ei tunne mitään vastuuta julkisten varojen riittävyydestä ja järkevästä käytöstä, kun hän täysillä hyväksyy sen, että ylläpidetään virkoja ja maksetaan palkkaa henkilöstölle, jonka palveluille ei edes ole tarvetta!

Ankdam jopa kehoittaa ihmisiä hakeutumaan tuollaisiin tehtäviin.

Hyvin vastuutonta, alhaista, epämoraalista. Tyypillistä ilmeisesti RKPn kannattajille

Ankdam kirjoitti:

Sinun henkilökohtainen moraalikäsityksesi poikkeaa merkittävästi lain "moraalista"

Yksilön kielelliset oikeudet

Yksilöllä on oikeus käyttää viranomaisessa suomea tai ruotsia

Jokaisella on sekä valtion viranomaisessa että kaksikielisen kunnan viranomaisessa oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Tämä oikeus ei ole sidottu henkilön omaan kieleen, vaan hän voi valita, kumpaa kieltä hän käyttää. Oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei edellytä, että hänellä on jokin asia vireillä, vaan hänellä on sama oikeus myös pyytäessään esimerkiksi neuvoa tai selvitystä yleisemminkin.

Yksilön kielelliset oikeudet eivät myöskään riipu hänen kotikuntansa kielestä. Yksikielisessä kunnassa asuvalla on kaksikielisessä viranomaisessa asioidessaan aina oikeus käyttää valintansa mukaan joko suomea tai ruotsia.

Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei erityislainsäädännössä muuta säädetä. Kunnallinen viranomainen voi kuitenkin asiakkaan pyynnöstä käyttää toista kieltä jos viranomainen osaa sitä riittävästi. Tietyissä perusoikeuksia koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi lapsen huostaanottoon liittyvässä asiassa, asianosaisella on kunnan kielestä riippumatta aina oikeus käyttää omaa kieltään, tarvittaessa tulkkausta apuna käyttäen. Sen sijaan tavallinen hallintoasia, esimerkiksi rakennusluvan hakeminen, hoidetaan kunnan kielellä.

Oikeus käyttää suomea tai ruotsia on kansalaisuudesta riippumaton. Esimerkiksi Ruotsin kansalaisella, jonka oma kieli on suomi tai ruotsi, on viranomaisessa asioidessaan oikeus käyttää suomea tai ruotsia samalla tavalla kuin Suomen kansalaisella.

Kesken asian käsittelyä ei saa vaihtaa kieltä. Esimerkiksi ruotsinkielinen henkilö, joka on aloittanut asioinnin viranomaisessa suomeksi, ei myöhemmin samassa asiassa saa vaatia palvelua tai asiakirjoja ruotsiksi, ellei kielen vaihtamiselle ole perusteltuja syitä.

Kuultavalla on aina oikeus käyttää omaa kieltään

Kun henkilöä kuullaan oikeudenkäynnissä esimerkiksi todistajana, hänellä on aina oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Halutessaan hän voi käyttää toista kieltä kuin äidinkieltään.

Tuomioistuin on velvollinen selvittämään, kumpaa kieltä kuultavana oleva haluaa käyttää. Sen on myös toimittava niin, että valitun kielen käyttö toteutuu myös käytännössä. Esimerkiksi kysymykset ja muut puheenvuorot on tarvittaessa tulkattava tai käännettävä.

Myös yhtiöillä ja yhdistyksillä on kielellisiä oikeuksia

Oikeushenkilöllä – esimerkiksi yhtiöllä tai rekisteröidyllä yhdistyksellä – on soveltuvin osin sama oikeus kuin yksityishenkilöllä käyttää omaa kieltään viranomaisessa. Oikeushenkilön kielenä pidetään sen pöytäkirjakieltä.

Jos oikeushenkilö on rekisteröitynyt sekä suomen- että ruotsinkieliseksi, on sen kuitenkin ollessaan vastaajana tuomioistuimessa käytettävä sitä kieltä, jolla kantaja on saattanut asian vireille.

http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/yksilonkielellisetoikeudet.html

Lue lisää

On ylimitoitettua ja kohtuutonta, että kaikilta Suomen oikeusviranomaisilta vaaditaan ruotsin taitoa eikä muun kielen taito voi sitä korvata.

Kuitenkin YKn ihmioikeuksissa mainitaan, että oikeudenkäynneissä kaikilla on "oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä" ja "saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä"

Ankdam näkee yksisilmäisesti vain ruotsinkielisten tarpeet ja edellyttää niiden tyydyttämiseen ylimitoitettuja satsauksia. Samalla Ankdam unohtaa, että on monia monia eri kieliä äidinkielenään puhuvia ihmisiä ja kansalaisia myös Suomessa.

Ankdam myös viis veisaa siitä, että tuo vaatimus syö Suomen kilpailukykyä, kun sen seurauksena resursseja ei riitä tärkeämpien asioiden hoitamiseen.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Teidän neffejen kannalta on tietty ikävää ettei mamme nykyinen lainsäädäntö tue unelmianne ja vaatimuksianne vaan ne ovat sen kanssa räikeässä ristiriidassa."

Teidän nesvejen on hyvä tietää, että siitä, millainen laki kulloinkin sattuu olemaan voimassa, ei voi päätellä, millainen se voisi tai millainen sen tulisi olla. Täällä vähäiseltä osaltamme vaikutamme muutoksen toteutumiseen.

"Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin" — Oikeus äidinkieleen on eri asia kuin muiden velvollisuus jonkun toisen äidinkielen pakko-opiskeluun. Ruotsinkielisten kielellisiin oikeuksiin ei kuulu suomenkielisten pakkoruotsi.

"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi." — Suomenkielisten kansalliskieli on suomi, ruotsinkielisten kansalliskieli on ruotsi, saamelaisten kansalliskieli (-kielet) on saame(t) ilman mainintaakin siitä perustuslaissa. Näistä ei seuraa millään logiikalla suomen- ja ruotsinkielisille toistensa kielen pakko-opiskelun välttämättömyys. Muu on poliittista tulkintaa. Sen on todennut muun muassa KHO:n entinen presidentti Pekka Hallberg.

Ruotsinkieliset ilman ahvenanmaalaisia on niin pieni vähemmistö, että sille riittää loistavasti kansallisen vähemmistökielen asema.

Palvelu äidinkielellä on sivistysvaltion arvonmukaista, mutta se ei kuitenkaan voi johtaa siihen, että jokaisen suomenkielisen on opeteltava vähemmistökieltä pakollisena kielenä kaikessa koulutuksessa.

Kielitaitolain muuttaminen koskemaan koko henkilöstön sijasta työyhteisöä tai viranomaista kollektiivina, vähentää ruotsin todellisen tarpeen hyvin pieneksi, niin pieneksi, että työyhteisöön ei tarvitse palkata kieltä osaavia todellista tarvetta enempää sillä perusteella, että jokaiselta korkeakoulutetulta vaaditaan nykyisen lain perusteella jonkintasoista ruotsin osamista. Siitä seuraa, että kaikki koulutuksen pakkoruotsi käy tarpeettomaksi ja suojatyöpaikkojen luominen käy mahdottomaksi kielen osaamisen, mutta heikon asiaosaamisen perusteella.

Lue lisää

Blaa, blaa, blaa.. Seli seli seli...
Lopeta tuo jankuttaminen, siitä vaan lakeja muuttamaan! Ei minua kiinnosta miten te sen teette, minä arvioin vain lopputulosta.

Tämä kohta on se perustuslain kohta joka minua kiinnostaa ja josta minä tulen pitänään kiinni kynsin ja hampain.

"Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

tyynelä kirjoitti:

Ankdam ei tunne mitään vastuuta julkisten varojen riittävyydestä ja järkevästä käytöstä, kun hän täysillä hyväksyy sen, että ylläpidetään virkoja ja maksetaan palkkaa henkilöstölle, jonka palveluille ei edes ole tarvetta!

Ankdam jopa kehoittaa ihmisiä hakeutumaan tuollaisiin tehtäviin.

Hyvin vastuutonta, alhaista, epämoraalista. Tyypillistä ilmeisesti RKPn kannattajille

Lue lisää

"Ankdam ei tunne mitään vastuuta julkisten varojen riittävyydestä ja järkevästä käytöstä, kun hän täysillä hyväksyy sen, että ylläpidetään virkoja ja maksetaan palkkaa henkilöstölle, jonka palveluille ei edes ole tarvetta!"

Minä en ole koskaan tavannut äidinkieleltään ruotsinkielistä virkamiestä tai toimihenkilöä joka ei palvelisi myös suomeksi. Mitähän tämä henkilöstö on jonka palveluille ei ole edes tarvetta?

Kumpikohan tulee halvemmaksi, työntekijä joka pystyy palvelemaan sujuvasti kaikkia kielestä riippumatta, vai sellainen joka tarvitsee taustatuen?

Ankdam kirjoitti:

Blaa, blaa, blaa.. Seli seli seli...
Lopeta tuo jankuttaminen, siitä vaan lakeja muuttamaan! Ei minua kiinnosta miten te sen teette, minä arvioin vain lopputulosta.

Tämä kohta on se perustuslain kohta joka minua kiinnostaa ja josta minä tulen pitänään kiinni kynsin ja hampain.

"Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Lue lisää

Ankdam: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Minua kiinnostaa tuon toteuttaminen siten, että kielitaitolaki muutetaan koskemaan koko henkilöstön sijasta viranomaista ja työyhteisöä kollektiivina. Sen toteutuminen vähentää ruotsin osaamisen todellisen tarpeen hyvin pieneksi, niin pieneksi, että työyhteisöön ei tarvitse palkata kieltä osaavia todellista tarvetta enempää sillä perusteella, että jokaiselta korkeakoulutetulta vaaditaan nykyisen lain perusteella jonkintasoista ruotsin osamista.

Tuosta seuraa, että kaikki koulutuksen pakkoruotsi käy tarpeettomaksi ja suojatyöpaikkojen luominen käy mahdottomaksi kielen osaamisen, mutta heikon asiaosaamisen perusteella.

Sinua ei mukamas kiinnosta olemassaolevan lain muuttaminen, kun julistat, että "tehkää pakkoruotsillenne mitä lystäätte", kunhan palvelut pelaavat. Samanlaisin perustein ne hoituvat silloinkin, kun kielitaito asetetaan viranomaiselle ja muulle toimijalle kollektiivina eikä jokaiselta korkeakoulutetulta vaadittavana taitona.

tyynelä kirjoitti:

On ylimitoitettua ja kohtuutonta, että kaikilta Suomen oikeusviranomaisilta vaaditaan ruotsin taitoa eikä muun kielen taito voi sitä korvata.

Kuitenkin YKn ihmioikeuksissa mainitaan, että oikeudenkäynneissä kaikilla on "oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä" ja "saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä"

Ankdam näkee yksisilmäisesti vain ruotsinkielisten tarpeet ja edellyttää niiden tyydyttämiseen ylimitoitettuja satsauksia. Samalla Ankdam unohtaa, että on monia monia eri kieliä äidinkielenään puhuvia ihmisiä ja kansalaisia myös Suomessa.

Ankdam myös viis veisaa siitä, että tuo vaatimus syö Suomen kilpailukykyä, kun sen seurauksena resursseja ei riitä tärkeämpien asioiden hoitamiseen.

Lue lisää

"On ylimitoitettua ja kohtuutonta, että kaikilta Suomen oikeusviranomaisilta vaaditaan ruotsin taitoa eikä muun kielen taito voi sitä korvata."

Miksi väität sellaista mikä ei pidä paikkansa? Kirjoitat ikään kuin kielitaito olisi jotain joka on joko tai.
Moni pystyy lukemaan ja ymmärtämään ruotsia vaikkei pystyisikään vetämään kokonaista oikeudenkäyntiä tai kirjoittamaan tuomiot perusteluineen ruotsia.
Minun on vaikea kuvitella tuomarina tai oikeudessa asianajajana toimivaa juristia joka ei lainkaan osaisi ruotsia. Yksikielisessä, suomenkielisessä oikeudessa ei vaadita sujuvaa ruotsin kielen taitoa. Jos sujuvaa ruotsin kieltä joskus tarvitaan se tarvittava henkilökunta lainataan muualta tai oikeudenkäynti siirretään muualle.

Niistä muista kielistä puheen ollen, niin Suomessa oikeudenkäynnit käydään suomeksi tai ruotsiksi, miksi ruotsi pitäisi voida vaihtaa johonkin toiseen kieleen? Syytetty joka ei osaa maan kumpaakaan kansalliskieltä on oikeutettu tulkkiin.

Puhut oikeesti ihan höpöjä tyynelä!

Ankdam kirjoitti:

"On ylimitoitettua ja kohtuutonta, että kaikilta Suomen oikeusviranomaisilta vaaditaan ruotsin taitoa eikä muun kielen taito voi sitä korvata."

Miksi väität sellaista mikä ei pidä paikkansa? Kirjoitat ikään kuin kielitaito olisi jotain joka on joko tai.
Moni pystyy lukemaan ja ymmärtämään ruotsia vaikkei pystyisikään vetämään kokonaista oikeudenkäyntiä tai kirjoittamaan tuomiot perusteluineen ruotsia.
Minun on vaikea kuvitella tuomarina tai oikeudessa asianajajana toimivaa juristia joka ei lainkaan osaisi ruotsia. Yksikielisessä, suomenkielisessä oikeudessa ei vaadita sujuvaa ruotsin kielen taitoa. Jos sujuvaa ruotsin kieltä joskus tarvitaan se tarvittava henkilökunta lainataan muualta tai oikeudenkäynti siirretään muualle.

Niistä muista kielistä puheen ollen, niin Suomessa oikeudenkäynnit käydään suomeksi tai ruotsiksi, miksi ruotsi pitäisi voida vaihtaa johonkin toiseen kieleen? Syytetty joka ei osaa maan kumpaakaan kansalliskieltä on oikeutettu tulkkiin.

Puhut oikeesti ihan höpöjä tyynelä!

Lue lisää

Ankdam: "Moni pystyy lukemaan ja ymmärtämään ruotsia vaikkei pystyisikään vetämään kokonaista oikeudenkäyntiä tai kirjoittamaan tuomiot perusteluineen ruotsia."

Tuohan on kerrassaan hyvä syy sille, että kielitaitolaki muutetaan koskemaan koko henkilöstön sijasta viranomaista, tuomioistunta ja työyhteisöä kollektiivina. Sen toteutuminen vähentää ruotsin osaamisen todellisen tarpeen hyvin pieneksi, niin pieneksi, että työyhteisöön ei tarvitse palkata kieltä osaavia todellista tarvetta enempää sillä perusteella, että jokaiselta korkeakoulutetulta vaaditaan nykyisen lain perusteella jonkintasoista ruotsin osamista.

Ankdam kirjoitti:

Blaa, blaa, blaa.. Seli seli seli...
Lopeta tuo jankuttaminen, siitä vaan lakeja muuttamaan! Ei minua kiinnosta miten te sen teette, minä arvioin vain lopputulosta.

Tämä kohta on se perustuslain kohta joka minua kiinnostaa ja josta minä tulen pitänään kiinni kynsin ja hampain.

"Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Lue lisää

Ankdam, hieno homma, olemme samaa mieltä tästä asiasta. Juuri siksi vaadin, että meillä suomenkielisillä ja muukielisillä pitää olla oikeus sellaiseen kielenoppimiseen, jonka hyöty ja tarpeellisuus on meille yhtä suuri kuin teillä suomenopiskelussa.

"Tämä kohta on se perustuslain kohta joka minua kiinnostaa ja josta minä tulen pitänään kiinni kynsin ja hampain. "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Ankdam kirjoitti:

"On ylimitoitettua ja kohtuutonta, että kaikilta Suomen oikeusviranomaisilta vaaditaan ruotsin taitoa eikä muun kielen taito voi sitä korvata."

Miksi väität sellaista mikä ei pidä paikkansa? Kirjoitat ikään kuin kielitaito olisi jotain joka on joko tai.
Moni pystyy lukemaan ja ymmärtämään ruotsia vaikkei pystyisikään vetämään kokonaista oikeudenkäyntiä tai kirjoittamaan tuomiot perusteluineen ruotsia.
Minun on vaikea kuvitella tuomarina tai oikeudessa asianajajana toimivaa juristia joka ei lainkaan osaisi ruotsia. Yksikielisessä, suomenkielisessä oikeudessa ei vaadita sujuvaa ruotsin kielen taitoa. Jos sujuvaa ruotsin kieltä joskus tarvitaan se tarvittava henkilökunta lainataan muualta tai oikeudenkäynti siirretään muualle.

Niistä muista kielistä puheen ollen, niin Suomessa oikeudenkäynnit käydään suomeksi tai ruotsiksi, miksi ruotsi pitäisi voida vaihtaa johonkin toiseen kieleen? Syytetty joka ei osaa maan kumpaakaan kansalliskieltä on oikeutettu tulkkiin.

Puhut oikeesti ihan höpöjä tyynelä!

Lue lisää

Ankdam vääristelee: "Suomessa oikeudenkäynnit käydään suomeksi tai ruotsiksi, miksi ruotsi pitäisi voida vaihtaa johonkin toiseen kieleen?"

YKn ihmisoikeusjulistus edellyttää. että oikeutta käydään sillä kielellä jota asianomistaja ymmärtää, tulkin välityksellä tarvittaessa.

Ruotsi on todellakin marginaalikieli suomalaisissa oikeudenkäynneissä, vieras kieli on paljon tavallisempi, koko ajan entistä enemmän

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Minua kiinnostaa tuon toteuttaminen siten, että kielitaitolaki muutetaan koskemaan koko henkilöstön sijasta viranomaista ja työyhteisöä kollektiivina. Sen toteutuminen vähentää ruotsin osaamisen todellisen tarpeen hyvin pieneksi, niin pieneksi, että työyhteisöön ei tarvitse palkata kieltä osaavia todellista tarvetta enempää sillä perusteella, että jokaiselta korkeakoulutetulta vaaditaan nykyisen lain perusteella jonkintasoista ruotsin osamista.

Tuosta seuraa, että kaikki koulutuksen pakkoruotsi käy tarpeettomaksi ja suojatyöpaikkojen luominen käy mahdottomaksi kielen osaamisen, mutta heikon asiaosaamisen perusteella.

Sinua ei mukamas kiinnosta olemassaolevan lain muuttaminen, kun julistat, että "tehkää pakkoruotsillenne mitä lystäätte", kunhan palvelut pelaavat. Samanlaisin perustein ne hoituvat silloinkin, kun kielitaito asetetaan viranomaiselle ja muulle toimijalle kollektiivina eikä jokaiselta korkeakoulutetulta vaadittavana taitona.

Lue lisää

Nettifennosuomalainen: "Minua kiinnostaa tuon toteuttaminen siten, että kielitaitolaki muutetaan koskemaan koko henkilöstön sijasta viranomaista ja työyhteisöä kollektiivina. Sen toteutuminen vähentää ruotsin osaamisen todellisen tarpeen hyvin pieneksi, niin pieneksi, että työyhteisöön ei tarvitse palkata kieltä osaavia todellista tarvetta enempää sillä perusteella, että jokaiselta korkeakoulutetulta vaaditaan nykyisen lain perusteella jonkintasoista ruotsin osamista."

Jospa tutustuisit siihen arvostelemaasi kielilakiin ja oikeusministeriön ohjeisiin. Asiat ovat juuri niin kuin haluat niiden olevan. Nykytilanne noudattaa juuri toivomaasi ohjeistusta. Pitäisköhän sinun kertoa työnantajille että turhaan vaativat ruotsin taitoa koska sitä ei tarvita. Read my lips! Kielitaitovaatimus koskee nimenomaan kollektiivia eli on työnantajan vastuulla!!

"Palvelua joustavasti molemmilla kielillä

Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä. Viranomaisen tulee suunnitella toimintansa niin, että kielitaitoa on siellä, missä sitä todella tarvitaan ja että asiakkaan on helppo saada selville, mistä hän saa palvelua omalla kielellään.

Käytännössä voidaan toimia monin tavoin oma tehtäväalue huomioon ottaen. Esimerkiksi jos asiakaspalvelupisteitä on useita, eri palvelupisteet voivat antaa palvelua eri kielillä. Työvuoro- tai työnjakojärjestelyillä voidaan varmistaa, että molempia kieliä hallitsevia työntekijöitä on aina saatavissa. Valtion yksikielinen alueyksikkö voi puhelimitse ottaa yhteyttä keskusviranomaisen sellaiseen yksikköön, jossa on asian hoitamiseksi riittävä kielitaito. Myös Internetissä ja viranomaisen intranetissä saatavilla olevat suomen- ja ruotsinkieliset lomakkeet, niiden täyttöohjeet ja muu tieto helpottavat toimintaa."
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/viranomaisenvelvollisuudet.html

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Moni pystyy lukemaan ja ymmärtämään ruotsia vaikkei pystyisikään vetämään kokonaista oikeudenkäyntiä tai kirjoittamaan tuomiot perusteluineen ruotsia."

Tuohan on kerrassaan hyvä syy sille, että kielitaitolaki muutetaan koskemaan koko henkilöstön sijasta viranomaista, tuomioistunta ja työyhteisöä kollektiivina. Sen toteutuminen vähentää ruotsin osaamisen todellisen tarpeen hyvin pieneksi, niin pieneksi, että työyhteisöön ei tarvitse palkata kieltä osaavia todellista tarvetta enempää sillä perusteella, että jokaiselta korkeakoulutetulta vaaditaan nykyisen lain perusteella jonkintasoista ruotsin osamista.

Lue lisää

Lässyn lässyn...

Oikeusministeriö

Viranomaisen velvollisuudet

Kielellisten oikeuksien turvaaminen on viranomaisen velvollisuus

Valtion viranomainen on aina velvollinen toimimaan sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kaksikielisen valtion viranomaisen tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi. Sen tulee myös osoittaa tämä niin, että esimerkiksi erilaiset opasteet, lomakkeet ja esitteet ovat esillä molemmilla kielillä. Asiakkaan on voitava mahdollisimman helposti tietää, mistä hän saa palvelua omalla kielellään.

Palvelun laatu ei saa riippua siitä, käyttääkö asiakas suomen tai ruotsin kieltä. Kielen selvittämiseksi viranomainen voi kysyä, kumpaa kieltä asiakas haluaa käyttää.

Myös yksikielisen valtion viranomaisen tulee palvella molemmilla kielillä. Se saa kuitenkin käyttää tulkkausta tai käännösapua, jollei sillä ole valmiuksia toimia asiakkaan kielellä. Sen on myös oma-aloitteisesti huolehdittava tulkin kutsumisesta silloin, kun se huomaa, että asiointi vaatii tulkin apua.

Kaksikielistä kuntaa koskevat samat velvoitteet kuin valtion kaksikielistä viranomaista. Yksikielinen kunta toimii omalla kielellään.

Palvelua joustavasti molemmilla kielillä

Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä. Viranomaisen tulee suunnitella toimintansa niin, että kielitaitoa on siellä, missä sitä todella tarvitaan ja että asiakkaan on helppo saada selville, mistä hän saa palvelua omalla kielellään.

Käytännössä voidaan toimia monin tavoin oma tehtäväalue huomioon ottaen. Esimerkiksi jos asiakaspalvelupisteitä on useita, eri palvelupisteet voivat antaa palvelua eri kielillä. Työvuoro- tai työnjakojärjestelyillä voidaan varmistaa, että molempia kieliä hallitsevia työntekijöitä on aina saatavissa. Valtion yksikielinen alueyksikkö voi puhelimitse ottaa yhteyttä keskusviranomaisen sellaiseen yksikköön, jossa on asian hoitamiseksi riittävä kielitaito. Myös Internetissä ja viranomaisen intranetissä saatavilla olevat suomen- ja ruotsinkieliset lomakkeet, niiden täyttöohjeet ja muu tieto helpottavat toimintaa.

Tiedotusta sekä suomeksi että ruotsiksi

Viranomaiset antavat paljon yleistä tietoa ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Yksikielinen viranomainen tiedottaa virka-alueensa kielellä. Sen sijaan kaksikielisen viranomaisen on kaikessa yleisölle suunnatussa tiedottamisessaan käytettävä sekä suomen että ruotsin kieltä. Tiedottamisen ei välttämättä tarvitse olla yhtä laajaa molemmilla kielillä mutta molempien kieliryhmien tiedonsaanti on aina otettava huomioon.

Tärkeintä on, että keskeinen tieto asian sisällöstä on saatavissa molemmilla kielillä. Tiedottaminen toisella kielellä voi tapahtua joko suppeammin, esimerkiksi toiskielisen tiedotteen lyhyemmässä muodossa, tai toisessa muodossa, esimerkiksi toisenlaisessa esitteessä. Vähintään toisella kielellä on annettava tieto siitä, mistä asiassa on kysymys, sekä yhteystiedot henkilöstä, jolta voi saada tarkempia tietoja.

Esimerkiksi tieto ja ohjeistus siitä, miten jonkin asian voi panna vireille tai miten jotakin etuutta voi hakea, on annettava molemmilla kielillä. Myös viranomaisten yhteystiedot ja muut perustiedot viranomaisten toiminnasta samoin kuin erilaiset ilmoitukset ja kuulutukset tulee olla molemmilla kielillä.

Poikkeuksellisessa tilanteessa, kuten onnettomuus- tai hätätilanteessa, kukin ministeriö vastaa siitä, että yksilön hengen, terveyden ja turvallisuuden sekä omaisuuden ja ympäristön kannalta oleellinen tieto kunnan tai alueen kielestä riippumatta annetaan koko maassa sekä suomen että ruotsin kielellä.

Kielilaki koskee myös liikelaitoksia ja eräitä yhtiöitä

Kielellinen palveluvelvoite koskee tietyin rajoituksin myös valtion liikelaitoksia sekä sellaisia palveluja tuottavia yhtiöitä, joissa valtiolla tai kunnilla on määräämisvalta. Tärkeintä yleisölle annettavassa palvelussa ja tiedottamisessa on tällöin, että yksilö saa peruspalvelut omalla kielellään.

Asiakkaan kannalta keskeiset tiedotukset tulee laatia molemmilla kielillä. Tällaisia ovat esimerkiksi sopimusehdot, hintatiedot ja aikataulut. Esimerkiksi kaksikielisellä paikkakunnalla tulee olla mahdollista tehdä sähkönjakelusopimus omalla kielellä. Yksikielisessä kunnassa ei palvelua molemmilla kielillä tarvitse antaa yhtä laajasti kuin kaksikielisessä kunnassa.

Annettaessa julkisia hallintotehtäviä muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi tulee varmistaa, että toiminnassa ylläpidetään kielilain edellyttämä palvelutaso. Jos esimerkiksi kunta ostaa julkisia palveluja yksityiseltä yritykseltä, sen on varmistettava, että asiakkaat saavat heille kuuluvan kielellisen palvelun.

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/viranomaisenvelvollisuudet.html

Ankdam kirjoitti:

"Ankdam ei tunne mitään vastuuta julkisten varojen riittävyydestä ja järkevästä käytöstä, kun hän täysillä hyväksyy sen, että ylläpidetään virkoja ja maksetaan palkkaa henkilöstölle, jonka palveluille ei edes ole tarvetta!"

Minä en ole koskaan tavannut äidinkieleltään ruotsinkielistä virkamiestä tai toimihenkilöä joka ei palvelisi myös suomeksi. Mitähän tämä henkilöstö on jonka palveluille ei ole edes tarvetta?

Kumpikohan tulee halvemmaksi, työntekijä joka pystyy palvelemaan sujuvasti kaikkia kielestä riippumatta, vai sellainen joka tarvitsee taustatuen?

Lue lisää

Ankdam: "Kumpikohan tulee halvemmaksi, työntekijä joka pystyy palvelemaan sujuvasti kaikkia kielestä riippumatta, vai sellainen joka tarvitsee taustatuen?"

Tarkoitatko että se joka osaa ruotsia, osaa palvella ilman taustatukea paremmin sitä lisääntyvää monia eri kieliä puhuvaa väestöä, joiden asioita käsitellään virkamiehissä koko ajan entistä enemmän

Halvemmaksi tulisi ja olisi kaikkien kannalta parempi, jos virkamiesten joukosta löytyi monien eri kielten osaamista, ylimitoitetun ruotsin osaamisen vaihtoehdoksi.

tyynelä kirjoitti:

Ankdam vääristelee: "Suomessa oikeudenkäynnit käydään suomeksi tai ruotsiksi, miksi ruotsi pitäisi voida vaihtaa johonkin toiseen kieleen?"

YKn ihmisoikeusjulistus edellyttää. että oikeutta käydään sillä kielellä jota asianomistaja ymmärtää, tulkin välityksellä tarvittaessa.

Ruotsi on todellakin marginaalikieli suomalaisissa oikeudenkäynneissä, vieras kieli on paljon tavallisempi, koko ajan entistä enemmän

Lue lisää

Höpö höpö! Suomessa oikeudenkäynnit käydään suomeksi tai ruotsiksi, muunkieliset syytetyt ja todistajat saavat tulkin.

Ei täällä oikeutta käydä muuta kuin kansalliskielillä vaikka oikeudenkäynnin osapuolet ja mahdolliset todistajat olisi minkä kielisiä.

Suomalainen hovioikeus istui taannoin Ugandassakin suomen kielellä vaikka toki siellä muitakin kieliä käytettiin.

tyynelä kirjoitti:

Ankdam: "Kumpikohan tulee halvemmaksi, työntekijä joka pystyy palvelemaan sujuvasti kaikkia kielestä riippumatta, vai sellainen joka tarvitsee taustatuen?"

Tarkoitatko että se joka osaa ruotsia, osaa palvella ilman taustatukea paremmin sitä lisääntyvää monia eri kieliä puhuvaa väestöä, joiden asioita käsitellään virkamiehissä koko ajan entistä enemmän

Halvemmaksi tulisi ja olisi kaikkien kannalta parempi, jos virkamiesten joukosta löytyi monien eri kielten osaamista, ylimitoitetun ruotsin osaamisen vaihtoehdoksi.

Lue lisää

Äläs nyt sekoita tähän keskusteluun maahanmuuttajia!
Ei Suomessa käydä oikeutta kuin kansalliskielillä.
Kansalaisen perusoikeuksia koskevat lait tarkoittavat maan omia kansalaisia.
Maahanmuuttajien tarpeet huomioidaan ja järjestetään erikoiskärjestelyin.

Totesin että ruotsinkieliset pystyvät palvelemaan sekä suomeksi että ruotsiksi, suomenkielisetkin toki joskus mutta harvemmin ei.

Ankdam kirjoitti:

Äläs nyt sekoita tähän keskusteluun maahanmuuttajia!
Ei Suomessa käydä oikeutta kuin kansalliskielillä.
Kansalaisen perusoikeuksia koskevat lait tarkoittavat maan omia kansalaisia.
Maahanmuuttajien tarpeet huomioidaan ja järjestetään erikoiskärjestelyin.

Totesin että ruotsinkieliset pystyvät palvelemaan sekä suomeksi että ruotsiksi, suomenkielisetkin toki joskus mutta harvemmin ei.

Lue lisää

Turha sinun, Ankdam, on kieltää sitä, että oikeusviranomaiset joutuvat koko ajan tulemaan toimeen vieraskielisten asiakkaisen kanssa enemmän kuin ruotsinkielisen asiakkaan kanssa.

Ei käy päinsä että koko viranomaisprosessi on vain ulkomaalaistaustaisten tulkkien varassa. Siihen liittyy riskejä. Suomalaisten pitää voida tarkistaa että asiat tulkitaan oikein.

Tulkeilla pitää olla vankka suomen ja vieraan kielen osaaminen ja myös oikeustermien hallinta. Siihen tarvitaan kunnon koulutus, kuka tahansa kadunmies ei siihen kelpaa. Se vaatii paljon opetusresursseja.

Siksi meillä ei ole varaa satsata ylimitoitetusti resursseja pakollisen ruotsin opetukseen. Sen vaihtoehdoksi tarvitaan monien eri kielten opiskelua.

Ankdam kirjoitti:

Nettifennosuomalainen: "Minua kiinnostaa tuon toteuttaminen siten, että kielitaitolaki muutetaan koskemaan koko henkilöstön sijasta viranomaista ja työyhteisöä kollektiivina. Sen toteutuminen vähentää ruotsin osaamisen todellisen tarpeen hyvin pieneksi, niin pieneksi, että työyhteisöön ei tarvitse palkata kieltä osaavia todellista tarvetta enempää sillä perusteella, että jokaiselta korkeakoulutetulta vaaditaan nykyisen lain perusteella jonkintasoista ruotsin osamista."

Jospa tutustuisit siihen arvostelemaasi kielilakiin ja oikeusministeriön ohjeisiin. Asiat ovat juuri niin kuin haluat niiden olevan. Nykytilanne noudattaa juuri toivomaasi ohjeistusta. Pitäisköhän sinun kertoa työnantajille että turhaan vaativat ruotsin taitoa koska sitä ei tarvita. Read my lips! Kielitaitovaatimus koskee nimenomaan kollektiivia eli on työnantajan vastuulla!!

"Palvelua joustavasti molemmilla kielillä

Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä. Viranomaisen tulee suunnitella toimintansa niin, että kielitaitoa on siellä, missä sitä todella tarvitaan ja että asiakkaan on helppo saada selville, mistä hän saa palvelua omalla kielellään.

Käytännössä voidaan toimia monin tavoin oma tehtäväalue huomioon ottaen. Esimerkiksi jos asiakaspalvelupisteitä on useita, eri palvelupisteet voivat antaa palvelua eri kielillä. Työvuoro- tai työnjakojärjestelyillä voidaan varmistaa, että molempia kieliä hallitsevia työntekijöitä on aina saatavissa. Valtion yksikielinen alueyksikkö voi puhelimitse ottaa yhteyttä keskusviranomaisen sellaiseen yksikköön, jossa on asian hoitamiseksi riittävä kielitaito. Myös Internetissä ja viranomaisen intranetissä saatavilla olevat suomen- ja ruotsinkieliset lomakkeet, niiden täyttöohjeet ja muu tieto helpottavat toimintaa."
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/viranomaisenvelvollisuudet.html

Lue lisää

Ankdam: "Jospa tutustuisit siihen arvostelemaasi kielilakiin ja oikeusministeriön ohjeisiin. Asiat ovat juuri niin kuin haluat niiden olevan. Nykytilanne noudattaa juuri toivomaasi ohjeistusta. Pitäisköhän sinun kertoa työnantajille että turhaan vaativat ruotsin taitoa koska sitä ei tarvita. Read my lips! Kielitaitovaatimus koskee nimenomaan kollektiivia eli on työnantajan vastuulla!!"

Lässyn lässyn itsellessi. Kielitaitolakia ei ole vielä korjattu sellaiseksi, että kielitaito olisi asetettu viranomaiselle, tuomioistuimille ja työyhteisölle pelkästään kollektiivina, vaan kielitaitolaissa on edelleen vaatimus, joka koskee kaikkia korkeakoulutettuja. Siihen vaatimukseen puolestaan yliopistolaki vetoaa tutkintovaatimuksissaan, joten älä höpötä ja lainaile siitä, miten oikeusministeriö liudentaa ohjeissaan lain ehdotonta muotoilua kielitaidosta.

Lain nykyisessä muotoilussa on selvästi oltava luettavissa se, että kielitaitovaatimus on asetettu kollektiiville eikä yksittäisille henkilöille.

Ankdam kirjoitti:

Äläs nyt sekoita tähän keskusteluun maahanmuuttajia!
Ei Suomessa käydä oikeutta kuin kansalliskielillä.
Kansalaisen perusoikeuksia koskevat lait tarkoittavat maan omia kansalaisia.
Maahanmuuttajien tarpeet huomioidaan ja järjestetään erikoiskärjestelyin.

Totesin että ruotsinkieliset pystyvät palvelemaan sekä suomeksi että ruotsiksi, suomenkielisetkin toki joskus mutta harvemmin ei.

Lue lisää

Älä vääristele, Ankdam, YKn ihmisoikeus edellytää että .oikeudenkäynneissä ja viranomaisessa käytetään koko ajan entistä useammin vierasta kieltä, vaikka lopputulos kirjataan kansalliskielellä.

Ankdam kirjoitti:

Äläs nyt sekoita tähän keskusteluun maahanmuuttajia!
Ei Suomessa käydä oikeutta kuin kansalliskielillä.
Kansalaisen perusoikeuksia koskevat lait tarkoittavat maan omia kansalaisia.
Maahanmuuttajien tarpeet huomioidaan ja järjestetään erikoiskärjestelyin.

Totesin että ruotsinkieliset pystyvät palvelemaan sekä suomeksi että ruotsiksi, suomenkielisetkin toki joskus mutta harvemmin ei.

Lue lisää

Ankdam: "Äläs nyt sekoita tähän keskusteluun maahanmuuttajia!"

Avaa silmäsi Ankdam, ja näe, että pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien määrä kasvaa voimakkaasti. Viidentoista vuoden päästä useampi kuin yksi viidestä, lähes joka neljäs, on äidinkieleltään vieraskielinen.
Trendi on sama koko kaksikielisellä rannikkoseudulla.

Maahanmuuttajia ei voi sulkea pois silmistä, kun mietitään, miten julkisia palveluja tuotetaan ja jaetaan.
Lakien on joustettava, niitä on muutettava, kun todellisuus muuttuu.

Se on kuitenkin tärkeää, että suomen kielen asemasta huolehditaan Suomessa tiukasti myös jatkossa, koska vain Suomi puolustaa harvinaisen kielemme asemaa. Ruotsi huolehtii riittävästi oman pääkielensä puolustamisesta, se asia ei ole meidän kontolla.

tyynelä kirjoitti:

Ankdam: "Äläs nyt sekoita tähän keskusteluun maahanmuuttajia!"

Avaa silmäsi Ankdam, ja näe, että pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien määrä kasvaa voimakkaasti. Viidentoista vuoden päästä useampi kuin yksi viidestä, lähes joka neljäs, on äidinkieleltään vieraskielinen.
Trendi on sama koko kaksikielisellä rannikkoseudulla.

Maahanmuuttajia ei voi sulkea pois silmistä, kun mietitään, miten julkisia palveluja tuotetaan ja jaetaan.
Lakien on joustettava, niitä on muutettava, kun todellisuus muuttuu.

Se on kuitenkin tärkeää, että suomen kielen asemasta huolehditaan Suomessa tiukasti myös jatkossa, koska vain Suomi puolustaa harvinaisen kielemme asemaa. Ruotsi huolehtii riittävästi oman pääkielensä puolustamisesta, se asia ei ole meidän kontolla.

Lue lisää

Maahanmuuttajien tarpeisiin on vastattava siten, että heille taataan esim. riittävä oikeusturva ym.
Jo olemassa olevien kansalliskieltemme ja vähemmistökieltemme asemaan tämä ei kuitenkaan vaikuta. Vai mistä olet saanut päähäsi, että perustuslakia aletaan säätämään uudestaan mamujen tulon myötä?
Ranska on paras esimerkki maasta, jossa on suuri määrä vähemmistökieliä, joiden asemaan ei suurikaan määrä maahanmuuttajia ole vaikuttanut - ja miksi olisi vaikuttanut?!

tyynelä kirjoitti:

Turha sinun, Ankdam, on kieltää sitä, että oikeusviranomaiset joutuvat koko ajan tulemaan toimeen vieraskielisten asiakkaisen kanssa enemmän kuin ruotsinkielisen asiakkaan kanssa.

Ei käy päinsä että koko viranomaisprosessi on vain ulkomaalaistaustaisten tulkkien varassa. Siihen liittyy riskejä. Suomalaisten pitää voida tarkistaa että asiat tulkitaan oikein.

Tulkeilla pitää olla vankka suomen ja vieraan kielen osaaminen ja myös oikeustermien hallinta. Siihen tarvitaan kunnon koulutus, kuka tahansa kadunmies ei siihen kelpaa. Se vaatii paljon opetusresursseja.

Siksi meillä ei ole varaa satsata ylimitoitetusti resursseja pakollisen ruotsin opetukseen. Sen vaihtoehdoksi tarvitaan monien eri kielten opiskelua.

Lue lisää

Tuo kommenttisi on NIIN TYHMÄ ettei siihen viitsi ottaa edes kantaa.
Totean vain että: Me asumme SUOMESSA!! This is Finland!!
Virallinen Suomi toimii suomeksi ja ruotsiksi!!!

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Jospa tutustuisit siihen arvostelemaasi kielilakiin ja oikeusministeriön ohjeisiin. Asiat ovat juuri niin kuin haluat niiden olevan. Nykytilanne noudattaa juuri toivomaasi ohjeistusta. Pitäisköhän sinun kertoa työnantajille että turhaan vaativat ruotsin taitoa koska sitä ei tarvita. Read my lips! Kielitaitovaatimus koskee nimenomaan kollektiivia eli on työnantajan vastuulla!!"

Lässyn lässyn itsellessi. Kielitaitolakia ei ole vielä korjattu sellaiseksi, että kielitaito olisi asetettu viranomaiselle, tuomioistuimille ja työyhteisölle pelkästään kollektiivina, vaan kielitaitolaissa on edelleen vaatimus, joka koskee kaikkia korkeakoulutettuja. Siihen vaatimukseen puolestaan yliopistolaki vetoaa tutkintovaatimuksissaan, joten älä höpötä ja lainaile siitä, miten oikeusministeriö liudentaa ohjeissaan lain ehdotonta muotoilua kielitaidosta.

Lain nykyisessä muotoilussa on selvästi oltava luettavissa se, että kielitaitovaatimus on asetettu kollektiiville eikä yksittäisille henkilöille.

Lue lisää

Sitten vain korjaamaan! Turha sinun täällä on asiasta itkeä. Nykyinen käytäntö perustuu lakiin ja työnantajan arvioimaan tarpeeseen. Jos nykykäytäntö ei miellytä sinua niin voi voi. En kuitenkaan usko että mileipiteellesi tullaan antamaan kovinkaan suurta arvoa mutta lycka till!

tyynelä kirjoitti:

Ankdam, hieno homma, olemme samaa mieltä tästä asiasta. Juuri siksi vaadin, että meillä suomenkielisillä ja muukielisillä pitää olla oikeus sellaiseen kielenoppimiseen, jonka hyöty ja tarpeellisuus on meille yhtä suuri kuin teillä suomenopiskelussa.

"Tämä kohta on se perustuslain kohta joka minua kiinnostaa ja josta minä tulen pitänään kiinni kynsin ja hampain. "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Lue lisää

"Tämä kohta on se perustuslain kohta joka minua kiinnostaa ja josta minä tulen pitänään kiinni kynsin ja hampain. "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Se muuminruotsi ei ole sitä sivistystä, ehkä epsivistystä, sanoo Hoopo-Oskari.

Ankdam kirjoitti:

Sitten vain korjaamaan! Turha sinun täällä on asiasta itkeä. Nykyinen käytäntö perustuu lakiin ja työnantajan arvioimaan tarpeeseen. Jos nykykäytäntö ei miellytä sinua niin voi voi. En kuitenkaan usko että mileipiteellesi tullaan antamaan kovinkaan suurta arvoa mutta lycka till!

Lue lisää

Ankdam: "Sitten vain korjaamaan! Turha sinun täällä on asiasta itkeä. Nykyinen käytäntö perustuu lakiin ja työnantajan arvioimaan tarpeeseen."

Ei täältä kasin mitään korjata. Täällä esitämme mielipiteitä siitä, mitä perusteita on olemassa korjaamiseen. Niiden olemassaolo on eri asia kuin esittää sitä, mitä nykyinen laki sanoo asiasta. Esimerkiksi tämä laki, joka ei ole lähellekään muotoiltu niin, että kielitaito olisi asetettu viranomaiselle, tuomioistuimille ja työyhteisöille kollektiivina. Ei oikeusministeriö ole tätä lakia uudelleen muotoillut vastaamaan ohjeistustensa väljennyksiä. Laki on kategorinen vaatimuksissaan, jotka se asettaa korkeakoulutetulle henkilöstölle.

"Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

6 § Valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

"Valtion [koko] henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

"Tuomarin virkaan vaadittavista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Upseerin virkaan vaadittavista suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella."

Ja sitten laki vetoaa lakiin: yliopistolaki vetoaa kielitaitolakiin näin:

"Tutkintoon vaadittavat kieliopinnot / Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon (asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta."
http://www.helsinki.fi/kksc/opetus/kieliopinnot1.html

Ankdam: "Jos nykykäytäntö ei miellytä sinua niin voi voi."

Ei miellytä eikä miellytä suomenkielisen Suomen kolmen neljäsosan enemmistöäkään. Voivotteletko sillekin joukolle, enemmistölle? Onko enemmistön näkemys oikeutettua vai ei, se näkemys, minkä kolmen yliopiston yhteistutkimus on pätevästi osoittanut? Voi, voi, eikö enemmistö saisi vaatia muutosta ja perustella vaatimustaan siellä, missä ongelma on esillä?

tyynelä kirjoitti:

Älä vääristele, Ankdam, YKn ihmisoikeus edellytää että .oikeudenkäynneissä ja viranomaisessa käytetään koko ajan entistä useammin vierasta kieltä, vaikka lopputulos kirjataan kansalliskielellä.

Lue lisää

Et viitsis kopioida tai linkittää tänne sitä kohtaa YK:n ihmioikeusjulistuksessa joka sanoo että oikeudenkäynnit eri maissa tulee käydä asianomaisten (syytetyn/kantajan) kielellä?

Ankdam kirjoitti:

Et viitsis kopioida tai linkittää tänne sitä kohtaa YK:n ihmioikeusjulistuksessa joka sanoo että oikeudenkäynnit eri maissa tulee käydä asianomaisten (syytetyn/kantajan) kielellä?

Lue lisää

Andam ei suostu näkemään, että oikeusoppineiden joukosta pitää löytyä monien eri kielten osaamista. Pelkkä toisen kielen arkiosaaminen ei riitä oikeudellisten termien hallintaa, se ei tee kenestäkään pätevää tulkkia oikeusprosesseihin.

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063

Tietenkin jokaisessa maassa oikeudenkäynti ja sen tulokset kirjataan maan pääkielellä, joten lopeta, Ankdam, meuhkaaminen itsestään selvästä asiasta.

Ei irakialaisten oikeusprosesseissa Suomessa riitä yhtään mihinkään se, että poliisi, tuomari on opiskellut pakolla toista kotimaista.

Pitää sallia valinnaisuus kieltenopiskelussa.

Se on tärkeä hätävara myös jos suomalainen joutuu oikeuteen ulkomailla ja tarvitsee oikeusapua.

tyynelä kirjoitti:

Andam ei suostu näkemään, että oikeusoppineiden joukosta pitää löytyä monien eri kielten osaamista. Pelkkä toisen kielen arkiosaaminen ei riitä oikeudellisten termien hallintaa, se ei tee kenestäkään pätevää tulkkia oikeusprosesseihin.

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063

Tietenkin jokaisessa maassa oikeudenkäynti ja sen tulokset kirjataan maan pääkielellä, joten lopeta, Ankdam, meuhkaaminen itsestään selvästä asiasta.

Ei irakialaisten oikeusprosesseissa Suomessa riitä yhtään mihinkään se, että poliisi, tuomari on opiskellut pakolla toista kotimaista.

Pitää sallia valinnaisuus kieltenopiskelussa.

Se on tärkeä hätävara myös jos suomalainen joutuu oikeuteen ulkomailla ja tarvitsee oikeusapua.

Lue lisää

Kielitaito ei tietenkään koskaan ole pahasta mutta kyllä ne tuomarit ja muut oikeuden palvelijat Suomessa pärjäävät ihan kotimaisilla kielillä. Jos eivät pärjää niin silloin käytetään tulkkia ja kääntäjää. Eivät ne oikeudenkäynneissä käytetyt tulkit mitään juristeja ole, sen tiedän varmuudella koska olen itse monta kertaa ollut oikeudessa tulkkina.

Tärkeimmät kielet Suomen oikeusjärjestelmässä on osata on suomi ja ruotsi. Jos sitten ryhdytään miettimään mikä olisi kolmas hyödyllinen kieli suomalaiselle juristille se on ranska, jos haaveilee kansainvälisestä urasta.

Ankdam kirjoitti:

Kielitaito ei tietenkään koskaan ole pahasta mutta kyllä ne tuomarit ja muut oikeuden palvelijat Suomessa pärjäävät ihan kotimaisilla kielillä. Jos eivät pärjää niin silloin käytetään tulkkia ja kääntäjää. Eivät ne oikeudenkäynneissä käytetyt tulkit mitään juristeja ole, sen tiedän varmuudella koska olen itse monta kertaa ollut oikeudessa tulkkina.

Tärkeimmät kielet Suomen oikeusjärjestelmässä on osata on suomi ja ruotsi. Jos sitten ryhdytään miettimään mikä olisi kolmas hyödyllinen kieli suomalaiselle juristille se on ranska, jos haaveilee kansainvälisestä urasta.

Lue lisää

Suomi-ruotsi -yhdistelmä on tänä päivänä vähemmän ja vähemmän tärkeä. Suomi -vieras kieli yhdistelmä on paljon monikäyttöisempi ja avaa hienoja mahdollisuuksia päästä hyväpalkkaiseen mielenkiintoiseen työhön, sekä kotimaassa että ulkomailla.

Suomalaiset viranhoitajat jai yksityisellä sektorilla työskentelevät kohtaavat paljon useammin vieraskielisen asiakkaan kuin ruotsinkielisen.

Suomi ei todellisuudessa ole suomi-ruotsi -kaksikielinen, ei edes lainsäädännössä ole ollut sitä koskaan.
Ankdam, kerro se lainsäädännön kohta, jossa todetaan että Suomi on suomi-ruotsi -kaksikielinen!
Toinen kotimainen voi olla myös saame, romani,tataari,viittomakieli

tyynelä kirjoitti:

Suomi-ruotsi -yhdistelmä on tänä päivänä vähemmän ja vähemmän tärkeä. Suomi -vieras kieli yhdistelmä on paljon monikäyttöisempi ja avaa hienoja mahdollisuuksia päästä hyväpalkkaiseen mielenkiintoiseen työhön, sekä kotimaassa että ulkomailla.

Suomalaiset viranhoitajat jai yksityisellä sektorilla työskentelevät kohtaavat paljon useammin vieraskielisen asiakkaan kuin ruotsinkielisen.

Suomi ei todellisuudessa ole suomi-ruotsi -kaksikielinen, ei edes lainsäädännössä ole ollut sitä koskaan.
Ankdam, kerro se lainsäädännön kohta, jossa todetaan että Suomi on suomi-ruotsi -kaksikielinen!
Toinen kotimainen voi olla myös saame, romani,tataari,viittomakieli

Lue lisää

"Ankdam, kerro se lainsäädännön kohta, jossa todetaan että Suomi on suomi-ruotsi -kaksikielinen!"

Perustuslaki

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Tataria ei mainita missään Suomen lainsäädännössä! Tatarit ovat asuneet maassamme niin kauan että he kaikki osaavat joko suomea tai ruotsia, mitään erityistarpeita heillä ei ole. Veikkaan ettei heistä monikaan enää osaa turkkia.

Romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään, mitään velvoitteita viranomaisilla ei sen sijaan ole palvella romaniksi. Suomessa on romaneja jotka osaavat romania mutta yhtään yksikielistä romania ei ole olemassa, suomalaiset romanit puhuvat suomea.

Näytä sinä tyynelä minulle se lain kohta jossa sanotaan että maahanmuuttajilla on samat kansalaisen perusoikeudet kuin Suomen kansalaisilla ja että heitä tulee kohdella samoin kun oman maan omia kansalaisia, ja että viranomaisilla on velvollisuus tarjota heille samat kielelliset palvelut kuin suomalaisille.

Ankdam kirjoitti:

"Ankdam, kerro se lainsäädännön kohta, jossa todetaan että Suomi on suomi-ruotsi -kaksikielinen!"

Perustuslaki

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Tataria ei mainita missään Suomen lainsäädännössä! Tatarit ovat asuneet maassamme niin kauan että he kaikki osaavat joko suomea tai ruotsia, mitään erityistarpeita heillä ei ole. Veikkaan ettei heistä monikaan enää osaa turkkia.

Romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään, mitään velvoitteita viranomaisilla ei sen sijaan ole palvella romaniksi. Suomessa on romaneja jotka osaavat romania mutta yhtään yksikielistä romania ei ole olemassa, suomalaiset romanit puhuvat suomea.

Näytä sinä tyynelä minulle se lain kohta jossa sanotaan että maahanmuuttajilla on samat kansalaisen perusoikeudet kuin Suomen kansalaisilla ja että heitä tulee kohdella samoin kun oman maan omia kansalaisia, ja että viranomaisilla on velvollisuus tarjota heille samat kielelliset palvelut kuin suomalaisille.

Lue lisää

Jatkuu....

Kielilaki

1 §
Kansalliskielet

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.

Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.

Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.

3 §
Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen), jollei erikseen toisin säädetä.

Eduskuntatyössä käytettävistä kielistä säädetään perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000).

Jollei asianomaisissa laeissa muuta säädetä, tätä lakia ei sovelleta:

1) yliopistoihin, joiden kielistä säädetään yliopistolaissa (645/1997);

2) evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jonka kielistä säädetään kirkkolaissa (1054/1993); eikä

3) ortodoksiseen kirkkokuntaan, jonka kielistä säädetään ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa (521/1969).

Lain soveltamisesta liikelaitoksiin ja yhtiöihin sekä yksityisiin säädetään 24 ja 25 §:ssä sekä 33 §:n 4 momentissa ja 34 §:ssä.

Ks. Suomen perustusL 731/1999 51 §, Eduskunnan työjärjestys 40/2000 76 § ja KirkkoL 1054/1993 3 luku 5 §. YliopistoL 645/1997 on kumottu L:lla 559/2009, ks. YliopistoL 558/2009 11 §. L ortodoksisesta kirkkokunnasta 521/1969 on kumottu L:lla 985/2006, ks. L ortodoksisesta kirkosta 985/2006 97 §.


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423

tyynelä kirjoitti:

Ankdam ei tunne mitään vastuuta julkisten varojen riittävyydestä ja järkevästä käytöstä, kun hän täysillä hyväksyy sen, että ylläpidetään virkoja ja maksetaan palkkaa henkilöstölle, jonka palveluille ei edes ole tarvetta!

Ankdam jopa kehoittaa ihmisiä hakeutumaan tuollaisiin tehtäviin.

Hyvin vastuutonta, alhaista, epämoraalista. Tyypillistä ilmeisesti RKPn kannattajille

Lue lisää

Sinä ja neffekollegasi olette päättäneet ettei ruotsin kielen taitoa tarvita, ja kaikki argumenointinne perustuu siis väittämälle / "faktalle" jonka olette ihan itse keksineet.

Tein taas vaihteeksi haun tuolla työvoimaviranomaisten MOL-hakukoneella

Vapaita työpaikkoja 15240
Ruotsinkielen taidon perään kyseli 1073 työnantajaa
Englannin kielen taitoa vaati 241 työnantajaa
Saksaa 184, espanjaa 84 ja ranskaa 36

MOT ruotsin taito on kysytyin ja on selkeä rekrytointietu!

http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/hae.htm?lang=fi&tarkempiHaku=false&rows=25&sort=ammattiala&hakusanakentta=sanahaku&hakusana=espanja&alueet=&ilmoitettuPvm=1&vuokrapaikka=---

Ankdam kirjoitti:

Jatkuu....

Kielilaki

1 §
Kansalliskielet

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.

Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.

Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.

3 §
Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen), jollei erikseen toisin säädetä.

Eduskuntatyössä käytettävistä kielistä säädetään perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000).

Jollei asianomaisissa laeissa muuta säädetä, tätä lakia ei sovelleta:

1) yliopistoihin, joiden kielistä säädetään yliopistolaissa (645/1997);

2) evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jonka kielistä säädetään kirkkolaissa (1054/1993); eikä

3) ortodoksiseen kirkkokuntaan, jonka kielistä säädetään ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa (521/1969).

Lain soveltamisesta liikelaitoksiin ja yhtiöihin sekä yksityisiin säädetään 24 ja 25 §:ssä sekä 33 §:n 4 momentissa ja 34 §:ssä.

Ks. Suomen perustusL 731/1999 51 §, Eduskunnan työjärjestys 40/2000 76 § ja KirkkoL 1054/1993 3 luku 5 §. YliopistoL 645/1997 on kumottu L:lla 559/2009, ks. YliopistoL 558/2009 11 §. L ortodoksisesta kirkkokunnasta 521/1969 on kumottu L:lla 985/2006, ks. L ortodoksisesta kirkosta 985/2006 97 §.


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423

Lue lisää

Täällä hurriryssä taas esittelee lakeja, jotka voidaan muuttaa. Myös työpaikkojen ensisijainen tarve vieraalle kielelle on englanti. Ruotsi tulee sitten ehdollisena kielenä, kuten sen tulisi olla ehdollinen myös Suomen kouluissa.

Ankdam kirjoitti:

"Ankdam, kerro se lainsäädännön kohta, jossa todetaan että Suomi on suomi-ruotsi -kaksikielinen!"

Perustuslaki

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Tataria ei mainita missään Suomen lainsäädännössä! Tatarit ovat asuneet maassamme niin kauan että he kaikki osaavat joko suomea tai ruotsia, mitään erityistarpeita heillä ei ole. Veikkaan ettei heistä monikaan enää osaa turkkia.

Romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään, mitään velvoitteita viranomaisilla ei sen sijaan ole palvella romaniksi. Suomessa on romaneja jotka osaavat romania mutta yhtään yksikielistä romania ei ole olemassa, suomalaiset romanit puhuvat suomea.

Näytä sinä tyynelä minulle se lain kohta jossa sanotaan että maahanmuuttajilla on samat kansalaisen perusoikeudet kuin Suomen kansalaisilla ja että heitä tulee kohdella samoin kun oman maan omia kansalaisia, ja että viranomaisilla on velvollisuus tarjota heille samat kielelliset palvelut kuin suomalaisille.

Lue lisää

Missä kohtaaa siinä sanotaan, että Suomi on kaksikielinen. Siinähän todetaan että Suomessa on muitakin tunnustettuja suomalaisia kieliä!?

Ankdam kirjoitti:

Jatkuu....

Kielilaki

1 §
Kansalliskielet

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.

Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.

Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.

3 §
Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen), jollei erikseen toisin säädetä.

Eduskuntatyössä käytettävistä kielistä säädetään perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000).

Jollei asianomaisissa laeissa muuta säädetä, tätä lakia ei sovelleta:

1) yliopistoihin, joiden kielistä säädetään yliopistolaissa (645/1997);

2) evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jonka kielistä säädetään kirkkolaissa (1054/1993); eikä

3) ortodoksiseen kirkkokuntaan, jonka kielistä säädetään ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa (521/1969).

Lain soveltamisesta liikelaitoksiin ja yhtiöihin sekä yksityisiin säädetään 24 ja 25 §:ssä sekä 33 §:n 4 momentissa ja 34 §:ssä.

Ks. Suomen perustusL 731/1999 51 §, Eduskunnan työjärjestys 40/2000 76 § ja KirkkoL 1054/1993 3 luku 5 §. YliopistoL 645/1997 on kumottu L:lla 559/2009, ks. YliopistoL 558/2009 11 §. L ortodoksisesta kirkkokunnasta 521/1969 on kumottu L:lla 985/2006, ks. L ortodoksisesta kirkosta 985/2006 97 §.


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423

Lue lisää

En tuostakaan löytänyt mainintaa, että Suomi on kaksikielinen!

Ankdam kirjoitti:

"Ankdam, kerro se lainsäädännön kohta, jossa todetaan että Suomi on suomi-ruotsi -kaksikielinen!"

Perustuslaki

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Tataria ei mainita missään Suomen lainsäädännössä! Tatarit ovat asuneet maassamme niin kauan että he kaikki osaavat joko suomea tai ruotsia, mitään erityistarpeita heillä ei ole. Veikkaan ettei heistä monikaan enää osaa turkkia.

Romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään, mitään velvoitteita viranomaisilla ei sen sijaan ole palvella romaniksi. Suomessa on romaneja jotka osaavat romania mutta yhtään yksikielistä romania ei ole olemassa, suomalaiset romanit puhuvat suomea.

Näytä sinä tyynelä minulle se lain kohta jossa sanotaan että maahanmuuttajilla on samat kansalaisen perusoikeudet kuin Suomen kansalaisilla ja että heitä tulee kohdella samoin kun oman maan omia kansalaisia, ja että viranomaisilla on velvollisuus tarjota heille samat kielelliset palvelut kuin suomalaisille.

Lue lisää

Ankdam kysyy lainkohtaa, jossa sanotaan, että viranomaisten joukosta pitäisi löytyä maahanmuuttajien kielten osaamista.

Laeissa ei sitä mainita, mutta sen sanoo terve järki.

Vieraskielisten ja muiden suomalaisten elämä tässä maassa on helpompaa ja miellyttävämpää, kun ymmärrämme toisiamme oikein. On järkevää, että kielitaitoa molempiin suuntiin löytyy, kummaltakin puolelta.

On kummallista, että sinä Ankdam nyt olet kauhuissasi, että Suomessa olisi iso monipuolinen kielivaranto.

Julkisilla varoilla tarjottavan kieltenopetuksen on oltava tarveperusteista, prakmaattista. Harrastuksen vuoksi ihmiset voivat opiskella mitä kieltä tahansa, kuinka paljon tahansa, mutta omilla varoillaan, omalla ajallaan.

On satavarmaa, että ihmiset ymmärtävät vapaaehtoisesti, mikä kielenosaaminen missäkin maassa on tärkeää ja hyödyllistä.

Nykyinen ruotsin pakollisuus kaikille suomalaisille on sairasta kielipolitiikkaa, se on väärin ja epäoikeudenmukaista ja vahingoittaa tämän maan ja sen kansalaisten etuja.

Ankdam, riittäisikö mielestäsi suomalaisten ruotsinosaamistarpeeseen, että n 20% nuorista opiskelee ruotsia ja suorittaa siitä ammattikielen opinnot?

Kelpaisiko sinulle että muut nuoret opiskelevat joko muita kieliä tai lisäkursseja muista oppiaineista tai lisäkursseja englannista. jos muu kieltenopetus osoittautuu heille liian hankalaksi?

"Poliittista" kielenopetusta tässä maassa on tarpeen olla vain suomen kielen osalta. Suomen kieltä ei puolusteta missään muualla, jos me emme sitä tee, kukaan ei tee sitä meidän puolestamme. Ruotsin kieli ei ole uhanalainen, kun sitä puolustaa iso rikas naapurimaa. Meidän niukkoja resursseja ei pidä siihen haaskata niin ylimitoitetusti kuin nykyisin tapahtuu.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

"En minä ole opetellut suomea jotta kielitaidoton fenno pystyisi minua viranomaisena palvelemaan!"

Juuri siksi kielitaito on asetettava viranomaiselle kollektiivina, jotta ruotsia osaamaton fenno, korkea virkahenkilö voi antaa kollektiivissaan kielellisen palvelutehtävän ruotsia osaavalle silloin harvoin, kun suurimmassa osassa Suomea ruotsinkieliselle palvelulle on kysyntää. Näin esimerkiksi Vantaalla, jossa sadasta virkahenkilöstä kaksi, kolme voi hoitaa palvelun kielellisen puolen muiden kieltä osaamattomien puolesta.

Lue lisää

Tuskinpa ihmistä voi kielitaidottomaksi sanoa jos hän oswaa Suomea Englantia ja Saksaa lisäksi,vaikka ei Ruotsia osaakkaan.

Ruotsinkieli on niin pieni maailmalla,että sillä ei pärjää kun Haaparannalla ja Torniossa.

tyynelä kirjoitti:

Ankdam kysyy lainkohtaa, jossa sanotaan, että viranomaisten joukosta pitäisi löytyä maahanmuuttajien kielten osaamista.

Laeissa ei sitä mainita, mutta sen sanoo terve järki.

Vieraskielisten ja muiden suomalaisten elämä tässä maassa on helpompaa ja miellyttävämpää, kun ymmärrämme toisiamme oikein. On järkevää, että kielitaitoa molempiin suuntiin löytyy, kummaltakin puolelta.

On kummallista, että sinä Ankdam nyt olet kauhuissasi, että Suomessa olisi iso monipuolinen kielivaranto.

Julkisilla varoilla tarjottavan kieltenopetuksen on oltava tarveperusteista, prakmaattista. Harrastuksen vuoksi ihmiset voivat opiskella mitä kieltä tahansa, kuinka paljon tahansa, mutta omilla varoillaan, omalla ajallaan.

On satavarmaa, että ihmiset ymmärtävät vapaaehtoisesti, mikä kielenosaaminen missäkin maassa on tärkeää ja hyödyllistä.

Nykyinen ruotsin pakollisuus kaikille suomalaisille on sairasta kielipolitiikkaa, se on väärin ja epäoikeudenmukaista ja vahingoittaa tämän maan ja sen kansalaisten etuja.

Ankdam, riittäisikö mielestäsi suomalaisten ruotsinosaamistarpeeseen, että n 20% nuorista opiskelee ruotsia ja suorittaa siitä ammattikielen opinnot?

Kelpaisiko sinulle että muut nuoret opiskelevat joko muita kieliä tai lisäkursseja muista oppiaineista tai lisäkursseja englannista. jos muu kieltenopetus osoittautuu heille liian hankalaksi?

"Poliittista" kielenopetusta tässä maassa on tarpeen olla vain suomen kielen osalta. Suomen kieltä ei puolusteta missään muualla, jos me emme sitä tee, kukaan ei tee sitä meidän puolestamme. Ruotsin kieli ei ole uhanalainen, kun sitä puolustaa iso rikas naapurimaa. Meidän niukkoja resursseja ei pidä siihen haaskata niin ylimitoitetusti kuin nykyisin tapahtuu.

Lue lisää

"Ankdam kysyy lainkohtaa, jossa sanotaan, että viranomaisten joukosta pitäisi löytyä maahanmuuttajien kielten osaamista.

Laeissa ei sitä mainita, mutta sen sanoo terve järki."

Tyynelän terve järki ei (?) sano, että vaikka perustuslaissa sanotaan että suomen kansallisikelet ovat suomi ja ruotsi, niin se tarkoittaa että Suomi on kaksikielinen.
Sen sijaan tyynelän terve järki (?) sanoo että virkamiesten tulee osata kaiken maailman maahanmuuttajakieliä vaikkei laki sitä määrääkään.

Kiitos samoin!

Sinä vaan väität ja vänkäät, voisit linkittää jotain faktojakin höpinöittesi tueksi.

"Kielitaitolaki virkamiehelle on pakkoruotsin perusta."

Ei vaan perustuslaki on virkamiesten kielitaitovaatimusten perusta.
Perustuslaki luettelee meidän oikeutemme (sinun ja minun, ja ne on täsmälleen samat). Kielilaki säätää kielten osalta mitä virkamiehiltä edellytetään että meidän oikeutemme pystytään toteuttamaan.

"Perustuslailla ei ole pakko- ja virkamiesruotsin kanssa mitään tekemistä."

Välillisesti on paljonkin! Kielilaki on säädetty jotta perustuslain asettamat vatimukset pystyttäisiin totetuttamaan käytännössä.
Eli tämä lause: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Jos eivät virkamiehet pysty yhtälailla, tasapuolisesti palvelemaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kansalaisia niin tuo en perustuslain vaatimus ei täyty.

Ankdam kirjoitti:

"Kielitaitolaki virkamiehelle on pakkoruotsin perusta."

Ei vaan perustuslaki on virkamiesten kielitaitovaatimusten perusta.
Perustuslaki luettelee meidän oikeutemme (sinun ja minun, ja ne on täsmälleen samat). Kielilaki säätää kielten osalta mitä virkamiehiltä edellytetään että meidän oikeutemme pystytään toteuttamaan.

"Perustuslailla ei ole pakko- ja virkamiesruotsin kanssa mitään tekemistä."

Välillisesti on paljonkin! Kielilaki on säädetty jotta perustuslain asettamat vatimukset pystyttäisiin totetuttamaan käytännössä.
Eli tämä lause: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Jos eivät virkamiehet pysty yhtälailla, tasapuolisesti palvelemaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kansalaisia niin tuo en perustuslain vaatimus ei täyty.

Lue lisää

Ankdam: "Jos eivät virkamiehet pysty yhtälailla, tasapuolisesti palvelemaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kansalaisia niin tuo en perustuslain vaatimus ei täyty."

Ionin¤ malli täyttää perustuslain vaatimuksen eli tämän: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Jos Suomen kielilait eivät voi näin helpolla keinolla muuttua, se pakottaa aivan varmasti Suomen siirtymään kielipolitiikassaan samoille linjoille naapurimaittensa kanssa: suomen kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli : "Siispä toisinkin esille
kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. Virkamiehiin siten kuin lailla valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta sekä myös kunnallisissa johtosäännöissä on säädetty ja viranomaisiin siten kuin kielilaissa on säädetty."

"Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite vain viranomaiseen niin, että sen velvollisuus on huolehtia siitä, että viranomaisen palveluksessa on sellaisen kielitaidon omaavaa henkilökuntaa, että kielilain vaatimukset tulevat täytetyiksi. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta."

"Esimerkiksi kielilakiin lisäpykälä:

"23 a § Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä. Yksikielisen viranomaisen tai tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että se tarvittaessa ja vailla kohtuutonta viivästystä pystyy tarjoamaan tässä laissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteututtamista varten toimituskirjojen ja päätösten käännökset sekä 18 §:ssä säädetyn maksuttoman tulkkauksen" Samalla voitaisiin kumota virkamiesten kielitaitolaki."

"Tässä mallissa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia kielitaitoresursseja, joiden uskon ehdottomasti riittävän kielilaissa todettujen kielellisten oikeuksien toteuttamiseen ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen."

"Tarvittaisiinko tuolloin pakollista ruotsinkielen opetusta? Ei todellakaan!"

Ankdam kirjoitti:

"Kielitaitolaki virkamiehelle on pakkoruotsin perusta."

Ei vaan perustuslaki on virkamiesten kielitaitovaatimusten perusta.
Perustuslaki luettelee meidän oikeutemme (sinun ja minun, ja ne on täsmälleen samat). Kielilaki säätää kielten osalta mitä virkamiehiltä edellytetään että meidän oikeutemme pystytään toteuttamaan.

"Perustuslailla ei ole pakko- ja virkamiesruotsin kanssa mitään tekemistä."

Välillisesti on paljonkin! Kielilaki on säädetty jotta perustuslain asettamat vatimukset pystyttäisiin totetuttamaan käytännössä.
Eli tämä lause: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Jos eivät virkamiehet pysty yhtälailla, tasapuolisesti palvelemaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kansalaisia niin tuo en perustuslain vaatimus ei täyty.

Lue lisää

Ankdam vetää mutkat suoriksi väittäessään, että ruotsin laajojen osaamisvaatimusten syynä on perustuslain maininta kansalliskielistä ja "Kielilaki on säädetty jotta perustuslain asettamat vatimukset pystyttäisiin totetuttamaan käytännössä".

Ankdam, tuo on kovin yksisilmäinen ja ahdas näkemys Suomen kielellisistä tarpeista.

Noilla säädöksillä on aikoinaan turvattu ruotsinkielisten tarpeet, mutta vuoden 1969 jälkeen niiden turvaamiseen on satsattu valtavasti ylimitoitettu määrä opetusresursseja. Se ylimitoitus haittaa sellaisen monipuolisen kielivarannon hankkimista, mitä tämän päivän suomalaiset tarvitsevat. Se ylimitoitus köyhdyttää Suomea.

Siksi nyt taistelemme vapaavalintaisen ruotsin puolesta, jotta ruotsin rinnalle saataisiin enemmän monien muiden tarpeellisten taitojen ja kielten osaamista.

tyynelä kirjoitti:

Ankdam vetää mutkat suoriksi väittäessään, että ruotsin laajojen osaamisvaatimusten syynä on perustuslain maininta kansalliskielistä ja "Kielilaki on säädetty jotta perustuslain asettamat vatimukset pystyttäisiin totetuttamaan käytännössä".

Ankdam, tuo on kovin yksisilmäinen ja ahdas näkemys Suomen kielellisistä tarpeista.

Noilla säädöksillä on aikoinaan turvattu ruotsinkielisten tarpeet, mutta vuoden 1969 jälkeen niiden turvaamiseen on satsattu valtavasti ylimitoitettu määrä opetusresursseja. Se ylimitoitus haittaa sellaisen monipuolisen kielivarannon hankkimista, mitä tämän päivän suomalaiset tarvitsevat. Se ylimitoitus köyhdyttää Suomea.

Siksi nyt taistelemme vapaavalintaisen ruotsin puolesta, jotta ruotsin rinnalle saataisiin enemmän monien muiden tarpeellisten taitojen ja kielten osaamista.

Lue lisää

"Ankdam, tuo on kovin yksisilmäinen ja ahdas näkemys Suomen kielellisistä tarpeista."

Samaan lopputulokseen on kuitenkin päätynyt maamme demokraattisesti valittu eduskunta.

Minulle aivan sama millä keinoin yhteiskunta huolehtii minun kielellisistä oikeuksistani, taso on selkeästi määritelty perustuslaissa, minä tarkkailen vain lopputulosta omalta ja muiden surujen kannaltani.
Minulle aivan yks lysti miten se kielellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus savutetaan, vain lopputulos merkitsee mitään.

Lakkaa jankuttamasta minulle siitä teidän peruskoulun pakollisesta ruotsin opetuksesta, minua se ei kiinnosta pätkääkään.

Ankdam kirjoitti:

"Ankdam, tuo on kovin yksisilmäinen ja ahdas näkemys Suomen kielellisistä tarpeista."

Samaan lopputulokseen on kuitenkin päätynyt maamme demokraattisesti valittu eduskunta.

Minulle aivan sama millä keinoin yhteiskunta huolehtii minun kielellisistä oikeuksistani, taso on selkeästi määritelty perustuslaissa, minä tarkkailen vain lopputulosta omalta ja muiden surujen kannaltani.
Minulle aivan yks lysti miten se kielellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus savutetaan, vain lopputulos merkitsee mitään.

Lakkaa jankuttamasta minulle siitä teidän peruskoulun pakollisesta ruotsin opetuksesta, minua se ei kiinnosta pätkääkään.

Lue lisää

Taas Ankdam pesee kätensä ongelmasta, vaikka toisaalla kiivaasti taistelee "puolellaan".

Ankdamin kääntää vastuun ongelmista suomenkielisten puolelle, vaikka kielipolitiikan historiasta, ihan lähihistoriastakin, löytyy todella rumia vaiheita joilla ruotsinkielisyyttä on ajettu tähän maahan. Esimerkiksi Kansalliskielistrategia, joka runnottiin läpi Ahtisaaren arvovaltaa hyväksikäyttäen, ja joka on täynnä karmeita vaatimuksia siitä, miten kaikkien suomalaisten pitää joka minuutti olla valmiina palvelemaan ruotsiksi, vaikka todellisuudessa tarvetta paljon enemmän monille muille taidoille ja kielille. Säätiöraha on vaikuttanut, sillä saadaan poliitikot puhumaan mitä typeryyksiä tahansa, valitettavasti.

Juuri kohtuuttomien lakien ja ennen kaikkea kohtuuttomien laintulkintojen korjaamiseksi kieliaktivisti taistelevat!

Mutta Ankdam ei välitä oikeudenmukaisuudesta eikä kohtuudesta, toteaa vain
"tarkkailevansa lopputulosta omalta ja muiden surujen kannaltani".
Muu ei häntä" kiinnosta pätkääkään"

Se on sitä "pohjoismaista sivistystä ja kulttuuria" ja "hyvinvointivaltion periaatetta"

Ankdam kirjoitti:

"Ankdam, tuo on kovin yksisilmäinen ja ahdas näkemys Suomen kielellisistä tarpeista."

Samaan lopputulokseen on kuitenkin päätynyt maamme demokraattisesti valittu eduskunta.

Minulle aivan sama millä keinoin yhteiskunta huolehtii minun kielellisistä oikeuksistani, taso on selkeästi määritelty perustuslaissa, minä tarkkailen vain lopputulosta omalta ja muiden surujen kannaltani.
Minulle aivan yks lysti miten se kielellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus savutetaan, vain lopputulos merkitsee mitään.

Lakkaa jankuttamasta minulle siitä teidän peruskoulun pakollisesta ruotsin opetuksesta, minua se ei kiinnosta pätkääkään.

Lue lisää

Ankdam: "Minulle aivan yks lysti miten se kielellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus savutetaan, vain lopputulos merkitsee mitään."

Noinko suljet itsesi muka ulkopuoliseksi siitä keskustelusta, mitä muita tapoja on kuin nykyinen, jolla "kielellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus saavutetaan"?

Yksi tapa niiden saavuttamiseksi on se, että velvollisuus palvella ruotsiksi ei kohdistu yksittäiselle virkamiehelle, vaan viranomaiselle ja muulle toimijalle kollektiivina. Tämän pitää ilmetä myös säädöksistä. Nykyisessä kielilaissa ja kielitaitolaissa se ei ilmene. Jos ilmenisi, niin pakkoruotsi kävisi tarpeettomaksi kaikessa koulutuksessa, koska sitä ei voisi enää perustella kielitaitolailla.

Sinulle tuo on "yks lysti", mutta olisipa myös RKP:n kellokkaille.

tyynelä kirjoitti:

Taas Ankdam pesee kätensä ongelmasta, vaikka toisaalla kiivaasti taistelee "puolellaan".

Ankdamin kääntää vastuun ongelmista suomenkielisten puolelle, vaikka kielipolitiikan historiasta, ihan lähihistoriastakin, löytyy todella rumia vaiheita joilla ruotsinkielisyyttä on ajettu tähän maahan. Esimerkiksi Kansalliskielistrategia, joka runnottiin läpi Ahtisaaren arvovaltaa hyväksikäyttäen, ja joka on täynnä karmeita vaatimuksia siitä, miten kaikkien suomalaisten pitää joka minuutti olla valmiina palvelemaan ruotsiksi, vaikka todellisuudessa tarvetta paljon enemmän monille muille taidoille ja kielille. Säätiöraha on vaikuttanut, sillä saadaan poliitikot puhumaan mitä typeryyksiä tahansa, valitettavasti.

Juuri kohtuuttomien lakien ja ennen kaikkea kohtuuttomien laintulkintojen korjaamiseksi kieliaktivisti taistelevat!

Mutta Ankdam ei välitä oikeudenmukaisuudesta eikä kohtuudesta, toteaa vain
"tarkkailevansa lopputulosta omalta ja muiden surujen kannaltani".
Muu ei häntä" kiinnosta pätkääkään"

Se on sitä "pohjoismaista sivistystä ja kulttuuria" ja "hyvinvointivaltion periaatetta"

Lue lisää

"Juuri kohtuuttomien lakien ja ennen kaikkea kohtuuttomien laintulkintojen korjaamiseksi kieliaktivisti taistelevat!
Mutta Ankdam ei välitä oikeudenmukaisuudesta eikä kohtuudesta, toteaa vain."

On se vain tasa-arvo ja yhdenvertaisuus mahdoton ajatus neffelle. Tasa-arvo on ja oikeudenmukaisuus on kohtuutonta.

Ankdam kirjoitti:

"Juuri kohtuuttomien lakien ja ennen kaikkea kohtuuttomien laintulkintojen korjaamiseksi kieliaktivisti taistelevat!
Mutta Ankdam ei välitä oikeudenmukaisuudesta eikä kohtuudesta, toteaa vain."

On se vain tasa-arvo ja yhdenvertaisuus mahdoton ajatus neffelle. Tasa-arvo on ja oikeudenmukaisuus on kohtuutonta.

Lue lisää

Ei tässä minusta mitään kohtuutonta ole.

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/viranomaisenvelvollisuudet.html

Tässä juuri sälytetään viranomaiselle velvollisuus tarjota niitä palveluja, tasapuolisesti ja ilman että niitä tarvitsee erikseen pyytää.

Lue tuo ohje tarkkaan ja kerro sitten mikä siinä muka mättä.

Ankdam kirjoitti:

Ei tässä minusta mitään kohtuutonta ole.

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/viranomaisenvelvollisuudet.html

Tässä juuri sälytetään viranomaiselle velvollisuus tarjota niitä palveluja, tasapuolisesti ja ilman että niitä tarvitsee erikseen pyytää.

Lue tuo ohje tarkkaan ja kerro sitten mikä siinä muka mättä.

Lue lisää

Tuossa Oikeusministeriön antamassa Kielilain toteutusohjeessa on väärä lähtökohta, kun siinä puhutaan suomi-ruotsi -kaksikielisestä Suomesta!

Suomen perustuslaissa vuodelta 1919 mainitaan viisi suomalaista kieltä, eikä puhuta vain suomi-ruotsi -kaksikielisyydestä

Saamelaiselle toinen kotimainen kieli on useimmiten suomi. Romanille kaksikielisyys voi merkitä romani-ruotsi -kaksikielisyyttä. Jne

Ankdam kirjoitti:

Ei tässä minusta mitään kohtuutonta ole.

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/viranomaisenvelvollisuudet.html

Tässä juuri sälytetään viranomaiselle velvollisuus tarjota niitä palveluja, tasapuolisesti ja ilman että niitä tarvitsee erikseen pyytää.

Lue tuo ohje tarkkaan ja kerro sitten mikä siinä muka mättä.

Lue lisää

Tuo ohje on järkyttävä, täysin irti Suomen kielellisestä todellisuudesta, niistä kielellisistä tarpeista, joita kansalaisilla on Suomessa enemmän ja enemmän koko ajan .

"Asiakkaan kannalta keskeiset tiedotukset tulee laatia MOLEMMILLA kielillä."

Ikäänkuin Suomessa olisi vain kaksi kieltä. Voi luoja, mitä yksisilmäisyyttä, suvaitsemattomuutta, ahdasmielisyyttä!

"Esimerkiksi tieto ja ohjeistus siitä, miten jonkin asian voi panna vireille tai miten jotakin etuutta voi hakea, on annettava molemmilla kielillä. Myös viranomaisten yhteystiedot ja muut perustiedot viranomaisten toiminnasta samoin kuin erilaiset ilmoitukset ja kuulutukset tulee olla molemmilla kielillä."

"Poikkeuksellisessa tilanteessa, kuten onnettomuus- tai hätätilanteessa, kukin ministeriö vastaa siitä, että yksilön hengen, terveyden ja turvallisuuden sekä omaisuuden ja ympäristön kannalta oleellinen tieto kunnan tai alueen kielestä riippumatta annetaan koko maassa sekä suomen että ruotsin kielellä."

Järkyttävää, edes saamelaisten, romaniem viittomakielisten ei tarvitse ymmärtää vaaratiedotteita! Eikä tietenkään vieraskielisten Suomen kansalaisten!

Käsittämätöntä, millaisiin järjettömiin säädöksiin lammasmaiset, korruptoidut puolueet ovat suostuneet, Folktinget ja RKP ovat vieneet maamme päättäjia ja viranomaisia kuin litran mittaa!

tyynelä kirjoitti:

Tuossa Oikeusministeriön antamassa Kielilain toteutusohjeessa on väärä lähtökohta, kun siinä puhutaan suomi-ruotsi -kaksikielisestä Suomesta!

Suomen perustuslaissa vuodelta 1919 mainitaan viisi suomalaista kieltä, eikä puhuta vain suomi-ruotsi -kaksikielisyydestä

Saamelaiselle toinen kotimainen kieli on useimmiten suomi. Romanille kaksikielisyys voi merkitä romani-ruotsi -kaksikielisyyttä. Jne

Lue lisää

No voi voi! Nyt joudut tyynelä ottamaan yhteyttä oikeusministeriöön tai eduskunnan oikeusasiamieheen ja informoimaan heitä asiasta!

Älä nyt kuitenkaan vetoa vuoden 1919 valtiosääntöön koska nykyinen voimassa oleva perustuslaki on vuodelta 1999, ja sen mukaan eletään.

Ankdam kirjoitti:

No voi voi! Nyt joudut tyynelä ottamaan yhteyttä oikeusministeriöön tai eduskunnan oikeusasiamieheen ja informoimaan heitä asiasta!

Älä nyt kuitenkaan vetoa vuoden 1919 valtiosääntöön koska nykyinen voimassa oleva perustuslaki on vuodelta 1999, ja sen mukaan eletään.

Lue lisää

Usko huviksesi, Ankdam, että tuo Oikeusministeriön ohje tulee aika pian muuttumaan. Se on täysin pöhkö, ja todella rumasti syrjivä kasvavaa määrää Suomen kansalaisia kohtaan.

Tuon ohjeistuksen takana on ilmiselvästi Folktinget ja RKP; hulluissa kuvitelmissaan, ne jääräpäisesti uskottelevat itselleen, että suomen ja ruotsin puhujien suhteellinen määrä väestöstä on 50% ja 50%.

tyynelä kirjoitti:

Taas Ankdam pesee kätensä ongelmasta, vaikka toisaalla kiivaasti taistelee "puolellaan".

Ankdamin kääntää vastuun ongelmista suomenkielisten puolelle, vaikka kielipolitiikan historiasta, ihan lähihistoriastakin, löytyy todella rumia vaiheita joilla ruotsinkielisyyttä on ajettu tähän maahan. Esimerkiksi Kansalliskielistrategia, joka runnottiin läpi Ahtisaaren arvovaltaa hyväksikäyttäen, ja joka on täynnä karmeita vaatimuksia siitä, miten kaikkien suomalaisten pitää joka minuutti olla valmiina palvelemaan ruotsiksi, vaikka todellisuudessa tarvetta paljon enemmän monille muille taidoille ja kielille. Säätiöraha on vaikuttanut, sillä saadaan poliitikot puhumaan mitä typeryyksiä tahansa, valitettavasti.

Juuri kohtuuttomien lakien ja ennen kaikkea kohtuuttomien laintulkintojen korjaamiseksi kieliaktivisti taistelevat!

Mutta Ankdam ei välitä oikeudenmukaisuudesta eikä kohtuudesta, toteaa vain
"tarkkailevansa lopputulosta omalta ja muiden surujen kannaltani".
Muu ei häntä" kiinnosta pätkääkään"

Se on sitä "pohjoismaista sivistystä ja kulttuuria" ja "hyvinvointivaltion periaatetta"

Lue lisää

"Taas Ankdam pesee kätensä ongelmasta, vaikka toisaalla kiivaasti taistelee "puolellaan"."

Ei minulla ole mitään ongelmaa, sinulla on ongelma, koska et hyväksy maamme lakeja. Sinä tyynelä et pohjattomassa omahyväisessä pöyhkeydessasi pysty hyväksymään sitä että sinä ja minä olemme kielellisesti tasa-arvoisia.

Ei minun myöskään tarvitse taistella minkään tai kenenkään puolesta, asiat ovat niin kuin niiden pitääkin olla.
Minä olen tyytyväinen nykyisiin lakeihin, sinä et.

Ankdam kirjoitti:

"Taas Ankdam pesee kätensä ongelmasta, vaikka toisaalla kiivaasti taistelee "puolellaan"."

Ei minulla ole mitään ongelmaa, sinulla on ongelma, koska et hyväksy maamme lakeja. Sinä tyynelä et pohjattomassa omahyväisessä pöyhkeydessasi pysty hyväksymään sitä että sinä ja minä olemme kielellisesti tasa-arvoisia.

Ei minun myöskään tarvitse taistella minkään tai kenenkään puolesta, asiat ovat niin kuin niiden pitääkin olla.
Minä olen tyytyväinen nykyisiin lakeihin, sinä et.

Lue lisää

Ankdam suhtautuu asioihin kuten etuoikeutettu eliitti on aina suhtautunut, kun alamaiset ovat kärsineet: "minä olen tyytyväinen nykyisiin lakeihin", "asiat ovat niin kuin niiden pitääkin olla"

Ankdam, herää houreunistasi todellisuuteen.
V 1919 perustuslaki antaa kansalliskieliaseman kielellenne, mutta ei anna teikäläisille oikeutta vaatia muukielisiä uhraamaan omat kielelliset oikeutensa teidän oikeuksien toteuttamiseksi.

Ankdam, herää ja näe, että demokraattisesti hallitussa maassa myös kielipolitiikassa noudatetaan demokratian periaatteita.

Tuo Oikeusministeriön ohje kielilain toteuttamiseksi on täynnä RKPn ja Folktingetin apartheidhenkisiä vaatimuksia, että Suomen koko kielipolitiikan ydin on ruotsinkielisen väestön palveleminen heidän omalla kielellään. Kaikkien muiden kieliryhmien oikeudet, edut, turvallisuus on alistetaan sille päämäärälle, kustannuksia ja uhrauksia laskematta.

Tuo Oikeusministeriön ohje kielilain toteuttamiseksi on demokratian irvikuvaa. Häpeän niiden päättäjien puolesta, jotka ovat suostuneet allekirjoittamaan tuollaisen paperin! Minua oksettaa, kun luen sitä.

tyynelä kirjoitti:

Ankdam suhtautuu asioihin kuten etuoikeutettu eliitti on aina suhtautunut, kun alamaiset ovat kärsineet: "minä olen tyytyväinen nykyisiin lakeihin", "asiat ovat niin kuin niiden pitääkin olla"

Ankdam, herää houreunistasi todellisuuteen.
V 1919 perustuslaki antaa kansalliskieliaseman kielellenne, mutta ei anna teikäläisille oikeutta vaatia muukielisiä uhraamaan omat kielelliset oikeutensa teidän oikeuksien toteuttamiseksi.

Ankdam, herää ja näe, että demokraattisesti hallitussa maassa myös kielipolitiikassa noudatetaan demokratian periaatteita.

Tuo Oikeusministeriön ohje kielilain toteuttamiseksi on täynnä RKPn ja Folktingetin apartheidhenkisiä vaatimuksia, että Suomen koko kielipolitiikan ydin on ruotsinkielisen väestön palveleminen heidän omalla kielellään. Kaikkien muiden kieliryhmien oikeudet, edut, turvallisuus on alistetaan sille päämäärälle, kustannuksia ja uhrauksia laskematta.

Tuo Oikeusministeriön ohje kielilain toteuttamiseksi on demokratian irvikuvaa. Häpeän niiden päättäjien puolesta, jotka ovat suostuneet allekirjoittamaan tuollaisen paperin! Minua oksettaa, kun luen sitä.

Lue lisää

"Ankdam, herää ja näe, että demokraattisesti hallitussa maassa myös kielipolitiikassa noudatetaan demokratian periaatteita."

Aivan! Eli kielipolitiikassakin noudatetaan demokraattisia päätöksiä ja kansalaisia kohdellaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaan.

P.S.
Nykyinen, voimassa oleva perustuslaki on vuodelta 1999, ei suinkaan vuodelta 1919.

Lue tyynelä ajatuksella!

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Mikä perustuslaki on?

Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet.

Perustuslaki määrittää yksilön ja julkisen vallan välisen suhteen perusteet. Se sisältää myös säännökset julkisen vallan käytön periaatteista, valtion järjestysmuodosta ja ylimpien valtioelinten suhteista.

Perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sen pohjana on neljä vanhaa perustuslakia: hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys sekä kaksi ministerivastuuta koskevaa perustuslakia. Ne säädettiin itsenäisyyden alkuvuosina. Eduskunta on muuttanut perustuslakeja vuosien varrella, mutta valtiosäännön pääpiirteet ovat pysyneet samoina. Mykyistäkin perustuslakia on tarkistettu sen voimaantulon jälkeen.

Perustuslaissa toistuu vanhan hallitusmuodon pääperiaate: valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus vaikuttaa yhteisten päätösten tekemiseen. Perustuslaissa on turvattu yksilön perusoikeudet.
Perustuslaki korostaa Suomen poliittisen järjestelmän parlamentaarisia piirteitä ja eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä. Valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston valmistelusta ja ratkaisuehdotuksesta.
Eduskunta valitsee pääministerin, jonka presidentti nimittää. Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin esityksen mukaisesti.
Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentin toiminta myös ulkopolitiikassa perustuu valtioneuvoston valmisteluun ja myötävaikutukseen.
Perustuslain mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
Suomi on Euroopan unionin jäsen.
Päivitetty 25.1.2012
1.3.2012 voimaan tulevat muutokset otettu huomioon

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/perustuslaki.html

Ankdam kirjoitti:

"Ankdam, herää ja näe, että demokraattisesti hallitussa maassa myös kielipolitiikassa noudatetaan demokratian periaatteita."

Aivan! Eli kielipolitiikassakin noudatetaan demokraattisia päätöksiä ja kansalaisia kohdellaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaan.

P.S.
Nykyinen, voimassa oleva perustuslaki on vuodelta 1999, ei suinkaan vuodelta 1919.

Lue lisää

Vääristynyt kielilainsäädäntö on korjattava! Kielipolitiikan pitää olla pragmaattista, ihmisten kielitodellisuuteen ja tarpeisiin vastaavaa, siihen mikä on kansalaisten todellinen kielellinen etu, tarve, hyöty.

Tuo kielilain toteutusohje loukkaa vakavasti kansalaisten tasavertaisuutta ja on monia eri kansalaisryhmiä surjivä.

Ankdam kirjoitti:

Lue tyynelä ajatuksella!

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Mikä perustuslaki on?

Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet.

Perustuslaki määrittää yksilön ja julkisen vallan välisen suhteen perusteet. Se sisältää myös säännökset julkisen vallan käytön periaatteista, valtion järjestysmuodosta ja ylimpien valtioelinten suhteista.

Perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sen pohjana on neljä vanhaa perustuslakia: hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys sekä kaksi ministerivastuuta koskevaa perustuslakia. Ne säädettiin itsenäisyyden alkuvuosina. Eduskunta on muuttanut perustuslakeja vuosien varrella, mutta valtiosäännön pääpiirteet ovat pysyneet samoina. Mykyistäkin perustuslakia on tarkistettu sen voimaantulon jälkeen.

Perustuslaissa toistuu vanhan hallitusmuodon pääperiaate: valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus vaikuttaa yhteisten päätösten tekemiseen. Perustuslaissa on turvattu yksilön perusoikeudet.
Perustuslaki korostaa Suomen poliittisen järjestelmän parlamentaarisia piirteitä ja eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä. Valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston valmistelusta ja ratkaisuehdotuksesta.
Eduskunta valitsee pääministerin, jonka presidentti nimittää. Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin esityksen mukaisesti.
Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentin toiminta myös ulkopolitiikassa perustuu valtioneuvoston valmisteluun ja myötävaikutukseen.
Perustuslain mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
Suomi on Euroopan unionin jäsen.
Päivitetty 25.1.2012
1.3.2012 voimaan tulevat muutokset otettu huomioon

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/perustuslaki.html

Lue lisää

Ankdam vuolaasti esittelee lakeja oikeudenmukaisuuden perusteeksi.

Toisaalla Ankdamin omat puheet edustavat kaikkea muuta kuin sitä kohtuutta, jonka pitäisi olla kaikkea lainsäädäntöä ohjaava perusperiaate

Ankdam vähättelee rumasti mm "kaiken maailman maahanmuuttajakieliä" niitä ei laeissa eikä niiden tulkintaohjeissa tarvitse huomioida.

Ankdamille on "aivan sama millä keinoin yhteiskunta huolehtii minun kielellisistä oikeuksistani, taso on selkeästi määritelty perustuslaissa, minä tarkkailen vain lopputulosta omalta ja muiden surujen kannaltani."

Todella ruma pöyhkeä ylimielinen asenne. Kanssaihmisten tarpeiden, etujen, oikeuksien halveksimista

tyynelä kirjoitti:

Ankdam vuolaasti esittelee lakeja oikeudenmukaisuuden perusteeksi.

Toisaalla Ankdamin omat puheet edustavat kaikkea muuta kuin sitä kohtuutta, jonka pitäisi olla kaikkea lainsäädäntöä ohjaava perusperiaate

Ankdam vähättelee rumasti mm "kaiken maailman maahanmuuttajakieliä" niitä ei laeissa eikä niiden tulkintaohjeissa tarvitse huomioida.

Ankdamille on "aivan sama millä keinoin yhteiskunta huolehtii minun kielellisistä oikeuksistani, taso on selkeästi määritelty perustuslaissa, minä tarkkailen vain lopputulosta omalta ja muiden surujen kannaltani."

Todella ruma pöyhkeä ylimielinen asenne. Kanssaihmisten tarpeiden, etujen, oikeuksien halveksimista

Lue lisää

Ja tyynelä taas ei esittele mitään lakeja tai muitakaan faktoja omien väitteittensä ja höpinöittensä tueksi!

Tyynelä, sorry, mutta sillä mitä mieltä sinä olet ei ole hevon hännän merkitystä!

Kysy joltain fiksummalta mitä heidän mielestään oikeudenmukaisuus ja kansalaisten keskenäinen tasa-arvo tarkoittavat!

tyynelä kirjoitti:

Vääristynyt kielilainsäädäntö on korjattava! Kielipolitiikan pitää olla pragmaattista, ihmisten kielitodellisuuteen ja tarpeisiin vastaavaa, siihen mikä on kansalaisten todellinen kielellinen etu, tarve, hyöty.

Tuo kielilain toteutusohje loukkaa vakavasti kansalaisten tasavertaisuutta ja on monia eri kansalaisryhmiä surjivä.

Lue lisää

Lycka till! :P

Ankdam kirjoitti:

Ja tyynelä taas ei esittele mitään lakeja tai muitakaan faktoja omien väitteittensä ja höpinöittensä tueksi!

Tyynelä, sorry, mutta sillä mitä mieltä sinä olet ei ole hevon hännän merkitystä!

Kysy joltain fiksummalta mitä heidän mielestään oikeudenmukaisuus ja kansalaisten keskenäinen tasa-arvo tarkoittavat!

Lue lisää

"sillä mitä mieltä sinä olet ei ole hevon hännän merkitystä!"
Arvokasta ruotsinkielistä sivistystä osoittava kommentti?

Ankdam sinua ei näköjään hetkauta, jos vieraskielinen, saamelainen, romani, viittomakielinen ei ymmärrä hätätiedotusta, eikä huomaa varautua.
Sinua ei hetkauta, jos he eivät ymmärrä viranomaisten ohjeita tai tiedotuksia. Sinua ei kiinnosta, miten heidän terveysongelmiensa kanssa selvitään, jos vaikka jollain olisi vakava tarttuva sairaus. Sinua ei kiinnosta, pystyvätkö viranomaiset asioimaan heidän kanssaan, kun viranomainen osaa vain kansalliskieliä.

Ankdam, noista kaikista ongelmatilanteista voi tulla ikäviä ja kalliita seurauksia myös kansalliskielten puhujille, eikä pelkästään vieraskielisille.

Ankdam, kielipolitiikassa on parasta ottaa lusikka kauniiseen käteen, ja myöntää että myös Suomessa tarvitsemme monien eri kielten osaamista. Se on meidän jokaisen etu.

Siksi ei pidä satsata ylimitoitetusti resursseja yhden vähemmistökielen pakolliseen opetukseen koko väestölle, koska se ilman muuta vähentää mahdollisuuksia monien muiden tarpeellisten taitojen opetukseen.

tyynelä kirjoitti:

"sillä mitä mieltä sinä olet ei ole hevon hännän merkitystä!"
Arvokasta ruotsinkielistä sivistystä osoittava kommentti?

Ankdam sinua ei näköjään hetkauta, jos vieraskielinen, saamelainen, romani, viittomakielinen ei ymmärrä hätätiedotusta, eikä huomaa varautua.
Sinua ei hetkauta, jos he eivät ymmärrä viranomaisten ohjeita tai tiedotuksia. Sinua ei kiinnosta, miten heidän terveysongelmiensa kanssa selvitään, jos vaikka jollain olisi vakava tarttuva sairaus. Sinua ei kiinnosta, pystyvätkö viranomaiset asioimaan heidän kanssaan, kun viranomainen osaa vain kansalliskieliä.

Ankdam, noista kaikista ongelmatilanteista voi tulla ikäviä ja kalliita seurauksia myös kansalliskielten puhujille, eikä pelkästään vieraskielisille.

Ankdam, kielipolitiikassa on parasta ottaa lusikka kauniiseen käteen, ja myöntää että myös Suomessa tarvitsemme monien eri kielten osaamista. Se on meidän jokaisen etu.

Siksi ei pidä satsata ylimitoitetusti resursseja yhden vähemmistökielen pakolliseen opetukseen koko väestölle, koska se ilman muuta vähentää mahdollisuuksia monien muiden tarpeellisten taitojen opetukseen.

Lue lisää

"Arvokasta ruotsinkielistä sivistystä osoittava kommentti?"

Eikös olekin! Lukutaitoisen ja asioista oikeasti jotain tietävän, sivistyneen suomenruotsalaisen kommentti, vs bla-bla-tyynelän millekään tosiasioille perustuvat päättömät mielipiteet!

"Ankdam sinua ei näköjään hetkauta, jos vieraskielinen, saamelainen, romani, viittomakielinen ei ymmärrä hätätiedotusta, eikä huomaa varautua."

Eivät hetkauta koska viittaat ongelmiin jota ei ole tai jotka on jo aikaa sitten ratkaistu ja huomioitu lainsäädännössä.

1. Suomessa puhutaan yli 100 kieltä, hätäilmoituksia ei tulla kuuna päivänä antamaan millään muilla kielillä kuin maan kantaväestön kielillä oli sitten virkamiesten kielitaito kuinka hyvä tai huono tahansa.

2. Saamenkielisten kieleliset oikeudet ja viranomaisten velvollisuudet heitä kohtaan on kirjattu saamen kielilakiin. (KVG / opettele lukemaan )

"8 §

Viranomaisten tiedottaminen

Viranomaisten on yleisölle suunnatussa tiedottamisessa käytettävä myös saamen kieltä.

Viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet sekä opasteet ja yleisön käytettäviksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjeineen on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja annettava myös saamen kielellä.

Käräjäoikeuden, tuomarin, kihlakunnanviraston tai sen osaston tai kihlakunnan erillisen viraston taikka niiden virkamiehen viran puolesta antamat kuulutukset ja tiedonannot yksityisen oikeutta koskevissa asioissa voidaan kuitenkin harkinnan mukaan antaa yksinomaan suomen kielellä, jos saamen kielen käyttäminen olisi ilmeisen tarpeetonta.

Muissa kuin 2 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa valtion viranomaisissa on 1 momentissa tarkoitetut ilmoitukset, kuulutukset, julkipanot ja tiedotteet sekä lomakkeet täyttöohjeineen laadittava ja annettava myös saamen kielellä, milloin ne pääosin koskevat saamelaisia tai milloin siihen muuten on erityistä syytä.

Vaaleja ja kansanäänestyksiä varten laadittavia ilmoituskortteja ei laadita saamen kielellä lukuun ottamatta saamelaiskäräjistä annetun lain 24 §:ssä tarkoitettuja ilmoituskortteja."
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086

3. Suomessa ei ole romaninkielisiä! Suomessa on romaneja jotka osaavat myös romania! Itse asiassa yhteiskunta on jo siinäkin tullut apuun auttaaksen romanivähemmistöä säilyttämään ja elvyttämään vanhaa, eräänlaista romaniheimon salakieltä, uhanalaista romanin kieltä.

4. Viittomakielisiä, eli kuuroja ei saa kuuleviksi vaikka pakkoruotsi poistuisikin mutta myös kuurojen oikeudet saada tietoa ja tulkkauspalvelua on jo huomioitu ja kirjattu lakiin.
Mitä hätätiedotteisiin tulee niin ne esitetään televisiossa kirjoitettuna suomeksi ja ruotsiksi joten saman ne kuurot näkee minkä kuulevatkin.

Ihan oikeesti tyynelä, oletko oikesti tyhmä ja mitään mistään tietämätön, vai peräti loistava näyttelijä?

Ankdam kirjoitti:

"Arvokasta ruotsinkielistä sivistystä osoittava kommentti?"

Eikös olekin! Lukutaitoisen ja asioista oikeasti jotain tietävän, sivistyneen suomenruotsalaisen kommentti, vs bla-bla-tyynelän millekään tosiasioille perustuvat päättömät mielipiteet!

"Ankdam sinua ei näköjään hetkauta, jos vieraskielinen, saamelainen, romani, viittomakielinen ei ymmärrä hätätiedotusta, eikä huomaa varautua."

Eivät hetkauta koska viittaat ongelmiin jota ei ole tai jotka on jo aikaa sitten ratkaistu ja huomioitu lainsäädännössä.

1. Suomessa puhutaan yli 100 kieltä, hätäilmoituksia ei tulla kuuna päivänä antamaan millään muilla kielillä kuin maan kantaväestön kielillä oli sitten virkamiesten kielitaito kuinka hyvä tai huono tahansa.

2. Saamenkielisten kieleliset oikeudet ja viranomaisten velvollisuudet heitä kohtaan on kirjattu saamen kielilakiin. (KVG / opettele lukemaan )

"8 §

Viranomaisten tiedottaminen

Viranomaisten on yleisölle suunnatussa tiedottamisessa käytettävä myös saamen kieltä.

Viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet sekä opasteet ja yleisön käytettäviksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjeineen on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja annettava myös saamen kielellä.

Käräjäoikeuden, tuomarin, kihlakunnanviraston tai sen osaston tai kihlakunnan erillisen viraston taikka niiden virkamiehen viran puolesta antamat kuulutukset ja tiedonannot yksityisen oikeutta koskevissa asioissa voidaan kuitenkin harkinnan mukaan antaa yksinomaan suomen kielellä, jos saamen kielen käyttäminen olisi ilmeisen tarpeetonta.

Muissa kuin 2 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa valtion viranomaisissa on 1 momentissa tarkoitetut ilmoitukset, kuulutukset, julkipanot ja tiedotteet sekä lomakkeet täyttöohjeineen laadittava ja annettava myös saamen kielellä, milloin ne pääosin koskevat saamelaisia tai milloin siihen muuten on erityistä syytä.

Vaaleja ja kansanäänestyksiä varten laadittavia ilmoituskortteja ei laadita saamen kielellä lukuun ottamatta saamelaiskäräjistä annetun lain 24 §:ssä tarkoitettuja ilmoituskortteja."
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086

3. Suomessa ei ole romaninkielisiä! Suomessa on romaneja jotka osaavat myös romania! Itse asiassa yhteiskunta on jo siinäkin tullut apuun auttaaksen romanivähemmistöä säilyttämään ja elvyttämään vanhaa, eräänlaista romaniheimon salakieltä, uhanalaista romanin kieltä.

4. Viittomakielisiä, eli kuuroja ei saa kuuleviksi vaikka pakkoruotsi poistuisikin mutta myös kuurojen oikeudet saada tietoa ja tulkkauspalvelua on jo huomioitu ja kirjattu lakiin.
Mitä hätätiedotteisiin tulee niin ne esitetään televisiossa kirjoitettuna suomeksi ja ruotsiksi joten saman ne kuurot näkee minkä kuulevatkin.

Ihan oikeesti tyynelä, oletko oikesti tyhmä ja mitään mistään tietämätön, vai peräti loistava näyttelijä?

Lue lisää

"bla-bla-tyynelän millekään tosiasioille perustuvat päättömät mielipiteet!"

Mielipiteeni perustuvat ihmisten ja kansalaisten tarpeisiin ja demokratian periaatteille.

Sinun mielipiteesi perustuvat kohtuuttomiin lakeihin ja kohtuuttomiin tulkintoihin ja vaatimuksiin, joiden takapiruna on toiminut Folktinget, RKP, freudenthalilainen ajattelu ja säätiöraha.

Ankdam kirjoitti:

"Arvokasta ruotsinkielistä sivistystä osoittava kommentti?"

Eikös olekin! Lukutaitoisen ja asioista oikeasti jotain tietävän, sivistyneen suomenruotsalaisen kommentti, vs bla-bla-tyynelän millekään tosiasioille perustuvat päättömät mielipiteet!

"Ankdam sinua ei näköjään hetkauta, jos vieraskielinen, saamelainen, romani, viittomakielinen ei ymmärrä hätätiedotusta, eikä huomaa varautua."

Eivät hetkauta koska viittaat ongelmiin jota ei ole tai jotka on jo aikaa sitten ratkaistu ja huomioitu lainsäädännössä.

1. Suomessa puhutaan yli 100 kieltä, hätäilmoituksia ei tulla kuuna päivänä antamaan millään muilla kielillä kuin maan kantaväestön kielillä oli sitten virkamiesten kielitaito kuinka hyvä tai huono tahansa.

2. Saamenkielisten kieleliset oikeudet ja viranomaisten velvollisuudet heitä kohtaan on kirjattu saamen kielilakiin. (KVG / opettele lukemaan )

"8 §

Viranomaisten tiedottaminen

Viranomaisten on yleisölle suunnatussa tiedottamisessa käytettävä myös saamen kieltä.

Viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet sekä opasteet ja yleisön käytettäviksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjeineen on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja annettava myös saamen kielellä.

Käräjäoikeuden, tuomarin, kihlakunnanviraston tai sen osaston tai kihlakunnan erillisen viraston taikka niiden virkamiehen viran puolesta antamat kuulutukset ja tiedonannot yksityisen oikeutta koskevissa asioissa voidaan kuitenkin harkinnan mukaan antaa yksinomaan suomen kielellä, jos saamen kielen käyttäminen olisi ilmeisen tarpeetonta.

Muissa kuin 2 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa valtion viranomaisissa on 1 momentissa tarkoitetut ilmoitukset, kuulutukset, julkipanot ja tiedotteet sekä lomakkeet täyttöohjeineen laadittava ja annettava myös saamen kielellä, milloin ne pääosin koskevat saamelaisia tai milloin siihen muuten on erityistä syytä.

Vaaleja ja kansanäänestyksiä varten laadittavia ilmoituskortteja ei laadita saamen kielellä lukuun ottamatta saamelaiskäräjistä annetun lain 24 §:ssä tarkoitettuja ilmoituskortteja."
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086

3. Suomessa ei ole romaninkielisiä! Suomessa on romaneja jotka osaavat myös romania! Itse asiassa yhteiskunta on jo siinäkin tullut apuun auttaaksen romanivähemmistöä säilyttämään ja elvyttämään vanhaa, eräänlaista romaniheimon salakieltä, uhanalaista romanin kieltä.

4. Viittomakielisiä, eli kuuroja ei saa kuuleviksi vaikka pakkoruotsi poistuisikin mutta myös kuurojen oikeudet saada tietoa ja tulkkauspalvelua on jo huomioitu ja kirjattu lakiin.
Mitä hätätiedotteisiin tulee niin ne esitetään televisiossa kirjoitettuna suomeksi ja ruotsiksi joten saman ne kuurot näkee minkä kuulevatkin.

Ihan oikeesti tyynelä, oletko oikesti tyhmä ja mitään mistään tietämätön, vai peräti loistava näyttelijä?

Lue lisää

"harkinnan mukaan ......... jos saamen kielen käyttäminen olisi ilmeisen tarpeetonta"
"annettava myös saamen kielellä, milloin ne pääosin koskevat saamelaisia tai milloin siihen muuten on erityistä syytä"
"Suomessa ei ole romaninkielisiä! Suomessa on romaneja jotka osaavat myös romania!" Huutomerkki, Ankdam siis ilahtui asiasta.
"kuuroja ei saa kuuleviksi vaikka pakkoruotsi poistuisikin mutta myös kuurojen oikeudet saada tietoa ja tulkkauspalvelua on jo huomioitu ja kirjattu lakiin."

Ankdam ei tietenkään näe mitään epäsuhtaa eikä epäoikeudenmukaisuutta siinä miten lainsäädäntö suhtautuu ruotsinkieliseen vähemmistöön verrattuna siihen miten muihin alkuperäisiin suomalaisiin vähemmistöihin suhtaudutaan.

Puhumattakaan siitä epäsuhdasta, miten uudempiin kielivähemmistökansalaisiin suhtaudutaan, miten heiltä vaaditaan vähintään 2-3 uuden kielen (suomi, ruotsi, englanti)oppimista, jotta he saisivat pätevyyden ja kelpaisivat julkisen sektorin palvelukseen, esimerkiksi lähihoitajiksi. Kuitenkin samanaikaisesti sotesektorilla on todellinen pula hoitajista joilla on uussuomalaisten kielten osaamista.

Ankdam, vaikka kuinka aggressiivisesti väität vastaan ja viittaat lainsäädäntöön, ihmisten arkitodellisuus osoittaa, että kaksikielisyys/kahden kansalliskielen taitovaatimus kaikilta suomalaisilta, ammatti- ja korkeakoulututkinnoissa ja virkakelpoisuusvaatimuksissa on perusteeton ja ylimitoitettu, ja lisäksi muukielisiä syrjivä. Se köyhdyttää Suomea, kun tuon vaatimuksen toteuttamiseen joudutaan uhraamaan resursseja, joita kipeästi tarvittaisiin tärkeämpiin ja kilpailukykyä lisääviin hankkeisiin.

tyynelä kirjoitti:

"harkinnan mukaan ......... jos saamen kielen käyttäminen olisi ilmeisen tarpeetonta"
"annettava myös saamen kielellä, milloin ne pääosin koskevat saamelaisia tai milloin siihen muuten on erityistä syytä"
"Suomessa ei ole romaninkielisiä! Suomessa on romaneja jotka osaavat myös romania!" Huutomerkki, Ankdam siis ilahtui asiasta.
"kuuroja ei saa kuuleviksi vaikka pakkoruotsi poistuisikin mutta myös kuurojen oikeudet saada tietoa ja tulkkauspalvelua on jo huomioitu ja kirjattu lakiin."

Ankdam ei tietenkään näe mitään epäsuhtaa eikä epäoikeudenmukaisuutta siinä miten lainsäädäntö suhtautuu ruotsinkieliseen vähemmistöön verrattuna siihen miten muihin alkuperäisiin suomalaisiin vähemmistöihin suhtaudutaan.

Puhumattakaan siitä epäsuhdasta, miten uudempiin kielivähemmistökansalaisiin suhtaudutaan, miten heiltä vaaditaan vähintään 2-3 uuden kielen (suomi, ruotsi, englanti)oppimista, jotta he saisivat pätevyyden ja kelpaisivat julkisen sektorin palvelukseen, esimerkiksi lähihoitajiksi. Kuitenkin samanaikaisesti sotesektorilla on todellinen pula hoitajista joilla on uussuomalaisten kielten osaamista.

Ankdam, vaikka kuinka aggressiivisesti väität vastaan ja viittaat lainsäädäntöön, ihmisten arkitodellisuus osoittaa, että kaksikielisyys/kahden kansalliskielen taitovaatimus kaikilta suomalaisilta, ammatti- ja korkeakoulututkinnoissa ja virkakelpoisuusvaatimuksissa on perusteeton ja ylimitoitettu, ja lisäksi muukielisiä syrjivä. Se köyhdyttää Suomea, kun tuon vaatimuksen toteuttamiseen joudutaan uhraamaan resursseja, joita kipeästi tarvittaisiin tärkeämpiin ja kilpailukykyä lisääviin hankkeisiin.

Lue lisää

"
Ankdam ei tietenkään näe mitään epäsuhtaa eikä epäoikeudenmukaisuutta siinä miten lainsäädäntö suhtautuu ruotsinkieliseen vähemmistöön verrattuna siihen miten muihin alkuperäisiin suomalaisiin vähemmistöihin suhtaudutaan."

En niin! Näekö sinä epäsuhtaa siinä miten teitä suomenkielisiä kohdellaan suhteessa muihin alkuperäisiin vähemmistöihin? Keihin muuten viittaat "alkuperäisillä vähemmistöillä"!

tyynelä kirjoitti:

"bla-bla-tyynelän millekään tosiasioille perustuvat päättömät mielipiteet!"

Mielipiteeni perustuvat ihmisten ja kansalaisten tarpeisiin ja demokratian periaatteille.

Sinun mielipiteesi perustuvat kohtuuttomiin lakeihin ja kohtuuttomiin tulkintoihin ja vaatimuksiin, joiden takapiruna on toiminut Folktinget, RKP, freudenthalilainen ajattelu ja säätiöraha.

Lue lisää

"Sinun mielipiteesi perustuvat kohtuuttomiin lakeihin ja kohtuuttomiin tulkintoihin ja vaatimuksiin,..."

Minulla ei ole mielipiteitä keskustelun aiheena olevassa kysymyksessä, minä kerroin vain faktoja ja perustan ne maamme lainsäädännöllä.

"...,joiden takapiruna on toiminut Folktinget, RKP, freudenthalilainen ajattelu ja säätiöraha."

Tuo väite on nk salaliittoteoria ja edustaa taas niitä sinun mielipiteitäsi jotka perustuvat vain ja ainoastaan omiin kuvitelmiisi ja väyrysmäiseen itseluottamukseesi että vain sinä olet oikeassa ja kaikki muut väärässä.

Ankdam kirjoitti:

"
Ankdam ei tietenkään näe mitään epäsuhtaa eikä epäoikeudenmukaisuutta siinä miten lainsäädäntö suhtautuu ruotsinkieliseen vähemmistöön verrattuna siihen miten muihin alkuperäisiin suomalaisiin vähemmistöihin suhtaudutaan."

En niin! Näekö sinä epäsuhtaa siinä miten teitä suomenkielisiä kohdellaan suhteessa muihin alkuperäisiin vähemmistöihin? Keihin muuten viittaat "alkuperäisillä vähemmistöillä"!

Lue lisää

Mäkin vähän ihmettelen, mitä "alkuperäisillä" vähemmistöillä tarkoitetaan?
Suomen kaikki vähemmistökielet eivät ole rinnastettavissa toisiinsa, koska esim. saame on maan alkuperäiskieli, ja edelleen hyvin elävä kieli tietyssä osassa Suomea. Romanikieli on taas harvojen osaama, "elvytetty" kieli, jota on puhuttu suhteellisen vähän aikaa maassamme. Viittomakieli on puolestaan tunnustettu omaksi kielekseen vasta hiljattain verrattuna muihin, ja se on luonteeltaan aivan erilainen kieli kuin muut. Em. syistä näitä kieliä ei voi myöskään rinnastaa ruotsin kieleen, jolla on erityisasema Suomessa historiallisista syistä.
On siis jotenkin turhaa jatkuvasti sotkea näitä kaikkia kieliä samaan keskusteluun. Näillä kielillä on kaikilla erilainen status, ja siinä taas ei ole mitään pahaa eikä väärää, että näin sattuu olemaan.

Ankdam kirjoitti:

"
Ankdam ei tietenkään näe mitään epäsuhtaa eikä epäoikeudenmukaisuutta siinä miten lainsäädäntö suhtautuu ruotsinkieliseen vähemmistöön verrattuna siihen miten muihin alkuperäisiin suomalaisiin vähemmistöihin suhtaudutaan."

En niin! Näekö sinä epäsuhtaa siinä miten teitä suomenkielisiä kohdellaan suhteessa muihin alkuperäisiin vähemmistöihin? Keihin muuten viittaat "alkuperäisillä vähemmistöillä"!

Lue lisää

"En niin!" sanoo Ankdam eikä välitä pätkääkään miten oikeasti uhanalaista kieltä, saamea, tataria, romania kohdellaan koko Nordenissa .

"En niin!" ei Ankdam välitä yhtään, mitä valtavia uhrauksia ruotsalaisia puolta pienempi ja uhanalaisempi kieliryhmä ,suomenkieliset, ja köyhempi kansakunta Suomi ja joutuu uhraamaan isomman kielen ruotsin ylläpitämiseksi ja levittämiseksi kautta koko Suomen seuduille, missä ruotsia ei koskaan ole puhuttu.

"En niin!" ei Ankdamia kosketa, että suhtautuminen suomen kieleen on täysin päinvastainen kuin meillä ruotsin kieleen, kun suomi on vähemmistökieli Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Ei .se tietenkään Ankdamia hävetä.

Ankdamin mielestä "kaiken maailman maahanmuuttajien" kielien osaamista ei tarvitse löytyä virkamiesten ja poliisien joukosta, ei tarvitse, vaikka olisi kyseessä millainen turvallisuusuhka. Vain ruotsi-suomi kaksikielisyys riittää.

Ruotsin opiskeluun pitää kuitenkin satsata hirvittävästi resursseja, valtavasti enemmän kuin mitä ruotsintaitoa tarvitaan todellisuudessa.

Kouluihin ja yliopistoihin kohdistuu kipeitä leikkauksia. Mutta yksi on varmaa, ruotsin opiskelusta ja pohjoismaisen filologian tutkimuksesta ei tingitä senttiäkään.
Tutkimuksesta ja tuotekehittelystä tingitään, mutta ruotsin pakollisuudesta ei saa tinkiä milliäkään.

Sairasta kielipolitiikkaa. Sitä ei voi kukaan tervejärkinen kannattaa.

Enkä pientä valoa ja korjausta tilanteeseen on kuitenkin näköpiirissä.
74% vastustaa ruotsin pakollisuutta ja aika suuri osa väestöstä myös tajuaa myös ruotsin aseman kohtuuttomuuden tässä maassa.

tyynelä kirjoitti:

"En niin!" sanoo Ankdam eikä välitä pätkääkään miten oikeasti uhanalaista kieltä, saamea, tataria, romania kohdellaan koko Nordenissa .

"En niin!" ei Ankdam välitä yhtään, mitä valtavia uhrauksia ruotsalaisia puolta pienempi ja uhanalaisempi kieliryhmä ,suomenkieliset, ja köyhempi kansakunta Suomi ja joutuu uhraamaan isomman kielen ruotsin ylläpitämiseksi ja levittämiseksi kautta koko Suomen seuduille, missä ruotsia ei koskaan ole puhuttu.

"En niin!" ei Ankdamia kosketa, että suhtautuminen suomen kieleen on täysin päinvastainen kuin meillä ruotsin kieleen, kun suomi on vähemmistökieli Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Ei .se tietenkään Ankdamia hävetä.

Ankdamin mielestä "kaiken maailman maahanmuuttajien" kielien osaamista ei tarvitse löytyä virkamiesten ja poliisien joukosta, ei tarvitse, vaikka olisi kyseessä millainen turvallisuusuhka. Vain ruotsi-suomi kaksikielisyys riittää.

Ruotsin opiskeluun pitää kuitenkin satsata hirvittävästi resursseja, valtavasti enemmän kuin mitä ruotsintaitoa tarvitaan todellisuudessa.

Kouluihin ja yliopistoihin kohdistuu kipeitä leikkauksia. Mutta yksi on varmaa, ruotsin opiskelusta ja pohjoismaisen filologian tutkimuksesta ei tingitä senttiäkään.
Tutkimuksesta ja tuotekehittelystä tingitään, mutta ruotsin pakollisuudesta ei saa tinkiä milliäkään.

Sairasta kielipolitiikkaa. Sitä ei voi kukaan tervejärkinen kannattaa.

Enkä pientä valoa ja korjausta tilanteeseen on kuitenkin näköpiirissä.
74% vastustaa ruotsin pakollisuutta ja aika suuri osa väestöstä myös tajuaa myös ruotsin aseman kohtuuttomuuden tässä maassa.

Lue lisää

miten mulla on jotenkin sellanen tunne, että neffe itse viisveisaa meidän vähemmistökielistä... ei tunnu uskottavalta tämä neffen syvä huoli tataareista ja romaneista...

eieieiei_uskottavaa kirjoitti:

miten mulla on jotenkin sellanen tunne, että neffe itse viisveisaa meidän vähemmistökielistä... ei tunnu uskottavalta tämä neffen syvä huoli tataareista ja romaneista...

Tuttu tunne!

Pakostakin hiipii mieleen että naurattaakohan tuota tyynelää itseään yhtä paljon kirjoittaessaan noita horinoitaan kuin minua hänen päättömyyksiään lukiessani.

Summa summarum: tyynelä on kahju!!

Ankdam kirjoitti:

Tuttu tunne!

Pakostakin hiipii mieleen että naurattaakohan tuota tyynelää itseään yhtä paljon kirjoittaessaan noita horinoitaan kuin minua hänen päättömyyksiään lukiessani.

Summa summarum: tyynelä on kahju!!

Lue lisää

Voi ylimielisiä ressukoita!

Ankdamit aloittavat vastapuolen sättimisen, kun ei löydy kestäviä perusteita koko suomenkieliselle väestölle ja muukielisille suomalaisille kohdistetuille ylimitoitetuille ruotsin kielen taitovaatimuksille.

No, onhan se varmasti kova paikka myöntää, että vuosikymmeniä/-satoja jatkunut suomalaisten pakottaminen ruotsinkielisyyteen ja kaksikielisyyteen on ollut väärin ja tuo apartheid-kielipolitiikka tulee vääjäämättä loppumaan Suomessa. Väestön enemmistön kanta tuli selväksi ÅAn tutkimuksessa 12/2014.

Mutta ei hätää, Ankdam, teikäläiset selviävät ihan hyvin. Teillä on silti edelleen oikeus käyttää kieltänne, eikä kukaan ole ajamassa teikäläisiä eikä kieltänne täältä pois. Tilanteenne ei ole millään tavoin huolestuttava, kuten on monien aidosti uhanalaisten kielten tilanne.

Pienen harvinaisen kielen, suomen, asemasta ja tulevaisuudesta pitää kaikkien suomenkielisten kantaa huolta; ja sen pitää olla Suomen kielipolitiikan ykkösasia. Pienellä suomenkielisellä kansakunnalla ei ole varaa uhrata joka vuosi valtiavia summia isomman kielen, ruotsin, levittämiseksi ja vahvistamiseksi. Ruotsi hoitaa sen asian, heillä on siihen varaa.

tyynelä kirjoitti:

"En niin!" sanoo Ankdam eikä välitä pätkääkään miten oikeasti uhanalaista kieltä, saamea, tataria, romania kohdellaan koko Nordenissa .

"En niin!" ei Ankdam välitä yhtään, mitä valtavia uhrauksia ruotsalaisia puolta pienempi ja uhanalaisempi kieliryhmä ,suomenkieliset, ja köyhempi kansakunta Suomi ja joutuu uhraamaan isomman kielen ruotsin ylläpitämiseksi ja levittämiseksi kautta koko Suomen seuduille, missä ruotsia ei koskaan ole puhuttu.

"En niin!" ei Ankdamia kosketa, että suhtautuminen suomen kieleen on täysin päinvastainen kuin meillä ruotsin kieleen, kun suomi on vähemmistökieli Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Ei .se tietenkään Ankdamia hävetä.

Ankdamin mielestä "kaiken maailman maahanmuuttajien" kielien osaamista ei tarvitse löytyä virkamiesten ja poliisien joukosta, ei tarvitse, vaikka olisi kyseessä millainen turvallisuusuhka. Vain ruotsi-suomi kaksikielisyys riittää.

Ruotsin opiskeluun pitää kuitenkin satsata hirvittävästi resursseja, valtavasti enemmän kuin mitä ruotsintaitoa tarvitaan todellisuudessa.

Kouluihin ja yliopistoihin kohdistuu kipeitä leikkauksia. Mutta yksi on varmaa, ruotsin opiskelusta ja pohjoismaisen filologian tutkimuksesta ei tingitä senttiäkään.
Tutkimuksesta ja tuotekehittelystä tingitään, mutta ruotsin pakollisuudesta ei saa tinkiä milliäkään.

Sairasta kielipolitiikkaa. Sitä ei voi kukaan tervejärkinen kannattaa.

Enkä pientä valoa ja korjausta tilanteeseen on kuitenkin näköpiirissä.
74% vastustaa ruotsin pakollisuutta ja aika suuri osa väestöstä myös tajuaa myös ruotsin aseman kohtuuttomuuden tässä maassa.

Lue lisää

En minä ole koskaan sanonut ettei kielitaitoa tarvita, päinvastoin! Mutta että vaatimus jossain määrin osata maan molempia kansalliskieliä voitaisiin virkamiehellä korvata arabian tai farsin kielen osaamisella, niin sellaista päivää et tule näkemään.

Voidaan toki tarpeeseenkin palkata farsia ja arabiaa tms osaavia virkamiehiä mutta he tulevat olemaan mamutaustaisia ja ovatkin tulevaisuuden aarreaitta myös muille eikä vain julkiselle sektorille, kunhan vain heidän vanhempansa tajuavat opettaa lapsilleen kulttuurinsa ja kielensä.

Oikeudenkäyntiä ei tulla koskaan Suomen oikeusjärjestelmässä järjestämään muilla kun maan kansalliskielillä. Tulkit ovat sitä varten että oikeudessa pärjää muillakin kielillä ja että kaikki muutkin ymmärtävät missä mennään.

Mitä taas romaninkieleen tulee:

"Muokkaa

Romanikieltä on mahdollisuus opiskella opettajan johdolla kouluissa. Suomessa on silti useita kouluja, joissa romanikielen opetusta ei ole järjestetty. Syynä voi olla resurssien puute, mutta myös se, ettei ryhmän vähimmäisoppilasmäärä täyty. Myös kielikursseja järjestetään, ja kieltä pyritään opettamaan romaneille tarkoitetuilla leireillä, jotta kielen taito kasvaisi ja pysyisi yllä.

Henry Hedmanin mukaan romanikieltä puhuu vähintään tyydyttävästi 60 prosenttia romaneista ja hyvin noin kolmannes. Taito painottuu vanhempaan väestöön niin että alle 50-vuotiaiden romanien romanikielen taito on selvästi heikompi kuin sitä vanhempien.

Suomessa ei ole ainuttakaan romanikielellä kirjoittavaa kirjailijaa, mutta ulkomailla on useita.

Romanikielen asema on Suomessa turvattu lainsäädännöllä, mutta käytännössä asema ei ole toteutunut. Alle viidennes romanilapsista saa oman kielen opetusta.[3] Suomen 10 000 romanista romanin kieltä puhuu 6 000, mutta taitajat ovat iäkkäämpiä ihmisiä, ja kielitaito on sitä huonompi, mitä nuoremmista on kyse."

Selventäisitkö, tulisiko romankieltä alkaa opettaa valtaväestölle vai erityisesti romaneille itselleen.
Koska mielestäsi toinen kansalliskielemme ruotsi on täysin turha kieli osata niin kertoisitko niistä eduista jotka romanin kielen osaamisesta syntyisi. Kuka hyötyy ja miten jos pakkoruotsi vaihdetaan romaniin?

Ankdam kirjoitti:

En minä ole koskaan sanonut ettei kielitaitoa tarvita, päinvastoin! Mutta että vaatimus jossain määrin osata maan molempia kansalliskieliä voitaisiin virkamiehellä korvata arabian tai farsin kielen osaamisella, niin sellaista päivää et tule näkemään.

Voidaan toki tarpeeseenkin palkata farsia ja arabiaa tms osaavia virkamiehiä mutta he tulevat olemaan mamutaustaisia ja ovatkin tulevaisuuden aarreaitta myös muille eikä vain julkiselle sektorille, kunhan vain heidän vanhempansa tajuavat opettaa lapsilleen kulttuurinsa ja kielensä.

Oikeudenkäyntiä ei tulla koskaan Suomen oikeusjärjestelmässä järjestämään muilla kun maan kansalliskielillä. Tulkit ovat sitä varten että oikeudessa pärjää muillakin kielillä ja että kaikki muutkin ymmärtävät missä mennään.

Mitä taas romaninkieleen tulee:

"Muokkaa

Romanikieltä on mahdollisuus opiskella opettajan johdolla kouluissa. Suomessa on silti useita kouluja, joissa romanikielen opetusta ei ole järjestetty. Syynä voi olla resurssien puute, mutta myös se, ettei ryhmän vähimmäisoppilasmäärä täyty. Myös kielikursseja järjestetään, ja kieltä pyritään opettamaan romaneille tarkoitetuilla leireillä, jotta kielen taito kasvaisi ja pysyisi yllä.

Henry Hedmanin mukaan romanikieltä puhuu vähintään tyydyttävästi 60 prosenttia romaneista ja hyvin noin kolmannes. Taito painottuu vanhempaan väestöön niin että alle 50-vuotiaiden romanien romanikielen taito on selvästi heikompi kuin sitä vanhempien.

Suomessa ei ole ainuttakaan romanikielellä kirjoittavaa kirjailijaa, mutta ulkomailla on useita.

Romanikielen asema on Suomessa turvattu lainsäädännöllä, mutta käytännössä asema ei ole toteutunut. Alle viidennes romanilapsista saa oman kielen opetusta.[3] Suomen 10 000 romanista romanin kieltä puhuu 6 000, mutta taitajat ovat iäkkäämpiä ihmisiä, ja kielitaito on sitä huonompi, mitä nuoremmista on kyse."

Selventäisitkö, tulisiko romankieltä alkaa opettaa valtaväestölle vai erityisesti romaneille itselleen.
Koska mielestäsi toinen kansalliskielemme ruotsi on täysin turha kieli osata niin kertoisitko niistä eduista jotka romanin kielen osaamisesta syntyisi. Kuka hyötyy ja miten jos pakkoruotsi vaihdetaan romaniin?

Lue lisää

Älä viitsi jatkuvasti vääristellä, Ankdam.

"Mutta että vaatimus jossain määrin osata maan molempia kansalliskieliä voitaisiin virkamiehellä korvata arabian tai farsin kielen osaamisella, niin sellaista päivää et tule näkemään."

Tuo on lähes fasistinen uhkaus?

Oletko tosiaan huolissasi, jos 1 ruotsinkielistä varten ei olisi enää palveluvalmiina 19 suomenkielistä, vaan vain esim 5 suomenkielistä? Olisiko se liian vähän? Olettehan te itsekin olemassa tarjoamassa toisillenne omakielisiä palveluita?

Haittaako sinua tosiaan, jos virkamieskunnasta löytyy muutamia, jotka ovat opiskelleet harvinaisen tai meille eksoottisen, mutta ison kielen ruotsin sijasta?

Mielestäni esimerkiksi arabian tai farsin kielen osaamista ei pidä jättää pelkästään maahanmuuttajien varaan, koska tietenkin suomalaisten pitää voida tarkistaa, että asiat tulkitaan oikein!
Ja miksi vaadit, että heikäläisten pitää itse palvella itseään, kun teikäläisten ei tarvitse palvella itseänne?

Ei tietenkään Suomella ole varaa, eikä tarvitse järjestää laajamittaista arabian tai farsin tai muunkaan meille eksoottisen kielen opetusta tuhansille suomalaisille.
Mutta muutamat kymmene nuoret, joilla ehkä on joku luontainen yhteys arabiaan tai muuhun eksoottiseen kieleen, voisivat pakollisen ruotsin sijasta opiskella itselleen vahvan arabian taidon, hyvän suomen ja englannin taitojen lisäksi. Heistä tulisi arvokas lisä Suomen kielivarantoon, he pystyisivät toimimaan julkisen hallinnon palveluksessa/avuksi, kun viranomaisessa on pakko tulla toimeen myös arabiankielisten uussuomalaisten kanssa ja yhteyksissä arabiankielisiin maihin.

Samoin on valtavan arvokasta, että osa nuorista opiskelee esim kunnollisen venäjän, viron, saksan, ranskan, espanjan, portugalin, italian, kiinan, japanin jne taidon suomen ja englannin taitojen lisäksi!

Romahtaako sinun maailmasi, jos meilllä on laaja vankka monien eri kielten varanto? Etkö tosiaan luota, että aika iso osa nuorista jatkossakin valitsee ruotsin opinnot, ihan vapaaehtoisesti? On käsittämätöntä että se ei teikäläisille riitä.

Ankdam, on myös kummallista että kauhistelet puhetta romanin, tatarin tai saamen kielen opiskeluvelvoitteesta. Monesti teikäläiset väittävät, että "koskaan ei voi tietää, mitä kieltä tarvitsee tulevaisuudessa", "kukaan ei koskaan ole katunut, että on opiskellut liian monta kieltä" jne jne Nyt kuitenkin te tiedätte, ja teitä kaduttaa jo etukäteen!

Epäilette myös, olenko kuitenkaan aidosti kiinnostunut vähemmistökielten asemasta. Kummallinen epäily.
Miten paljon enemmän teikäläiset ovat niistä kiinnostuneet? Esim Ahvenanmaalla on Kansainliiton luvalla suljettu pois suomenkielisyyden pääsy saarille, vaikka suomi on emämaan pääkieli. Samoin Ruotsissa suomea on poljettu satojen vuosien ajan, vaikka suomi on melko iso nordistinen kieli. Vai eikö olekaan?

Eli vaaditte vähemmistökielten suojelua, mutta ette kuitenkaan sitä hyväksy !?

Te selviätte mainiosti kaikkialla maailmassa ties millä kielellä, mutta Suomessa selviäminen on mahdotonta, jos suomenkieliset eivät puhu teille ruotsia.

Te vaaditte lisää ja monipuolisempaa kieltenopiskelua, mutta vain niin, että siihen sisältyy ruotsi.

Te väitätte olevanne suvaitsevaisia ja vapaamielisiä, mutta ahdasmielisyytenne paljastuu, kun joku haluaa itselleen vapautta päättää omista tarpeistaan ja haaveistaan, eikä sisällytä tulevaisuuskuvaansa ruotsia. Ei käy, sitä ei voi suvaita, sitä vapautta ei voi sallia!

tyynelä kirjoitti:

Älä viitsi jatkuvasti vääristellä, Ankdam.

"Mutta että vaatimus jossain määrin osata maan molempia kansalliskieliä voitaisiin virkamiehellä korvata arabian tai farsin kielen osaamisella, niin sellaista päivää et tule näkemään."

Tuo on lähes fasistinen uhkaus?

Oletko tosiaan huolissasi, jos 1 ruotsinkielistä varten ei olisi enää palveluvalmiina 19 suomenkielistä, vaan vain esim 5 suomenkielistä? Olisiko se liian vähän? Olettehan te itsekin olemassa tarjoamassa toisillenne omakielisiä palveluita?

Haittaako sinua tosiaan, jos virkamieskunnasta löytyy muutamia, jotka ovat opiskelleet harvinaisen tai meille eksoottisen, mutta ison kielen ruotsin sijasta?

Mielestäni esimerkiksi arabian tai farsin kielen osaamista ei pidä jättää pelkästään maahanmuuttajien varaan, koska tietenkin suomalaisten pitää voida tarkistaa, että asiat tulkitaan oikein!
Ja miksi vaadit, että heikäläisten pitää itse palvella itseään, kun teikäläisten ei tarvitse palvella itseänne?

Ei tietenkään Suomella ole varaa, eikä tarvitse järjestää laajamittaista arabian tai farsin tai muunkaan meille eksoottisen kielen opetusta tuhansille suomalaisille.
Mutta muutamat kymmene nuoret, joilla ehkä on joku luontainen yhteys arabiaan tai muuhun eksoottiseen kieleen, voisivat pakollisen ruotsin sijasta opiskella itselleen vahvan arabian taidon, hyvän suomen ja englannin taitojen lisäksi. Heistä tulisi arvokas lisä Suomen kielivarantoon, he pystyisivät toimimaan julkisen hallinnon palveluksessa/avuksi, kun viranomaisessa on pakko tulla toimeen myös arabiankielisten uussuomalaisten kanssa ja yhteyksissä arabiankielisiin maihin.

Samoin on valtavan arvokasta, että osa nuorista opiskelee esim kunnollisen venäjän, viron, saksan, ranskan, espanjan, portugalin, italian, kiinan, japanin jne taidon suomen ja englannin taitojen lisäksi!

Romahtaako sinun maailmasi, jos meilllä on laaja vankka monien eri kielten varanto? Etkö tosiaan luota, että aika iso osa nuorista jatkossakin valitsee ruotsin opinnot, ihan vapaaehtoisesti? On käsittämätöntä että se ei teikäläisille riitä.

Ankdam, on myös kummallista että kauhistelet puhetta romanin, tatarin tai saamen kielen opiskeluvelvoitteesta. Monesti teikäläiset väittävät, että "koskaan ei voi tietää, mitä kieltä tarvitsee tulevaisuudessa", "kukaan ei koskaan ole katunut, että on opiskellut liian monta kieltä" jne jne Nyt kuitenkin te tiedätte, ja teitä kaduttaa jo etukäteen!

Epäilette myös, olenko kuitenkaan aidosti kiinnostunut vähemmistökielten asemasta. Kummallinen epäily.
Miten paljon enemmän teikäläiset ovat niistä kiinnostuneet? Esim Ahvenanmaalla on Kansainliiton luvalla suljettu pois suomenkielisyyden pääsy saarille, vaikka suomi on emämaan pääkieli. Samoin Ruotsissa suomea on poljettu satojen vuosien ajan, vaikka suomi on melko iso nordistinen kieli. Vai eikö olekaan?

Eli vaaditte vähemmistökielten suojelua, mutta ette kuitenkaan sitä hyväksy !?

Te selviätte mainiosti kaikkialla maailmassa ties millä kielellä, mutta Suomessa selviäminen on mahdotonta, jos suomenkieliset eivät puhu teille ruotsia.

Te vaaditte lisää ja monipuolisempaa kieltenopiskelua, mutta vain niin, että siihen sisältyy ruotsi.

Te väitätte olevanne suvaitsevaisia ja vapaamielisiä, mutta ahdasmielisyytenne paljastuu, kun joku haluaa itselleen vapautta päättää omista tarpeistaan ja haaveistaan, eikä sisällytä tulevaisuuskuvaansa ruotsia. Ei käy, sitä ei voi suvaita, sitä vapautta ei voi sallia!

Lue lisää

"Tuo on lähes fasistinen uhkaus?"
Kovin fasistiselta se ei kuule kuulosta tavallisen suomenkielisen suomalaisen korvaan. Tämä nyt vain sattuu olemaan se maailma, jossa elämme. Kehotan sinua siksi matkustamaan maailmalla ja tutustumaan vieraisiin kulttuureihin. Aloitapa vaikka Ranskasta, jossa on runsaasti vähemmistökieliä, ja valtaisia arabiankielinen vähemmistö: maan omat pikkukielet on turvattu lailla, arabiaa ei edes harkita maan viralliseksi kieleksi.

vähän_realismia kirjoitti:

"Tuo on lähes fasistinen uhkaus?"
Kovin fasistiselta se ei kuule kuulosta tavallisen suomenkielisen suomalaisen korvaan. Tämä nyt vain sattuu olemaan se maailma, jossa elämme. Kehotan sinua siksi matkustamaan maailmalla ja tutustumaan vieraisiin kulttuureihin. Aloitapa vaikka Ranskasta, jossa on runsaasti vähemmistökieliä, ja valtaisia arabiankielinen vähemmistö: maan omat pikkukielet on turvattu lailla, arabiaa ei edes harkita maan viralliseksi kieleksi.

Lue lisää

Onko joku vaatinut arabiaa Suomen viralliseksi kieleksi ja kaikille pakolliseksi oppiaineeksi?

Käytännön tarpeista lähtevä kieltenopetus ja kielivaranto eivät millään tavoin uhkaa kansallisten kielten asemaa.

tyynelä kirjoitti:

Älä viitsi jatkuvasti vääristellä, Ankdam.

"Mutta että vaatimus jossain määrin osata maan molempia kansalliskieliä voitaisiin virkamiehellä korvata arabian tai farsin kielen osaamisella, niin sellaista päivää et tule näkemään."

Tuo on lähes fasistinen uhkaus?

Oletko tosiaan huolissasi, jos 1 ruotsinkielistä varten ei olisi enää palveluvalmiina 19 suomenkielistä, vaan vain esim 5 suomenkielistä? Olisiko se liian vähän? Olettehan te itsekin olemassa tarjoamassa toisillenne omakielisiä palveluita?

Haittaako sinua tosiaan, jos virkamieskunnasta löytyy muutamia, jotka ovat opiskelleet harvinaisen tai meille eksoottisen, mutta ison kielen ruotsin sijasta?

Mielestäni esimerkiksi arabian tai farsin kielen osaamista ei pidä jättää pelkästään maahanmuuttajien varaan, koska tietenkin suomalaisten pitää voida tarkistaa, että asiat tulkitaan oikein!
Ja miksi vaadit, että heikäläisten pitää itse palvella itseään, kun teikäläisten ei tarvitse palvella itseänne?

Ei tietenkään Suomella ole varaa, eikä tarvitse järjestää laajamittaista arabian tai farsin tai muunkaan meille eksoottisen kielen opetusta tuhansille suomalaisille.
Mutta muutamat kymmene nuoret, joilla ehkä on joku luontainen yhteys arabiaan tai muuhun eksoottiseen kieleen, voisivat pakollisen ruotsin sijasta opiskella itselleen vahvan arabian taidon, hyvän suomen ja englannin taitojen lisäksi. Heistä tulisi arvokas lisä Suomen kielivarantoon, he pystyisivät toimimaan julkisen hallinnon palveluksessa/avuksi, kun viranomaisessa on pakko tulla toimeen myös arabiankielisten uussuomalaisten kanssa ja yhteyksissä arabiankielisiin maihin.

Samoin on valtavan arvokasta, että osa nuorista opiskelee esim kunnollisen venäjän, viron, saksan, ranskan, espanjan, portugalin, italian, kiinan, japanin jne taidon suomen ja englannin taitojen lisäksi!

Romahtaako sinun maailmasi, jos meilllä on laaja vankka monien eri kielten varanto? Etkö tosiaan luota, että aika iso osa nuorista jatkossakin valitsee ruotsin opinnot, ihan vapaaehtoisesti? On käsittämätöntä että se ei teikäläisille riitä.

Ankdam, on myös kummallista että kauhistelet puhetta romanin, tatarin tai saamen kielen opiskeluvelvoitteesta. Monesti teikäläiset väittävät, että "koskaan ei voi tietää, mitä kieltä tarvitsee tulevaisuudessa", "kukaan ei koskaan ole katunut, että on opiskellut liian monta kieltä" jne jne Nyt kuitenkin te tiedätte, ja teitä kaduttaa jo etukäteen!

Epäilette myös, olenko kuitenkaan aidosti kiinnostunut vähemmistökielten asemasta. Kummallinen epäily.
Miten paljon enemmän teikäläiset ovat niistä kiinnostuneet? Esim Ahvenanmaalla on Kansainliiton luvalla suljettu pois suomenkielisyyden pääsy saarille, vaikka suomi on emämaan pääkieli. Samoin Ruotsissa suomea on poljettu satojen vuosien ajan, vaikka suomi on melko iso nordistinen kieli. Vai eikö olekaan?

Eli vaaditte vähemmistökielten suojelua, mutta ette kuitenkaan sitä hyväksy !?

Te selviätte mainiosti kaikkialla maailmassa ties millä kielellä, mutta Suomessa selviäminen on mahdotonta, jos suomenkieliset eivät puhu teille ruotsia.

Te vaaditte lisää ja monipuolisempaa kieltenopiskelua, mutta vain niin, että siihen sisältyy ruotsi.

Te väitätte olevanne suvaitsevaisia ja vapaamielisiä, mutta ahdasmielisyytenne paljastuu, kun joku haluaa itselleen vapautta päättää omista tarpeistaan ja haaveistaan, eikä sisällytä tulevaisuuskuvaansa ruotsia. Ei käy, sitä ei voi suvaita, sitä vapautta ei voi sallia!

Lue lisää

Ja taas sinä tyynelä riehaannut paasaamaan minulle asiasta joka ei kiinnosta minua pätkääkään!
Read my lips! Voit tunkea sen pakkoruotsisi ihan minne lystäät! Kuinka monta kertaa se pitää sinulle toistaa?

Minun AINOA kiinnostuksenaiheeni ovat omat äidinkieliset palveluni, miten ne toteutetaan on minulle aivan yksi lysti. Minulle vain laatu ja tarjonta on oleellista!

Vaadin omalta maaltani ja yhteiskunnalta samaa kuin sinä tyynelä, en yhtän enempää enkä yhtään vähempää. Kanssaihmisille en aseta mitään erityisiä vaatimuksia. Ystäväni voin onneksi valita.

Saat puolestani aivan vapaasti ryhtyä kasvattamaan maan kielivarantoa ryhytymällä ruotsin sijaan opiskelemaan sitä Suomen tataarien puhumaa kipcakkielen läntistä misäärimurretta. Suomeen tuli aikoinaan Sergatsin piirikunnan alueelta, pääasiasa Aktuk-kylästä tuhatkunta tataaria aikavälillä 1800- 1935.
Kiinnostaisi toki itseänikin tietää kuinka moni heistä enää puhuu esi-isiensä kieltä. Kerro sinä sitten ihmeessä kenen kanssa ja missä tilanteissa ajattelit sitä läntistä misäärimurretta rupatella ja työssäsi hyödyntää tämän minivähemmistön hyväksi. Nykypäivän Suomen tataarit ovat kyllä ihan suomen-/ruotsinkielisiä. (huom! Myös ruotsinkielisiä!)

Mitä taas virkamiesten kielitaitovaatimuksiin tulee niin niistä säädetään laissa. Voin taata sinulle ettei niissä vaatimuksissa tulla koskaan edellyttämään muita kuin omia kansallisia kieliämme.
Lisä- ja erityispätevyydet ovat sitten eri asia mutta niistä ei säädetä laeissa.

tyynelä kirjoitti:

Onko joku vaatinut arabiaa Suomen viralliseksi kieleksi ja kaikille pakolliseksi oppiaineeksi?

Käytännön tarpeista lähtevä kieltenopetus ja kielivaranto eivät millään tavoin uhkaa kansallisten kielten asemaa.

Lue lisää

Onko sisälukutaitosi kunnossa? Kuka arabiaa on Suomeen vaatimassa, en minä ainakaan!
Sinä loukkaannut, kun farsin ehdottaminen Suomen virkamieskieleksi ei tunnukaan suomalaisesta luontevalta - kysypä huviksesi 10 vastaantulijalta kadulla, tuntuisiko tämän luonttevalta asialta Suomessa. Sittenpähän tiedät...

Ankdam kirjoitti:

Ja taas sinä tyynelä riehaannut paasaamaan minulle asiasta joka ei kiinnosta minua pätkääkään!
Read my lips! Voit tunkea sen pakkoruotsisi ihan minne lystäät! Kuinka monta kertaa se pitää sinulle toistaa?

Minun AINOA kiinnostuksenaiheeni ovat omat äidinkieliset palveluni, miten ne toteutetaan on minulle aivan yksi lysti. Minulle vain laatu ja tarjonta on oleellista!

Vaadin omalta maaltani ja yhteiskunnalta samaa kuin sinä tyynelä, en yhtän enempää enkä yhtään vähempää. Kanssaihmisille en aseta mitään erityisiä vaatimuksia. Ystäväni voin onneksi valita.

Saat puolestani aivan vapaasti ryhtyä kasvattamaan maan kielivarantoa ryhytymällä ruotsin sijaan opiskelemaan sitä Suomen tataarien puhumaa kipcakkielen läntistä misäärimurretta. Suomeen tuli aikoinaan Sergatsin piirikunnan alueelta, pääasiasa Aktuk-kylästä tuhatkunta tataaria aikavälillä 1800- 1935.
Kiinnostaisi toki itseänikin tietää kuinka moni heistä enää puhuu esi-isiensä kieltä. Kerro sinä sitten ihmeessä kenen kanssa ja missä tilanteissa ajattelit sitä läntistä misäärimurretta rupatella ja työssäsi hyödyntää tämän minivähemmistön hyväksi. Nykypäivän Suomen tataarit ovat kyllä ihan suomen-/ruotsinkielisiä. (huom! Myös ruotsinkielisiä!)

Mitä taas virkamiesten kielitaitovaatimuksiin tulee niin niistä säädetään laissa. Voin taata sinulle ettei niissä vaatimuksissa tulla koskaan edellyttämään muita kuin omia kansallisia kieliämme.
Lisä- ja erityispätevyydet ovat sitten eri asia mutta niistä ei säädetä laeissa.

Lue lisää

Huh, mikä riehuja löytyy ruotsinkielisten ns sivistyneitten joukosta!

Miksi sinä rupeat kiehumaan, kun vaadimme itsellemme oikeutta päättää omista asioistamme ja tarpeistamme, miten niihin parhaiten vastataaan. Oikeutta päättää itsenäisesti, ilman että ensin pitäisi kysyä teikäläisiltä, mitä te meiltä vaaditte?

Mutta hienoa, että teikäläiset myöntyvät:

"Saat puolestani aivan vapaasti ryhtyä kasvattamaan maan kielivarantoa ryhytymällä ruotsin sijaan opiskelemaan" .... saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa, mitä vain !

Hienoa myös, että et enää vaadi virkamiehiltä MOLEMPIEN kansalliskielten taitoa:

"Mitä taas virkamiesten kielitaitovaatimuksiin tulee niin niistä säädetään laissa. Voin taata sinulle ettei niissä vaatimuksissa tulla koskaan edellyttämään muita kuin omia kansallisia kieliämme."

Nyt olemme päässeet yhteisymmärrykseen:

"Lisä- ja erityispätevyydet ovat sitten eri asia mutta niistä ei säädetä laeissa."

Siis:
Ammatti- ja tutkinopätevyyteen ja virkamiehen pätevyyteen
riittää suomen taito (tai ruotsin taito) täydennettynä jollain vieraalla kielellä.
Myös kunnissa, jotka lasketaan kaksikielisiksi, mutta jotka käytännössä ovat Suomen monikielisimpiä kuntia

MOT

tyynelä kirjoitti:

Huh, mikä riehuja löytyy ruotsinkielisten ns sivistyneitten joukosta!

Miksi sinä rupeat kiehumaan, kun vaadimme itsellemme oikeutta päättää omista asioistamme ja tarpeistamme, miten niihin parhaiten vastataaan. Oikeutta päättää itsenäisesti, ilman että ensin pitäisi kysyä teikäläisiltä, mitä te meiltä vaaditte?

Mutta hienoa, että teikäläiset myöntyvät:

"Saat puolestani aivan vapaasti ryhtyä kasvattamaan maan kielivarantoa ryhytymällä ruotsin sijaan opiskelemaan" .... saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa, mitä vain !

Hienoa myös, että et enää vaadi virkamiehiltä MOLEMPIEN kansalliskielten taitoa:

"Mitä taas virkamiesten kielitaitovaatimuksiin tulee niin niistä säädetään laissa. Voin taata sinulle ettei niissä vaatimuksissa tulla koskaan edellyttämään muita kuin omia kansallisia kieliämme."

Nyt olemme päässeet yhteisymmärrykseen:

"Lisä- ja erityispätevyydet ovat sitten eri asia mutta niistä ei säädetä laeissa."

Siis:
Ammatti- ja tutkinopätevyyteen ja virkamiehen pätevyyteen
riittää suomen taito (tai ruotsin taito) täydennettynä jollain vieraalla kielellä.
Myös kunnissa, jotka lasketaan kaksikielisiksi, mutta jotka käytännössä ovat Suomen monikielisimpiä kuntia

MOT

Lue lisää

"Hienoa myös, että et enää vaadi virkamiehiltä MOLEMPIEN kansalliskielten taitoa:"

Enhän minä ole koskaan mitään sellaista vaatinutkaan!!
Se mitä vaadin on että minä kaksikielisessä asuinkunnassani saan asiani hoidettua äidinkielelläni. Ihmetyttää vain miten se tullaan järjestämään ellei kunnan virkailijat ja toimihenkilöt osaa ruotsia.

Käsittääkseni virkamiesten kielitaitolaki on säädetty juuri siihen tarpeeseen että minun ja muiden surujen oikeuksista pystytään huolehtimaan.

Ankdam kirjoitti:

"Hienoa myös, että et enää vaadi virkamiehiltä MOLEMPIEN kansalliskielten taitoa:"

Enhän minä ole koskaan mitään sellaista vaatinutkaan!!
Se mitä vaadin on että minä kaksikielisessä asuinkunnassani saan asiani hoidettua äidinkielelläni. Ihmetyttää vain miten se tullaan järjestämään ellei kunnan virkailijat ja toimihenkilöt osaa ruotsia.

Käsittääkseni virkamiesten kielitaitolaki on säädetty juuri siihen tarpeeseen että minun ja muiden surujen oikeuksista pystytään huolehtimaan.

Lue lisää

Ihmettelet, ettei kaksikielisen kunnan virkailijoiden joukosta löytyisi ruotsin osaamista? Missä ne ruotsinkieliset sitten luuraa? Eikö kaksikielisessä kunnassa asukaan ruotsinkielisiä, joilla olisi halua palvella omaa kieliryhmäänsä?

Lopuksi Ankdam palaa vanhaan jankutukseensa:
"Käsittääkseni virkamiesten kielitaitolaki on säädetty juuri siihen tarpeeseen että minun ja muiden surujen oikeuksista pystytään huolehtimaan."

Ankdamin mielestä suomenkielisten ja muukielisen väestön asioista, oikeuksista, eduista, tarpeista ja hyödyistä ei tarvitse piitata, tärkeintä kielilaissa on vain ruotsinkielisten oikeuksien toteutuminen!

Voi luoja, miten voi jollakin olla noin vääristynyt käsitys maan kielipolitiikan päämääristä! Lait on säädetty vain yhtä kieliryhmää varten!

tyynelä kirjoitti:

Ihmettelet, ettei kaksikielisen kunnan virkailijoiden joukosta löytyisi ruotsin osaamista? Missä ne ruotsinkieliset sitten luuraa? Eikö kaksikielisessä kunnassa asukaan ruotsinkielisiä, joilla olisi halua palvella omaa kieliryhmäänsä?

Lopuksi Ankdam palaa vanhaan jankutukseensa:
"Käsittääkseni virkamiesten kielitaitolaki on säädetty juuri siihen tarpeeseen että minun ja muiden surujen oikeuksista pystytään huolehtimaan."

Ankdamin mielestä suomenkielisten ja muukielisen väestön asioista, oikeuksista, eduista, tarpeista ja hyödyistä ei tarvitse piitata, tärkeintä kielilaissa on vain ruotsinkielisten oikeuksien toteutuminen!

Voi luoja, miten voi jollakin olla noin vääristynyt käsitys maan kielipolitiikan päämääristä! Lait on säädetty vain yhtä kieliryhmää varten!

Lue lisää

"Ankdamin mielestä suomenkielisten ja muukielisen väestön asioista, oikeuksista, eduista, tarpeista ja hyödyistä ei tarvitse piitata, tärkeintä kielilaissa on vain ruotsinkielisten oikeuksien toteutuminen!"

Tyynelä vetää nyt taas mutkia suoraksi. Se että omasta puolestani vapautan sinut opettelemasta ruotsia ei siis vielä riitä vaan nyt sinä vaadit että kohdallasi on viran tai toimen haussa myös pätevyysvaatimuksia laskettava!

Eikä tässä pelkästään ruotsin kielestä puhuta koska kielilaki ja virkamiestan kielitaitovaatimukset koskevat yhtä lailla suomen- kuin ruotsinkielisiäkin. Suomen laki ei tee eroa suomen ja ruotsin kielisten välillä, täsmälleen samat oikeudet ja velvolisuudet molemmilla. Ainoat erot syntyvät kuntarajoista ja kuntien kielisuhteesta.

Sinä tyynelä "päätit" itse että:

"Ammatti- ja tutkinopätevyyteen ja virkamiehen pätevyyteen riittää suomen taito (tai ruotsin taito) täydennettynä jollain vieraalla kielellä.
Myös kunnissa, jotka lasketaan kaksikielisiksi, mutta jotka käytännössä ovat Suomen monikielisimpiä kuntia."

Kuinka paljon sinä kuvittelet niitä virkailijoita oikein pienessä kunnassa olevan? Jos oman kuntasi toimeentulotuenhakuluukulla istuisi närpiön murretta ja serbiä puhuva virkailija niin sopisiko se sinulle?
Nimittäin jos, kuten itse ehdotat, suomi/ruotsi täydennettynä jollain muulla kielellä mielestäsi riittäisi, niin tilanne saattaisi tulla vastaan.

Eikös ne kielitaito- y.m. pätevyysvaatimukset laadita työ- ja asiakaslähtöisesti eikä sen mukaan mitä työnhakija osaa ja häneltä saa vaatia? Käsittääkseni ensin on työ jonka jälkeen sitä tekemään etsitään pätevä työntekijä, mieluummin tietysti sellainen joka pystyy tekemään työn alusta loppuun ilman taustatukea.

"Voi luoja, miten voi jollakin olla noin vääristynyt käsitys maan kielipolitiikan päämääristä! Lait on säädetty vain yhtä kieliryhmää varten!"

Kenelläköhän se vääristynyt käsitys oikein on? Lait on säädetty meitä suomalaisia varten! Lait on olemassa siksi että meitä kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti ja ne lait on erityisesti luotu suojaksi juuri kaltaisiasi yksityisajattelijoita vastaan, joiden mielestä toiset ansaitsevat enemmän ja parempaa kuin jotkut toiset. Sinä voit yksityishenkilönä syrjiä ketä lystäät mutta yhteiskunta ei.

"Edelleenkin kysyn, mikähän on ruotsinkielisten todellinen määrä."

Ruotsinkielisten todellinen määrä on se määrä jonka väestörekisteri ilmoittaa, eli se määrä ihmisiä jotka ovat väestörekisteriin ilmoittaneet äidinkielekseen / asioimisikielekseen ruotsin.

Vuoden 2014 virallisen tilaston mukaan 290 747 hlöä.

"On uskomatonta, että täydellistä suomea äitinsä kanssa puhuva lapsi pannaan ruotsinkieliseen kouluun ja sielä ei tulekaan kaksikielistä vaan voittopuolisesti ruotsinkielinen nuori aikuinen ulos."
Mistäköhän sinä muuten tämän tiedät? Viestisi perusteella et ole suomenruotsalaista tavannutkaan!
Jos lapsi puhuu äitinsä kanssa "täydellistä" suomea koko ajan, niin lapsesta tulee ihanteellisella tavalla kaksikielinen. Jos äiti on vielä aktiivinen, ja lukee satuja suomeksi ym., niin lopputulos on vielä parempi.
Kaksikielisyys taitaa jostain kumman syystä kismittää sinua niin paljon, että pidät sitä "uskomattomana". Onko lapsen laittaminen ruotsinkieliseen kouluun jotenkin ei- toivottua, vai mistä neffen päähänpinttymästä on tällä kertaa kyse?

uuiruri kirjoitti:

"On uskomatonta, että täydellistä suomea äitinsä kanssa puhuva lapsi pannaan ruotsinkieliseen kouluun ja sielä ei tulekaan kaksikielistä vaan voittopuolisesti ruotsinkielinen nuori aikuinen ulos."
Mistäköhän sinä muuten tämän tiedät? Viestisi perusteella et ole suomenruotsalaista tavannutkaan!
Jos lapsi puhuu äitinsä kanssa "täydellistä" suomea koko ajan, niin lapsesta tulee ihanteellisella tavalla kaksikielinen. Jos äiti on vielä aktiivinen, ja lukee satuja suomeksi ym., niin lopputulos on vielä parempi.
Kaksikielisyys taitaa jostain kumman syystä kismittää sinua niin paljon, että pidät sitä "uskomattomana". Onko lapsen laittaminen ruotsinkieliseen kouluun jotenkin ei- toivottua, vai mistä neffen päähänpinttymästä on tällä kertaa kyse?

Lue lisää

Kyse onkin siitä, että nämä suomea äitinsä kanssa puhuvat lapset lasketaan kuitenkin joukkoon, jonka tulee saada palvelunsa ruotsiksi ja en tähden muilla kieliryhmillä on alakoulusta yliopistoon pakkoruotsi.

Ruotsinkielinen koulu ei siis pysty pitämään heitä kaksikielisinä vaan RKP:n ajattelun mukaan heistä onkin tullut ruotsinkielisiä, joille vain ruotsinkieliset palvelut ovat mahdollisia.

Selitäpä, miten näillä suomea äitinsä kanssa puhuvilla olisi moraalinen oikeus vaatia ruotsinkielistä palvelua? Täällä on kirjoiteltu viestitolkulla siitä, miten heillä on "laillinen" oikeus, mutta nyt puhutaan moraalisesta oikeudesta.

fcvbccbvjbn kirjoitti:

Kyse onkin siitä, että nämä suomea äitinsä kanssa puhuvat lapset lasketaan kuitenkin joukkoon, jonka tulee saada palvelunsa ruotsiksi ja en tähden muilla kieliryhmillä on alakoulusta yliopistoon pakkoruotsi.

Ruotsinkielinen koulu ei siis pysty pitämään heitä kaksikielisinä vaan RKP:n ajattelun mukaan heistä onkin tullut ruotsinkielisiä, joille vain ruotsinkieliset palvelut ovat mahdollisia.

Selitäpä, miten näillä suomea äitinsä kanssa puhuvilla olisi moraalinen oikeus vaatia ruotsinkielistä palvelua? Täällä on kirjoiteltu viestitolkulla siitä, miten heillä on "laillinen" oikeus, mutta nyt puhutaan moraalisesta oikeudesta.

Lue lisää

Äitinsä kanssa koko ajan suomea puhuva lapsi tuskin tulee vaatimaan aikuisena ruotsinkielisiä palveluja. Mutta se tärkein asia onkin ihan muu: hänellä on oikeus niitä vaatia, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi. Tällainen oikeus liittyy kiinteästi kielen asemaan maassa. Siinä ei ole kyse moraalista, vaan perusoikeudesta saada palvelua omalla kielelllään maassa, jossa tämä kieli on vieläpä kansalliskielen asemassa.
Sinä olisit viemässä siis joltakin ihmiseltä perusoikeudet oman äidinkielensä käyttöön esim. virastossa, niinkö? Kuulostaa moraalisesti aika arveluttavalta...

bnnbnb kirjoitti:

Äitinsä kanssa koko ajan suomea puhuva lapsi tuskin tulee vaatimaan aikuisena ruotsinkielisiä palveluja. Mutta se tärkein asia onkin ihan muu: hänellä on oikeus niitä vaatia, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi. Tällainen oikeus liittyy kiinteästi kielen asemaan maassa. Siinä ei ole kyse moraalista, vaan perusoikeudesta saada palvelua omalla kielelllään maassa, jossa tämä kieli on vieläpä kansalliskielen asemassa.
Sinä olisit viemässä siis joltakin ihmiseltä perusoikeudet oman äidinkielensä käyttöön esim. virastossa, niinkö? Kuulostaa moraalisesti aika arveluttavalta...

Lue lisää

Kyse onkin siitä, että nämä suomea äitinsä kanssa puhuvat lapset lasketaan kuitenkin joukkoon, jonka tulee saada palvelunsa ruotsiksi ja sen tähden muilla kieliryhmillä on alakoulusta yliopistoon pakkoruotsi.

On rehellisesti kerrottava, kuinka suuri osa maamme ruotsinkielisistä ei puhu suomea jonkun perheenjäsenensä kanssa. Näin saataisiin nykyistä aidompi luku ruotsinkielisiä palveluja tarvitsevien todelliselle määrälle, joka on paljon pienempi kuin se 5%, joka nyt näkyy tilastoissa. Eikä edes 5% riittäisi tekemään maasta kaksikielistä, sellaisen väittäminen on pilkantekoa.

Selitäpä, miten näillä suomea äitinsä kanssa puhuvilla olisi moraalinen oikeus vaatia ruotsinkielistä palvelua? Täällä on kirjoiteltu viestitolkulla siitä, miten heillä on "laillinen" oikeus, mutta nyt puhutaan moraalisesta oikeudesta.

sdfgtyjujyhkij kirjoitti:

Kyse onkin siitä, että nämä suomea äitinsä kanssa puhuvat lapset lasketaan kuitenkin joukkoon, jonka tulee saada palvelunsa ruotsiksi ja sen tähden muilla kieliryhmillä on alakoulusta yliopistoon pakkoruotsi.

On rehellisesti kerrottava, kuinka suuri osa maamme ruotsinkielisistä ei puhu suomea jonkun perheenjäsenensä kanssa. Näin saataisiin nykyistä aidompi luku ruotsinkielisiä palveluja tarvitsevien todelliselle määrälle, joka on paljon pienempi kuin se 5%, joka nyt näkyy tilastoissa. Eikä edes 5% riittäisi tekemään maasta kaksikielistä, sellaisen väittäminen on pilkantekoa.

Selitäpä, miten näillä suomea äitinsä kanssa puhuvilla olisi moraalinen oikeus vaatia ruotsinkielistä palvelua? Täällä on kirjoiteltu viestitolkulla siitä, miten heillä on "laillinen" oikeus, mutta nyt puhutaan moraalisesta oikeudesta.

Lue lisää

Kerropa sinä "moraalisaarnaaja", että miten äidinkieli/isänkieli ja moraali liittyvät yhteen? Ihminen puhuu sitä kieltä, mikä on luontevin, ja hänelle kielen valinta ei ole moraalikysymys.

Jos puhuu äidin kanssa suomea, mutta isän kanssa ruotsia, käy koulunsa ruotsiksi ja opiskeleekin ruotsiksi, on todennäköistä, että ruotsi on vahvempi. Mulla on tuttavaperhe, jossa vanhemmat ovat alunperin suomenkielisiä, mutta äiti on silti puhunut lastensa kanssa ruotsia, ja lapset ovat niin ruotsinkielisä, että he puhuvat myös keskenään ruotsia.

Luuletko, että he tekivät tämän "valinnaan" vain pilkatakseen sinun oikeustajuasi?

hoh_ kirjoitti:

Kerropa sinä "moraalisaarnaaja", että miten äidinkieli/isänkieli ja moraali liittyvät yhteen? Ihminen puhuu sitä kieltä, mikä on luontevin, ja hänelle kielen valinta ei ole moraalikysymys.

Jos puhuu äidin kanssa suomea, mutta isän kanssa ruotsia, käy koulunsa ruotsiksi ja opiskeleekin ruotsiksi, on todennäköistä, että ruotsi on vahvempi. Mulla on tuttavaperhe, jossa vanhemmat ovat alunperin suomenkielisiä, mutta äiti on silti puhunut lastensa kanssa ruotsia, ja lapset ovat niin ruotsinkielisä, että he puhuvat myös keskenään ruotsia.

Luuletko, että he tekivät tämän "valinnaan" vain pilkatakseen sinun oikeustajuasi?

Lue lisää

Jos lapsen vanhemmat puhuvat tälle ruotsia, vaikka ovat suomenkielisiä, niin tervettä järkeä he pilkkaavat, ei muuta.

Ei tuossa mitään järkeä ole.

Kielilakimme ovat hölmöyden huippu. Muuta ei voi sanoa.

surullista199 kirjoitti:

Kielilakimme ovat hölmöyden huippu. Muuta ei voi sanoa.

Ja koko ajan hölmömmäksi menee, kun aletaan opettaa ruotsia esikoulussa.

"Maailma muuttu niin, että kaikki toimii englanniksi."
Mikäköhän pakkomielle joillakin on toistaa tätä samaa mantraa päivästä toiseen, etenkin kun englanti on ollut maailmankieli vuosikymmenien ajan (- vai pitäisikö todeta että peräti useamman vuosisadankin ajan jo). Englannin valta-asema ei ole kyennyt suistamaan kansalliskieliä mihinkään, vaan niiden asema on maassa kuin maassa vahva, ja kielten huoltoon ja säilyttämiseen on olemassa kaikissa maissa keinoja. Samalla tavalla vähemmistökieltenkin asema on vain vahvistunut, vaikka puhujien määrä ei ole kasvanut (vrt. saame ja romani).

lölkölaaö kirjoitti:

"Maailma muuttu niin, että kaikki toimii englanniksi."
Mikäköhän pakkomielle joillakin on toistaa tätä samaa mantraa päivästä toiseen, etenkin kun englanti on ollut maailmankieli vuosikymmenien ajan (- vai pitäisikö todeta että peräti useamman vuosisadankin ajan jo). Englannin valta-asema ei ole kyennyt suistamaan kansalliskieliä mihinkään, vaan niiden asema on maassa kuin maassa vahva, ja kielten huoltoon ja säilyttämiseen on olemassa kaikissa maissa keinoja. Samalla tavalla vähemmistökieltenkin asema on vain vahvistunut, vaikka puhujien määrä ei ole kasvanut (vrt. saame ja romani).

Lue lisää

Mitä enemmän on ulkolmaalaistaustaisia (maahanmuuttajia, tilapäistyövoimaa, ulkomaisten yritysten edustajia perheineen), sitä enemmän tarvitaan arjessa englantia.

Ei tämä tietenkään vähennä suomen merkitystä Suomessa.

asdsgtfdhgh kirjoitti:

Mitä enemmän on ulkolmaalaistaustaisia (maahanmuuttajia, tilapäistyövoimaa, ulkomaisten yritysten edustajia perheineen), sitä enemmän tarvitaan arjessa englantia.

Ei tämä tietenkään vähennä suomen merkitystä Suomessa.

Lue lisää

Eikä se vähennä myöskään ruotsin, saamen, romanin ja viittomakielen asemaa. Se on säädetty laissa.
Olen kieltenopettaja, mutta en joudu "arjessa" käyttämään englantia; kaupassa käynti, kampaajalla käynti ym., kaikki sujuu sujuvasti suomeksi. Miksi ihmeessä siis kaikki alkaisivat täällä yhtäkkiä puhua englantia?!?

lölkölaaö kirjoitti:

"Maailma muuttu niin, että kaikki toimii englanniksi."
Mikäköhän pakkomielle joillakin on toistaa tätä samaa mantraa päivästä toiseen, etenkin kun englanti on ollut maailmankieli vuosikymmenien ajan (- vai pitäisikö todeta että peräti useamman vuosisadankin ajan jo). Englannin valta-asema ei ole kyennyt suistamaan kansalliskieliä mihinkään, vaan niiden asema on maassa kuin maassa vahva, ja kielten huoltoon ja säilyttämiseen on olemassa kaikissa maissa keinoja. Samalla tavalla vähemmistökieltenkin asema on vain vahvistunut, vaikka puhujien määrä ei ole kasvanut (vrt. saame ja romani).

Lue lisää

Ihan hyvä, että englanti on yhteinen kieli, jonka kautta maailmanlaajuisesti eri kieliä puhuvat ihmiset ymmärtävät toisiaan. Ja tuon yhteisen kielen oppiminen sujuu ilman pakkoa! Upeaa!
Sen rinnalla ihmiset voivat säilyttää oman äidinkielensä ja ylläpitää omakielistä kulttuuriaan ja sivistystään.

Internet osaltaan helpottaa englannin oppimista ympäri maailmaa.

tyynelä kirjoitti:

Ihan hyvä, että englanti on yhteinen kieli, jonka kautta maailmanlaajuisesti eri kieliä puhuvat ihmiset ymmärtävät toisiaan. Ja tuon yhteisen kielen oppiminen sujuu ilman pakkoa! Upeaa!
Sen rinnalla ihmiset voivat säilyttää oman äidinkielensä ja ylläpitää omakielistä kulttuuriaan ja sivistystään.

Internet osaltaan helpottaa englannin oppimista ympäri maailmaa.

Lue lisää

Miksiköhän englannin kieli huolettaa noin kovin, kun sitä osaavat jo kaikki? Eikö pitäisi olla huolissaan ennemmin niistä kielistä, joita ei osata? Vai onko niin, että "kielisoturit" eivät loppujen lopuksi halua itse oppia mitään muuta kuin englantia, ja siksi he viisveisaavat siitä, opetetaanko kouluissamme jatkossa muita kieliä kuin englantia?

Atti_ kirjoitti:

Miksiköhän englannin kieli huolettaa noin kovin, kun sitä osaavat jo kaikki? Eikö pitäisi olla huolissaan ennemmin niistä kielistä, joita ei osata? Vai onko niin, että "kielisoturit" eivät loppujen lopuksi halua itse oppia mitään muuta kuin englantia, ja siksi he viisveisaavat siitä, opetetaanko kouluissamme jatkossa muita kieliä kuin englantia?

Lue lisää

En tiedä, ketä kutsut kielisotureiksi, mutta hyvä englannintaito on paras mahdollinen kielitaito tänä päivänä ja useimmille riittävä. Osa, ne kielellisesti lahjakkaimmat, toki haluavat sen suositellun toisen vieraan kielen - Ruotsissa aika moni lukee englannin rinnalla espanjaa tai saksaa tai ranskaa, tosin nyt on jo kouluilla eksoottisempiakin kieliä tarjolla. Tämä kuulostaa minusta hyvältä, eikö sinusta?

asdfgfghfhgfh kirjoitti:

En tiedä, ketä kutsut kielisotureiksi, mutta hyvä englannintaito on paras mahdollinen kielitaito tänä päivänä ja useimmille riittävä. Osa, ne kielellisesti lahjakkaimmat, toki haluavat sen suositellun toisen vieraan kielen - Ruotsissa aika moni lukee englannin rinnalla espanjaa tai saksaa tai ranskaa, tosin nyt on jo kouluilla eksoottisempiakin kieliä tarjolla. Tämä kuulostaa minusta hyvältä, eikö sinusta?

Lue lisää

Englanti ei ole paras mahdollinen kielitaito tänä päivänä, koska kaikki sitä jo osaavat. Paras mahdollinen kielitaito on monipuolinen kielitaito, mikä käytännössä tarkoittaa, että jos työhön vaditaan esim. sujuva espanja, niin se jolla se on, saa työpaikan.

En ole persu ja vastustan pakkoruotsia sekä ruotsin ylimitoitettua asemaa. En ymmärrä, miksi luulet, että ongelman ovat nähneet vain persut, kun 74% haluaa pakkoruotsin heti pois.

eivainpersut kirjoitti:

En ole persu ja vastustan pakkoruotsia sekä ruotsin ylimitoitettua asemaa. En ymmärrä, miksi luulet, että ongelman ovat nähneet vain persut, kun 74% haluaa pakkoruotsin heti pois.

Lue lisää

Mutta eihän tässä keskustelussa ole kyse pakkoruotsista, vaan suojatyöpaikoista. Onko sisälukutaidossasi vikaa, kun vaihdat näin sujuvasti aihetta?

Suomi on demokraattinen maa paitsi nettifennojen osalta. Nettifenno luulee, että 9% kannatuksen saanut puolue päättää koko Suomen asioista. Tämä on sitä kuuluisaa neffe-demokratiaa.

"Suomenkielisten pitää vaatia palvelua omalla äidinkielellään."
Näistä kommenteista huomaa, että nettifennot elävät aivan omassa mielikuvitusmaailmassaan. Ehkä he fantasioivat siitä, että eivät saa suomenkielisinä palvelua omalla äidinkielellään, jotta voisivat valittaa taas jostain uudesta "epäkohdasta".

deuis kirjoitti:

Suomi on demokraattinen maa paitsi nettifennojen osalta. Nettifenno luulee, että 9% kannatuksen saanut puolue päättää koko Suomen asioista. Tämä on sitä kuuluisaa neffe-demokratiaa.

Lue lisää

Näin kansalainen deuis väittää: "Suomi on demokraattinen maa paitsi nettifennojen osalta."

Samalla mittayksikällä mitattuna, mutta vähän pulskemmin saat takaisin:

Suomi on demokraattinen maa, jonka kielipolitiikassa valtaa pitävät svekomieliset fennot ja svekomieliset neffet (Liposen ja Sasin tapaan) fennojen yhden neljäsosan vähemmistön voimin yhdessä RKP:n svekokellokkaiden kanssa. Näiden mielestä svekot eivät pärjää Suomessa ilman suuomenkielisten pakkoruotsia. Siihen on fennojen kolmen neljäsosan enemmistö kiristettynä demokraattisesti taipunut. Tämä on sitä kuuluisaa nesvedemokratiaa ja svekomielisten neffeiden demokratiaa lipposlaiseen tapaan.

Englanti on aikamme esperanto :)